Kari  Kärkkäinen  /kd:

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä vajaat 1,3 miljoonaa eläkeläistä tässä maassa, ja heistä noin vajaat 115 000 on henkilöitä, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä. Merkittävällä osalla iän vuoksi eläkkeelle jääneistä talous on kansaneläkkeen varassa. Odotettavissa on, kun nyt tiedämme, että yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa eikä siihen näytä olevan hallituksen myötä minkäänlaisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi viime budjetinkaan jälkeen, että pitkäaikaisen työttömyyden yleisyyden vuoksi kansaneläke merkitsee tulevaisuudessa yhä useammalle ainoaa toimeentuloa.

Kansaneläkkeen nykyinen taso ei riitä takaamaan toimeentuloa huolimatta tehdystä tasokorotuksesta ja toteutuneista indeksikorotuksista. Kansaneläkkeen alhainen taso aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia. Toisaalta vähävaraiset eläkeläiset tinkivät esimerkiksi lääkkeiden hinnasta, minkä seurauksena joudutaan hoitamaan vaikeutuneita sairauksia aikaisempaa kalliimmilla hinnoilla.

Aloitteessa esitetään, että pelkkää kansaneläkettä saavien minimieläkettä nostettaisiin 17 eurolla kuukaudessa. Lisäksi ehdotetaan, että jos eläkeläisen yhteenlaskettu kansaneläke ja sitä vähentävät eläkkeet jäävät alle uuden korotetun minimieläkkeen, kansaneläkkeeseen tehdään tasaava korotus. Toivon, että eduskunta hyväksyisi tämän lakialoitteen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite 104/2002 vp, laki kansaneläkelain 24 §:n muuttamisesta, on hyvin kannatettava aloite. Niin kuin aloitteen perusteluissa mainitaan, kansaneläkkeen varassa elävät ihmiset saavat hyvin pientä eläkettä. Eri tilastojen mukaan on puolestaan osoitettu, että maassa on 150 000—200 000 eläkeläistä, jotka elävät tilastollisen köyhyysrajan alapuolella, mitä tuloihin tulee. Tämä on mielestäni kansallinen häpeä sinä aikana, kun on varaa erilaisiin optioihin ja bonuksiin, niin kuin tänäänkin kyselytunnilla tuotiin esille, tai Soneran umts-seikkailuihin Saksassa.

Meidän pitäisi nähdä eläkeläiset kunniakansalaisina. Heidän joukossaan, nimenomaan iäkkäimmissä, on heitä, jotka ovat puolustaneet tätä maata, miehiä ja naisia, veteraaneja ja lottia, raivaaja- ja rakentajasukupolvea, itse kukin omalla paikallaan. Nyt he saavat eläkettä, joka on mielestäni kansallinen häpeä, vaikka elämäntyö ansaitsisi todella kunniakansalaisen arvonimen. Sen takia näen, että meidän pitäisi voida saada lakiin korjauksia.

Tämä lakialoite osaltaan on oikean suuntainen korjaus, vaikkakaan ei vielä valitettavasti riittävä, mutta olisi kuitenkin askel, joka tulisi päättäväisesti ottaa ja tehdä välittömästi ja jolla voitaisiin lievittää tätä vääryyttä, mikä on pienimpiä eläkkeitä saavien kohdalla. Tämä nimenomaan kohdistuu juuri nyt eläkkeellä olevaan ja kaikkein iäkkäimpään väestöryhmään, jossa on paljon heitä, jotka ovat pudonneet täysimääräisen työeläkkeen sivuun, saavat sieltä vain pieniä murusia tai pieniä murusia maatalousyrittäjäeläkkeestä tai muista yrittäjäeläkkeistä.

Perustan tulisi muodostaa kansaneläke, jonka kehitys on ollut juuri se, että näin suuri osa eläkeläisistä on tulojensa puolesta köyhyysrajan alapuolella. Sen takia tulisi todella toteuttaa tämä aloite, mutta myös katsoen tulevaisuuteen yhteiskunnassamme erilaiset väliinputoamiset, työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys erityisesti, ovat merkinneet sitä, että yhä enemmän on kansalaisia, jotka ovat tulevaisuudessakin jäämässä pienten eläkkeitten varaan. Siksi lakialoitteen n:o 104 toteutumisella otettaisiin askel, ei kuitenkaan riittävä mutta oikean suuntainen.

Kannatan, herra puhemies, lakialoitetta.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen korosti, että ei ole riittävä. Se on varmasti totta. Onhan kysymys noin 100 markan eli 17 euron korotusesityksestä kuukauden minimieläkkeeseen. Tietenkin voi sen nähdä myös sillä tavalla, että minimieläkettä saavalle 100 markkaa on toisaalta suuri raha, että edes tämä tulisi saada, on varmasti heille tärkeää. Varsinkin mielestäni nyt pitäisi ottaa vakavasti se, että eläkeläisten tuloerot ovat kasvaneet, mikä on johtanut eläkeläisten piirissä eriarvoistumiseen. Niin kuin kaiken kaikkiaan meillä eriarvoistumista tapahtuu eri ryhmien kohdalla, myös eläkeläisten kohdalla näin on. Tämä tulee estää ja se, että on myös köyhyysrajan alapuolella eläviä. Se on mielestäni todella hälyttävää, koska tiedämme niistä eläkeläisistä ja vanhuksista, jotka tinkivät ruoasta, tinkivät lääkkeistä. Seuraukset näkyvät erityisesti terveydentilan huononemisena. Tämä ei mielestäni ole ihmisarvoa kunnioittavaa eikä ihmisarvoista elämää. Jonkinlaiset perusihmisoikeudet tulee taata eläkeläisille. Minusta tässä on priorisoinnin paikka, että yhteiskunnassamme tulisi tämän tyyppiset kysymykset nostaa ensisijaisiksi tavoitteiksi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rauhala kertoi, että eläkeläisten tuloerot ovat kasvaneet. Se pitää muuten oikeastaan paikkansa, mutta se ei johdu siitä, että kansaneläkkeiden tasokorotukset, joita on hallituksen toimesta tehty, ovat olleet niin pienet, vaan se johtuu oikeastaan siitä, että ne ratkaisut, joita on tehty savamaksuihin, ja kaikki muut alennukset, ovat kohdistuneet nimenomaan parempituloisille eläkeläisille. Siellä olevat markat ovat vaikuttaneet heidän ostovoimaansa paljon paremmin kuin pienituloisten puolella. Mutta tämä on ollut kiistatta ymmärtääkseni myöskin eduskunnan ja opposition tahto. Savamaksuista on pidetty hyvin kovaa meteliä ja niistä on tehty politiikkaa tässäkin salissa. En ole koskaan vielä kenenkään kuullut täällä sanovan, että niitä ei olisi saanut toteuttaa, vaan niitä on suorastaan vaatimalla vaadittu.

Tämä aloite on sinänsä ihan kannatettava. Kansaneläke on edelleen pieni ja tulee olemaan ymmärtääkseni aina pieni, mutta tässä aloitteessa on positiivista se, niin kuin luulen, nyt vain luulen, että tämäkin rahoitetaan pörssiverolla. Tähän on rahoitus laitettu kunnolla kuntoon, eli ei ole ongelmia taloudellisesti.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa aloitteessa esitetään, että kansaneläkettä nostettaisiin 17 euroa kuukaudessa. Se on kannatettava, joskin voi todeta samaan hengenvetoon, että kansaneläke on jäänyt ostovoimasta jälkeen vanhoissa markoissa 300 markkaa per kuukausi. Tämä kaventaisi nyt yhden kolmasosan jälkeenjääneisyydestä. Se on tietenkin rahakysymys, mutta meidän täytyy myös muistaa se, että kun ihminen joutuu tinkimään jokapäiväisestä elämästä, kyllä hänen viimeiset vuotensa tulevat todennäköisesti kuitenkin olemaan yhteiskunnalle aika paljon kalliimmat, erikoissairaanhoidon kustannukset tulevat sitä kautta nousemaan. Kyllä meidän järkevästi toimien kannattaisi pitää ja on välttämätöntä pitää huolta ihmisten minimitoimeentulosta. Nyt tällä kaikkein pienimmällä kansaneläkkeellä ei ihminen tule edes auttavasti toimeen, puhumattakaan kohtuullisesti, joten kyllä tässä työtä on tehtävä kansaneläkkeen tason nostamiseksi, rahoitetaan se sitten vaikka pörssiverolla, mutta joka tapauksessa työsarkaa on edessä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kysymys pienimpien eläkkeitten korottamisesta on minusta oikeudenmukaisuuskysymys, johon pitää löytyä varat, ja varoja on, koskapa lehdistö kertoo, että yhtiö, jossa valtio on merkittävä omistaja, antaa johdolleen, joka on tehnyt eräässä maassa huomattavat menetykset, jotka taloudellisesti vastaavat sotakorvauksien luokkaa, palkkioina bonuksia ja optioita. Kyllä silloin varaa pitää olla myöskin eläkkeitten korottamiseen. Nämä eurot, millä kansaneläkettä korotettaisiin, eivät yhteiskunnasta katoaisi. Ne kiertelisivät lähikaupoissa, lähipalveluissa, osaltaan synnyttäisivät työllisyyttä. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, ja tämä tulee toteuttaa. Verohelpotukset, joista on kovasti puhuttu, eivät valitettavasti kaikkein pienintä eläkettä saavia kohtaa, koska heiltä ei edes mene veroa, eli tämä kysymys täytyy hoitaa nostamalla eläketasoa kuntoon.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo puheenvuorossaan viittasi oppositioon ja näkemyksiin savamaksuista jne. (Ed. M. Salo: Petri Salo!) — Petri Salo, anteeksi, todella, ovat peräkkäin vielä puheenvuorot. Kiitos. — Sanon vain sen omasta puolestani opposition edustajana, että kyllä me olemme oppositiosta esittäneet myös kokonaisesitystä eläkeläisten hyvinvoinnin hyväksi. Tässä on yksi. Aivan samalla tavalla kuin me olemme puhuneet lapsiperheitten hyvinvoinnista, niin kuin tänäänkin siitä keskustelimme, että tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ja eri asioihin puuttumista, niin kyllä eläkeläistenkin kohdalla tämä on yksi ratkaisu, jolla varmasti saadaan hyvinvointia ja hyvää aikaiseksi, mutta eläkeläiset itse erityisesti ovat myös meille kansanedustajille tuoneet esityksiä, joissa on ihan listattu, mitä kaikkea pitäisi tehdä, että meillä on myös tiedossa ihan pohjaosan leikkauksista ja indeksikorotuksista ja muista, ja se kokonaispaketti pitäisi myös ottaa pöydälle.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Olen hyvin ilahtunut siitä, että Salot molemmilla puolilla ovat havainneet tämän meidän realistisen rahoitusmallimme. Todellakin näin on, että pörssiverosta voitaisiin tämä toteuttaa, sinänsä vaatimaton, ja yhdyn tässä ed. Mauri Salon huoleen, että eihän tässä vielä koko jälkeenjääneisyyttä oteta kiinni, mutta on yritetty maltillisesti esittää se, mikä tässä tilanteessa on mahdollista. Ed. Petri Salo kiinnitti huomiota tulonjakokysymykseen laajemminkin. Näinhän juuri on käynyt. Parhaiten ansaitsevan kymmenyksen tulot ovat huomattavasti nousseet viime vuosikymmenen aikana — no, siinä ryhmässä ei ole tietysti eläkeläisistä, mutta eläkeläisistä parhaiten ansaitsevilla on mennyt kohtuullisen hyvin. Koko kansasta sitten huonoiten ansaitsevan kymmenyksen viiva on aika tasainen, vain pieniä nousuja. Siinä on aika monia paitsi opiskelijoita, jotka etenevät, mutta juuri eläkeläisiä, jotka ovat tällä pienimmällä eläkkeellä. Siksi tätä suhdetta pörssiveron avulle voitaisiin siirtää hieman tänne heikompaan kymmenykseen, jossa monella on myöskin takanaan pitkä historia, on ehkä kasvatettu monta lasta, ei ole oltu työelämässä ja siksi eläke on pieni. Tässä hengessä aloite on tehty, ja jos se ei nyt sitten ehdi tähän, niin seuraavaan hallitusohjelmaan viimeistään toivottavasti.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran vielä tästä rahoituksesta, että vaikka ed. Oinonen kertoi, että tämä voitaisiin rahoittaa Soneran optioilla, niin minä vain uskon, että vaikka Sonera peruuttaisi optio-ohjelmansa huomispäivänä, niin tuskin Soneran hallitus ohjaisi rahaa valtion budjettiin eläkkeiden korottamiseen. Nämä ovat varmasti ihan kaksi eri asiaa.

Mitä ed. Jääskeläinen totesi, niin esimerkiksi savamaksut ovat kuitenkin osuus, joka on ihan suoraan budjetista pois olevaa rahoitusta, veropohjan muutosta. Tällä savamaksun toisenlaisella painotuksella esimerkiksi olisi voitu ratkaista myöskin kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten ongelma. Mutta niin kuin hyvin tiedätte, nämä ovat olleet hyvin kiistanalaisia asioita ja on vaatimalla vaadittu, että nämä pitää viedä läpi, ja savamaksut ovat myöskin eläkeläisjärjestöillä olleet hyvin voimakkaasti painotuksena. Pienituloisten eläkeläisten ääni ei ole kuulunut sillä lailla kuin isojen etujärjestöjen eläkeläisten, jotka ovat näistä asioista puhuneet ja täälläkin meille monta kertaa lobanneet.

Sinänsä sanon vain, että monasti tuntuu toreilla ja turuilla, että pienituloiset, kansaneläkkeellä olevat eläkeläiset ovat jostain syystä kuitenkin elämäänsä kaikkein tyytyväisimpiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On varmasti totta, että pienintä eläkettä saavat ihmiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä. Tämä on todettu eräissä tutkimuksissa. Tyytyväisyyshän on rikkaus, jota ei rahalla edes voida saadakaan. Se on elämässä tietysti hyvä asia. Mutta vääryys on se, että meillä on näin pientä eläkettä saavia, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella. Se on vääryys, ja siihen pitää saada korjausta.

On myös totta, niin kuin ed. Petri Salo sanoi, ettei varmastikaan Soneran hallitus ajattelekaan rahan antamista optioitten asemasta eläkeläisille. Näin varmasti on. Mutta kun valtio on yksi mainitun yhtiön omistaja, niin omistajan tulisi käyttää myös sananvaltaa sen rahanjakoon. Tätä mieltä olen. Kun monet eläkeläiset ovat myöskin puhelimien käyttäjinä Soneran asiakkaita, kyllä siinä jonkinlainen vastuu pitäisi nähdä myöskin yhteiskunnallisesti.