7) Laki ehdollisen ajo-oikeuden kokeilemisesta
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Maassamme jää vuosittain
kiinni noin 22 000 rattijuoppoa. Joka viidennessä moottoriajoneuvon kolarissa
kuljettaja on vähintään 0,5 promillen humalassa.
Keskimäärin rattijuopumus on ollut osatekijä 27
prosentissa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista.
Nyt meillä tässä lähetekeskustelussa
on käsiteltävänä lakialoite
ehdollisen ajo-oikeuden kokeilemisesta. Kansanomaisemmin voitaisiin
kutsua tätä asiaa alkolukoksi. Alkolukko on ajonestolaite,
joka tunnistaa, onko kuljettaja alkoholin vaikutuksen alainen. Laite
estää ajamisen. Se toimii siten, että siihen
annetaan puhallusnäyte ja mahdollisesti ääninäyte.
Jos veressä on promilleja yli lain salliman määrän,
auto ei käynnisty. Myös ajon aikana laite vaatii
uusintapuhalluksia.
Alkolukko on käytössä monessa maassa, muun
muassa USA:ssa vuodesta 86 lähtien ja Kanadassa vuodesta
90 lähtien. Laajamittaiseen kenttäkokeeseen ovat
kiinnostuksensa ilmaisseet muun muassa Belgia, Ranska, Iso-Britannia ja
Hollanti. Ruotsissa tätä alkolukkoa on kokeiltu
kolmessa maakunnassa vuodesta 99 lähtien ja tarkoitus on,
että ensi vuonna se laajenisi koskemaan koko maata.
Suomessa on selvitetty alkolukon käyttöedellytyksiä.
On tehty laaja-alaista yhteistyötä Ajoneuvohallintokeskuksen,
oikeusministeriön, sisäasiainministeriön,
liikenne- ja viestintäministeriön, Liikennevakuutuskeskuksen
ja Vtt:n kanssa. Tämä työryhmä ehdottaa,
että kolmevuotinen määräaikainen
kenttäkokeilu otettaisiin myös meillä käyttöön
kahdella kolmella maakunta-alueella, esimerkiksi Uudellamaalla ja
Pirkanmaalla, joita olen ehdottanut tässä lakialoitteessa.
Alkolukon voisivat valita rattijuopumuksesta ajokieltoon määrätyt,
ja tärkeää on, että heillä ei ole
huumetaustaa, he eivät ole sekakäyttäjiä tai he
eivät saa olla alkoholiriippuvaisia. Tämä alkolukko
on vapaaehtoinen, ja kustannukset maksaa käyttäjä itse.
Kustannukset pyörivät noin 400—1100 markan
kuukausivuokrina, se vähän vaihtelee. On ajateltu,
että se keskimäärin maksaisi noin 600
markkaa kuussa.
Alkolukon vaikutus rattijuopumusten määrien
vähenemiseen alkolukon käyttöaikana on osoitettu
useissa tutkimuksissa kiistattomasti. Jopa 90-prosenttisesti ovat
rattijuopumusmäärät laskeneet. Tavoitteena
on siis ehkäistä rattijuopumusta ja vähentää siten
liikennekuolemia ja henkilövahinkoja sekä selvittää tämän
kokeilun aikana alkolukon käyttöön liittyviä käytännön ongelmia
ja kehittämistarpeita, ja varmasti niitä löytyy.
On arvioitu, että jos kenttäkokeeseen osallistuu
50 rattijuoppoa, niin 0,5 promillen humalassa ajaminen vähenee
noin 20 000 kilometrin osalta ja liikenneonnettomuudet
vähenevät yhdellä henkilöllä.
Jos taas alkolukko saataisiin vakiovarusteeksi kaikkiin autoihin,
estettäisiin arviolta 60 liikennekuolemaa vuodessa ja säästettäisiin
onnettomuuskustannuksia yli miljardi markkaa vuodessa.
Alkolukkohakemuksen käsittelee, hyväksyy ja
valvoo ajokorttiluvan myöntävä viranomainen.
Hakemukseen tulisi liittää lääkärintodistus juuri
siitä syystä, että todettaisiin, ettei
ole huumetaustaa, alkoholiriippuvuutta tai sekakäyttöä. Hakemuksen
käsittelyaika on toivottavasti mahdollisimman lyhyt. Ruotsissa
on todettu, että siellä käsittelyyn kuluu
noin kuusi viikkoa aikaa, joka on kyllä suhteellisen pitkä.
Alkolukko olisi voimassa Suomen rajojen sisäpuolella. Myös
alkolukkoauto pitää viedä säännöllisesti
tarkastettavaksi ja kalibroitavaksi sen vuoksi, että mahdolliset
väärinkäytökset tai niiden yritykset
voitaisiin todeta ja niistä ilmoitettaisiin viranomaisille
mahdollisia sanktioita varten.
Ruotsissa alkolukkoa on kokeiltu vielä yhdessä kuljetusyrityksessäkin,
linja-autoyrityksessä ja taksiyrityksessä, eli
Ruotsissa alkolukko ei koske yksinomaan rattijuoppoja. Myöskin
Ruotsissa on vaadittu alkolukkoa pakolliseksi koululaiskuljetuksiin
ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin.
Jotta tästä asiasta saataisiin kaikki tehokkuus ja
vaikuttavuus irti, olisi hyvä yhdistää alkolukkoon
rehabilitointi eli kuntoutus jossakin muodossa, kuten Ruotsissa
on tehty. Laajimmillaan tämä edellyttäisi
sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden,
psykologien ja eri viranomaistahojen yhteistyötä.
Ruotsissa on todettu ja havaittu, että alkolukon käyttöönotto
motivoi erittäin hyvin rattijuoppoa raitistumiseen. Autoilu
on erittäin tärkeä asia.
Minulle soitti tässä eräänä lauantai-iltana
nuori henkilö, joka totesi, että hänellä on
taipumus ajaa autoa humalassa, ja hän halusi saada itselleen
asennettavaksi autoonsa alkolukon. Hän totesi, että siitä olisi
hänellekin suuri hyöty ja etu ja se auttaisi häntä ja
auttaisi myös kanssaihmisiä.
Vuonna 99 on tehty tutkimus liikenneturvallisuuden kannalta
ongelmallisiksi koetuista alueista, ja sekä liikennealalla
toimivat että tavalliset kansalaiset olivat sitä mieltä,
että kaikkein ongelmallisin alue liikenteessä oli
juuri se, että ajettiin alkoholin tai huumeiden vaikutuksen
alaisena.
On hyvä, että tämän lakialoitteen
on allekirjoittanut 128 kansanedustajaa. Eduskunnalla on selkeä halu
pystyä kokeilemaan tätä asiaa ja kehittämään
sitä edelleenkin. Tavoite on, että saadaan edes
osa rattijuopoista pois liikenteestä, mikä sitten
lisää kansalaisten turvallisuutta omalta osaltaan.
Anne Holmlund /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän ed. Vahasalon aloitetta erittäin
kannatettavana ja olen sen itsekin allekirjoittanut. Alkoholin käyttö liikenteessä
on
todella suuri turvallisuusriski, ja mielestäni kaikki mahdollinen
tämän riskin pienentämiseksi pitää ehdottomasti
tehdä. Tämä on käytössä useammassa
paikassa, kuten tulikin jo esille. USA:ssa ja Kanadassa on tuloksia
jo yli kymmenen vuoden takaa, ja tuloksethan ovat olleet pääsääntöisesti
erittäin myönteisiä. Yleensäkin
kyseisen menettelyn on todettu vähentävän
tehokkaasti rattijuopumuksen uusimista. Uskon, että sama
kehitys tulisi näkymään myös
Suomessa varsin pian. Tosin alkolukon poistamisen jälkeen
taipumus rattijuopumukseen palautuu lähes pääsääntöisesti
ennalleen, ja tähän olisikin hyvä löytää jatkohoitomalleja,
joilla saataisiin pysyvämpiä tuloksia aikaiseksi.
Ottaisin esille tietyn inhimillisyysnäkökohdan
tässä myös rattijuopumuksesta tuomitun osalta.
Hänhän pystyy tavallaan säilyttämään ajo-oikeutensa
varsinkin silloin, kun se on hänen työnsä ja
ammattinsa kannalta välttämätöntä.
Samoin voidaan ajatella silloin, kun kyseessä on syrjäiset
seudut, joilla on pitkät välimatkat ja ainoa mahdollisuus
on oman auton käyttö.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Liikenneturvallisuutta voidaan edistää monella tavalla.
Sen takia turvavyöt ovat tulleet pakollisiksi autoihin,
sen takia uusimmissa autoissa on myöskin airbag eli turvatyyny.
Olisi mielenkiintoista saada joskus selvitys siitä, montako
ihmishenkeä nämä turvavyöt ja
turvatyynyt ovat pelastaneet. Olen täysin vakuuttunut siitä,
että jos olisi alkolukko, se pelastaisi enemmän
ihmishenkiä kuin turvatyynyt ja turvavyöt yhteensä.
Yksinkertaisin alkolukko maksaa asennettuna noin 3 000
markkaa, yksinkertaisin versio, Kitty nimeltään,
joka on muuten saanut nimensä keksijältään,
jonka tytön rattijuoppo ajoi kuoliaaksi.
Ed. Vahasalo mainitsi niitä myönteisiä kokemuksia,
mitä on Kanadasta, USA:sta ja Ruotsista. Ruotsissa nämä kustannukset
ovat paljon korkeammat, koska siellä rattijuoppo, joka
sallii, että autoon asennetaan alkolukko, joutuu myöskin
säännöllisin väliajoin käymään
lääkärintarkastuksissa. Seuraus on ollut
myöskin se, että varsin monet heistä ovat
päässeet riippuvuudestaan alkoholiin, ja on ollut
pelkästään myönteisiä kokemuksia.
Olen tämän aloitteen allekirjoittanut ja toivon,
että se etenee ja johtaa tulokseen. Pitkässä juoksussa
pitäisi kuitenkin päästä siihen,
että kaikkiin autoihin tulisi alkolukko aivan kuten tulee
turvavyöt ja turvatyynyt.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalon lakialoite on erittäin
hyvä ja hän perusteli sitä hyvin seikkaperäisesti.
Kaikki ne tiedot, mitä tässä on tullut
esille myös muissa puheenvuoroissa, tuovat esille tämän
ongelman vakavuuden ja myös sen, että jotain tarvitsee
tehdä. Tässä se, että sitä on
jo kokeiltu jossakin ja saatu myönteisiä tuloksia,
kannustaa myös meillä tämänlaiseen
ratkaisuun. Olen itsekin todella allekirjoittanut tämän
lakialoitteen ja toivon, että tämä menee
eteenpäin.
Se, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, tuli kyllä esiin
ed. Vahasalon puheenvuorossa ja ed. Holmlundin puheenvuorossa. Ehkä kaikki
eivät kuitenkaan tällä keinoin vielä pääse
alkoholista ja rattijuopumus voi uusiutua. Olisi hyvä,
että kokeilua käynnistettäessä todella
otettaisiin huomioon myös kuntoutus ja ne kaikki muut toimenpiteet,
mitä mahdollisesti voitaisiin tehdä, ettei ole pelkästään
siitä lukosta kysymys, vaan muustakin, ehkä lääketieteellisistä tai
sosiaalisista toimenpiteistä tai tukitoimenpiteistä tai
hoidollisista toimenpiteistä, jotta tämä tehostuisi
ja tehokkuus olisi mahdollisimman hyvä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Olen myös yksi lakialoitteen
99/2002 vp allekirjoittajista ja koen, että tässä on
haluttu esittää eräs tapa liikenneonnettomuuksien
vähentämiseksi. Kaikki ne keinot, millä liikenneonnettomuuksia
voitaisiin vähentää, ovat kannatettavia, ja
tässä on eräs niistä. Alkoholin
käyttö ja autoilu eivät kuulu yhteen,
tämän pitäisi olla selkeä perusasia.
Jos ajat, et ota, jos otat, et aja -julisteita on ollut esillä,
ja näiden julisteiden sanomaa tulisi yhteiskunnassamme
kuuluttaa.
Meidän tulee yhteiskunnassa edistää voimakkaasti
liikenneraittiuden periaatetta. Koen, että meillä pitäisi
myös sanktiot saada nykyistä alhaisemmista promilleista.
Aiemmin eduskunnassa on puhuttu rajojen pudottamisesta alemmaksi. Tämä tulisi
ehdottomasti tehdä ja vaikka rikesakolla jo puuttua alempiinkin
alkoholipromilleihin kuin 0,5:een.
Rattijuopumus on rikos, joka aiheuttaa onnettomuuksia. Vakavissa
kolareissa yli neljänneksessä, niin kuolemantapauksissa
kuin vakavissa vammautumisissa, on mukana alkoholi. Alkoholi on
tekijä, joka aiheuttaa aineellisia vahinkoja, kuolemantapauksia
ja vakavia vammautumisia, ja näissä kaikissa liikennevakuutusten
ottajat eli me kaikki ja yhteiskunta verojen muodossa olemme maksajia.
Liikenneraittius on puolestaan seikka, joka ei maksa mitään.
Kun tänä aikana tehdään hyvinkin
kalliita liikenneinfrastruktuurin ratkaisuja liikenneturvallisuuden
edistämiseksi ja onnettomuuksien vähentämiseksi,
meillä yhteiskunnassa aivan liian paljon unohtuu se, että halvin
ratkaisu olisi edistää niitä pyrkimyksiä,
joilla alkoholi ja huumeet saadaan pois liikenteestä. Se
ei maksa mitään, mutta sitä vastoin tuottaa
tuloksia.
Arvoisa herra puhemies! Toivon, että tätä yhtä keinoa
edistää liikenneraittiutta ja liikenneturvallisuutta
käsiteltäisiin myönteisessä hengessä valiokunnassa
kuin myös ihannetta täydestä liikenneraittiudesta
edistettäisiin.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Vahasalon aloite on hyvin ennakkoluuloton
ja rohkea ja vastaa tietenkin tämän päivän
tarpeita. Mehän monet edustajat uskomme, että myös
teknisillä ratkaisuilla pystytään tulevaisuudessa
paremmin puuttumaan ihmisten käyttäytymiseen. Välttämättä kaikissa
asioissa ei ole tapahtunut niin. Esimerkiksi raskaalle liikenteelle
meillä säädettiin moottorien kierrosnopeudet
siten, ettei niillä voisi ajaa yli 80 kilometriä tunnissa, mutta
siitä huolimatta näyttää edelleen,
että raskaan liikenteen onnettomuudet ovat suurin piirtein
samoilla lukemilla kuin ennen rajoituksen keksimistä.
Siitä huolimatta, ottaen huomioon, mitä ed. Kallis
kertoi, tämä ei ole teknisenä ratkaisuna enää kovin
kallis ja se on myöskin helppo asentaa. Se saattaisi sopia
sellaiselle henkilölle, jolla on taipumusta uusia rikkomuksensa
ja rikoksensa tieliikenteessä ja ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena.
Meillä on tänä päivänä tietenkin
muutkin ongelmat, huumaantuneena ajaminen, lääkehumalassa
ajaminen, johon tämä laite ei välttämättä vielä tänä päivänä pysty
vastaamaan, mutta voisi olla tietenkin kokeilun arvoista lähteä tekemään
perusteellista tutkimusta siitä, miten tämä vaikuttaa
rikoksen uusijoihin.
Yhden asian haluan vielä kertoa. Olen miettinyt, miten
tämä laite ja auto käyttäytyy,
jos ajon aikana, kun on saanut autonsa käynnistettyä,
alkaa nauttia alkoholia, sammuuko moottori, pysähtyykö se
juuri siihen liikenteellisesti kaikkein vaarallisimpaan paikkaan,
mikä aiheuttaa ehkä uusia ongelmia. Luulen, että näihinkin
teknisiin ratkaisuihin löytyy jokin vastaus.
Timo Ihamäki /kok:
Arvoisa puhemies! Vuonna 1972 kuoli liikenteessä lähes
1 400 suomalaista. 1990-luvulla lukumäärä oli
pudonnut 400:aan. Vaikka 400:kin on liian suuri, on tämä kuitenkin
aika merkittävä kehitys. Loukkaantumiset ovat
seuranneet suurin piirtein samaa kehitystä. Näin
on tapahtunut, vaikka autoistuminen ja koko liikenne on lisääntynyt
moninkertaiseksi. Tähän ovat vaikuttaneet lukuisat
syyt: meillä on paremmat tiet, meillä on paremmat
autot, meillä on kypäräpakko, meillä on
pyörätiet, meillä on nopeusrajoitukset,
meillä on turvavyöt ja meillä on parempi
liikennevalistus tällä hetkellä.
Erilaisilla alkometreillä ja puhalluslaitteilla mitataan
nykyisin alkoholipitoisuutta, mutta ne eivät estä liikkeelle
lähtöä, jos on vastuuttomalla päällä,
kuten rattijuoppo yleensä on. Päihteiden käyttö on
aikamoinen turvallisuusriski, sen me kaikki tiedämme, ja
alkolukko voisi olla tehokas keino vaikuttaa tähän
asiaan. Olemme kuulleet, että sitä on kokeiltu
Ruotsissa, USA:ssa ja Kanadassa ja kohtalaisilla tuloksilla ja kun
se ei maksa mitään, minustakin tätä asiaa
pitää kokeilla.
Rattijuopumuksessa kuolee sata ja loukkaantuu noin tuhat henkilöä tänä vuonna,
ja sekin on aivan liikaa. Ed. Vahasalo on tehnyt hyvän
lakialoitteen.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Petri Salo teki hyvän kysymyksen,
ja voin kertoa, että Ruotsissa ainakin on tehty näin,
että jos laite ajon aikana pyytää puhallusta,
ajajalla on kolme minuuttia aikaa hengitysilmanäytteen
antamiseen. Sen jälkeen, jos näytettä ei
tule tai jos näytteessä on liikaa promilleja,
auto tietysti sammuu, kalenteri nollautuu ja auto on pakko viedä kalibroitavaksi
uudelleen ja siitä raportoidaan myös viranomaisille.
Aikaa on muutama minuutti.
Keskustelu päättyy.