12) Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun
lain 4 §:n muuttamisesta
Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni lasten kotihoidon ja yksityisen
hoidon tuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta sisältää sitä lainsäädäntöä,
joka koskettaa sosiaalietuuksia. Nykyisessä lainsäädännössä lapsiperheelle
suunnatut tuet on suunniteltu lähinnä tilanteisiin,
joissa perheisiin syntyy yksi lapsi kerrallaan. Näin erityistilanteitten huomioon
ottaminen ei näissä nouse esille. Näin näen,
että tässä ei oikeudenmukaisuus eikä tasa-arvoisuus
toteudu eivätkä nämä tilanteet,
mitkä monikkoperheissä ovat, tule tasa-arvoisesti
huomioiduiksi. Näen, että silloin kotihoidontukijärjestelmää tulisi
muuttaa. Silloin kun lapsia syntyy useampi, ei ole sitä mahdollisuutta,
mitä yleensä perheillä kierrätyksiin
ja tavaroitten moninkertaiseen käyttöön
on, kun ne tarvitaan samanaikaisesti, kun syntyy kolme neljä lasta.
Silloin on tietysti asunnon ja auton ym. hankintaa yhdellä kertaa
ja muutoksia syntyy paljon.
Tässä on vielä tietenkin se, että summa,
jonka täysi hoitoraha on, on yhdestä lapsesta,
ja niistä seuraavista se osuus on aika pieni. Näen,
että silloin kun syntyy useampi lapsi, sitä kaavaa,
joka muissa sisaruskorotuksissa tapahtuu, ei käytettäisi
tässä, vaan se olisi se muutoksen kohde tässä lakialoitteessani.
Heikki A. Ollila /kok:
Herra puhemies! Uskon, että tähänkin
aloitteeseen yhtyvät myös täällä äskeistä aloitetta
tukeneet hallituspuolueiden edustajat Esa Lahtela, Vihriälä ja
Oinonen ja tämäkin aloite näin ollen
etenee. Toivon, että molempien osalta hallituspuolueiden
edustajat todellakin toimivat myös hallitusryhmissä niin, että näille
puheille, joita täällä esitettiin, tulee
katetta.
Oikeastaan molemmat asiat ovat todella hyviä, mutta
yhteen asiaan kiinnittäisin huomiota. Kun itse olen ollut
mukana vain yhdessä synnytyksessä ja vain yhden
lapsen syntymässä, niin en tiedä, onko
todella niin, mutta minusta kaikissa synnytyksissä tilanne
on kuitenkin se, että syntyy vain yksi lapsi kerrallaan.
Mutta en ole kovin suuri asiantuntija tässä asiassa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan kannattaa tätä hyvää aloitetta,
kuten ed. Ollila arveli. Olen tilintarkastaja enkä tosin
pysty ryhmän puolesta sen enempää sanomaan
tämän asian käytännön
toteutumisesta, mutta uskon, että hyvässä ryhmässä hyvän
hallituksen aikana hyviä asioita halutaan kannattaa. Tämähän on
itse asiassa semmoinen kysymys, että tässä ei puoluepolitiikalla
pitäisi olla yhtään mitään
sijaa, vaan tervettä järkeä löytää keinoja
ja toimia sen mukaan, että on hyvää perhepolitiikkaa
tässä maassa.
Kannatan kyseistä aloitetta.
Jukka Vihriälä /kesk:
Herra puhemies! On aivan selvää, että sekä edellinen
että tämä ed. Rauhalan lakialoite, joka
nyt on lähetekeskustelussa, lasten kotihoidon tuesta ja
yksityisen hoidon tuesta annetun 4 §:n muuttamisesta, ovat
totta kai poliittisia kysymyksiä. Sitä on turha
ollenkaan kiistää. Ne ovat myös taloudellisia
kysymyksiä. Mutta minusta on erittäin tärkeää,
että näin tärkeistä kysymyksistä,
jotka koskevat nimenomaan niin sanottuja monikkoperheitä,
tuodaan näitä ongelmia esille. Toivonkin sitä,
että — oliko se nyt hallitusohjelman mukaisesti
niin, että kotihoidon tukea tullaan korottamaan tämän vaalikauden
aikana — kun hallitus valmistelee sitä, niin siinä yhteydessä tämä asia
otettaisiin esille. Tämähän on taloudellinen
kysymys, se on avoimesti myönnettävä,
mutta mielestäni kansanedustajan oikeus on myös,
kun hän näkee hyvän aloitteen — vaikka
tietääkin, että hallituksen esityksiä täällä pitää hallituspuolueen
tukea eikä opposition esityksiä — sitä myöskin
kannattaa ja toivoa, että hallitus ottaa nämä ongelmat
onkeensa.
Tämän haluan sanoa, että kyllä ne
yksitellen syntyvät, ed. Ollila, myöskin kaksoset
ja kolmoset. En ole kyllä ollut mukana kaksosten synnytyksessä,
koska siihen aikaan ei päästetty, se oli riskisynnytys.
Olen ollut kyllä, kun vanhin tyttäreni on syntynyt,
siellä mukana, ja nuorimman synnytyksessä, mutta
näiden kaksosten syntyessä minut poistettiin synnytyssalista.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Minä suunnittelin käyttää sellaisen
puheenvuoron, että voi, kun kerrankin voin olla ed. Oinosen kanssa
samaa mieltä. Mutta hän onnistui käyttämään
juuri ennen minua puheenvuoron, joka tekee sen mahdottomaksi, (Naurua)
kun hän ilmoitti, että tämä ei
ole puoluepoliittinen asia eikä tällä ole
puoluepoliittista merkitystä. Arvoisa puhemies, tässä rahanjaossa
kaikki on puoluepoliittisesti merkityksellistä. Olen äärimmäisen
pahoillani, että jälleen kerran epäonnistui
se, että olisin ed. Oinosen kanssa samaa mieltä.
Leena Rauhala /kd:
Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos ed. Ollilalle kysymyksestä ja
tarkasta suomen kielestä. Itse pitäisi tämäkin
kokemuksesta tietää, koska olen itse kaksonen
ja olen syntynyt kaksi minuuttia aikaisemmin kuin sisareni ja omat
lapseni syntyivät siten, että 15 minuuttia oli
välissä. Tämä on hankalaa tämä suomen
kieli, kun ei näköjään mene
niin kuin pitäisi, vaikka näitä aloitteita
kuinka pieteetillä tekee. Mutta toivon, että tämä nyt
on asiaan kuuluvaa debattia, ja sisältö tietenkin
tässä on tärkein. Kiitos näistä puheenvuoroista,
joita tässä on tullut, ja toivon, että tämä menee
myönteisesti eteenpäin.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ehdottomasti kannatan tätä,
niin kuin monikkoperheitä koskevissa puheissa edellä kuvasin
jo sanomalla, mitkä vaikeudet siellä ovat olemassa.
Kun edellä on tullut esille, onko tämä poliittinen
kysymys vai ei, niin kyllä tämä on poliittinen
kysymys, mutta tämä on yhteen suuntaan oleva poliittinen
kysymys. Uskoisin nykyisellä hallituksella olevan sosiaalista
mielenlaatua näissä asioissa. Kun miettii hyviä aloitteita,
joita on tullut eri tahoilta, myös Lipposen kahden hallituksen
aikaan, niin yllättävästi moni näistä aloitteista
tavalla tai toisella on toteutunut. Jostain syystä, kun
niitä tehdään ja useamman kerran vielä potkitaan
sitä ja tönitään eteenpäin
ja tehdään kirjallisia kysymyksiä, niin
hyvin moni asia on muuten saanut sen muodon, mihin olisi menty.
Kaikki ei välttämättä ole toteutunut
ihan täydessä mitassaan, mutta kyllä asioilla
on taipumus mennä siihen suuntaan, mihin ihmiset sitä pikkuhiljaa painavat.
Keskustelu päättyy.