Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Näin hienona suomalaisena hiihtopäivänä on hyvä palauttaa mielihin lasten ja nuorten liikkumattomuus. Samalla viimeisten tutkimustulosten mukaan varusmiesten kunto on aina vain heikentynyt. Ja kun kaikki tietää, että liikunta eristää myös terveyttä, liikunta eristää myös luovuutta, ja tänä päivänä saattaa olla monella lapsella ainut maharollisuus harrastaa liikuntaa on harrastaa sitä kouluissa, niin kysynkin hallitukselta, asianomaiselta ministeri Virkkuselta:

Onko tarkootus, että saataas nuorille eli lapsille koululiikuntaa eli tunteja lisää?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kunto tulee olemaan yksi teema ja keskustelun aihe myös tuossa hallituksen puolivälitarkastelussa ensi viikolla.

Mutta aivan tähän konkreettiseen kysymykseen liittyen liikuntatunteihin: tänä keväänä tullaan käynnistämään perusopetuksen tuntijaon uudistus, josta hallitusohjelmassa on linjattu ainoastaan se, että taito- ja taideaineita tullaan lisäämään perusopetuksessa.

Paljon on esitetty toiveita myös siitä, että liikuntatunteja lisättäisiin. Tuon työn yhteydessä arvioidaan myös tämä mahdollisuus. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan liikuntatunteja lisäämällä ei lasten kunto parane, vaan meidän kannattaa hyödyntää näitä mahdollisuuksia, joita liittyy muun muassa koulumatkoihin. On tärkeää, että kunnat tiedostavat sen, että koulureitit tulisi suunnitella niin turvallisiksi, että lapset voisivat kävellä ja pyöräillä kouluun.

Olemme antaneet projektirahoitusta siihen, että koulujen pihoja on muutettu parkkipaikoista takaisin liikuntaa suosiviksi, ja olemme käynnistäneet useita hankkeita, joissa on välituntiliikuntaa lapsille. Suosittelemme luonnollisesti, että koulut pitäisivät päivittäin yhden pidemmän välitunnin, jotta lapsilla olisi mahdollisuus myös tuolloin (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) liikkua ja saada vähän happea.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! On totta, että koululiikunnalla on ratkaiseva merkitys elinikäisten liikuntatottumusten luojana ja se auttaa sitten koko elinkaaren pysymään terveempänä.

Mutta laajentaisin ed. Miedon kysymystä terveyden edistämiseen ja liikuntaan laajemminkin. Elikkä on hyvin tärkeätä, että liikutaan koulussa, mutta on tärkeätä, että liikutaan työyhteisössä ja me aikuiset myöskin annamme liikunnallista esimerkkiä kaikessa siinä toiminnassa, missä olemme mukana. Täällä on urheilukerho tekemässä aloitetta liikunnallisuuden lisäämiseksi tässä talossa elikkä rappujen käytön edistämiseksi, mikä olisi hyvä esimerkki myös muille työpaikoille.

Onko hallituksella tässä puolivälin tarkastelussa ehkä mahdollisuutta ottaa laajemminkin kantaa siihen, millä saataisiin Suomi enemmän liikkumaan myös työyhteisöissä ja työpaikoilla?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mikäli eduskunta ei pyydä lisätalousarvioon siihen rahaa, niin varmasti otetaan kantaa, tarkoitan eduskunnassa tapahtuvan liikunnan lisääntymiseen.

Mutta hallitus on päättänyt ne teemat, joita puoliväliriihessä tarkastellaan, ja siinä hyvin vahvasti tuli esille ja yhtenä teemana onkin lasten ja nuorten fyysisen ja psyykkisen kunnon vahvistaminen siitä näkökulmasta, mitä muuta me voisimme tehdä kuin vain pelkästään lainsäädännöllisiä toimia, jotta terveet elämäntavat ja liikkuminen voisivat lisääntyä, tai mitä voisimme tehdä hallinnonalojen, ministeriöitten, yhteistyöllä enemmän. Ministeri Virkkunen mainitsi muun muassa liikenneratkaisut, kevyen liikenteen väylät, eli on hyvä pohtia, voisiko olla niin, että katsoisimme vaikkapa terveyden kannalta kevyen liikenteen väyliä, emme pelkästään liikenneturvallisuuden kannalta. Eli katsomme näin poikkihallinnollisesti, mitä voisimme tehdä, jotta tämmöinen hyötyliikunta voisi lisääntyä.