Arvoisa puhemies! Hallitukseen on iskenyt ydinvoimavirus. Te, ministeri Katainen, vaaditte vähintään kolmea ydinvoimalaa, oikeastaan niin monta kuin ydinvoimateollisuus haluaa. Te, ministeri Pekkarinen, toppuuttelette, mutta puhutte yhdestä. Vihreä hallituspuolue katsoo sivussa ja hiljaa.

Ydinvoimasähkön viejänä Suomi joutuisi paineeseen avata ydinjätteen loppusijoituksensa ulkoa tulevalle ydinjätteelle. Samalla unohdetaan työ- ja elinkeinoministeriön uudet sähkönkulutusarviot, jotka eivät tue ydinvoiman lisärakentamista. Professori Lund osoittaa tärkeimmäksi toimeksi energian tehokkaamman käytön, energiatehokkuuden.

TVO, Fortum ja Fennovoima esittävät ydinvoiman rakentamista matalalle merenpinnan tuntumaan. Tätä kummeksuu tietokirjailija Risto Isomäki, jonka mielestä on ilmiömäisen typerää kaavoittaa uusia voimaloita rantaan unohtaen ilmastonmuutos ja merenpinnan nousu. Miten on, ministeri Pekkarinen, eikö Isomäen varoitusta ole syytä niiden ottaa tosissaan, jotka ajavat lisäydinvoiman rakentamista, ja arvioitteko te, arvoisa ministeri, tätä näkökulmaa hakemuksia käsitellessänne?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä näkökulma, minkä ed. Tiusanen esitti, ja se tullaan taatusti ottamaan huomioon näitten hakemusten käsittelyssä. Silloin kun meillä oli muutama vuosi sitten poikkeuksellisen korkealla tulvat merialueilla, muun muassa Loviisan edustalla, vesi nousi todella, jos nyt oikein muistan, noin puolitoista metriä normaalia merenpintaa korkeammalle, ja silloin kieltämättä oltiin ei niin hirveän kaukana niistä kriittisistä rajoista. Nyt kun uusia lupahakemuksia käsitellään, tämä seikka otetaan siinä yhteydessä erittäin tarkoin huomioon. Ymmärsin, että tämä oli varsinaisen kysymyksen ydin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen arvioi kysymyksen aivan oikein. Näin ollen tammikuussa 2005 merenpinnan nousu oli aiheuttaa katastrofin Loviisan ydinvoimalaitoksessa ja sen pysäyttämisen.

Miten on, ministeri Pekkarinen, onko teidän tiedossanne, että siellä on ryhdytty joihinkin toimenpiteisiin, siis Loviisa 1:ssä ja 2:ssa, jotka vastaisuudessa estävät tuon tyyppisen tilanteen, että siihen osataan etukäteen valmistautua?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pyysin aikanaan, 2005 — te muistitte paremmin sen ajankohdan — selvityksen siitä, kuinka lähellä kriisi oli. Sain Stukin ja muiden asiantuntijoitten selvityksen, ja sen pohjalta myöskin asianomainen yritys sai tiettyjä velvoitteita katsoa, että tätä riskirajaa todellakin pienennetään elikkä näitä varotoimenpiteitä parannetaan — sanotaan näin, ettei tule väärin ymmärretyksi. Niin kuin sanottu, näissä uusissa hakemuksissa myös tätä samaa periaatetta noudatetaan, siis varaudutaan siihen, että vedenpinnan nousu voisikin olla suurempi kuin mihinkä varauduttiin vielä 2000-luvun alkupuolella.

Arvoisa puhemies! Noin vuosi sitten me yhdessä yksimielisesti hyväksyimme selonteon, jossa todettiin, että ne velvoitteet, joita Suomi ilmastosopimuksessa on ollut tekemässä, edellyttävät myöskin lisäydinvoiman rakentamista, (Ed. Arhinmäki: Emme me hyväksyneet yksimielisesti! Pysykää totuudessa!) niin siellä kuin täälläkin. Mutta me edellytimme myöskin, että meidän pitää tehdä paljon työtä, jotta kykenemme saamaan aikaan myös biopohjaisia polttoaineita ja erityisesti käyttämään puuta. Nyt kun metsäteollisuus ei ole käyttänyt ollenkaan niitä mahdollisuuksia, mitä Suomen metsät edellyttävät, kysynkin ministeri Pekkariselta:

Ovatko ne ohjelmat ja edellytykset, joita eduskunta edellytti tämän selonteon hyväksyessään, sillä uralla, että me saavutamme erityisesti bioenergian osalta ja puun osalta ne tavoitteet, jotka asetettiin?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vaikka siis muun energian kuin teollisuuden yhteydessä syntyvän energian tuotantoon, uusiutuvan biopohjaisen energian tuotantoon, on investoitu erittäin paljon ja se kapasiteetti lisääntynyt, metsäteollisuuden yhteydessä syntyvän energian määrä on metsäteollisuuden alas ajautumisen seurauksena erittäin merkittävästi pienentynyt. Tästä syystä nyt on syntymässä gäppi, ellei joitain uusia tehotoimia oteta käyttöön. Me emme pääse siihen 38 prosentin uusiutuvien osuuteen vuoteen 2020 mennessä, ellemme juoksuamme paranna. Arvio on, että jää 4 prosentin gäppi. Se tarkoittaa noin 13:a terawattituntia, mikä on yhtä paljon kuin aikanaan valmistuvan Olkiluoto 3:n, maailman suurimman ydinvoimalaitoksen, vuodessa tuottaman energian määrä. Tämän verran meidän pitää nyt löytää uusia keinoja, joilla uusiutuvaa kapasiteettia saamme markkinoille. Se ei ole tavoite, eikä se ole yksin meidän oman eduskuntamme päätös, vaan se on EU:n meille antama, siis ei tavoite vaan velvoite. Meidän on täytettävä tämä velvoite, ja uusiutuvaa puupohjaista raaka-ainetta (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) on, kun vaan saamme sen käyttöön.

Arvoisa puhemies! Voisin lähteä liikkeelle korjaamalla sen, että Suomi ei suinkaan olisi sähkön viejä, vaan tällä hetkellä Suomi tuo huomattavan osan sähköstään ja on hyvin pitkä matka siihen, että Suomi olisi lähelläkään sähkön viejää. Toiseksi meidän on päästävä pitkällä aikavälillä, tai itse asiassa mahdollisimman nopeasti, eroon hiilen poltosta energiaksi, ja kolmanneksi meidän on turvattava suomalainen hyvinvointi, jonka keskeinen perusta on meidän teollisuutemme kilpailukyky. Jotta teollisuutemme on kilpailukykyinen, sillä pitää olla näköpiirissä kohtuuhintaisen energian saanti, kuten myös suomalaisilla kotitalouksilla. Minä edelleen ihmettelen, mikä on vasemmistoliiton energiapoliittinen kanta, miten te kerrotte Rautaruukin, Outokummun työntekijöille, että heidän tulevaisuutensa turvataan. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:

Mikä teidän mielestänne on Suomen teollisuuden tarve, ja mikä on hiilivuodon riski tällä hetkellä suomalaisen teollisuuden osalta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä ainakin tukeudun siihen erittäin kovan asiantuntijakaartin arvioon sähkönkulutustarpeesta, jonka se julkisti muutama aika sitten. Hallituksen julkilausuttu linja myös tässä strategiassa on se, että me tulevan sähkön hankintaa Suomessa järjestämme niin, että vuoteen 2020 mennessä me korvaamme Suomessa tapahtuvalla sähkön tuotannolla kaiken tällä hetkellä tänne ulkoa tuotavan sähkön, ja siitä pidetään kiinni. Edelleen tuossa strategiassa lähdetään siitä, että myös se sähkönkulutuksen kasvu turvataan kotimaisella tuotannolla. No, siitä kasvun määrästä on erilaisia käsityksiä, mutta minä tukeudun siihen arvioon, minkä tämä asiantuntijatyöryhmä antaa. Siis myös se pitää turvata suomalaisella tuotannolla. Siitä on vähän erilaista käsitystä, kuinka nopeasti tällä hetkellä hiilisähkö ajetaan alas. Itse olisin sitä mieltä, että myöskin se pitää ajaa nopeasti alas, ja sen takia myös tarvitaan ydinvoimaa lisää, koska vaikka kaikki tuo äsken kuvaamani uusiutuva otetaan käyttöön, se ei riitä kaikkeen tähän, sekä tuonnin korvaamiseen, kulutuksen kasvuun että myöskin hiilen nopeaan alasajoon. Erityisesti hiilen nopea alasajo (Puhemies: Minuutti on valitettavasti täyttynyt!) edellyttää sitä, että tehdään ydinvoimaa lisää.

Arvoisa puhemies! Kysymys on valinnasta: joko jatketaan tämän keskitetyn ydinvoimatuotannon lisäämistä tai lähdetään nyt sitten tosimielellä hajautetun, uusiutuvan energian käytön lisäämisen tielle. Valinnan paikka on nyt. Jos valtio tukee 1 000 lehmän navetoiden rakentamista, 10 lehmän navetat jäävät jalkoihin, se on varma, ja se on sama tässä energiapolitiikassa. Puheeksi jäävät uusiutuvan energian lisäämiset, jos te ydinvoiman tiellä jatkatte, sillä nehän ovat markkinat, jotka ratkaisevat sitten lopuksi. Eli minä suosittelen, arvoisa ministeri, sitä, että nyt lähdetään sille uusiutuvan energian tielle, missä metsähakkeen käytön läpimurtomainen lisäys tulee työllistämään paikallisesti ja pysyvästi paljon, paljon suomalaisia, ja on se myös metsänomistajien etu. Muistakaa te keskustassa joskus heitäkin, ettei se jää vain meidän hommaksi.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä, te olette oikeassa, vaikka te ette sitä sanonutkaan, luin sen rivien välistä, että uusiutuvan energian, myös uusiutuvan sähkön lisäyksen pitää olla prioriteetti. Sen pitää olla prioriteetti senkin takia, että me olemme antaneet EU:lle sitoumuksen siitä, että me täytämme velvoitteen, (Ed. Tennilä: Mutta sehän jää jalkoihin tällä ydinvoimatiellä!) ja tätä tietä me kuljemme. Kun me otamme käyttöön uusia ohjauskeinoja, esimerkiksi syöttötariffin, ne takaavat sen, että täysin riippumatta siitä, tuleeko uusia ydinvoimaloita tai ydinvoimaa, joka tapauksessa se sähkö tuotetaan. Eli uusiutuva on prioriteetti, me teemme kaiken voitavamme, jotta nimenomaan biopohjaista uusiutuvaa saadaan markkinoille. 2006 vielä meillä oli alle 30 miljoonaa euroa käytettävissä näihin tarkoituksiin investointitukea, tänä vuonna meillä on yli 90 miljoonaa euroa, ed. Tennilä. Erittäin merkittävä lisäys, ja tällä tiellä hallitus aikoo jatkaa, uskon näin. Mutta vaikka kaiken sen uusiutuvan ottaisimme käyttöön, valitettavasti joudun näin sanomaan, vaikka mitä tekisimme, en näe muuta mahdolliseksi, paitsi jos hirveän paljon tuulta otetaan käyttöön, se voisi olla ratkaisu, mutta ...

... minusta ei kannata sitä ottaa niin paljon, ja siitä syystä pitää ottaa myös ydinvoimaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kovasti koettanut selittää, miten paljon se on pannut rahaa elvytykseen. Kuinka paljon tähän uusiutuvaan ympäristö- ja energiateknologiaan on pantu niin, että se olisi myös Suomen seuraava tärkeä vientipylväs?

Toinen asia on sitten se, että kun ydinenergialaki aikoinaan tehtiin, niin tuskin pystyttiin ajattelemaan sitä, että kolme hakemusta tulee.

Millä perusteilla hallitus aikoo nyt ratkaista tämän asian? Ottamalla huomioon energian tarpeen, kotimaisuusasteen, rakentamisen osaamisen — niin kuin nähdään tässä nykyisessä laitoksessa, osaamista tarvitaan — vai millä perusteilla? Ja kuinka tämä asia tuodaan myös eduskunnan tietoon, jotta me tiedämme etukäteenkin sen, millä pelisäännöillä tämän vanhentuneen lain pohjalta aiotaan nämä asiat käytännössä ratkaista, ja mikä on aikataulu?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Investointitukiin siis vähän yli 90 miljoonaa tullaan tänä vuonna käyttäneeksi. Vuonna 2006 oli ympäristön ja energian tutkimuksen ja teknologian kehittämistyöhön 62 miljoonaa euroa. Nyt arvioni on, että tänä vuonna se tulee olemaan lähelle noin 150 miljoonaa euroa. (Ed. Skinnari: No, ei ole paljon!) — No, on se kuitenkin nyt melkein kolminkertaistunut kolmessa vuodessa, ja harva määräraha nyt kolminkertaistuu, ed. Skinnari, kolmen vuoden aikaan.

Mitä taas tulee sitten siihen, millä perusteella ratkaistaan, jos kolmea vähemmän — niin kuin on hyvin paljon mahdollista — lupia myönnetään, jos ylipäänsä ollenkaan myönnetään, millä perusteella tämä arvio tehdään, siinä on hyvin selvä lain määre, millä se tehdään, ja se on yhteiskunnan kokonaisetu. Se on ministeriön ja minun tehtävä tuoda esitys siitä, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu, ensiksi hallitukseen, ja sen jälkeen hallitus tuo sen oman esityksensä tänne. Täällä salissa (Puhemies: Minuutti on jälleen täyttynyt!) joko hyväksytään tai hylätään tuo esitys.

Ärade talman! För att nå de uppställda målen beträffande ibruktagningen av förnybara energiformer behövs det nya ekonomiska styrmekanismer, som också minister Pekkarinen redan konstaterade, och man har ju tänkt sig att man ska ta i bruk inmatningstariffer för både vindkraft och biogas. Det har ingått i regeringens planer. I dagens Helsingin Sanomat får man läsa att det finns problem med möjligheterna att ta i bruk inmatningstariffer framför allt för vindkraft, så därför frågar jag:

Vad är egentligen situationen nu med inmatningstarifferna, och vad är situationen när det gäller biogasproduktionen? Kunde man inte också tänka sig att ifall det går att använda inmatningstariffer att också använda dem för små biogasanläggningar på jordbruk till exempel?

Siis mikä on tilanne syöttötariffien valmistelussa, ja onko tässä joitain ongelmia? Tästä oli tänään muun muassa Helsingin Sanomissa lehtiartikkeli.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut kyllä julkisuudessa jo paljon ennen Helsingin Sanomiakin, mutta sielläkin se on ollut, tämä, mitä on tapahtunut, elikkä asiantuntijaryhmä todella arvioi tällaisen oman, erillisen syöttötariffijärjestelmän, joka ei kulkisi valtion budjetin kautta. Nyt perustuslakiasiantuntijat epäilevät, että se on perustuslain kanssa sopusoinnussa. Nyt on valmistellaan sellaista järjestelmää, jolla tavallaan sama tarkoitus hoidettaisiin niin, että verolla kerätään se syöttötariffiin tarvittava maksu ja sitten budjetin kautta kohdennetaan niille syöttötariffin saajille, jotka sitä tariffitukea sitten aikanaan saavat. Olisin toivonut, että ilman valtion budjettia tämä järjestely olisi toiminut, mutta näyttää siltä, että se ei toimi niin.

Yhtä kaikki tavoite on, että viimeistään sitten heti, kun edustajat tulevat joululomalta tänne, olisi tämä lakiesitys täällä. Se on tavoite. Työryhmän esitys oli, että 300 kilowattiampeeria olisi biokaasulaitoksen (Puhemies: Jälleen minuutti täyttynyt!) osalta raja, kun toive on, että se on huomattavasti alhaisempi.

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön päivitetyssä arviossa Suomen sähkönkulutus vuonna 2020 olisi 91 terawattituntia eli terawattitunnin tarkkuudella sama taso kuin vuonna 2007. Mitä tapahtuu kuitenkin vuosien 2007 ja 2020 välillä? Meillä tulee käyttöön viides ydinvoimayksikkö, joka tuottaa 13 terawattituntia sähköä, meillä on tuulivoimaa 2 000 megawattia käytössä, joka tuottaa 6 terawattituntia sähköä, eli yksin näiden kahden energianlähteen kautta 20 terawattituntia sähköä sen aiemmin tiedetyn päälle.

Tämän perusteella työ- ja elinkeinoministeriö arvioi kuitenkin, että vuonna 2020 saatettaisiin tarvita 1 000—1 500 megawattia lisäkapasiteettia, tästä vain osa tätä paljon puhuttua perusvoimaa. Tämä lisäkapasiteettitarve perustuu työ- ja elinkeinoministeriöllä siihen, että oletetaan, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto aika rajusti putoaa nykyisestä. Kysyisin ministeriltä:

Uskotteko, että todella näin on käymässä, ja voidaanko tälle tehdä jotain ja edistää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja sitä kautta paikata tätä kapasiteettivajetta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä sitä on sellaista yhtä vanhaa chp:tä, jossa hiili on mukana ja joka varmaan tänä aikana poistuu markkinoilta, ja tilalle pitää tulla uutta. Ed. Tynkkynen on erittäin oikeassa, meille tulee 2020:een mennessä itse asiassa vähän ylitsekin kuin 20 terawattituntia uutta kapasiteettia ydinvoimaloista ja muista vaihtoehdoista. Mutta meidän pitää kyetä korvaamaan tämä tuonti, 13 terawattituntia, sitten kulutuksen kasvu, joka on joka tapauksessa jonkun mittainen, ja sitten meillä on tätä hiilisähkön tuotantoa aika merkittävä määrä, ja jos me aiomme sen ajaa nopeasti alas, niin tuo nyt tiedossa oleva, syntyvä uusi kapasiteetti ei riitä kaikkeen tähän. Minä henkilökohtaisesti pidän niin tärkeänä tätä hiilen alasajoa jo 2020:een mennessä, että siitä syystä ymmärtämys ydinvoimaa kohtaan, joka muuten ei ole hirveän suuri, tästä syystä se ymmärtämys ydinvoiman lisärakentamista kohtaan tulee.

Arvoisa puhemies! Ed. Kalli, kyllä muistatte väärin. Eduskunta ei ole yksimielisesti päättänyt lisäydinvoiman rakentamisesta.

Ed. Orvolle totean, että tämä on kylläkin valtioneuvoston kyselytunti, mutta haluan todeta, että vasemmistoliiton linja puolueena on aivan selkeästi "ei" ydinvoiman lisärakentamisen kannalta. (Ed. Kangas: Puhu omissa nimissäsi! — Naurua) — Tämä on puolueen selkä linja, ja tämä on myöskin puolueen päätös.

Mutta tässä edelleenkin haluan kysyä ministeri Pekkariselta, kun tässä odottelemme tuota Olkiluoto 3:n valmistumista ja aina, kun ydinvoimaa rakennetaan lisää, samalla tietysti tämä 38 prosentin uusiutuva tavoite siirtyy kauemmaksi:

Milloin teidän käsityksenne mukaan Olkiluoto 3 valmistuu, vai valmistuuko se ollenkaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysymyksen alkuosaan en ota kantaa, eikä ilmeisesti tarvitse siihen vastata.

Mitä tulee ydinvoiman lisärakentamiseen: Vielä kerran, Olkiluoto 3 todennäköisesti 2012 on valmis. Näin tällä hetkellä arvioidaan. Tästä eteenpäin 2020:een saakka nämä 13 terawattituntia tuo Olkiluoto, 6 terawattituntia tulee tästä tuulivoimasta ja ehkä 4—6 tästä uusiutuvasta, joka meidän on pakko ottaa käyttöön. Nämä me saamme sähkökapasiteettia lisää 2020:een mennessä.

Mutta vielä kertaalleen: Tämä ei riitä kaikkiin näihin tarpeisiin sekä tuonnin korvaamiseen, kulutuksen kasvuun ja lisäksi hiilen korvaamiseen. Se riittää hyvin tuonnin korvaamiseen, kulutuksen kasvuun ja vähän vielä hiilenkin alasajoon, mutta täysimittaiseen alasajoon se ei riitä. Valitettavasti se ei riitä.