Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tavoitteet lisätä työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että yhtiössä noudatetaan hyvää hallintotapaa, ovat kannatettavia. Hallituksen esityksen tavoitteena on välttää tilanteita, joissa päätöksenteon luotettavuus joutuisi kyseenalaiseksi eturistiriitojen tai esteellisyyden vuoksi. Katsomme, että ehdotetut lakimuutokset eivät kuitenkaan riitä turvaamaan hyvää päätöksentekoa.

Työeläkeyhtiöt harjoittavat merkittävää vallankäyttöä Suomessa. Siksi on syytä määrätä työeläkeyhtiöiden hallinnon kokoonpanosta täsmällisemmin. Suurimpien työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenistä enemmistön voidaan katsoa olevan suurten yritysten edustajia. Pienten ja keskisuurten yritysten edustajia on varsin vähän. Vakuutetuista kuitenkin noin 60 prosenttia työs-kentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Arvoisa puhemies! Tällaisen vinoutuman seurauksena voidaan tulkita, että suuryritysten edustajat hallituksissa edustavat vähemmistöä yhtiön vakuutettujen kannassa. Tämän seurauksena työeläkeyhtiöiden hallinnossa ei ole riittävästi pienen ja keskisuuren yritystoiminnan asiantuntemusta. Tämä on mahdollisesti johtanut siihen, että yhtiöt eivät ole esimerkiksi kehittäneet merkittävästi pk-yrityksille sopivia uusia rahoitustuotteita ja vinoutuma on ollut taustalla myös tietyissä kiistoissa. Katsommekin, että vähintään yksi hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen tulisi nimetä pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavien järjestöjen ehdottamista henkilöistä.

Tällä hetkellä työeläkeyhtiöt maksavat eläkkeenä saman verran kuin saavat maksutulona. Myös eläkeläisten merkitys on siis merkittävä. Eläkeläisillä on järjestelmään nähden paljolti edunvalvonnallinen suhde, eikä eläkeläisten rooli työeläkeyhtiön hallituksessa voi sikäli olla kovin keskeinen. Kuitenkin on perusteltua, että jatkossa eläkeläisten näkökulma ja asiantuntemus on edustettuna päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Asian toisessa käsittelyssä perussuomalaiset tulevat tekemään vastalauseen 1 mukaisen lausumaesityksen.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, joka meillä on täällä käsittelyssä, on hyvin asiallinen, ja keskusta kannattaa tätä perusesitystä, mikä tässä on, mutta samalla kerron myös keskustan osalta, että toisessa käsittelyssä tulemme jättämään lausumaehdotuksen, jonka sisältö on sen kaltainen, että meidän mielestämme YEL-vakuutetuilla ja -vakuutuksenottajilla pitäisi olla myös täällä työeläkeyhtiöitten hallinnossa eli hallituksissa ja hallintoneuvostoissa oma edustuksensa.

Perustelemme sitä sillä, että jos katsotaan suomalaista yhteiskuntaa, mihin työpaikkoja nyt viime aikoina ylipäänsä on syntynyt, niin niitä on syntynyt sinne pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja meidän pitäisi valtiovallan puolelta olla edistämässä kaikkia sellaisia ratkaisuja, joilla myös sitten annetaan sitä aitoa yrittäjäystävällisyyttä, ja osa sitä on, että myös yrittäjät voisivat olla itseään koskevassa päätöksenteossa nykyistä paremmin mukana. Perustelemme tätä näillä seikoilla, että jos TyEL-vakuutuksenottajien ja -vakuutettujen edustus on näiden eläkeyhtiöitten hallinnossa, on nimenomaan kyse heidän maksamistaan eläkemaksuista ja eläkevarojen hoitamisesta, ja sama perustehan, totta kai, pätee tänne YEL-vakuutettuihin. YEL-vakuutuksia oli viime vuonna yli 200 000 kappaletta, niin että on aivan merkittävästä asiasta kysymys.

Kuten sanoin, siellä kakkoskäsittelyssä teemme sitten lausumaehdotuksen.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä muun muassa työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon läpinäkyvyyttä. Työeläkevakuutusyhtiöiden tehtävänä on hallinnoida ja turvata sosiaaliturvaan kuuluvia lakisääteisiä työeläkkeitä. Yhtiöt hallinnoivat yhteensä noin 100 miljardin euron sijoitusvarallisuutta, jonka tuotoilla turvataan tulevien eläkkeiden rahoitusta. On siis erittäin tärkeää, että yhtiöissä noudatetaan hyvää hallintotapaa ja yhtiöillä on velvoite dokumentoida sekä julkistaa tietoja toiminnastaan.

Työeläkeyhtiöt harjoittavat merkittävää vallankäyttöä Suomessa, ja siksi on syytä määrätä työeläkeyhtiöiden hallinnon kokoonpanosta täsmällisemmin kuin aikaisemmin laissa. Lisäksi suurimpien työeläkeyhtiöiden hallituksen jäsenistä enemmistöjen voidaan katsoa olevan suurten yritysten edustajia. Pienten ja keskisuurten yritysten edustajia on varsin vähän. Kun vakuutetuista noin 60 prosenttia työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ei hallinnon rakenne ole tasapainossa vakuutuksenottajiin nähden. Työeläkeyhtiöiden hallinnossa ei ole riittävästi pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan asiantuntijuutta, mikä voi johtaa siihen, ettei pk-yritysten erilaista asemaa osata ottaa huomioon.

Hallituksen esitys on pääasiallisesti hyvä sekä kannatettava. Esityksen tavoitteena on välttää ne tilanteet, joissa päätöksenteon luotettavuus voitaisiin kyseenalaistaa eturistiriitojen tai esteellisyyden takia.

Perussuomalaiset katsovat, etteivät ehdotetut lakimuutokset riitä turvaamaan hyvää päätöksentekoa, ja jätimme valiokunnan mietintöön lausumavastalauseen, jossa edellytetään hallituksen ryhtyvän välittömästi toimenpiteisiin, joilla työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksissa ja hallinnoissa on sekä eläkeläisten että pienten ja keskisuurten yritysten edustus.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Työeläkevakuutusyhtiöt hallinnoivat meidän yhteistä eläketurvaamme. Kansalaisten on voitava luottaa vakuutusjärjestelmään. Siksi on tärkeää, että vahvistamme tätä luottamusta kehittämällä työeläkevakuutusyhtiön hallinnon ja toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. On välttämätöntä, että yhtiöissä noudatetaan hyvää hallintotapaa ja niillä on velvoite dokumentoida ja julkistaa tietoja toiminnastaan.

Esityksellä toteutetaan muun muassa eläkeyhtiöiden hallintoon liittyvien vaatimusten yhtenäistäminen muiden vakuutusyhtiöiden kanssa esimerkiksi sisäisessä tarkastuksessa. Vaikka useita näitä hallinnon menettelyjä on jo omavalvonnan puitteissa noudatettu, on kuitenkin tärkeää, että näistä myös säädetään yhtenäisesti.

Sen sijaan yhtiöiden toiminnan julkisuuteen tulee näkyviä muutoksia hallituksen toimintaa koskevien uusien vaatimusten myötä. Hallituksen on vahvistettava omistajaohjauksen periaatteet, jotka julkistetaan. Periaatteissa pitää arvioida myös yhtiön toimitusjohtajan ja yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden jäsenyydet muissa yhteisöissä ja säätiöissä, ja tämä luettelo olisi julkinen. Lisäksi hallituksen on päätettävä merkittävistä liiketoimista, jotka tehdään yhtiön johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa. Näistä liiketoimista on pidettävä myös julkista luetteloa. Näillä muutoksilla selkeytetään toimintatapoja ja annetaan yhtiöille nykyistä paremmat mahdollisuudet erilaisten eturistiriita- ja esteellisyystilanteiden hoitamiseen.

On tärkeää, että työeläkevakuutusyhtiöillä on jatkossa oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset palkitsemisperiaatteet. Koska työeläkevarat tulee sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti, on tärkeää, että palkitsemisen periaatteet tukevat toiminnan tarkoitusta eivätkä esimerkiksi kannusta liialliseen riskinottoon.

Työeläkevakuutusyhtiöille asetetaan velvollisuus myös ylläpitää julkista rekisteriä sisäpiirin arvopaperikaupoista. Sisäpiiriin luettaisiin myös yhtiön hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Tätä on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kritisoitu, koska työeläkevakuutusyhtiöt eivät laske liikkeelle omia rahoitusvälineitä, joten niiden hallussa oleva sisäpiiritieto on kolmatta tahoa koskevaa tietoa. Eläkeyhtiöt ovat myös huomattavasti isompia toimijoita kuin sijoitusrahastot, eivätkä hallituksen jäsenet osallistu konkreettisten sijoituspäätösten tekemiseen.

Pidämme esitystä kuitenkin kritiikistä huolimatta tärkeänä: hallituksen jäsenten ja varajäsenten osakeomistukset ja arvopaperikaupat otetaan julkiseen sisäpiirirekisteriin, jotta yhtiöiden toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys aidosti toteutuu. Yhtiöillä on samanaikaisesti erittäin merkittävä rooli sekä sijoittajana että sosiaaliturvamme toteuttajana, ja sen vuoksi mahdollisimman suuri avoimuus on tärkeää toteuttaa.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies! Edessämme oleva lakiesitys HE 96 täyttää varmaan tehtävänsä, kun kyse on työeläkeyhtiöiden avoimuudesta operatiivisessa johdossa. Mutta jotta työeläkeyhtiön operatiivinen toiminta rehellisesti olisi avointa ja tämän lisäksi transparenttia, vaaditaan, että myös nämä yhtiöt itse omien yhtiökokoustensa kautta sallisivat kaikkien omistajien ja niiden edustajien tulla valituksi yhtiön operatiiviseen toimintaan. Nyt näin ei ole.

Keskinäisen työeläkeyhtiön kiistaton omistaja ovat vakuutetut, ja näihin kuuluvat myöskin eläkeläiset, joita tänään edustaa niiden valtakunnallinen kattojärjestö Eetu ry jäsenineen, joita on 300 000. Yhtiön operatiivisesta johdosta puuttuu näiden omistajien myötävaikutus. Kun asiaa käsiteltiin talousvaliokunnassa, yritin itse eriävällä mielipiteellä viestittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tämän epäkohdan. Myös lakialoitteeni, jonka 121 kansanedustajaa on allekirjoittanut, tähtää tähän samaan epäkohtaan.

Arvoisa puhemies! Suosimisista eri nimitysten yhteydessä käydään paljon keskustelua julkisuudessa ja myös täällä eduskunnassa. Mutta miten on meidän kaikkien eläkeyhtiöiden yhtiökokouksissa? Esiintyykö siellä suosimista vai vaikuttaako ainoastaan pätevyys valintoihin näissä suljetuissa kokoustiloissa? Luultavasti tälle epäkohdalle ei tällä lakiesityksellä enää voida mitään. Silti toivon, että lakialoitteeni, jossa on 121 kansanedustajan allekirjoitus, saa myönteisen vastaanoton sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jotta osaa omistajista ei enää syrjäytettäisi, kuten nyt työeläkeyhtiöidemme yhtiökokouksissa tapahtuu. Joku voi miettiä, minkä takia.

Jos eilen luki Helsingin Sanomat, niin siellä oli eräs otsikko, mikä koski tätä asiaa. Sitten on tässä tulossa myös uusi laki, mikä tulee antamaan eläkeyhtiöille mahdollisuuden perustaa tytäryhtiöitä, jotka voivat lainata rahaa, sitä ulkopuolista, mitä ei eläkeyhtiö saa tehdä. Olisi varmaan hyvä, että myöskin se kolmas omistaja saisi olla mukana myöskin silloin, kun tämmöisiä muutoksia tehdään eläkeyhtiön toiminnassa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen myös itse allekirjoittanut tuon edustaja Gästgivarsin lakialoitteen, jonka sisältö oli siis se, että eläkeyhtiöiden hallituksiin ja hallintoneuvostoihin tulisi mahdollistaa vaikutusvalta myös eläkeläisjärjestöjen edustajille eli sitä kautta eläkeläisillä, jotka ovat maksaneet niitä eläkevaroja sinne eläkeyhtiöiden pääomiin, tulisi olla vaikutusmahdollisuus myös näiden omien varojensa käyttöön ja siihen, miten niitä suunnataan ja mihin niitä käytetään. Sen takia kannatan edustaja Gästgivarsin esitystä siitä, että eläkeläisten yhteisjärjestö Eetulla olisi oikeus hallitus- tai hallintoneuvostopaikkaan eläkeyhtiöissä.