Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Maassamme jää vuosittain kiinni noin 22 000 rattijuoppoa. Joka viidennessä moottoriajoneuvon kolarissa kuljettaja on vähintään 0,5 promillen humalassa. Keskimäärin rattijuopumus on ollut osatekijä 27 prosentissa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista.

Nyt meillä tässä lähetekeskustelussa on käsiteltävänä lakialoite ehdollisen ajo-oikeuden kokeilemisesta. Kansanomaisemmin voitaisiin kutsua tätä asiaa alkolukoksi. Alkolukko on ajonestolaite, joka tunnistaa, onko kuljettaja alkoholin vaikutuksen alainen. Laite estää ajamisen. Se toimii siten, että siihen annetaan puhallusnäyte ja mahdollisesti ääninäyte. Jos veressä on promilleja yli lain salliman määrän, auto ei käynnisty. Myös ajon aikana laite vaatii uusintapuhalluksia.

Alkolukko on käytössä monessa maassa, muun muassa USA:ssa vuodesta 86 lähtien ja Kanadassa vuodesta 90 lähtien. Laajamittaiseen kenttäkokeeseen ovat kiinnostuksensa ilmaisseet muun muassa Belgia, Ranska, Iso-Britannia ja Hollanti. Ruotsissa tätä alkolukkoa on kokeiltu kolmessa maakunnassa vuodesta 99 lähtien ja tarkoitus on, että ensi vuonna se laajenisi koskemaan koko maata.

Suomessa on selvitetty alkolukon käyttöedellytyksiä. On tehty laaja-alaista yhteistyötä Ajoneuvohallintokeskuksen, oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Liikennevakuutuskeskuksen ja Vtt:n kanssa. Tämä työryhmä ehdottaa, että kolmevuotinen määräaikainen kenttäkokeilu otettaisiin myös meillä käyttöön kahdella kolmella maakunta-alueella, esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, joita olen ehdottanut tässä lakialoitteessa.

Alkolukon voisivat valita rattijuopumuksesta ajokieltoon määrätyt, ja tärkeää on, että heillä ei ole huumetaustaa, he eivät ole sekakäyttäjiä tai he eivät saa olla alkoholiriippuvaisia. Tämä alkolukko on vapaaehtoinen, ja kustannukset maksaa käyttäjä itse. Kustannukset pyörivät noin 400—1100 markan kuukausivuokrina, se vähän vaihtelee. On ajateltu, että se keskimäärin maksaisi noin 600 markkaa kuussa.

Alkolukon vaikutus rattijuopumusten määrien vähenemiseen alkolukon käyttöaikana on osoitettu useissa tutkimuksissa kiistattomasti. Jopa 90-prosenttisesti ovat rattijuopumusmäärät laskeneet. Tavoitteena on siis ehkäistä rattijuopumusta ja vähentää siten liikennekuolemia ja henkilövahinkoja sekä selvittää tämän kokeilun aikana alkolukon käyttöön liittyviä käytännön ongelmia ja kehittämistarpeita, ja varmasti niitä löytyy. On arvioitu, että jos kenttäkokeeseen osallistuu 50 rattijuoppoa, niin 0,5 promillen humalassa ajaminen vähenee noin 20 000 kilometrin osalta ja liikenneonnettomuudet vähenevät yhdellä henkilöllä. Jos taas alkolukko saataisiin vakiovarusteeksi kaikkiin autoihin, estettäisiin arviolta 60 liikennekuolemaa vuodessa ja säästettäisiin onnettomuuskustannuksia yli miljardi markkaa vuodessa.

Alkolukkohakemuksen käsittelee, hyväksyy ja valvoo ajokorttiluvan myöntävä viranomainen. Hakemukseen tulisi liittää lääkärintodistus juuri siitä syystä, että todettaisiin, ettei ole huumetaustaa, alkoholiriippuvuutta tai sekakäyttöä. Hakemuksen käsittelyaika on toivottavasti mahdollisimman lyhyt. Ruotsissa on todettu, että siellä käsittelyyn kuluu noin kuusi viikkoa aikaa, joka on kyllä suhteellisen pitkä. Alkolukko olisi voimassa Suomen rajojen sisäpuolella. Myös alkolukkoauto pitää viedä säännöllisesti tarkastettavaksi ja kalibroitavaksi sen vuoksi, että mahdolliset väärinkäytökset tai niiden yritykset voitaisiin todeta ja niistä ilmoitettaisiin viranomaisille mahdollisia sanktioita varten.

Ruotsissa alkolukkoa on kokeiltu vielä yhdessä kuljetusyrityksessäkin, linja-autoyrityksessä ja taksiyrityksessä, eli Ruotsissa alkolukko ei koske yksinomaan rattijuoppoja. Myöskin Ruotsissa on vaadittu alkolukkoa pakolliseksi koululaiskuljetuksiin ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin.

Jotta tästä asiasta saataisiin kaikki tehokkuus ja vaikuttavuus irti, olisi hyvä yhdistää alkolukkoon rehabilitointi eli kuntoutus jossakin muodossa, kuten Ruotsissa on tehty. Laajimmillaan tämä edellyttäisi sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden, psykologien ja eri viranomaistahojen yhteistyötä. Ruotsissa on todettu ja havaittu, että alkolukon käyttöönotto motivoi erittäin hyvin rattijuoppoa raitistumiseen. Autoilu on erittäin tärkeä asia.

Minulle soitti tässä eräänä lauantai-iltana nuori henkilö, joka totesi, että hänellä on taipumus ajaa autoa humalassa, ja hän halusi saada itselleen asennettavaksi autoonsa alkolukon. Hän totesi, että siitä olisi hänellekin suuri hyöty ja etu ja se auttaisi häntä ja auttaisi myös kanssaihmisiä.

Vuonna 99 on tehty tutkimus liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisiksi koetuista alueista, ja sekä liikennealalla toimivat että tavalliset kansalaiset olivat sitä mieltä, että kaikkein ongelmallisin alue liikenteessä oli juuri se, että ajettiin alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena.

On hyvä, että tämän lakialoitteen on allekirjoittanut 128 kansanedustajaa. Eduskunnalla on selkeä halu pystyä kokeilemaan tätä asiaa ja kehittämään sitä edelleenkin. Tavoite on, että saadaan edes osa rattijuopoista pois liikenteestä, mikä sitten lisää kansalaisten turvallisuutta omalta osaltaan.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän ed. Vahasalon aloitetta erittäin kannatettavana ja olen sen itsekin allekirjoittanut. Alkoholin käyttö liikenteessä on todella suuri turvallisuusriski, ja mielestäni kaikki mahdollinen tämän riskin pienentämiseksi pitää ehdottomasti tehdä. Tämä on käytössä useammassa paikassa, kuten tulikin jo esille. USA:ssa ja Kanadassa on tuloksia jo yli kymmenen vuoden takaa, ja tuloksethan ovat olleet pääsääntöisesti erittäin myönteisiä. Yleensäkin kyseisen menettelyn on todettu vähentävän tehokkaasti rattijuopumuksen uusimista. Uskon, että sama kehitys tulisi näkymään myös Suomessa varsin pian. Tosin alkolukon poistamisen jälkeen taipumus rattijuopumukseen palautuu lähes pääsääntöisesti ennalleen, ja tähän olisikin hyvä löytää jatkohoitomalleja, joilla saataisiin pysyvämpiä tuloksia aikaiseksi.

Ottaisin esille tietyn inhimillisyysnäkökohdan tässä myös rattijuopumuksesta tuomitun osalta. Hänhän pystyy tavallaan säilyttämään ajo-oikeutensa varsinkin silloin, kun se on hänen työnsä ja ammattinsa kannalta välttämätöntä. Samoin voidaan ajatella silloin, kun kyseessä on syrjäiset seudut, joilla on pitkät välimatkat ja ainoa mahdollisuus on oman auton käyttö.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Liikenneturvallisuutta voidaan edistää monella tavalla. Sen takia turvavyöt ovat tulleet pakollisiksi autoihin, sen takia uusimmissa autoissa on myöskin airbag eli turvatyyny. Olisi mielenkiintoista saada joskus selvitys siitä, montako ihmishenkeä nämä turvavyöt ja turvatyynyt ovat pelastaneet. Olen täysin vakuuttunut siitä, että jos olisi alkolukko, se pelastaisi enemmän ihmishenkiä kuin turvatyynyt ja turvavyöt yhteensä. Yksinkertaisin alkolukko maksaa asennettuna noin 3 000 markkaa, yksinkertaisin versio, Kitty nimeltään, joka on muuten saanut nimensä keksijältään, jonka tytön rattijuoppo ajoi kuoliaaksi.

Ed. Vahasalo mainitsi niitä myönteisiä kokemuksia, mitä on Kanadasta, USA:sta ja Ruotsista. Ruotsissa nämä kustannukset ovat paljon korkeammat, koska siellä rattijuoppo, joka sallii, että autoon asennetaan alkolukko, joutuu myöskin säännöllisin väliajoin käymään lääkärintarkastuksissa. Seuraus on ollut myöskin se, että varsin monet heistä ovat päässeet riippuvuudestaan alkoholiin, ja on ollut pelkästään myönteisiä kokemuksia. Olen tämän aloitteen allekirjoittanut ja toivon, että se etenee ja johtaa tulokseen. Pitkässä juoksussa pitäisi kuitenkin päästä siihen, että kaikkiin autoihin tulisi alkolukko aivan kuten tulee turvavyöt ja turvatyynyt.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalon lakialoite on erittäin hyvä ja hän perusteli sitä hyvin seikkaperäisesti. Kaikki ne tiedot, mitä tässä on tullut esille myös muissa puheenvuoroissa, tuovat esille tämän ongelman vakavuuden ja myös sen, että jotain tarvitsee tehdä. Tässä se, että sitä on jo kokeiltu jossakin ja saatu myönteisiä tuloksia, kannustaa myös meillä tämänlaiseen ratkaisuun. Olen itsekin todella allekirjoittanut tämän lakialoitteen ja toivon, että tämä menee eteenpäin.

Se, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, tuli kyllä esiin ed. Vahasalon puheenvuorossa ja ed. Holmlundin puheenvuorossa. Ehkä kaikki eivät kuitenkaan tällä keinoin vielä pääse alkoholista ja rattijuopumus voi uusiutua. Olisi hyvä, että kokeilua käynnistettäessä todella otettaisiin huomioon myös kuntoutus ja ne kaikki muut toimenpiteet, mitä mahdollisesti voitaisiin tehdä, ettei ole pelkästään siitä lukosta kysymys, vaan muustakin, ehkä lääketieteellisistä tai sosiaalisista toimenpiteistä tai tukitoimenpiteistä tai hoidollisista toimenpiteistä, jotta tämä tehostuisi ja tehokkuus olisi mahdollisimman hyvä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen myös yksi lakialoitteen 99/2002 vp allekirjoittajista ja koen, että tässä on haluttu esittää eräs tapa liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Kaikki ne keinot, millä liikenneonnettomuuksia voitaisiin vähentää, ovat kannatettavia, ja tässä on eräs niistä. Alkoholin käyttö ja autoilu eivät kuulu yhteen, tämän pitäisi olla selkeä perusasia. Jos ajat, et ota, jos otat, et aja -julisteita on ollut esillä, ja näiden julisteiden sanomaa tulisi yhteiskunnassamme kuuluttaa.

Meidän tulee yhteiskunnassa edistää voimakkaasti liikenneraittiuden periaatetta. Koen, että meillä pitäisi myös sanktiot saada nykyistä alhaisemmista promilleista. Aiemmin eduskunnassa on puhuttu rajojen pudottamisesta alemmaksi. Tämä tulisi ehdottomasti tehdä ja vaikka rikesakolla jo puuttua alempiinkin alkoholipromilleihin kuin 0,5:een.

Rattijuopumus on rikos, joka aiheuttaa onnettomuuksia. Vakavissa kolareissa yli neljänneksessä, niin kuolemantapauksissa kuin vakavissa vammautumisissa, on mukana alkoholi. Alkoholi on tekijä, joka aiheuttaa aineellisia vahinkoja, kuolemantapauksia ja vakavia vammautumisia, ja näissä kaikissa liikennevakuutusten ottajat eli me kaikki ja yhteiskunta verojen muodossa olemme maksajia.

Liikenneraittius on puolestaan seikka, joka ei maksa mitään. Kun tänä aikana tehdään hyvinkin kalliita liikenneinfrastruktuurin ratkaisuja liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja onnettomuuksien vähentämiseksi, meillä yhteiskunnassa aivan liian paljon unohtuu se, että halvin ratkaisu olisi edistää niitä pyrkimyksiä, joilla alkoholi ja huumeet saadaan pois liikenteestä. Se ei maksa mitään, mutta sitä vastoin tuottaa tuloksia.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että tätä yhtä keinoa edistää liikenneraittiutta ja liikenneturvallisuutta käsiteltäisiin myönteisessä hengessä valiokunnassa kuin myös ihannetta täydestä liikenneraittiudesta edistettäisiin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vahasalon aloite on hyvin ennakkoluuloton ja rohkea ja vastaa tietenkin tämän päivän tarpeita. Mehän monet edustajat uskomme, että myös teknisillä ratkaisuilla pystytään tulevaisuudessa paremmin puuttumaan ihmisten käyttäytymiseen. Välttämättä kaikissa asioissa ei ole tapahtunut niin. Esimerkiksi raskaalle liikenteelle meillä säädettiin moottorien kierrosnopeudet siten, ettei niillä voisi ajaa yli 80 kilometriä tunnissa, mutta siitä huolimatta näyttää edelleen, että raskaan liikenteen onnettomuudet ovat suurin piirtein samoilla lukemilla kuin ennen rajoituksen keksimistä.

Siitä huolimatta, ottaen huomioon, mitä ed. Kallis kertoi, tämä ei ole teknisenä ratkaisuna enää kovin kallis ja se on myöskin helppo asentaa. Se saattaisi sopia sellaiselle henkilölle, jolla on taipumusta uusia rikkomuksensa ja rikoksensa tieliikenteessä ja ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Meillä on tänä päivänä tietenkin muutkin ongelmat, huumaantuneena ajaminen, lääkehumalassa ajaminen, johon tämä laite ei välttämättä vielä tänä päivänä pysty vastaamaan, mutta voisi olla tietenkin kokeilun arvoista lähteä tekemään perusteellista tutkimusta siitä, miten tämä vaikuttaa rikoksen uusijoihin.

Yhden asian haluan vielä kertoa. Olen miettinyt, miten tämä laite ja auto käyttäytyy, jos ajon aikana, kun on saanut autonsa käynnistettyä, alkaa nauttia alkoholia, sammuuko moottori, pysähtyykö se juuri siihen liikenteellisesti kaikkein vaarallisimpaan paikkaan, mikä aiheuttaa ehkä uusia ongelmia. Luulen, että näihinkin teknisiin ratkaisuihin löytyy jokin vastaus.

Timo  Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Vuonna 1972 kuoli liikenteessä lähes 1 400 suomalaista. 1990-luvulla lukumäärä oli pudonnut 400:aan. Vaikka 400:kin on liian suuri, on tämä kuitenkin aika merkittävä kehitys. Loukkaantumiset ovat seuranneet suurin piirtein samaa kehitystä. Näin on tapahtunut, vaikka autoistuminen ja koko liikenne on lisääntynyt moninkertaiseksi. Tähän ovat vaikuttaneet lukuisat syyt: meillä on paremmat tiet, meillä on paremmat autot, meillä on kypäräpakko, meillä on pyörätiet, meillä on nopeusrajoitukset, meillä on turvavyöt ja meillä on parempi liikennevalistus tällä hetkellä.

Erilaisilla alkometreillä ja puhalluslaitteilla mitataan nykyisin alkoholipitoisuutta, mutta ne eivät estä liikkeelle lähtöä, jos on vastuuttomalla päällä, kuten rattijuoppo yleensä on. Päihteiden käyttö on aikamoinen turvallisuusriski, sen me kaikki tiedämme, ja alkolukko voisi olla tehokas keino vaikuttaa tähän asiaan. Olemme kuulleet, että sitä on kokeiltu Ruotsissa, USA:ssa ja Kanadassa ja kohtalaisilla tuloksilla ja kun se ei maksa mitään, minustakin tätä asiaa pitää kokeilla.

Rattijuopumuksessa kuolee sata ja loukkaantuu noin tuhat henkilöä tänä vuonna, ja sekin on aivan liikaa. Ed. Vahasalo on tehnyt hyvän lakialoitteen.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Petri Salo teki hyvän kysymyksen, ja voin kertoa, että Ruotsissa ainakin on tehty näin, että jos laite ajon aikana pyytää puhallusta, ajajalla on kolme minuuttia aikaa hengitysilmanäytteen antamiseen. Sen jälkeen, jos näytettä ei tule tai jos näytteessä on liikaa promilleja, auto tietysti sammuu, kalenteri nollautuu ja auto on pakko viedä kalibroitavaksi uudelleen ja siitä raportoidaan myös viranomaisille. Aikaa on muutama minuutti.