Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Rinnakkaislakialoite arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamiseksi:

Arpajaisverolain 552/1992 mukaan arpajaisvero suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista. Nykyisen käytännön mukaan Fintoto ja Veikkaus maksavat arpajaisveroa 5 prosenttia rahapanosten määrästä. Hallituksen lakiesityksessä 127/2002 vp Fintoto maksaisi edelleen arpajaisveroa entisen käytännön mukaan 5 prosenttia rahapanosten määrästä ja Veikkaus 9,5 prosenttia pelipanosten yhteismäärän ja jaettujen voittojen erotuksesta. Totopeleihin tulee soveltaa samaa veroperustetta kuin muihinkin rahapeleihin seuraavista syistä:

Arpajaisvero on asialliselta luonteeltaan voitonsaajien tuloveron korvaava vero. Eri peliyhteisöjen peleihin osallistuvia kansalaisia tulee verottaa yhdenmukaisesti. Hallituksen esityksen mukainen 5 prosentin arpajaisvero pelipanosten yhteismäärästä vastaa 19 prosentin veroa pelipanosten ja pelaajien voittojen erotuksesta.

Hevospelit on rahapeliluvissa jaettu kahdelle yhtiölle, Oy Veikkaus Ab:lle ja Fintoto Oy:lle. Hallituksen esityksessä Veikkauksen ravipeleihin osallistuvia kohdeltaisiin eri tavalla kuin Fintoton ravipeleihin osallistuvia.

Ehdotuksessa on tavoiteltu eri rahapeliyhteisöjen asettamista samaan asemaan kuitenkin unohtaen juuri Fintoto. Pelien kansainvälisessä kilpailupaineessa tehtävän tuotekehityksen suhteen meidän on tietenkin oltava aktiivisia. Myös totopeleihin kohdistuu ainakin yhtä kova tuotekehitystarve kuin muihinkin yksinoikeudella toimeenpantaviin peleihin.

Sekä valtiovarainvaliokunta mietinnössään 36/2001 vp että eduskunta hallituksen esityksen 183/2001 vp yhteydessä ovat edellyttäneet, että peliyhteisöjen verokantoja tulee yhtenäistää ja että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia yksinoikeudella toimivia arpajaisten järjestäjiä.

Sisäasiainministeriö toteaa lausunnossaan seuraavaa nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen perusteluista: "Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus huolehtii arpajaisverolain jatkovalmistelussa siitä, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia yksinoikeudella toimivia arpajaisten järjestäjiä. Esityksessä arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta lähdetään siitä, että muista yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista kuin totopeleistä arpajaisvero lasketaan eri perusteiden ja verokannan mukaan. Sisäasiainministeriö toteaa, että yhtenäisyys verokohtelussa ei näin ollen toteudu."

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunnossaan:

"Pyrkimys yksinoikeudella toimivien rahapeliyhteisöjen tasapuoliseen kohteluun arpajaisveroa laskettaessa on kannatettava. On tärkeää, että nopeasti kehittyvillä pelimarkkinoilla kotimaisille rahapeliyhteisöille voitaisiin luoda mahdollisimman tasavertaiset lähtökohdat erityisesti pelien tuotekehittelyä ajatellen. Tasapuolisuutta arvioitaessa vaikuttaisi perustellulta verrata arpajaisveron määrää yhteisön liikevaihtoon ja liiketaloudelliseen voittoon. Eduskunnan lausuman mukaisesti tulisikin myös totopeleihin soveltaa samaa veroperustetta kuin muihin yksinoikeudella toimiviin rahapeliyhteisöihin. Koska arpajaisveron on todettu olevan asialliselta luonteeltaan voitonsaajan tuloveron korvaava vero, on myös pelaajien kannalta keskeistä, että eri pelimuotojen verokohtelu olisi yhdenvertaista. Ehdotus johtaisi muun muassa tilanteeseen, jossa Veikkaus Oy:n ravikilpailuihin kohdistuvien veikkauspelien verokohtelu olisi erilainen kuin Fintoto Oy:n totopelien.

Ehdotuksessa totopelien osalta poikkeavaa käytäntöä on perusteltu toisaalta valtion vedonlyöntiosuuden käytöllä ja toisaalta Fintoto Oy:n tuotonmuodostuksella. Valtion vedonlyöntiosuutena kertyvä tuotto käytetään arpajaislain (1048/2001) mukaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Tuottojen käyttämisestä on säädetty erillisellä arpajaislakia täydentävällä lailla (1055/2001).

Ehdotuksen perustelujen mukaan huomattava osa valtion osuudesta käytettäisiin tarkoituksiin, jotka suoranaisesti tai välillisesti edistävät totopeliyhtiön omaa rahapeliliiketoimintaa. Tämä ei vastaa vallitsevaa käytäntöä, vaan pääosa osuudesta ohjataan eri muodoissa kotimaisen hevoskasvatuksen tukemiseen.

Toisaalta perusteluissa on todettu, että totopeliyhtiölle jäävään tuottoon sisältyy myös hevoskilpailuihin kohdistuvaa julkista tukea, jolloin on viitattu yhtiön raviradoille maksamaan osuuteen ja palkintotukeen. Tämän osalta ministeriö toteaa, että äskettäin perustetun Fintoto Oy:n toiminta-ajatuksena on yhteistyössä ravirataverkoston kanssa pyrkiä turvaamaan maanlaajuisen hevostalouden taloudelliset kehitysedellytykset tavoitteena erityisesti hevoskilpailuissa maksettavien palkintojen maksimointi. Näin ollen osa tuotosta jää raviradoille korvauksena totopeliyhtiön kanssa yhteisesti järjestettävästä kilpailu- ja pelitoiminnasta sekä ennen muuta palkintotukena maksettavaksi edelleen hevosenomistajille Fintoto Oy:n yhtiöjärjestyksessä asetetun tarkoituksensa mukaisesti.

Edellä todettuun viitaten maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että arpajaisverotusta tulisi ehdotuksesta poiketen myös Oy Fintoto Ab:n osalta muuttaa niin, että veron laskuperuste ja verokanta olisivat yhtenäiset muihin rahapeliyhteisöihin nähden."

Arvoisa puhemies! Tässä esitettyihin kantoihin on syytä hakea myös kilpailuviranomaisten lausunto, koska tässä jos missä syntyy tietynlaista kilpailuvääristymää, jos tämä hallituksen esitys muuttamattomana menee eteenpäin. Toivon, että tässä nyt valtiovarainvaliokunnassa tehdään todella asianmukaiset ratkaisut ja katsotaan, että tämä on myös kansantaloudellisesti järkevää.

Lakialoitteen taloudellinen vaikutus on miinusmerkkinen valtion budjettiin. Tästä on tehty myös talousarvioaloite. Miinusta tulee 3,3 miljoonaa euroa arpajaisveron tuottoa, mutta toisaalta tällä on plusmerkkinen vaikutus työpaikkojen osalta. Suomen Hippoksessa on laskettu, että alalle syntyisi vuositasolla noin 800 pysyvää työpaikkaa. Kun sitten katsomme tämän työpaikan hinnan, se on noin 4 100—4 200 euroa per vuosi. Kun vastaavasti tiedämme sen, että työtön työnhakija maksaa yhteiskunnalle noin 15 000 euroa per vuosi, niin tässä on hyvät perusteet tältäkin osin viedä asiaa eteenpäin, ja vielä, kun tiedämme, että meillä on hyvin paljon hevosalan ammattikoulutusta ja meillä on myös hyvin korkea osaamistaso, niin tämä mahdollistaa näissä oppilaitoksissakin opiskelunsa päättävien ihmisten entistä paremman työllistymisen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että eduskunnan kansanedustajista ei löydy enää kuin neljä hevosmiestä tähän aikaan illasta, siitä huolimatta, että ed. Mauri Salon tekemällä lakialoitteella on peräti 109 allekirjoittajaa. Luulen, että tämä laaja allekirjoittajien määrä perustuu niihin samoihin seikkoihin, mitä ed. Mauri Salo äsken kertoi.

Tämä lakialoite lähtee siitä, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja eduskunta ovat jo itse tästä asiasta oman mielipiteensä aika kirkkaasti kertoneet. Monet kansanedustajat ovat sitä mieltä, että nykyinen säännös on lisäksi epäoikeudenmukainen ja kohtelee eri veikkausyhtiöitä eriarvoisella tavalla. Olisi kovin toivottavaa ja ihan eduskunnan uskottavuudenkin takia merkittävää, että tähän asiaan saataisiin korjaus, koska valtiovarainvaliokunta on aivan yksimielisesti tästä asiasta lausunut ja sillä on takanaan selvä enemmistö nytkin täällä salissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mauri Salon ja laajan edustajajoukon allekirjoittama lakialoite 118/2002 vp, laki arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta, on hyvä ja kannatettava. Olen yksi allekirjoittajien joukossa. Vahva peruste on, niin kuin ed. Mauri Salo äsken toi esille, juuri hevostalous ja sen merkittävyys maaseudun työllistäjänä ja myöskin nuorison kasvattajana. Tiedän, että nuoret ovat maaseudulla ja myöskin kaupungeissa — mutta maaseudulla on enemmän mahdollisuuksia — kiinnostuneet hevosten kasvattamisesta ja hevosten parissa työskentelemisestä.

Kun täällä mainittiin Hippoksen laskelma noin 800 työpaikasta, on kysymys varsin merkittävästä työllistävyydestä, jolla on myös osaltaan välillisiä vaikutuksia. On kysymys myös maaseudun elämän ilmeestä, joka saa tätä kautta positiivista lisäsignaalia.

Katson, että hevostalouden ja hevosurheilun kannalta lakialoite on varsin kannatettava ja perusteltu.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todella, tämä arpajaisverolaki on eduskunnassa käsittelyssä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja siellä on jo asiantuntijakuuleminen alkanut. Minustakin tässä on hyväksymiselle moniakin syitä, mutta kilpailuneutraliteettilähtökohta on kyllä tärkeä. Jos on kaksi eri järjestäjää, jotka järjestävät hevostoimintaan liittyvää pelitoimintaa, on vaikea perustella sitä, miksi niitä verotettaisiin eri tavalla. Varmasti on todella valiokunnassa tärkeä kuulla myöskin Kilpailuvirastoa.

Vaikka täällä ed. Petri Salokin käytti hyvän puheenvuoron, niin minä luulen, että tässä yksi ongelma taas on se, että tästä asiasta on hallituksen yksimielinen esitys ja pelisääntöjen mukaan sellaisen muuttaminen on aika vaikeata, ellei saada sitten myös hallituspuolueita tähän mukaan. Ei riitä se, että laittaa tähän erinomaiseen aloitteeseen nimensä, vaan sitten pitää myöskin silloin, kun on päätöksen aika, löytyä sitä kanttia, mitä hevosmiehiltä löytyy, tehdä oikeita ratkaisuja.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tätä edustajajoukkoa, joka nyt on vielä salissa, pyydän kiittää siitä, että olette malttaneet olla täällä. Kiitoksia myös noista erinomaisen kannustavista sanoista. On erittäin tärkeää, että valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen ed. Ala-Nissilä on täällä ja tuo myös niitä terveisiä, joita valiokunnassa erityisesti painotetaan, elikkä juuri tätä kilpailuneutraliteettia ja toisaalta myös sitten sitä, että tässä tarvitaan hallituspuolueiden tuki.

Ed. Petri Salo, joka on ollut tämän asian ensimmäisiä ymmärtäjiä ja vahvasti puolestapuhujia, varmaan omalta osaltaan kokoomusryhmässä paimentaa sitä, että saadaan tässä aikaan positiivinen ratkaisu. Tämä ei ole oppositio—hallituspuolue-asetelma, olkoonkin että olen ensimmäinen allekirjoittaja. Johtunee siitä, kun vielä ainakin tällä hetkellä Suomen Hippoksen puheenjohtajana osaltani olen tietenkin velvollinen ajamaan juuri niitä asioita, jotka ovat hevostaloudelle tärkeitä, enkä pelkästään lähde ajamaan asiaa hevostalouden näkökulmasta, jollei sillä ole myöskin suurta kansantaloudellista merkitystä. Tällä, niin kuin ed. Oinonen totesi, on oma kansantaloudellinen merkityksensä nuorison kannalta ja myös sitten maaseudun työllisyyden ja maaseudun elävänä pitämisen kannalta.