Arvoisa puhemies! Heikkenevä työllisyys näkyy yhä enemmän kunnissa. Muutama poiminta viime päivien lehtiotsikoista: Koulu tekee säästöohjelman, Joensuu avaa jo budjetin, Kontiolahti ja Liperi tarkastavat suuntaa keväällä, Vantaan kaupunki aikoo leikata menoja 20 miljoonalla, Espoon verotulojen arvioidaan romahtavan yli 200 miljoonalla, Kuopiossa vaaditaan kansanäänestystä lomautuksista. Yhä useampi kunta pohtii nyt myös veroäyrin korotusta yhtenä lääkkeenä talousvaikeuksiin.

Samaan aikaan hallitus ylpeilee Euroopan suurimmilla veronalennuksilla: 3 miljardia euroa tämän vuoden päätökset. Herra valtiovarainministeri, kunnat avaavat siis budjettejaan, mutta eikö olisi oikeampaa, että hallitus avaisi oman budjettinsa? Tinkimällä yksi kolmasosa päätetyistä veronalennuksista voitaisiin pelastaa koulun, terveydenhuollon, vanhustenhoidon ja päivähoidon peruspalvelut.

Arvoisa ministeri, oletteko valmiita arvioimaan veropäätöksenne uudelleen ja tekemään kuntapalvelujen pelastuspaketin ilman, että tarvitsee ottaa euroakaan lisää velkaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on budjettinsa antanut ja tehnyt, ja pidämme sitä erittäin hyvänä. Nyt täytyy vaan katsoa muun muassa tämän lisätalousarvionkin jälkeen, kuinka elvytystoimet, myös kotimaisen kysynnän elvytystoimet, purevat. Nehän eivät pure aivan juuri nyt heti vaan tulevat aina viiveellä. Esimerkiksi rakennushankkeet aloitetaan heti, kun päätökset on saatu tehtyä.

Eri maissa käytetään erilaisia instrumentteja, ja meidän mielestämme on erittäin tärkeää se, että eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoima myös kasvaa. Emme ole siis valmiita leikkaamaan eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa vaikkapa tuloveronkevennysten perumisella edes osittain, koska pidämme tärkeänä sitä, että ostovoima ihmisillä kasvaa.

Arvoisa puhemies! Tämä siis tarkoittaa, että te ette ole avaamassa veronalennuksia; sen sijaan te olette valmiit kyllä leikkaamaan palveluja ja siirtämään veroäyrin korotuksen kautta vastuun kunnille. Teidän tuloluokassanne ilmeisesti veronalennukset tarkoittaisivat noin 1 000 euron alennusta vuodessa. Jos tinkisitte siitä yhden kolmasosan, 300 euroa, niin teille jäisi vielä 700 euroa mutta ei tarvitsisi lomauttaa opettajia eikä sairaanhoitajia eikä myöskään viedä heidän lomarahojaan.

Keskusta on puolestaan esitellyt oman lääkkeensä tähän tilanteeseen. Sekään ei näytä olevan veropäätösten tarkistaminen. (Oikealta: Populistinen juttu!) Keskusta esittää kuntien lomarahojen leikkausta. Asiasta pitäisi keskustan mukaan sopia keskitetysti, ettei 350 kunnassa tarvitse asiasta neuvotella erikseen. En kannata tätä tietä, sillä kuntien työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Tässähän siirretään hallituksen veronalennusten maksu kuntien työntekijöille, naisvaltaiselle alalle 400 000 työntekijän joukolle.

Arvoisa ministeri, tiedän, että vastaaminen ei ole helppoa, ja silloin tällöin olen huomannut, että te ette mielellänne anna konkreettisia vas-tauksia, mutta kysyn nyt teiltä tämän salin edessä:

Oletteko te valmiit siis suosittamaan tätä tietä kunnille eli lomarahojen leikkausta ratkaisuksi näihin talouspulmiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kyllä minä mielelläni Suomen kansan edessä vastaan, eikä tämä mitenkään vaikeaa ole. Jos te ajattelette, että ministerin tulotasosta, johonka te taisitte joskus aikaisemmin vetää suurituloisen rajan, vaikkapa tästä palkkaluokasta, ylöspäin kaikilta poistettaisiin tuloveronkevennys, niin jos oikein muistan, niin sillä taidetaan säästää 40 miljoonaa euroa. Jos se siirretään jonnekin muualle tai kuntien valtionosuuksiin, niin sillä ei kovin paljon saada aikaan. (Ed. Tennilä: Onko siihen valmius?) Toisaalta ne veronkevennykset, jotka ovat pois kuntien verotuotoista, me kompensoimme valtionosuuksina, niin kuin tähänkin saakka on tehty, eli veronkevennys ei sinänsä aiheuta tulomenetyksiä kunnille.

Kunnat ovat aivan samalla tavalla kuin valtio tässä taloudellisessa tilanteessa hyvin kireällä, erityisesti ne kunnat, joissa on paljon ollut yhteisöverotuloja. Hallitus katsoo kehysratkaisun yhteydessä, mitkä ovat niitä oikeita keinoja vahvistaa kuntien taloutta ja mitkä ovat niitä kuntia erityisesti, jotka tästä finanssikriisistä kärsivät. Niitten kuntien, jotka eivät ole hyvinäkään aikoina saaneet talouttaan balanssiin, elämä ei varmasti tule helpottumaan, mutta siellä esimerkiksi (Puhemies: Minuutti on kulunut!) lisäraha ei välttämättä auta; tarvitaan rakenteellisia uudistuksia sekä palveluihin että kuntarakenteeseen.

Arvoisa puhemies! Tässä peruskysymys on se, että hallitus ottaa turhaa velkaa. Se ei työllistä eikä kohdennu oikein. Suurin osa talousasiantuntijoista on meidän kanssamme samaa mieltä. (Ed. Salo: Ei ole!) Suurituloisille kohdennetut verohelpotukset eivät työllistä. Meidän demarien näkemys on se, aivan niin kuin todettiin, että merkittävä osa siitä summasta pitäisi siirtää kuntatalouteen ja sen rinnalla myöskin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvan parantamiseen.

Luimme tänään lehdestä, että Ranskassa presidentti on tehnyt veropaketin, joka kohdennetaan nimenomaan kaikkein pienituloisimmille. Se on se poliittinen linja, jota me haluaisimme täällä ja johon Ranskan sosialidemokraatit ovat saaneet Ranskan porvarihallituksen menemään. Kannamme aitoa huolta yhteisvastuusta ja solidaarisuudesta yhteiskunnan kaikkein pienituloisimpia, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) työttömiä, eläkeläisiä ja lapsiperheitä, kohtaan. Miksi te ette tee niin kuin Ranskassa on tehty?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Me emme tee monessakaan asiassa niin kuin Ranska emmekä tee myöskään niin kuin Britannian labour, jos se on teille, niin kuin joku sanoi jossakin vaiheessa, malliesimerkki. Siellä alennetaan minun mielestäni täysin turhaan yleistä arvonlisäveroa, mikä ei kyllä todellakaan työllistä. (Ed. Gustafsson: Vastatkaa, mitä te teette pienituloisille!)

Kun ed. Heinäluoma on määritellyt suurituloisen rajan noin 9 000 euroon, toistan vielä sen, että jos sieltä haluttaisiin ottaa kaikki veronkevennykset pois, niin se olisi noin 50 miljoonaa euroa tai vähän alle itse asiassa, (Välihuutoja vasemmalta) ja jos tämä ratkaisee kaikki pulmat — enpä oikeastaan usko.

Mitä tulee Ranskaan, niin siellä esimerkiksi muutamat muut etuudet ovat huomattavasti vaatimattomampia kuin Suomessa. Monessa maassa joudutaan tekemään erityisiä kohdennettuja paketteja erityisesti pienituloisille sen takia, että siellä automaattiset vakauttajat, kuten sosiaalietuudet, ovat vaatimattomampia kuin Suomessa ja vaikkapa Ruotsissa. Meillä tilanne on toinen. Sen takia ei voi yksinomaan maita verrata keskenään.

Arvoisa puhemies! Viime viikon Helsingin Sanomissa maamme johtava köyhyysasiantuntija, kirkon diakoniatutkimuslaitoksen rehtori Hiilamo, kritisoi sitä, että tämä hallitus on unohtamassa kaikkein köyhimmät. Voitte lukea sen Helsingin Sanomien yliökirjoituksen. Hän oli hyvin kriittinen siinä, että hallitus nyt ohittaa Suomen pienituloiset ihmiset ja tulee aivan liian myöhään auttamaan heitä — tämä oli siis sitoutumattoman asiantuntijan näkemys. On turha nyt viisastella sitten, mikä Ranskassa on sosiaaliturvan taso tai ei, kun Suomessa asiantuntijat kritisoivat hallitusta siitä, että se tulee näillä sosiaaliturvaparannuksillaan liian myöhään. (Ed. Salo: Haluatteko sellaista? Mikä on kysymys?) — No, eikö näin ole? — Minä kysyn: Onko luettu Helsingin Sanomia? (Naurua)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Varmasti aina on parantamisen varaa pienituloisten etuuksissa, mutta kyllä minä olen erittäin tyytyväinen siitä — en oletakaan, että saan teiltä tai hallitus saa teiltä tunnustusta siitä — että esimerkiksi pienimpiin äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahoihin 171 euroa kuussa tulee lisää, ja nämä eivät näy missään tilastoissa vielä. Tämä on selkeä poliittinen ratkaisu. Meillä tulee myös pienimpiin eläkkeisiin korotus 2011. Valitettavasti emme voi taloustilanteesta johtuen tehdä sitä aikaisemmin, mutta sekin on selkeä, erittäin suuri parannus ja vaatinut poliittista päätöksentekoa. Tähän mennessä jo kansaneläkkeisiin on tullut merkittävä korotus, tasokorotus 20 euroa plus sitten vielä kuntien kalleusluokituksen poistamisen seurauksena yhteensä noin 50 euroa. Kyllä tätä työtä on tehty. On väärin väittää, että kaikkein pienituloisimmille ihmisille ei olisi annettu yhtään mitään. Kaikkein suurin haaste meillä kaikilla on työllisyys. Mitä enempi on työllisyyttä, enempi työpaikkoja, sitä vähempi meillä on pienituloisia ihmisiä.

Arvoisa puhemies! Ei tästä nyt, ministeri Katainen, selvitä sillä, että puhutaan suurituloisten veroista. Sanoin, että jos tingitään kolmasosa teidän päättämistänne verojen ja maksujen alennuksista, niin koko kuntatalouden palvelut on hoidettu. Älkää vääntäkö sitä pelkästään siksi, että teidän tarvitsisi ainoana tämä hoitaa. Kyllä minä sen ymmärrän, että jos teidän verojanne vaan lasketaan hiukan vähemmän, niin se ei riitä.

Mitä tulee Englantiin, niin totean, että siellä on tehty arvonlisäveronalennus määräaikaisesti. Täällä te teette kaikki nämä veroratkaisut pysyviksi ja sitä kautta hukkaatte valtion veropohjan ja tuotatte kunnille nämä vaikeudet.

Sitten te ette vastannut itse kysymykseeni:

Oletteko te suosittamassa kuntien työntekijöille lomarahojen leikkausta? Onko tämä teidän suosituksenne, niin kuin keskustalla tämä on?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä hallituskumppanit eivät ihan tiedä, mistä heitä syytetään, mutta hallitus tekee sen, mitä hallitus pystyy tekemään kuntatalouksien eteen. Jokainen kunta tekee sitten omat päätöksensä. Minä en lähde suosittelemaan, mikä on kullekin kunnalle parasta, koska siellä tiedetään se kuntatalouden tilanne ja ne keinot parhaiten. Päätöksentekovallan ja myös vastuun pitää olla kunnissa.

Otin vaan kantaa tähän suurituloisten verotukseen, koska te sanoitte, käytitte esimerkkinä, että vaikkapa ministerin tulon yli menevien osalta voitaisiin alentaa vähemmän tai ei ollenkaan. Sitähän tässä on kuultu useimpina päivinä, useimpina viikkoina, että on väärin, että tuloveronkevennyksiä annetaan muualle tai kaikille. Kysymys on vaan siitä, että me uskomme, että eläkkeensaajat ja palkansaajat tarvitsevat ostovoimaa. Me emme ole valmiita lähtemään siihen kelkkaan, jota te tarjoatte, että heiltä leikattaisiin ostovoimaa, mitä tuloveronkevennyksen pienentäminen käytännössä tarkoittaa. Tämä on hyvä tietää nyt jokaisen, että jos tuloveroa halutaan keventää vähemmän kuin mitä hallitus esittää, se tarkoittaa, että eläkkeensaajilta (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja palkansaajilta leikataan ostovoimaa.

Arvoisa puhemies! Te puhutte täällä jälleen kerran hienosti, että te olette alentamassa veroja, mutta mikä on totuus? Sitten mennään kuntiin, ja siellä nostetaan veroäyriä kaikkein pienituloisimmilta, ministeri Katainen. Siitä te ette puhu täällä yhtään mitään. Te täällä otatte kunnian näistä hyvistä päätöksistä, niin kuin veronalennuksista, ja sitten te panette kunnat tekemään tämän likaisen työn, nostamaan veroäyriä, tinkimään palveluja, viemään kunnan työntekijöiltä lomarahat. Mikä on teidän vastauksenne tähän kuntien veroäyrin nostopaineeseen? Tässä on Kainuun maakuntajohtajan lausunto, joka sanoo, että ei ole mahdollista Kainuussa enää nostaa 2 veroäyriprosentilla veroja, niin kuin nyt näyttää olevan Kuntaliiton arvion mukaan tehtävä, jotta tämä kuilu saataisiin umpeen.

Mitä te sanotte näille kuntapäättäjille, jotka nyt avaavat parhaillaan budjettia? Te ette halua avata omaa budjettia ettekä omaa verolinjaa, panette kunnat tekemään tämän työn.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Sanon vaikka sen, että kelamaksun poisto tuo kunnille noin 250 miljoonan euron hyödyn, (Ed. Skinnari: Paljonkos se on kuntaa kohti?) ja tämän saa ainoastaan silloin, jos on kunnassa työntekijöitä, niin kuin kunnassa on työntekijöitä. Jokaisen ihmisen kohdalla maksurasite pienenee. 250 miljoonaa on iso raha, varsinkin kun sitä vertaa vaikkapa Kuntaliiton viime viikolla antamiin tavoitteisiin. Siellä Kuntaliitto otti rahanlisäys-, veropohjamuutosten ohella esille sen, että täytyy jatkaa rakenneuudistuksia sekä palvelurakenteessa että kuntarakenteessa, täytyy jäädyttää palvelujen lisääminen, ettei enää lisätä palveluja vaan että jäädytetään ne vaikkapa viime vuoden tai edellisvuoden tasolle — ihan hyvä taso sekin — ja keskitytään ydintoimintoihin. Tästä se paketti muodostuu. On täysin väärää informaatiota väittää, että kaikki taloudelliset ongelmat kaikissa suomalaisissa kunnissa voidaan ratkaista pelkästään sillä, että valtio antaa lisää rahaa. Esimerkiksi terveyskeskusten kohdalla noin 20 prosenttia suomalaisista elää (Puhemies: Minuutti on kulunut!) semmoisten huonojen terveyspalvelujen ympärillä, ja tässä ei raha ratkaise. Siellä on kuntia, jotka tekevät pienellä rahalla hyvää, ja on kuntia, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jotka tekevät huonoa suurella rahalla.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä te, ministeri Katainen, nyt todella pelaatte kovaa peliä. Tämä retoriikkapuoli, tämä puhepuoli, toimii kyllä ja teidän ajatusmallinne noin teoriassa, kun te pyörittelette summia ja pyörittelette asioita. Kuntaliiton esitys oli miljardi euroa, se oli se pohjaesitys. 2 miljardia on se rahoitusvaje, joka siellä on. He esittivät miljardia rahana, mutta eihän tässä ole kyse siitä, ovatko ne miljardeja vai satoja miljoonia. Kyse on siitä, että ihmiset saavat säilyttää työpaikkansa, ihmiset saavat palveluja, ja ne ovat nyt vaarantumassa tällä teidän politiikallanne. Määräaikaisia työsopimuksia ei uusita, sijaisia ei palkata — tämä on tätä päivää, reaaliaikaista todellisuutta. Kunnat nostavat — veikkaan, että tänä vuonna vähintään sata kuntaa nostaa — veroprosenttia. Siellä palvelumaksut nousevat, siellä nousevat kiinteistöverot. Nehän ne ovat niitä toimia, jotka kääntyvät itseään vastaan, kun te puhutte maan elvytyksestä, te puhutte työllistämisestä.

Arvoisa herra valtiovarainministeri, oletteko te perehtynyt siihen tilanteeseen? Oletteko te käynyt kuntien kanssa sen läpi vai puhutteko te nyt vaan aivan omalla tuntumallanne näistä kokonaisuuksista? Palveluista, kansalaisten palveluista, (Puhemies: Minutti on nyt kulunut!) on kyse.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Olen käynyt muun muassa Kuntaliiton kanssa tällä viikolla hyvinkin tarkkaan sen läpi, mitä he ovat esittäneet. Siihen kannattaa todella perehtyä. Ehkä ministeri Kiviniemi voi siitä vielä tarkemmin sanoakin. Me olemme kaikki samassa veneessä. (Ed. Martti Korhonen: Ei se kuulosta kyllä siltä!) Eivät nämä ongelmat ratkea sillä, että aina huudetaan jokaiseen erilliseen asiaan satoja miljoonia lisää. Hallituksella on vastuu toisin kuin ehkä muilla siitä, että julkisessa taloudessa, jossa kunnat ja valtio ovat samassa veneessä — meillä on vain yhdet veronmaksajat — pysyy joku tolkku eli että tämänkin kriisin aikana me pystymme toimimaan niin, ettemme ylivelkaannu, ja tässä tarvitaan valitettavasti sekä valtion vastuunkantamista että kuntien vastuunkantamista.

Mitä tulee kuntien rahoituspohjan vahvistamiseen, siihen liittyvät päätökset tehdään kehyspäätöksessä erikseen.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Näissä luvuissa, joita ed. Korhonen esitteli, oli virhe: siis kuntatalouden vaje arvioiden mukaan tänä vuonna ei ole 2:ta miljardia euroa vaan noin 400 miljoonaa euroa, vähän alle, tämänhetkisten lukujen valossa, jotta saataisiin ikään kuin plussalle tilinpito. Mutta tämä Kuntaliiton esityshän ei myöskään ole — siis tämä miljardi euroa — tälle vuodelle, vaan se on jaksotettu kahdelle eri vuodelle.

Niin kuin täällä on useaan eri otteeseen sanottu, tulemme sekä ensi viikolla hallituksen puolivälitarkistuksessa että kehysriihessä katsomaan tätä kuntatalouden kokonaistilannetta ja etsimään niitä keinoja, jotka parhaiten soveltuvat juuri niihin kuntiin, jotka kohtaavat tämän taantuman ensimmäisinä. Niitä kuntia ovat nimenomaan ne, jotka ovat erittäin paljon riippuvaisia yhteisöverotuotoista.

Mutta tämä taantuma on sellainen, että kaikkea vastuuta ei voi sysätä pelkästään valtiolle vaan myös kuntien pitää pystyä tehostamaan toimintaansa, ja siinä on erittäin paljon tehtävää. Viime vuonna kuntien menot kasvoivat lähes 8 prosentin vuosivauhtia, (Ed. Erkki Virtanen: Kenenkä ansiota se on?) ja jokainen ymmärtää, että silloin tulee se pää vetävän käteen ennemmin tai myöhemmin. Se ei voi jatkua.

Arvoisa herra puhemies! Ei hirveästi varmaan kansalaisia lohduta se, kun me intämme täällä sadoista miljoonista tai miljardeista. (Ed. Salo: Kuka inttää?) Kyse on niistä palveluista, siitä, miten ne palvelut pystytään tuottamaan sinne kansalaisille terveydenhoidossa, päivähoidossa, vanhustenhoidossa jne. jne. Niitä ei pystytä turvaamaan tällä hetkellä, se on faktaa. Minä tapaan kumminkin viikoittain kuntapäättäjiä, minä olen itse ollut valtuustossa. Oulu joutuu tekemään luultavasti lähitulevaisuudessa päätöksiä, joissa katsotaan, mistä niitä menoja voidaan ottaa pois. Se on totta, se on yhteisvastuuta, mutta tällä hetkellä kunnat, herra valtiovarainministeri, eivät selviä, jos sinne ei tule lisää rahaa.

Mikä se summa sitten on, niin haetaan se summa, mutta turvataan ne palvelut. Onko teillä valmiutta siihen, herra valtiovarainministeri? Minusta tämä ei ole mikään hymyasia enää. Ne ovat peruspalveluita, ne ovat niitä jokapäiväisiä ihmisten palveluita, joista tässä on kyse. Onko teillä valmiutta puolueen puheenjohtajana myös suosittaa sinne kuntiin, että sieltä ei lomauteta, ettei määräaikaisia työsopimuksia panna katkolle, koska sitä tehdään tänä päivänä, ja ne ovat (Puhemies: Minuutti on kulunut!) poliittisia päätöksiä, joihin puolueet voivat vaikuttaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Lomautukset ovat erittäin huono keino paikata kuntien taloutta. Se kertoo yleensä siitä, että silloin ei ole pitkälläkään aikajänteellä osattu hoitaa taloutta vastuullisesti. Totta kai on olemassa niitä kuntia, joissa tapahtuu vaikkapa jonkun ison tuotantolaitoksen poistuminen, joissa työttömyys lisääntyy räjähdysmäisesti kerralla, tai sitten on semmoisia kuntia, joissa yhteisöveron tuotto on ollut merkittävä osa kunnan tulopohjasta ja se romahtaa. Me kaikki, jotka olemme kuntapäättäjiä, tiedämme, että kuntapalveluita tuotetaan hyvin erilaisilla rahamäärillä. On sellaisia kuin vaikkapa oma kotikuntani, joka on vuosikymmenet hoitanut kaikkein edullisimmin koko maakunnassa kuntapalvelut, ja veikkaisinpa, että ne ovat koko maakunnan laadukkaimmat, ja sitten on olemassa niitä, jotka käyttävät tolkuttoman määrän rahaa, mutta laatu ja palveluitten saatavuus eivät ole niin hyvät kuin jossakin muualla. Eli tämäkin on totta. Ja yhtä lailla se on totta, että yhteisöverotuottojen romahtaminen on kiristänyt kuntataloutta. Nimenomaan tähän akuuttiin vaivaan me etsimme niitä keinoja, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) joita voidaan käyttää vaikkapa tilapäisesti kehysriihessä.

Arvoisa puhemies! Kun-tien talouteen merkittävästi vaikuttavat verotulot, ja sen tähden hallituksen politiikassa, joka on elvyttävää, ykkösasiana on työllisyyden turvaaminen ja mahdollisimman monien käsien pitäminen mukana työelämässä. Toinen hyvin tärkeä asia on kuluttajien luottamuksen ylläpitäminen. Tämänkaltaiset keskustelut, joissa yritetään syyllistää Suomen hallitusta sellaisista toimista, jotka tulevat kaukaa kansainvälisiltä markkinoilta, järkyttävät suomalaista kuluttajaa. Sen tähden meidän pitäisi kaikkien yhdessä yrittää vaikuttaa siihen, että kuluttajien, nimenomaan niiden ihmisten, joidenka ostovoima kasvaa, luottamus ja kulutustaso pysyisivät korkealla ja sitä kautta ihmisten työllisyystilanne pysyisi hyvänä. Sen tähden kysynkin, arvoisa valtiovarainministeri:

Uskotteko te, että tämänkaltainen keskustelu, jossa pelotellaan kuntapalveluilla, lisää kulutta-jien luottamusta, vai toimiiko tämä päinvastoin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! On erittäin vaikea vastata tuohon kysymykseen. Vaikeuksista ja huonoistakin asioista pitää tietysti puhua avoimesti. Ne eivät parane, jos niitä pidetään veran alla. Mutta kyllä tietysti meidän jokaisen pitää omilla toimillamme myös tuoda esiin ne tosiasiat, jotka ovat kuitenkin tässäkin taloudellisessa tilanteessa hyvin. Valtaosalla ihmisistä — erityisesti valtaosalla eläkkeensaajista mutta myös palkansaajista — ostovoima nousee valtavasti, paitsi niillä ihmisillä, jotka jäävät työttömiksi. (Välihuutoja) Me toivomme, että ne ihmiset, joilla ostovoima kasvaa, käyttävät palveluja, ostavat tuotteita, joilla pidetään talouden pyörää pyörimässä enempi kuin mitä se pyörii, ilman että tämä ostovoiman kehitys olisi niin runsasta, ja että tuodaan myös esille ne hyvät asiat, että me kaikesta huolimatta olemme pystyneet tekemään merkittäviä satsauksia kaikkein pienituloisimpien ihmisten arkipäivään, ja että yritetään pitää työllisyydestä kiinni, koska siitä tämä kansakunta elää myös jatkossa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tekemät veroratkaisut tälle vuodelle ovat tärkeitä tavallisten palkansaajien ja eläkkeensaajien kannalta. Ed. Heinäluoma, noin 95 prosenttia näistä veronalennuksista menee nimenomaan pieni- ja keskituloisille ihmisille. (Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!) Työllisyyden, joka on kaikkein tärkeintä, edistämisen kannalta olisi tärkeätä hillitä yritysten ja myös kun-tien kustannustason nousua. Olen esittänyt, että maassamme solmittaisiin laaja yhteisvastuusopimus, jossa palkansaajat yhtäältä pidättäytyisivät tänä ja ensi vuonna uusista sopimusperusteisista palkankorotuksista, mutta toisaalta myös yritykset pidättäytyisivät johtajille annetuista palkankorotuksista ja heille annettavista uusista osake- ja optiopalkkioista, jotka varsinkin tässä tilanteessa ovat usein suoranaisia lahjoja.

Onko hallitus osaltaan esimerkiksi vuoden 2010 veroratkaisulla valmis edistämään tällaisen yhteisvastuusopimuksen syntymistä tai siis tällaisen yhteisvastuun kantamista?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Palkansaajapuolella ja muuallakin on aiheellinen huoli työllisyydestä. Näin ollen palkkaratkaisulla on erittäin merkittävä vaikutus työllisyyteen, erityisesti tämmöisessä tilanteessa, mutta myös tulevaisuudessa. Sen takia siellä on ollut myös vahvasti esillä tuloverotuksen alentamisen vaikutus, se, voisiko ostovoimaa kasvattaa osittain tuloverotuksen keventämisellä sen sijaan, että koko ostovoimaan pitäisi ottaa vain nimelliskorotukset. Hallituksella on takuuvarmasti halu ja mahdollisuus olla rakentamassa semmoista yhteistä ymmärrystä, jossa palkankorotukset ovat työllisyyttä lisääviä, ei sitä vähentäviä, ja jossa voidaan katsoa ostovoimaa myös tuloverotuksen keventämisen kautta. Tosin se liikkumavara on kohtuullisen rajallinen, mutta kuitenkin.

Toivoisin, mitä tulee yritysjohdon omaan palkitsemiseen, että siinä oltaisiin erittäin pidättyväisiä, koska me tarvitsemme sitä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja kenenkään oikeustajuun ei mahdu se, että toisilla bonukset juoksee ja toisilla työpaikka menee.

Arvoisa puhemies! Palaan kuntapalveluihin, joiden suhteen ollaan todella vakavassa tilanteessa, sillä jo ennen tätä talouskriisiä terveyskeskukset, lastensuojelu, kouluterveydenhuolto ja vanhustenhoito olivat monin paikoin ahdingossa. Kyllä me, ministeri Katainen, tämän yhdessä totesimme esimerkiksi eduskuntavaalipaneeleissa. Jotta kunnissa ei pakon edessä nyt tehtäisi kohtalokkaita leikkauksia, niin nyt tarvitaan sellaisia nopeita ratkaisuja hallituksen taholta, jotka synnyttävät myös kunnissa luottamusta siihen, että valtio hoitaa vastuunsa palvelujen turvaamisesta.

Tuossa hallituksen tuoreessa lisätalousarviossa ei ollut mitään helpotusta kuntatalouteen, mutta kristillisdemokraatit ehdottivat 200 miljoonan euron valtionosuuksien lisäystä ikään kuin ensiapuna. Toivon, että nyt ette vetoa pelkästään tähän tulevaan kehysriiheen, kun kysyn:

Mikä on hallituksen vastaus kunnille ja kuntapäättäjille tässä tilanteessa? Millä tavalla hallitus tulee vastaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olemme täällä jo useamman ministerin suulla useampaan kertaan kyselytunnilla vastanneet, että tuossa hallituksen puolivälitarkastelussa ja sitten kehysriihessä tulemme katsomaan tätä kuntatalouden tilannetta kokonaisuutena ja etsimään ne ratkaisut, joilla parhaiten helpotettaisiin kuntien ahdinkoa.

Paras tapa ei todellakaan ole se, mitä kristillisdemokraatit ovat esittäneet, eli valtionosuuksien lisääminen tässä tilanteessa, vaan paras tapa olisi juuri se, että voisimme tätä yhteisövero-osuutta kunnille nostaa. Valtionosuudethan kasvavat tänä vuonna verrattuna viime vuoteen, eli siinä on tulossa korotus, mutta yhteisöverot romahtavat siitä noin 1,5 miljardista alle miljardiin kuntien osalta. Eli kyllä tämä tilanne on tiedossa erittäin hyvin hallituksessa, ja parhaillaan valmistelemme sitä, miten auttaisimme myöskin kuntia tästä taantumasta selviytymään. Kyllä tässä tarvitaan vastuunottoa sekä kunnilta että valtiolta.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten mielestä verot pitää asettaa maksukyvyn mukaan. Se on oikeudenmukaista, se on kohtuullista. Teillä on nyt hallituksen puolivälitarkastelu. Siinä teillä olisi oiva mahdollisuus avata tämä verolinja, mutta mitä hallitus on tehnyt? Ei ole kauaa siitä, kun te leikkasitte työttömien yhdistysten tukia, ja nyt tulee lisää työttömiä. Olisi erittäin tärkeää resursoida niin, että siellä pääsisivät ihmiset uudestaan työn syrjään kiinni ja pitämään työkuntoa yllä.

Mutta varsinaisesti haluan kysyä siitä, että kun Suomi meni Euroopan unionin kautta valuuttayhteistyöhön, puhuttiin Emu-puskureista: kun tulee paha päivä, niin käytetään Emu-puskureita. Missä ne puskurit nyt ovat, ja miksei niitä nyt käytetä suomalaisen työn hinnan alentamiseen, jotta duunarit pysyvät töissä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Paras puskuri on se, että julkinen talous on hyvässä kunnossa. Valitettavasti tässä globaalissa talousmurheessa eivät mitkään puskurit auta. Se ei auta, että me ikään kuin pumppaisimme markkinoille vaan rahaa, rahaa, rahaa, jos ei ole suomalaisille tuotteille kysyntää. Se tässä on se pulma. Sen takia kaikkialla Euroopassa tällä hetkellä ollaan huolissaan elvytystoimien mittaluokasta ja mittavuudesta. Elvytystoimilla me emme pysty valitettavasti kaikkia ongelmia ratkaisemaan. Nyt jo kollegani Saksasta — sosialidemokraatti, pätevä ministeri — toteaa tämän päivän Financial Timesissa, että hän on huolissaan eurooppalaisten maitten ylielvytyksestä ja siitä, mitä tapahtuu, kun käytetään niin paljon rahaa velaksi, (Ed. Salo: Ylielvytys!) mitä tämän jälkeen — vuoden, parin päästä — tapahtuu. Eli tässä ei voi oikeastaan mitään muuta kuin pitää vaan maltti päässä, yrittää pitää kohtuullinen työllisyys sen verran kuin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) suomalaisilla toimilla tehdään ja yrittää olla ylivelkaantumatta.

Arvoisa puhemies! Kun ed. Zyskowicz alkoi puhua yhteisvastuusta, minä valpastuin heti (Naurua — Ed. Zyskowicz: Hyvä!) ja arvelin, että jokohan olisi mies tullut tuntoihinsa, kun on kymmeniä vuosia vastustanut köyhien aseman parantamista. Mutta ei. Nyt pitäisi duunareitten olla sitten ilman palkankorotusta. Sehän oli se teidän yhteisvastuunne. Mitä yhteisvastuuta siinä on, että Katainen antaa itselleen 120 euroa kuukaudessa veronalennusta, mutta työttömille ei anna mitään? Ei tullut euronkaan korotusta työttömille eikä myöskään pääosalle eläkeläisistä. Niin se meni. Totta te tunnette tämän oman ratkaisunne.

Mitä yhteisvastuuta se on, että Kelalta otetaan tuloja pois 800 miljoonaa euroa, annetaan työnantajille tämmöinen jättilahjoitus (Ed. Laakso: Se on perusturvasta pois!) — joka on perusturvasta pois. (Ed. Zyskowicz: Ei ole!) — Miten nyt nostetaan työmarkkinatukea, kun Kelan rahat annetaan kapitalisteille? Ei sosialidemokraatitkaan tästä puhuneet mitään, koska siellä oli heidänkin miehiään tätä erikoista ratkaisua tekemässä. Mutta me puhumme.

Miksi Kelalta vietiin rahat? Te tiedätte, mitä on tekeillä. Eli nyt tuli sellainen tilanne jatkoonkin, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että ei ole rahaa Kelalla nostaa näitä pieniä etuja.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Olisiko ollut pikkuisen populismin sävyä tuossa puheessa? (Ed. Tennilä: Ei tippaakaan!) Mutta erittäin hyvä puheenvuoro siitä huolimatta.

Kelamaksun poisto on parasta, mitä työeläkkeensaajille voi tapahtua. (Ed. Tennilä: No, entä perusturva?) Kaikki, jotka vastustavat kelamaksun poistoa, vastustavat työeläkkeitten turvaamista. Tämä on aivan keskeinen kysymys. Jos me mahdollistamme sen, että palkansaajat omasta pussistaan ja työnantajat omasta pussistaan rahastoivat työeläkkeitä tulevien vuosien varalle enempi kuin mitä on aiemmin päätetty, se on parasta turvaa työeläkeläisille tulevina vuosina. Tämä on oikein. Tämä on niin tosi kuin joku asia voi olla.

Minä tiedän, että täällä on edustajia, jotka ovat sitä mieltä, että palkansaajille ei pitäisi kompensoida työeläkkeen maksun korotusta. Minä olen toista mieltä, hallitus on toista mieltä. On edustajia, jotka ovat sitä mieltä, että työnantajille ei pidä kompensoida sitä, että he maksavat enempi työeläkemaksuja. Me olemme toista mieltä. Me haluamme, että sekä palkansaaja että työnantaja pystyvät työllistämään, etteivät työllistämisen kustannukset ole kohtuuttomat, ja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) me haluamme työeläkkeet turvata.

Arvoisa puhemies! Olemme kyllä yhdestä asiasta samaa mieltä, että jotain historian siipien havinaa on, ja se on nimittäin se, että kuulimme juuri löysimmän puheenvuoron, mitä yksikään valtiovarainministeri koskaan tässä salissa on käyttänyt. (Kokoomuksesta: Ohhoh!) Siis te todellakin olette sitä mieltä, että te annatte miljardin pois valtion rahoitusta ja lupaatte jatkossa hoitaa kaikki työeläkemaksujen korotukset valtion pussista. Kysyn vaan:

Mikä ikiliikkuja siellä teidän selkänne takana oikein on? Jos te hoidatte kaikki työeläkemaksujen korotukset jatkossa, niin kukahan ne mahtaa hoitaa? Onko teillä joku setelipaino siellä, vai onko niin, että ne pitää kuitenkin kerätä kansalaisilta? Jos niitä eivät maksa työnantajat, niin sitten ne maksaa valtio, ja valtion tulot tulevat valtaosin tavallisilta suomalaisilta, joten katsokaa, mitä puhutte. Te teette tällä hetkellä politiikkaa, jossa 3 miljardia euroa pannaan näihin veron-alennuksiin ja maksunalennuksiin, kaikki velkarahalla, kaikki velkarahalla siirretään tulevaisuuteen, ei määräaikaisia, niin kuin muualla Euroopassa, vaan pysyviä veroratkaisuja velan päälle. Siinä on teidän, valtiovarainministeri, loistava linjanne.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En ihan ymmärtänyt tuota puheen alkupuolen logiikkaa. Me vaan olemme sitä mieltä, kuten työmarkkinajärjestöt olivat — sekä palkansaajajärjestöt että työnantajajärjestöt — että työeläkemaksuja pitää nostaa ja on järkevää nostaa etupainotteisesti. (Ed. Kangas: Kuka sen miljardin maksaa?) Ja kun niitä nostetaan, niitä on järkevää kompensoida. Me emme ole siis sitä mieltä, että palkansaajien ostovoimaa syötäisiin myös sitä kautta, että maksuja aina vaan nostetaan. Palkansaajat ja työnantajat maksavat osuuden, ja tämä osuus, joka oli kelamaksun osalta, tullaan perimään muina veroina takaisin. (Välihuutoja) Se on päivänselvä asia. Ette kai te nyt sitä vastusta, kun te vastustatte, että sitä kerätään jostakin, niin pitäähän se jostakin kerätä sitten.

Se, mikä tässä logiikassa uupuu, on se, että sosialidemokraattien vaihtoehdossa tai vaihtoehdoissa — minä en tiedä, mikä nyt otetaan loppujen lopuksi käyttöön — veronkevennyksistä ainakin osa, ellei kaikki, kompensoidaan muilla pysyvillä menolisäyksillä, mikä aiheuttaa aivan vastaavan suuruisen velkaantumisen. Eli on turha väittää, että teidän mallinne velkaannuttaisi vähemmän, (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) jos te kerta olette valmiita nostamaan pysyviä menoja.

Herra puhemies! Onhan tämä aika outo tilanne, että te vapautatte työnantajat kelamaksusta ja otatte 1 000 miljoonaa euroa velkaa, jotta työnantajille voidaan antaa tämä sama raha. Onhan se aika outoa politiikkaa. (Ed. Zyskowicz: Sitä kutsutaan elvyttämiseksi!)

Mutta, herra valtiovarainministeri, kaikkein oudointa on varmasti niiden eläkeläisten, jotka kuuntelevat tätä lähetystä ja katselevat tätä lähetystä, kuulla, että he ovat saaneet valtavan tulonnousun tänä vuonna. Miljoona eläkeläistä ja työtöntä on jäänyt kokonaan valtion tuloverohelpotusten ulkopuolelle tänä vuonna, miljoona eläkeläistä, koska valtion tuloverohelpotukset kohdistuvat vain niihin, jotka maksavat valtion tuloveron. Miljoona jää ulkopuolelle teidän vero-helpotuspolitiikkanne, joka koskee tuloveroa. Sen sijaan heidän verotuksensa kiristyy kiinteistöveron kiristymisen tuloksena, kunnallisveron kiristymisen tuloksena, erilaisten maksujen ja taksojen kiristymisen tuloksena. Kyllä eläkeläiset ovat varmasti nyt ihmeissään, kun heille on tullut valtava tulonsiirto teidän toimenpiteidenne tuloksena. Uskotteko te itse näihin puheisiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ne eläkkeensaajat, jotka maksavat valtionveroa, ovat saaneet tuloveronkevennyksen. (Ed. Laakso: Miljoona jää ulkopuolelle!) Ne eläkkeensaajat, jotka eivät maksa valtionveroa, yleensä ovat kaikkein pienituloisimpia tietenkin, ja heille on tullut korotuksena muun muassa kansaneläkkeen korotukset ja lisää on tulossa vuonna 2011. Kyllä nämäkin pitää tunnustaa. Toisaalta inflaatio on taittunut, jolloin menemme alaspäin edelleenkin vaikkapa ruokaveron alentamisen kautta, ja näistä tulee sitten niitten ihmisten tulonlisäys, jotka eivät maksa valtionveroa. Kyllä tämäkin kannattaa tunnustaa. Ei kannata aina väittää mustaa valkoiseksi. (Ed. Tennilä: Kela hoitaa perusturvan!)

Herra puhemies! Saksan valtiovarainministeri puhui viisaita: julkiset ta-loudet ovat menossa tämän ylielvytyksen takia — näin kai voi sanoa — kuralle. Mutta Suomessa meidän valtiontaloutemme on menossa kuralle alielvytyksen perusteella. Tämä verolinja, joka on valittu Suomessa elvytyksen nimissä, murentaa meillä julkisen talouden, valtiontalouden, perustaa tulevaisuudessa. Ja kansaneläkemaksujen poisto oli kohtalokas virhe (Ed. Rajamäki: Historiallinen virhe!) — puhun Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan suulla tässä — kohtalokas virhe, joka tulee murentamaan meidän sosiaaliturvajärjestelmämme perustaa. (Ed. Zyskowicz: Kuuntelisitte tälläkin kertaa mieluummin SAK:n puheenjohtajaa!)

Mutta minun kysymykseni ministeri Kataiselle koskee sitä, kun te sanoitte, että jos 40 miljoonaa suurituloisilta leikattaisiin pois tätä veroalea, se on pieni summa. Eduskunta vuosittain muuttaa 40—50 miljoonalla budjettia, ja aina valtiovarainministerit tulevat kertomaan, että se on kohtalokas muutos, se on suuri summa, se 40 miljoonaa. Te sanoitte tässä, että se on tosi pieni raha. Minä kysyn nyt:

Onko teidän mielestänne 40 miljoonaa pieni vai suuri raha?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Totta kai veronmaksajien raha on suuri — tosin nyt puhumme siitä, että te haluatte ottaa veronmaksajilta enempi ja hallitus haluaa ottaa veronmaksajilta vähempi. Nyt ei kannata antaa semmoista virheellistä kuvaa, että me puhuisimme jostakin valtion rahasta, joka ei ole veronmaksajien rahaa. Veronkevennys tarkoittaa sitä, että otetaan veronmaksajalta, oli hän sitten eläkkeensaaja tai palkansaaja, enemmän tai vähemmän. Tästähän tässä on kysymys. Kun te sanotte, että perusturva tulee romuttumaan kelamaksun poiston kautta, niin ei se ole hallituksen tarkoitus. Me tulemme keräämään sen muina veroina, ja uskon, että saamme teiltä siihen tuen. Koska olette sitä mieltä, että veroja ei muutenkaan pitäisi alentaa vaan pitäisi korottaa, niin tulkaa meitä tukemaan sitten niihin veromuutoksiin, joita me tulemme tekemään.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä pitäisi vähän muistaa niitä hyviäkin linjauksia, mitä tässä yhteydessä on tehty, kuten se, että keskustan ajama takuueläke tulee voimaan, nostaa pienimmät eläkkeet noin 700 euron tasolle, (Välihuutoja vasemmalta) mikä on aika hyvä parannus kuitenkin, sekin. Ei silläkään vielä tietenkään juhlita, se on selvä asia, mutta se on selvä parannus nykytasoon. Nämä hyvät asiat on myöskin hyvä tunnustaa. Tai ruokaveron kevennys, joka ensi syksynä tulee keventämään ruokakassin hintaa.

Arvoisa puhemies! Tämä opposition esittämä huoli kuntataloudesta on kyllä aiheellinen, (Vasemmalta: Tulihan se sieltä!) ja siihen varmasti kaikki yhdymme. Siinä on kysymys terveyspalveluista, koulupalveluista, vanhustenhoidosta jne. Nyt minäkin odotan kyllä hallitukselta ihan konkreettisia keinoja siitä, miten sitä vahvistetaan.

Ministeri Kiviniemi on esittänyt yhteisöverotuoton osuuden nostoa, sehän olisi loogista tässä tilanteessa, mutta miten te, valtiovarainministeri, tähän ajatukseen nyt suhtaudutte? Kun teillä on riihi ensi viikolla, niin voimmeko me ylipäätään luottaa siihen, että sieltä tulee ulos esityksiä, joilla vahvistetaan kuntien tilannetta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus keskustelee, niin kuin ministeri Kiviniemi on sanonut, tästä asiasta sekä puolivälitarkastelun että kehyksen yhteydessä, ja sitten niitä päätöksiä tulee.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä kysyä myöskin oppositiolta, kun juuri äsken ed. Heinäluoma sanoi, että hallitus elvyttää liikaa, ja juuri sen jälkeen ed. Ahde sanoi, että hallitus elvyttää liian vähän. Mitä mieltä te oikein olette nyt tästä asiasta?

Toinen kysymys olisi se, miten te näette tämän kansantalouden logiikan. Mistä kuitenkin syntyvät esimerkiksi kuntien tulot? Ne syntyvät työpaikoista. Miten elvytys on kohdistunut? Työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen, eli sitä kautta saadaan kunnille lisää tuloja. Nyt on historiallinen tilanne rakentaa uudella tavalla myöskin kunnan rakenteita, myöskin uudenlaisia toimintatapoja. Esimerkiksi jotkin kunnat ovat toimineet erittäin hyvin, vaikka Raisio. Kysynkin ministeri Kiviniemeltä:

Miten me saisimme levitettyä näitä hyviä käytäntöjä, jotka tässä tilanteessa nyt on mahdollista levittää koko Suomeen?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Koko Paras-hankkeen voimassa ollessa myös tähän puoleen on kiinnitetty huomiota, ei pelkästään rakenteiden uudistamiseen. Käynnistin jo kohta kaksi vuotta sitten Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeen, joka nimenomaan etsii keinoja siihen, miten saisimme näitä niin sanottuja parhaita käytäntöjä leviämään kuntakentässä. Nyt kun puolivälitarkastelussa ja sitten selonteon yhteydessä linjaamme Paras-hanketta eteenpäin, niin tässä asiassa tullaan ottamaan uusia askeleita. Tämä on erittäin haastavaa eikä mitenkään helppoa, koska meidän kuntamme ovat hyvin erilaisia, kuntakoot ovat erilaisia, ne toimivat hyvin erilaisissa ympäristöissä. Mutta on varmaa, että pystymme näitä parhaita käytäntöjä identifioimaan ja myöskin kannustamaan sitten tietyillä tavoilla kuntia niiden käyttöönottamiseen.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on haastava tehtävä huolehtia sekä julkisen talouden kestävyydestä että tulevasta työllisyydestä. Maltilliset palkkaratkaisut tarkoittavat sitä, että useampi ihminen on töissä.

Jos maltilliset palkkaratkaisut syntyvät tuloveronalennusten myötä, mitkä ovat ne kohteet, joissa veropohjaa vahvistetaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos ymmärsin oikein, edustaja tarkoitti, mitä veroja korotetaan tuloveronkevennyksen vastinpariksi (Ed. Tennilä: Kelan!) — ja Kelan, otetaan nyt tämä tähän yhteyteen. Ne ovat käytännössä välillisiä veroja ja toivon mukaan mahdollisimman paljon ympäristöpainotteisia veroja. (Ed. Tennilä: Kansa maksaa nekin!) Tämä lienee se paras keino. Nimenomaan jos pystyisimme ympäristöohjautuvuutta lisäämään veroilla, niin se olisi hyvä, mutta meillä eivät kaikki nämä esitykset ole vielä valmiita. En usko, että kaikkia voidaan kerätä vain ympäristö- ja energiaverojen kautta. Se olisi liian suuri osuus pelkästään sinne, mutta operoidaan myös muitten välillisten verojen kautta.

Arvoisa puhemies! Meillä ilmeisesti on ihan eri korvat, joilla me kuulemme, koska en ole kuullut itseni sanovan, että on ylielvytystä, niin kuin pirkanmaalainen edustaja täällä kuuli. En ole myöskään esittänyt verojen korotuksia, jolle listalle ministeri Katainen jo siis pääsi. (Ed. Zyskowicz: Pelkästään veronalennusten perumista!) Esitin vain sitä, että kolmasosa, kolmasosa, päätetyistä veronalennuksista jätettäisiin tekemättä. Sillä kolmasosalla hoidettaisiin koko tämä kuntapalvelujen tarve terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta kouluun. Ei tarvitsisi toteuttaa keskustan haluamia lomarahojen leikkauksia eikä tarvitsisi lomauttaa väkeä, vaan saataisiin kuntatalous kuntoon. Tämä minusta tuntuu aika kohtuulliselta. Pitäisin täysin mahdollisena, jos hallituksessa olisi sosiaalista sydäntä, että tämmöinen verotarkistus tehtäisiin eikä lykättäisi näitä ikäviä päätöksiä kuntiin, niin kuin nyt ollaan tekemässä. Kysymys kuuluukin:

Löytyykö hallituksesta yhtään vihreätä, joka olisi valmis tinkimään veronalennuksista ja toteuttamaan sitä kautta kuntapalvelujen pelastusohjelman ilman velkarahaa?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on kerrottu, ensi viikolla meillä on puolivälin tarkastelu. Silloin vihreä ministeriryhmä tulee esittämään omat esityksensä. Niistä keskustellaan ja päätökset tullaan tekemään aivan niin kuin Katainen sanoi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee päätöksiä, ja hallituksen esitykset tulevat eduskuntaan. Ei tässä sen ihmeempää ole.

Mutta kannattaa puhua nyt ihan avoimesti siitä, mitä se tarkoittaa, että peruttaisiin osa veronkevennyksistä, siis peruttaisiin osa veronkevennyksistä eli nostettaisiin verotusta siitä, mitä hallitus on päättänyt tehdä, eli leikattaisiin eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa. (Välihuutoja — Hälinää) Tästähän on kysymys. Ei voi nostaa verotusta ilman, että sen joku maksaa. Ei voi perua veronkevennystä ilman, että päädyttäisiin korkeampaan tasoon kuin on esitetty. Tästä me varmasti olemme kaikki samaa mieltä. Jos osa veronkevennyksistä jätetäänkin tekemättä, se tarkoittaa, että peritään korkeampaa veroa. Kun peritään korkeampaa veroa, niin silloin sen joku aina maksaa korkeampana verona, ja se on aina pois ostovoimasta. Tämä on nyt hyvä tiedostaa. Tietysti, jos olette sitä mieltä, että ruokaveroa ei alenneta tai jotain muuta, se on ihan samanlainen asia.