Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä on kyse suurehkojen työsuhdeoptioiden ja luovutusvoitosta kertyvien verojen jäännösveron koron korottamisesta. Tavoitteena ei varsinaisesti ole optioiden tai luovutusvoittojen veron kiristäminen, vaan se, että verot kertyisivät aikaisemmin. Yleensähän optioista ja luovutusvoitoista huomattavan suuri osa verotuksesta tulee jäännösverona eli vasta varsinaisen verovuoden jälkeen. Nyt, kun korotetaan näistä maksettavaa korkoa nykyisestä 2 prosentista 6 prosenttiin, niin oletuksena ja toivomuksena on, että optiot ja myyntivoitot tulisivat verolle nykyistä nopeammin.

Varsinainen koron korotus saattaisi tuottaa valtiolle muutaman sata miljoonaa lisää tuloja, mutta jos tämä korkoporkkana nyt vaikuttaisi niin, että optioiden saajat ja suurten myyntivoittojen saajat maksavat veronsa verovuoden aikana eivätkä jää odottamaan jäännösveroa, niin tämä voi ensi vuoden valtion verotuloissa merkitä jopa miljardin tai puolentoistakin miljardin lisäverotuottoa, joka muussa tapauksessa olisi valunut vuodelle 2003. Ajatellen suhdannetilannettakin tämä on hyvin perusteltu lakimuutos, jota valtiovarainvaliokunta puoltaa yksimielisesti. Tämä koskee vain suuria jäännösveroja, eli määrän täytyy olla yli 10 000 euroa eli noin 60 000 markkaa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin siihen, että varsinkin myyntivoittojen osalta joskus on vaikea laskea lopullisen veron määrää. Tässä olisi tärkeää, että verovelvollinen pystyy selvittämään veromäärän ja maksamaan sen ennakon. Näihin oikeusturvakysymyksiin on tarpeen kiinnittää huomiota. (Hälinää)

Kari  Kantalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, kyse lakihankkeesta on siinä mielessä tärkeä, että verotuksen perusta toteutuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja että toteutuu se linjaus, että verokertymät saataisiin verovuonna sisään, ja tässä halutaan tätä porkkanaa nostaa esille.

Ajankohta tähän toteutukseen on sikäli tärkeä ja sopiva, että meillä ei nähtävästi eletä enää niitä huomattavien myyntivoittojen tai optiotulojen tilannetta ihan lähivuosina, mutta tässä vaiheessa tämä on nyt todellakin tarkoituksenmukaista tehdä.

Valiokunta ja ennen kaikkea jaosto otti esille yhtenä keskeisenä tekijänä verotuksen oikeudenmukaisuuden. Olemme kirjanneet mietintöön, että verovelvolliselta peritään jäännösveron korkoa tai yhteisökorkoa myös silloin, kun verotusta oikaistaan tai sitä muutetaan vaatimuksesta verovelvollisen vahingoksi, vaikka verovelvollinen olisi täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa. Verovelvollisella ei välttämättä ole itseaiheutettua painetta tässä. Tässä mielessä joissakin tapauksissa on epäoikeudenmukaisuuksia, jotka tässä esityksessä halutaan myöskin ottaa huomioon.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten ed. Kantalainen sanoi, niin ehkä tämä sopii tähän tilanteeseen hyvin, kun ei ole näitä suuria optiotuloja, pääomavoittoja, mutta toisaalta voi todeta, että tätä lakia olisi tarvittu pari kolme vuotta sitten ja nyt tämä buumi on ohi.

Arvoisa puhemies! Tässäkin täytyy sana sanoa veronmaksajan oikeusturvan puolesta. Meillähän oli oikeusturvamietintö parisen vuotta sitten. Sen esityksistä on nyt toteutettu valtaosa, ja se on hyvä asia. Tässä kuitenkin nousee esille se, mihin ed. Kantalainen viittasi myöskin, että jäännösveron korko tai yhteisökorko peritään myös sellaisissa tapauksissa, kun verotusta oikaistaan tai muutetaan veronsaajan vaatimuksesta verovelvollisen vahingoksi, vaikka verovelvollinen on täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa oikein. Hän on voinut toimia silloin ihan vilpittömässä mielessä, ja sitten on tapahtunut vero-oikaisu. Mielestäni kun nyt korkojen verouudistusta mietitään, tähän pitäisi tehdä korjaus, että tällaisissa tapauksissa ei tulisi ylimääräistä korkorasitusta vilpittömällä mielellä olleen veronmaksajan harmiksi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Huomasin, että oli aika vaikea seurata, mitä edustajat puhuivat, kun puhuivat paikaltaan. Sen takia tulin korokkeelle sanomaan mielipiteeni hallituksen esityksestä ja mietinnöstä.

Rouva puhemies! Tämän lain tarkoitus on saada fyysiset henkilöt, tavalliset veronmaksajat, maksamaan mahdollista lisäveroaan aikaisemmin. Kun kollegat käyttivät termiä porkkana, niin he käyttivät kyllä sitä väärässä yhteydessä. Tässä ei anneta yhtään mitään veronmaksajille, ei anneta mitään etua, mutta annetaan ikään kuin keppiä. Jos ei veronmaksaja oma-aloitteisesti laske ja maksa veroaan etukäteen, hän joutuu maksamaan korkoa 6 prosenttia, ja 6 prosentin korko ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa, eli käytännössä hän maksaa 9 prosentin tavallista korkoa. 9 prosentin korko on tietenkin melkoinen keppi; jollet maksa, korko on siis tämä.

Siitä huolimatta pidän lakia oikeaan osuvana. Tavoite on aivan oikea: saada veronmaksajat välttymään lisäverosta, saada veronmaksajat maksamaan veronsa etukäteen. Todettakoon, että vastaavanlainen sääntö koskee yhteisöjä, ja yhteisöt tekevät tarkat laskelmat, paljonko on maksettu ennakkoveroa, kuinka suuri on lopullinen vero, ja erotus tilitetään yleensä maaliskuussa, niin ettei mitään jäännöskorkoa synny. Eli tavoite on aivan oikea.

Se, mikä tähän olisi pitänyt lisätä, on se, että tulisi maksaa myöskin palautukselle saman verran korkoa. Tässä verottaja toimii yksipuolisesti: Jos ei makseta etukäteen, silloin peritään kyllä korkoa 6 prosenttia siltä osin kuin summa ylittää 60 000 markkaa. Jos tulee palautusta, silloin saa korkoa vain 2 prosenttia. Oikeastaan verottajan tulisi soveltaa samanlaista sääntöä silloin, kun perii lisää, kuin silloin, kun palauttaa.

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen puheenvuoroon vähän täydennyksenä, kun hän vähän kritisoi sitä, että muun muassa allekirjoittanut käytti sanaa porkkana koron osalta: Siinä mielessä se on minusta perusteltua, että asiantuntijat, joita kuultiin, osakesäästäjät, Kauppakamari ja muut, pitivät koron korottamista ehdottomasti parempana kuin sitä, että optiotulot ja myyntivoitot olisi otettu niin sanotun ennakonkannon piiriin. Elikkä näiden asianomaisten näkökulmasta tämä oli parempi porkkana kuin se, että olisi muutettu käytäntöä ja otettu nämä ennakkokannon piiriin, mikä oli toinen vaihtoehto. Nyt on kuitenkin veronmaksajan omassa harkinnassa, maksaako hän mieluummin 6 prosentin koron vai paneeko ne johonkin muulle tilille tuottamaan korkoa tai voittoa jonkin muun sijoituksen kautta. Se on veronmaksajan omassa harkinnassa.

Bjarne Kallis /kd:

Rouva puhemies! En aio käydä keskustelua siitä, onko korotettu korko porkkana vai keppi. Sillä ei ole mitään merkitystä.

Jäi edellisestä puheenvuorosta sanomatta, että kysymys on kuitenkin melkoisista summista. Tuoreimmat verotilastot ovat vuodelta 1999. Silloin fyysisillä henkilöillä oli luovutusvoittoja 16 miljardin markan edestä, ja pelkään pahoin, että hyvin harva maksoi niistä menevän veron etukäteen. Nyt kun verot tulevat maksettaviksi, saattaa olla, että rahoja ei löydy, ja jo tästä syystä tämä laki on hyvä olemassa, ettei tulevaisuudessa näin kävisi.