Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee maataloutta. Suomen
käymät epäonnistuneet 141-neuvottelut
ovat viemässä nyt suomalaisen kotieläin-
ja erikoiskasvituotannon suuriin ja hyvin vakaviin vaikeuksiin.
Hallitus haluaa nyt ulottaa epäonnistumisensa koko Suomeen
ajamalla 141-sopimuksen A- ja B-tukialueille pakottamat tukileikkaukset
myös 142 artiklan mukaiseen pohjoiseen tukeen. Kaikki on nyt
tapahtumassa keskustajohtoisen Vanhasen hallituksen siunauksella
vetoamalla viljelijöiden tasapuoliseen kurjuuteen. Ainut,
mitä heille tarjotaan lohdutukseksi, ovat korotetut investointituet.
Mutta millä investoidaan, jos itse tuotanto ei ole enää kannattavaa
toimintaa?
On aivan selvää, että pohjoisen tukialueen
viljelijät eivät voi hyväksyä niitä toimenpiteitä,
joilla hallitus aikoo nyt alentaa pohjoista tukea. Pohjoisen alueen
tuottajajärjestöt ovat jo kokoontuneet ja ilmaisseet
viime päivinä mielipiteensä asiassa varsin
näyttävästi. Nämä eivät
ole olleet mairittelevia hallitukselle. Myöskin keskustan C-alueen
kansanedustajat ovat tämän päivän
lehdessä ilmoittaneet, että hekin vastustavat
pohjoisen alueen tukien leikkauksia. Nyt kysynkin:
Kuinka paljon hallitus aikoo leikata pohjoisen alueen eli C-alueen
viljelijöiltä rahaa, ja tuodaanko tämä ratkaisu
jollakin tavalla myös eduskunnan harkittavaksi ja ratkaistavaksi?
Toinen varapuhemies:
Ennen kuin luovutan puheenvuoron ministeri Korkeaojalle, pyydän huomauttaa,
että sekä vastaus- että kysymyspuheenvuorojen
yhteisesti sovittu kestoaika on 1 minuutti.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Ensin haluan todeta sen, että kun
kysyjä sanoi, että tämä 141-ratkaisu
on epäonnistunut, näin ei ole. Kysymys on siitä,
että verrattuna edellisiin ratkaisuihin tässä pystyttiin neuvottelemaan
kestävä pohja 141-sopimuksen mukaiselle jatkolle.
Mitä tulee tuen tasoon, tuen taso on vakaammalla tasolla
kuin kahdessa aikaisemmassa ratkaisussa. Se käytännössä tarkoittaa kokonaisuutena
sitä, että kansallisten tukien taso nyt säilyy
kaikki osat huomioon ottaen ennallaan.
Mitä tulee tähän kokonaisuuteen ja
pohjoisen alueen tukeen, olemme siinä tilanteessa, että lain mukaan
asiasta käydään neuvotteluja maataloustuottajien
keskusjärjestöjen kanssa, siis MTK:n ja SLC:n
kanssa. Tämän 141-sopimuksen solmimisen taikka
poliittisen neuvottelutuloksen jälkeen käytiin
myös neuvotteluja, joissa sovittiin, että tavoitteeksi
asetetaan, että maan sisäiset tukialueportaat
eivät kasva. Tästä lähtökohdasta
on tehty valmistelutyötä, mutta niin kuin sanoin, neuvottelut
ovat kesken, ja uskon ja toivon, että näissä neuvotteluissa
päästään yhteisymmärrykseen
siitä, mikä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen
järjestely, niin että kaikkialla Suomessa viljelijöitten
toimeentulo ja tuotannon kehittäminen voi häiriöttä jatkua.
Petri Salo /kok:
Arvoisa puhemies! Olen kyllä ministerin kanssa eri
mieltä siitä, oliko tämä sopimus
hyvä. Hallituksen tavoitteet olivat hyvät, ja
tuenhan piti olla nouseva ja pitkäkestoinen, mutta kaikissa
näissä keskeisissä ratkaisuissa epäonnistuttiin.
Myös ruotsinkielinen tuottajajärjestö hylkäsi
yksimielisesti tämän ratkaisun ja MTK hyväksyi
sen vasta äänestyksen jälkeen 8—2,
mikä myöskin osoittaa, ettei se ollut hyvä. Minun
mielestäni tämä epäonnistunut
141-ratkaisu pakottaa nyt hallituksen tekemään
näitä tukileikkauksia A- ja B-alueilla ainakin
neljänä seuraavana vuonna. Haluaisin vaan kysyä:
Kuinka tiukasti hallitus aikoo sitoa myöskin nyt sitten
C-alueen näihin leikkauksiin? Tarkoittaako tämä nyt
sitä, että jatkuvat vuosittaiset leikkaukset toteutetaan
useana seuraavana vuonna myöskin pohjoisen alueen viljelijöiltä?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Totean ensin, että mitä tulee
141:n mukaisiin tuotantotukiin ja niiden tasoon, kun otetaan huomioon
tämä sopimuskausi, tällä sopimuskaudella
tuotantotukien taso tulee säilymään kokonaisuutena
ottaen ennallaan tai hieman kasvamaan eikä niin kuin puhuja
väitti, että tuotantotukien määrä alenisi.
Mitä tulee tähän kokonaisuuteen,
tässä on kaksi osaa. Tämä vuosi
2004 on välivuosi. Sen osalta toteutuvat tästä 141-ratkaisusta
sellaiset osat, jotka merkitsevät nuorten viljelijöitten
aloitustukien voimakasta kasvattamista ja investointitukien voimakasta
kasvattamista. Samaan aikaan toteutuu negatiivisena puolena 141-tukien aleneminen
keskimäärin 3 prosenttia. (Puhemies koputtaa)
Nyt tuottajajärjestöjen kanssa käytävissä keskusteluissa,
maataloustuloneuvotteluissa, arvioidaan sitä, miten on
syytä toimia pohjoisen tuen alueella, olisiko tarkoituksenmukaista
ja perusteltua ja oikeudenmukaista, että tämä paketti
toteutettaisiin myös pohjoisen tuen alueella. Tästä käydään
neuvotteluja ja katsotaan, mitä neuvottelujen tuloksena
sitten syntyy.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Herra maatalousministeri, minusta te annoitte 141
artiklan osalta liian nopeasti EU:lle periksi. Ratkaisu jäi
epätyydyttäväksi. Minusta on kerrassaan
käsittämätöntä, että te
maatalousministerinä lähdette nyt ikään
kuin kostamaan tämän ratkaisun tuonne pohjoiseen
päin ja aiotte leikata — sehän on teidän
esityksenne — pohjoisen tukea.
Miten tämä on yksinkertaisesti mahdollista? Mihin
ideologiaan tämmöinen perustuu? Keskusta on luvannut
kovasti, että pohjoisen maaseutua puolustetaan, ja nyt
siellä ovat kaikki ihan äimän käkenä teidän
leikkaushankkeidenne vuoksi. Perukaa, hyvä mies, tämmöinen
hanke!
Toinen varapuhemies:
Tässä puheenvuorossa lienee ollut myös
kysymysmerkki. Ministeri Korkeaoja.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Ed. Tennilälle totean, että näitä neuvotteluja
käytiin ilmeisesti tällä kierroksella
enemmän kuin kahdella aikaisemmalla kierroksella yhteensä,
huomattavastikin enemmän, eli tässä suhteessa
pitää sanoa, että neuvotteluja pidentämällä ei
missään tapauksessa olisi voitu parempaa ja toisenlaista
tulosta saavuttaa.
Mitä tulee tähän pohjoisen tuen kohtaan,
kysymys on siitä, että tämän
vuoden 2004 osalta, josta nyt on kysymys, joka on tällainen
välivuosi, tämä iso remontti tulee voimaan
2005, ovat nyt neuvottelut käynnissä, miten menetellään
sen suhteen, että toteutetaanko tämä paketti,
jossa on siis pieni tuotantotukien alennus ja voimakas investointitukien
ja nuorten viljelijöitten tukien kasvattaminen, koko maassa
vai vain sillä alueella, mitä tämä 141-ratkaisu
edellyttää.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, te olette aikamoinen fakiiri, kun
te voitte kuvitella, kun aikaa olisi ollut, että jatkoneuvottelut
eivät olisi voineet johtaa parempaan tulokseen, mutta itsepä vastaatte
puheistanne.
Arvoisa ministeri, silloin kun lähdettiin EU-jäsenyyteen,
yksi keskeinen tulos, joka silloin kirjattiin, oli se, että ilmastovyöhykkeelliset
ja luonnonmaantieteelliset näkökohdat otetaan maatalouspolitiikan
tukipolitiikassa huomioon. Se oli keskeinen, ja se oli niitä harvoja
asioita, joka, arvoisa ministeri, kirjattiin ylös muun
muassa artiklaan 142 ja tavallaan 141:eenkin vakavien vaikeuksien
toimissa.
Aiotteko te nyt pitää kiinni siitä,
että 142 artikla säilyy sellaisena kuin se on
ja sen mukaiset tuet säilyvät, niin kuin on kirjattu,
sen takia, että jos te siinä annatte periksi,
koko homma on mennyt läskiksi? Teillä ei ole koskaan
mitään eikä teidän seuraajillanne
asiaa mennä neuvottelemaan näillä perusteilla
Brysseliin.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän
neuvottelutulokseen ja jatkoon, lähtökohta on
se, että tämä ilmastollisista ja maantieteellisistä ja
muista syistä johtuva ero on tarkoitus säilyttää ja
tullaan varmasti säilyttämään
ainakin, mikäli asia minusta riippuu, myös jatkossa.
Tästä ei ole missään vaiheessa
ollut kysymys, että tätä porrastusta
aiottaisiin muuttaa.
Mitä tulee siihen, millä tavalla tätä sopimuskokonaisuutta
kieltämättä ongelmallisessa kahden artiklan
maailmassa voidaan viedä eteenpäin, se keskustelu
ja neuvottelut komission kanssa, mitkä käytiin
141 artiklasta, selvensivät aivan oleellisesti sitä,
millä tavalla tämä jatko voi tapahtua.
Päästiin yhteisymmärrykseen siitä,
että kun Suomi täysimääräisesti
toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan kaikkia keinoja, sen jälkeen meillä on
oikeus maksaa myös 141-alueella kansallisia tukia ja niitten
tukien taso ja kesto määräytyy sen mukaan,
miten tämän jälkeen Suomen maatalouden
yhdentyminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan etenee.
Bjarne Kallis /kd:
Herra puhemies! Kristillisdemokraatit käsittelivät
tätä asiaa tunti sitten, ja päätimme
ottaa tämän asian esille ja ministerin vastauksesta
riippuen tehdä välikysymyksen tai olla tekemättä.
Totean, että ne vastaukset, mitä ministeri on
antanut, eivät ainakaan toistaiseksi tyydytä ja
jos ei parempia vastauksia tule, niin me teemme välikysymyksen
asiasta. Ministerin vastauksesta on käynyt ilmi, että tavoitteena
on jakaa tätä kurjuutta pohjoisen viljelijöille,
ja ihan aiheellisesti viljelijät kysyvät, mitä pahaa
he ovat tehneet, kun kurjuutta pitää jakaa sinne,
vaikka mitään pakkoa ei ole. Tämä on
kysymykseni.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle totean, että tavoitteena
on löytää kaikkia viljelijöitä niin
Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa oikeudenmukaisesti
kohteleva kokonaisratkaisu. Tästä käydään
neuvotteluja tällä hetkellä maataloustuottajien
keskusjärjestöjen kanssa. Tänään käydyissä neuvotteluissa
on päästy eteenpäin, ja neuvottelut ovat
edenneet hyvässä hengessä. Uskon, että näissä neuvotteluissa
saavutetaan sellainen ratkaisu, joka laajasti tyydyttää viljelijäkenttää.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! On tietysti hyvä kuulla, että neuvottelut ovat
menossa, mutta kyllä ministeri Korkeaoja lehtihaastattelussa
aika selvästi on ilmoittanut oman kantansa. Onko tämä vähän
saman tyyppistä neuvottelua kuin komission kanssa: istutaan
paljon alhaalla ja käytetään aikaa, mutta
lopputulos on kuitenkin yhtä huono, niin kuin oli 141:nkin
osalta? Kaksi kysymystä:
Ensinnäkin: Te olette voimakkaasti puolustanut investointitukia.
Sinänsä hyvä, mutta mitä järkeä on
korkeissa investointituissa, kun varsinainen tuotanto ei kannata?
Maidontuotannossa tällä hetkellä kiintiöt
ovat kaikki käytössä, maakiintiöt,
ja samoin tiloilta puuttuu kiintiöitä, eli seinät
ovat jo olemassa, mutta kiintiöitä puuttuu. Sianlihan
kohdalla esimerkiksi on ylituotantoa, samoin kananmunien kohdalla;
kuka investoi siinä tilanteessa korkeammilla investointituilla, koska
tuotteille ei ole kysyntää tai hinta on heikko
tai tuotanto ei muuten kannata?
Toinen kysymys: Tällä hetkellä laskelmien mukaan
kai noin 30 miljoonaa euroa jäisi kansallista tukea jakamatta
ensi vuonna tämän logiikan mukaan, minkä te
olette tuonut esille. Se on enemmän rahaa kuin tälle
vuodelle nostettiin kansallista tukea maataloustupon yhteydessä noin
vuosi sitten.
Ed. Jukka Gustafsson merkitään
läsnä olevaksi.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Ed. Koskiselle totean kysymykseen, kuka investoi,
että kyllä meillä on itse asiassa aikamoiset
investointianomusruuhkat te-keskuksissa. Toisin kuin nyt jossain väitetään,
kyllä viljelijöillä on uskoa tulevaisuuteen
ja halua investoida ja kehittää yritystään. Näin
pitääkin olla. On erinomaista, että maatalous
Suomessa uudistuu, tuotantorakenne uudistuu ja tällä tavalla
luodaan tulevaisuudelle positiivisia näköaloja.
Mitä tulee sitten tähän asetelmaan,
Maataloustuottajain keskusjärjestön kanssa sovittiin
141-ratkaisun jälkeisessä neuvottelussa, että pyritään siihen,
että tukialueitten väliset portaat, tukisuhteet,
pysyvät ennallaan. Ministeriön valmistelu on tietenkin
lähtenyt siltä pohjalta, että ehdotus tehdään
tästä periaatteesta. Se, mikä tulee olemaan
neuvottelun lopputulos, on neuvottelujen asia ja jää nähtäväksi.
Mitä tulee sitten siihen rahaan, joka mahdollisesti
jää käyttämättä,
niin tarkoitus on joka tapauksessa, että rahaa käytetään
alueittain tuotantosuunnittain näiden kyseisten alueitten
hyväksi eikä se sillä tavalla ole keneltäkään
pois.