Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Päiväjärjestyksen ensimmäinen asia koskee kansaneläkkeen lapsikorotuksia. Tuli niin kiireesti puheenvuoro, että en kerinnyt kaivaa esitystä, mutta luultavasti osaan sen ulkoa.

Lopultakin olemme saaneet tänne hallituksen esityksen, jolla kansaneläkkeisiin palautetaan lapsikorotus myöskin siten, että sellaisille, joilla on alle 16-vuotiaita lapsia ja joille tällä hetkellä ei lapsikorotusta lainkaan makseta, aletaan ensi vuoden alusta jälleen maksaa lapsikorotusta. Tätä on pidettävä erittäin tärkeänä muutoksena. Voi sanoa, että kansaneläkkeisiin ja yleensä eläkkeisiin tehdyistä leikkauksista kaikkein epäoikeudenmukaisin oli, kun aikoinaan vuoden 96 alusta alettiin leikata lapsikorotuksia, kuten pohjaosaakin. Nyt kun myöskin tämä jälkimmäinen osa saadaan korjatuksi, kun kaikille niille, joilla nyt siis on alle 16-vuotiaita lapsia, aletaan lapsikorotusta maksaa, se on erittäin tärkeä korjaus.

Lapsikorotus on vain 105 markkaa indeksillä korotettuna. Sehän ei ole läheskään sen suuruinen kuin se oli vuonna 95. Se olisi lähes 300 markkaa, jos oltaisiin samalla tasolla. (Hälinää)

Mutta nyt kun korjaus saadaan aikaan, todella eräs epäoikeudenmukaisimmista leikkauksista tulee kokonaan korjatuksi, (Ed. Pekkarinen: Ei se kokonaan tule korjatuksi!) mutta oikeastaan ei vieläkään kokonaan. Se, mikä jää nyt sitten ... — Ed. Pekkarinen, lapsikorotusta aletaan maksaa myöskin niille, joilla sitä tällä hetkellä ei ole. Mehän saimme tämän vuoden alusta jo muutetuksi lakia niin, että niille, joilla vielä oli viime vuoden lopussa maksussa 105 markkaa, maksua jatkettiin, ja se oli siis korjauksen ensimmäinen osa. Nyt myöskin kaikille niille, jotka vuoden 96 jälkeen ovat jääneet eläkkeelle ja joilla on alle 16-vuotiaita lapsia, aletaan myöntää korotusta. Jo äsken totesin, että 105 markkaahan on tietysti hyvin pieni summa. Tavoitteena on, että sitä pystytään korottamaan.

Mutta yksi asia tässä on jäänyt korjaamatta, ja sanoisin, että tämän täytyi jäädä epähuomiossa ministeriössä ja hallituksessa korjaamatta. Lakiesityksessä sanotaan nimittäin niin kuin ennenkin laissa sanottiin, että "jos kansaneläkettä saavan tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa kansaneläkettä saavan kanssa" jne., niin kansaneläkkeeseen maksetaan lapsikorotusta. Aikaisemmin, kun kaikille myönnettiin kansaneläke vähintään pohjaosan suuruisena, kaikki saivat lapsikorotuksen, joilla oli alle 16-vuotiaita lapsia. Nyt kun pohjaosa on kokonaan poistettu, meillä on sellaisia eläkkeensaajia, joille lapsikorotus yhtä lailla kuuluisi, mutta kun he eivät saa kansaneläkettä, lakiesityksen mukaan he eivät myöskään saisi lapsikorotusta. Sen vuoksi hallitusryhmien viime joulukuussa tekemä sopimus, ministeri Perho, mielestäni kyllä tarkoitti — tiedän tasan tarkkaan, mitä ainakin vasemmistoliiton edustajat niissä neuvotteluissa tarkoittivat, kun tämä sinne kirjattiin — sitä, että myöskin sellaiselle työeläkkeensaajalle, joka ei saa kansaneläkettä, lapsikorotus maksettaisiin.

Tuon esille esimerkin: Imatralainen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva leskiäiti, jolla on kolme lasta, ei tulisi lapsikorotusta saamaan, vaikka hänen työkyvyttömyyseläkkeensä olisi sellainen, että sen perusteella voisi kansaneläkkeen saada. Mutta kun sen lisäksi maksetaan perhe-eläke — sehän lasketaan tuloksi, kun kansaneläkettä määritellään — näin ollen hänen eläkkeensä, oma eläke ja perhe-eläke yhteensä, nousee sellaiselle tasolle, että hän ei kansaneläkettä saa. Näin ollen hänelle ei lapsikorotusta voitaisi myöntää, koska hän ei saa kansaneläkettä.

Sen sijaan toinen äiti, jolla on kolme alaikäistä lasta ja joka on työkyvyttömyyseläkkeellä — yleensähän nämä ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, harvemmin vanhuuseläkkeellä — jos hänen eläkkeensä on alle 5 000 markkaa niin, että hänelle maksetaan kansaneläkettä esimerkiksi 65 markkaa, joka on pienin maksettava kansaneläke, tulisi lapsikorotuksen saamaan. Hänellä kuitenkin voi olla terve työssäkäyvä puoliso, jonka palkka voi olla mitä tahansa.

Tätä en pidä oikeudenmukaisena. Niin kuin sanoin jo aikaisemmin, tässä kirjauksessahan, mikä hallitusryhmien sopimuksessa on, lukee, että kansaneläkkeen lapsikorotus palautetaan. Sehän on ihan oikein sanottu. Mekin vaadimme, että kansaneläkkeen lapsikorotus palautetaan. Ainoa, missä nyt on erilaista näkemystä, on se, kenelle kaikille lapsikorotus palautetaan. Kuten totesin, niin ainakin itse on elänyt siinä hyvässä uskossa, että me yhdessä tarkoitimme sitä, että lapsikorotuksen saavat kaikki, joilla on alle 16-vuotiaita lapsia. Myöskin tämä ikäraja 16 tietysti on alhainen, 18 voisi olla oikeudenmukaisempi, mutta kun nyt tämän yhden ongelman saisimme korjatuksi, niin sen jälkeen voisimme jatkaa näiden muiden epäkohtien korjaamista.

Anu  Vehviläinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen, tämähän jää todella puolitiehen tämä lapsikorotuksen palauttaminen. Ensinnäkin tämä taso on alhainen. Ennen kuin te teitte leikkausta tähän 95, lapsikorotus oli 262 markkaa. Nyt tämä on 105 markkaa, mitä tässä esitetään. Sen lisäksi toisena ongelmakohtana on se, että lapsikorotusta esitetään maksettavaksi vain alle 16-vuotiaille. Tässä on nyt taas hallituksen poukkoileva perhepoliittinen linja kysymyksessä, että 16—18-vuotiaat jätetään jälleen väliinputoaja-asemaan, kuten alkuvuodesta, kun oli esillä lapsilisätyöryhmän esitys: ei ole näkynyt sitäkään esitystä täällä eduskunnassa. Tämä osoittaa kokonaisuudessaan, tämän lain muutos ja valmistelu tässä näin, että hallituksen perhepoliittinen linja on edelleenkin erittäin pahoin hukassa.

Mikko  Kuoppa  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vehviläinen oli määrätyllä tavalla oikeassa, kun hän kertoi, että tämä jää puolitiehen. Se on totta, mutta haluan kyllä ed. Vehviläiselle huomauttaa, että lakiesitys kyllä parantaa nykyistä tilannetta oleellisesti. Minun mielestäni silloin pitäisi katsoa vain ne parannukset ja lähteä sitten hakemaan niitä epäkohtia, mitä sinne vielä jää. Tosin tähän jää epäkohtia, ja sekä lapsikorotuksien leikkaaminen kansaneläkeläisiltä että myöskin työmarkkinatuen lapsikorotuksen leikkaaminen olivat kyllä täysin virheellisiä perhepoliittisia ratkaisuja. Aikoinaan vastustinkin jyrkästi näitä, sekä tätä että työmarkkinatuen lapsikorotuksen leikkausta.

Sosiaali- ja terveysministeri  Maija  Perho

Arvoisa puhemies! Oli miellyttävää kuultavaa ed. Kuopalta, että hän piti joka tapauksessa tätä esitystä myönteisenä. Tämähän on osa sitä pakettia, jolla pyritään köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisemään. Paitsi että paketissa on tämä kansaneläkkeellä olevien lapsikorotus, niin paketin ehkä rahallisesti vielä merkittävämpi osa on työmarkkinatukea saavien lapsikorotuksen nostaminen samalle tasolle kuin peruspäivärahaa saavilla. Tämä on erittäin merkittävä ja tärkeä parannus.

Ed. Stenius-Kaukosen mainitsemasta niin sanotusta väliinputoajaryhmästä toteaisin, että se on saamieni tietojen mukaan noin 200 perhettä. Valiokuntatyössä varmasti kannattaa sitten katsoa, löytyykö tämän ryhmän tilanteeseen oikeudenmukainen ratkaisu. Tässä on kuitenkin lähdetty selkeästi siitä, (Puhemies koputtaa) että kyse on kansaneläkkeensaajista ja kansaneläkkeen lapsikorotuksesta. Tämän mukaisesti tämä ehdotus on eduskunnalle valmisteltu ja joka tapauksessa merkitsee näissä perheissä tilanteen kohenemista.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kuten on todettu, tässä on hyvää ja pitäisi lähteä siitä tilanteesta, että tätä pyritään parantamaan valiokunnassa. Se loukku, mikä tähän sisältyy, on juuri kansaneläkkeen ja työeläkkeen rajapinta. Siihen muodostuu semmoinen loukku, että tietyssä tapauksessa voi käydä, jotta se, joka saa kansaneläkettä, voi riippuen lasten lukumäärästä saada jopa enemmän kansaneläkettä lapsikorotuksineen kuin toinen ihminen työeläkettä, jos sattuu olemaan pienellä työeläkkeellä. Sen takia tämä pitäisi ottaa valiokunnassa huomioon, miten tämä ongelma ratkaistaan.

Niilo Keränen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt oikean suuntaisen esityksen ehdottamalla kansaneläkkeen lapsikorotuksen ottamista uudelleen käyttöön. Vielä pari vuotta sittenhän tavoitteena mitä ilmeisimmin oli, että lapsikorotus poistettaisiin kokonaan, ja ilman eduskunnan ja erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan puuttumista asiaan näin olisi myös luultavasti käynyt. Tänä vuonna lapsikorotusta maksettiin enää vain niille kansaneläkkeensaajille, jotka olivat saaneet sitä ennen vuotta 1996, ja alkuperäinen, syksyllä 1995 hyväksytty laki tähtäsi lapsikorotusten asteittaiseen leikkaukseen niin, että ne olisivat ilman viime syksyn päätöksiä kokonaan poistuneet ensi vuoden alusta. Tänä vuonna lapsikorotus on ollut 105 markkaa ja vain niille siis, jotka saivat sitä siis ennen vuotta 1996. Sen jälkeen uusia lapsikorotuksia ei ole myönnetty. Vuonna 1995 lapsikorotuksen suuruus ennen leikkauksia oli 262 markkaa jokaista huollettavana olevaa alle 16-vuotiasta lasta kohden, joten näyttäisi siltä, että ainakaan indeksikorotuksia ei ole varsinaisesti tehty.

Itse olen monien muiden tukemana jättänyt asiasta lakialoitteen 50/2001, jossa olen ehdottanut lapsikorotusten palauttamista vuoden 1995 tasolle. Tälle hallituksen esitykselle, joka nyt on käsittelyssä, ovat ed. Hyssälä ja lukuisat muut edustajat tehneet rinnakkaislakiesityksen, joka oli viime tiistain listalla viimeisenä asiana. Siinä esitetään lapsikorotuksen suuruudeksi 30 euroa eli noin 178 markkaa kuukaudessa, kun hallituksen esityksessä tuo summa on nyt sama 105 markkaa eli 17,66 euroa, mitä se on tänäkin vuonna.

Arvoisa puhemies! Varsin monet selvitykset ovat osoittaneet, että lapsiperheiden käytettävissä olevat tulot ovat alentuneet merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Viime viikolla julkistettiin myös Veronmaksajain Keskusliiton selvitys lapsilisien kehityksestä. Jälkeenjääneisyys jo kahden lapsen perheessä on yli 3 000 markkaa vuodessa vuodesta 1995 vuoteen 2001.

Tässä yhteydessä en aio kuitenkaan pitää sen suurempaa palopuhetta lapsiperheistä. Kansaneläkettä saavista lapsiperheistä kuitenkin totean, että kysymys on todellisista väliinputoajista, joilla ei todellakaan ole mitään mahdollisuutta kohentaa itse perheensä taloudellista tilannetta.

Jos ajatellaan, kuka yleensä on kansaneläkkeellä, niin he ovat tietysti pienituloisia ikäihmisiä mutta myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevia pienituloisia. Jos he eivät olisi pienituloisia, heillä olisi toki merkitsevä työeläke. Kun sitten mietitään, kenellä kansaneläkeläisellä on alaikäisiä lapsia, vastaushan on selvä: suhteellisen nuorilla ihmisillä, jotka ovat menettäneet työkykynsä jonkin sairauden johdosta niin nuorena, että lapset ovat vielä pieniä, ja myös niin nuorina ja niin pienipalkkaisesta työstä, että merkittävää työeläkettä ei ole ehtinyt kertyä. Tilastoista selviää jo vilkaisemalla, että nuorina jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle nimenomaan psyykkisten sairauksien takia. Kyse on siis valtaosaltaan psyykkisesti sairaan pieneläkeläisen taloudesta ja siinä perheessä elävistä lapsista.

Kun itse olemme hyväpalkkaisia kansanedustajia, tekee mieleni kysyä, luulemmeko me todella, että tällaisessa perheessä lapsi tulee toimeen 105 markalla kuukaudessa. Tiedämmekö, paljonko maksaa maitolitra, margariinipaketti taikka soppaluukilo? Hallituksen esittämä lapsikorotus on aivan liian pieni.

Arvoisa puhemies! Niin ikään hallitus esityksessään on sitä mieltä, että 16 vaan ei 18 täyttänyt lapsi ei kuluta. Aiempi kansaneläkkeen lapsikorotus perustui siihen vanhaan 50-luvun käsitykseen, että 16 vuotta täyttäneet huolehtivat jo osaltaan toimeentulostaan. Monilta muiltakin osin meidän sosiaaliturvalainsäädäntömme pohjautuu vielä tähän käsitykseen. Hehän lähtivät maaseudulla pöllimetsään, ja silloinhan koko Suomi oli pääasiassa maaseutua.

Tällainen 16 vuoden ikäraja ei enää ole nykyaikaa. Useimmat 16—18-vuotiaat ovat koulussa tai opiskelemassa ja siten pääasiassa vanhempiensa huollettavina. Sen vuoksi ed. Hyssälän aloitteessa esitetty uusi, 18 vuoden ikäraja olisi ilman muuta paikallaan.

Arvoisa puhemies! Kun asia oli edellisen kerran päiväjärjestyslistalla viime tiistaina, puutun vielä lyhyesti asiaan, johon ed. Pekkarinen viittasi täysistunnon alussa, kun tämä oli ensimmäistä kertaa lähetekeskustelussa. Itse olin silloin osaltani valmistelemassa ed. Hyssälän rinnakkaislakialoitetta, joka oli saatava valmiiksi edellisperjantaina, jotta se ehtisi hallituksen esityksen kanssa samaan päiväjärjestykseen. Rinnakkaislakialoitteen perusteluihin jäi niukasta aikataulusta johtuen asiavirhe, kun hallituksen esitys ei ollut perjantaina riittävän aikaisin silloin saatavilla. Asiavirhe ei onneksi heijastunut rinnakkaislakialoitteen pykäliin, mutta kauneusvirhe se siellä on. Perustelujen virheellinen tieto olisi ollut poistettavissa, jos hallituksen esityksen perustelut olisivat olleet käytettävissä riittävän aikaisin. Lakialoitteen tekeminenhän ei pitäisi olla mikään huitaisu, vaan valmisteluun pitäisi olla riittävästi aikaa.

Totean vielä, että tämän päivän asialistalla olevien hallituksen esitysten tekstit olivat viime perjantaina saatavissa ajoissa, joten ilmaisen tässä myös tyytyväisyyteni siihen, että ed. Pekkarisen kritiikkiä on kuunneltu.

Arvoisa puhemies! Nyt en perustele tätä rinnakkaislakiesitystä enää sen enempää, kun se oli viime kerralla esillä, enkä käy läpi sen kustannuksia. Mutta kun nämä esitykset, hallituksen esitys ja rinnakkaislakiesitys, tulevat valiokunnan käsittelyyn, toivon, että valiokunnassa todella nähtäisiin ne perheet, joihin tämä laki kohdistuu, sellaisiksi väliinputoajiksi, jotka todella tarvitsevat apua.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on hyvä, että Suomi ei ole sellaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin 90-luvun alussa, jolloin jouduttiin tekemään säästöpäätöksiä, monesti hyvin epäoikeudenmukaisia ja myöskin virheellisiä päätöksiä, niin kuin täällä on todettu. Nyt voidaan parsia ja parantaa tilannetta. Tässä tilanteessa tietysti tuntuu hiukan hankalalta, jos vain sanotaan, että sammutettu, mutta väärin sammutettu. Kuitenkin hallituksen esitys on hyvä, niin kuin ed. Kuoppakin totesi. Nykytilanteeseen nähden se tuo paremman tilanteen. Siinä on edelleen puutteita. Puutteita pitää korjata. Täällä on ollut paikalla vastuuministeri kuulemassa nimenomaan kritiikkiä sen suhteen, mitä tässä hallituksen esityksessä on edelleen parannettava ja parannettavissa. Näin ollen toivomme ja odotamme, että myös muulla tavalla ja muita asioita, jotka liittyvät kansaneläkkeeseen ja kansaneläkelakiin, tulee nyt oikaistavaksi, kun kerta meillä on siihen taloudellinen tilanne. Tässä viittaan myöhemmin tähänkin saliin toivon mukaan tulevaan pohjaosan kahteen kertaan tapahtuneeseen leikkaamiseen.

Anu  Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen, tässä on nyt niin, että hallitus voi ajatella niin, että sitä niittää, mitä kylvää, kun ajatellaan, että viime viikolla Veronmaksajien tutkimus kertoi, kuinka lapsiperheiden tilanne on huonontunut vuodesta 95 tähän päivään saakka. Tämä on pieni parannus, mutta tässäkin, kun puhutaan tästä kokonaisuudesta, on jo aiemmissa puheenvuoroissa tullut esille, että sekä tason että kohdejoukon osalta on olemassa puutteita. Tämähän on yli puolta pienempi, mitä se oli silloin, kun te muun muassa olitte leikkaamassa tätä.

Palaan vielä ikärajakysymykseen. Tässä on sama tilanne kuin todellakin silloin alkuvuodesta, kun suurella julkisuudella saatettiin tietoisuuteen lapsilisätyöryhmän esitys, jossa esitettiin, että lapsilisää maksettaisiin 18-vuotiaaksi saakka. Silloinhan ministeri Soininvaara sen aivan hetimiten suoraan tyrmäsi. Tässä on nyt samanlainen tilanne, että jälleen esitetään vain alle 16-vuotiaille lapsikorotusta. En oikein voi ymmärtää sitä, miten ovat perusteltavissa näin vahvasti nämä erilaiset ikärajat. 16—18-vuotiaat ovat melkein joka paikassa perhepolitiikan osalta väliinputoajia. Mielestäni tähän tulisi kyllä hallituksen piirissä kiinnittää voimakkaasti huomiota. Näyttää siltä, että kun näitä esityksiä tänne, pieniä parannuksia, on tullut sosiaaliasioiden osalta, on puuttunut kokonaisnäkemys hallitukselta. Ei ole katsottu, mitä muuta pitäisi tehdä, vaan tehdään tämmöisiä murusia.

Pentti Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Vehviläiselle haluaisin todeta, että kuitenkaan ette voi sitä kiistää, ettemmekö me mene oikeaan suuntaan. Ongelmia on kahdella puolella, eikö niin, iän, 16—18 vuotiaitten kohdalla, ja rahan riittämättömyydessä. Mutta oikean suuntaisesti edetään. Sinänsä hallituksen esitys on hyvä.

Mutta, ed. Vehviläinen, kyllä lapsiperheiden ongelmat nyt verrattuna vaikkapa 90-luvun alkutilanteeseen ovat monella muullakin tavalla paljon suurempia kuin vain taloudellisesta tilanteesta, siis perheiden tuloista, johtuen. Ympäristö on lasten kannalta paljon haastavampi ja hankalampi.

Anu Vehviläinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin sanoa ed. Tiusaselle, että on äärimmäinen paradoksi se, että meillä Suomessa on maailman parhaimpia neuvolajärjestelmiä, meillä on tukiryhmät, meillä on äitiyspakkaukset, mutta sitten se perusasia, eli perheiden toimeentulo, niiden perheiden perusturva, jotka sitä erityisesti yhteiskunnan puolelta tarvitsisivat, sitä on monin osin heikennetty, ja sitä on heikennetty, ed. Tiusanen, teidän puolueenne ja myös muiden hallituspuolueitten toimin sekä tämän hallituksen aikana että edellisen hallituksen aikana.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeiden lapsikorotusten poistaminen oli vuoden 96 säästöpäätöksistä varmasti sosiaalipoliittisesti, kun ajatellaan sen kohdentumista, kaikkein epäonnistunein, niin kuin täällä on todettu. Opposition puolelta tuotiin esille omia lakialoitteita. Näitä varmasti tähän liittyen on tehty hyvin monia, muun muassa ed. Stenius-Kaukonen on tähän liittyvän lakiesityksen tehnyt, jossa on muun muassa allekirjoittaneen nimi mukana.

Kun ajatellaan henkilöitä, joita tämä lapsikorotus koskee, saajat ovat erittäin pienituloisia eläkeläisiä ja totta kai menetykset ovat monilapsisissa perheissä kumuloituneet. On myös monia tapauksia, joissa molemmat puolisoista ovat vielä eläkkeellä.

Tämä on selkeä parannus. Tässä laissa on tietysti epäkohtia. Hallitus on tässä noudattanut eduskunnan tahtoa, kun muistellaan viime joulukuuta, kun tästä lausuma mainittiin. On myös muistettava, että työmarkkinatuen lapsikorotuksen leikkausta ollaan nyt palauttamassa, sitäkin epäkohtaa korjaamassa. Uskon, että valiokunnalta, kun se tekee mietintöä, tulevat esitykset tämän lain epäkohtiin ja tarkennukset.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Mitä ed. Kähkönen totesi, piti osittain paikkansa. Se piti paikkansa, että hallitus epäonnistuneen politiikan perusteella vuonna 96 poisti lapsikorotukset. Tähän nähden voisin todeta, että kaikki muu siltä osin on kyllä johdonmukaista seurausta siitä, että on ollut pakko näin menetellä ja korjata.

Kun otetaan huomioon se, kuten ed. Kähkönen totesi, että pienituloiset kansaneläkeläiset — muuttaisin tämän niin, että vähällä toimeen tuleva ihmisryhmä — joutuvat tulemaan toimeen näitten vähäisten korotusten jälkeenkin, ei tämä 17,66 euroa muuta tätä asiaa yhtään mihinkään. Mutta on se hallituksen osalta tietysti pieni ele, pieni kädenojennus, että oikeampaan suuntaan ollaan menossa ja kylmä, raaka politiikka on kääntymässä vähän lähemmäksi ihmisläheistä elämää.

Mutta tähän voisin todeta, niin kuin ed. Vehviläinen on kahdessakin puheenvuorossaan todennut, että tämä 16—18 vuoden välinen ikäväli, joka periaatteessa, ajatellen lasten kulutusta, on vanhemmille kaikkein kalleinta aikaa, olisi tullut huomioida ja nähdä tässä asiassa, niin että se olisi otettu mukaan. Kun huomaan, että kokoomuslaisista ainakin ed. Kuosmanen on paikalla — ei kovin monia muita ministerin lisäksi — niin tässä asiassa pitäisi nähdä pehmeämpi, ihmisläheisempi politiikka ja tämän kovan, raa’an, kansalaisia kaltoin käsittelevän politiikan pitäisi enemmän väistyä ja löytyä parempi sija myöskin tulevaisuuden maailmankuvalle, erityisesti perhepolitiikalle.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelan puheenvuorossa, ja yleensäkin opposition puolelta, mutta erityisesti tässä puheenvuorossa, tuli esille, että hallituksen tekemisissä ei todella nähdä mitään hyvää. Korjaan ed. Lahtelaa siitä, jotta tätä lapsikorotusta hallitus ei poistanut. Se lähti leikkaamaan, se oli päätös, ja se jäädytettiin viime vuonna sille viimevuotiselle tasolle, ja nyt sitten tämän lain myötä pääsevät lapsikorotusta nauttimaan myös ne, jotka 96 jälkeen tavallaan ovat tästä tippuneet pois.

Toivoisin, jotta ed. Lahtela lukisi tarkemmin myös lakiesitykset.

Pekka   Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Lahtelalle, että hallitus on kantanut raskaan vastuun siitä, että on laittanut Suomen talouspolitiikan kuntoon. Niin finanssi- kuin talouspolitiikka tällä hetkellä on hyvin hoidettu. Jos emme olisi leikanneet 20:tä miljardia markkaa vuositasolla, uskon, että tällaisia lapsikorotuksia ei täällä voitaisi antaa.

Ymmärrän hyvin yrittäjäkansanedustaja Lahtelan ajatusmaailman. Hän yleensä on kova ihminen, kun tunnen hänet paremmin, mutta näissä lapsiasioissa hän on heltynyt. Toivon, että ed. Lahtela jatkaakin tällä linjalla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Lahtelat näköjään sotkeutuvat. Tässä ei enää tiedä, ketä kehutaan ja ketä moititaan.

Tästä voisi todeta sillä tavalla, jotta joku lauluntekijä on keksinyt hyvät sanat, jotta mikkää ei oo mittää, ja tähänhän voisi todeta, jotta tämäkään ei ole mittää, kun kuuntelee näitä monia puheenvuoroja. Mutta luonnollisesti opposition riveistä pitääkin tuommoisia puheenvuoroja tulla, koska mikkää ei ole heidän mielestään mittää.

Minusta kuitenkin tällä hetkellä, kun katsotaan tätä yhtä elementtiä, tämä on nyt eteenpäin menossa, ja monta muuta asiaa: siellä on työmarkkinatuen lapsikorotukset, siellä on kaikkia muita asioita, joihin on satsattu rahaa. Kertaheitolla ei tietysti voida paikata kaikkia asioita, jos halutaan hoitaa myös taloutta jollakin tavalla.

Ed. Vehviläiselle voisi todeta, jotta — tosin tulimme yhtä aikaa eduskuntaan — katsoisi edellisen hallituksen tekemisiä, että mistähän mahtoi johtua, että sellaisia velkamääriä valtiontalous joutui ottamaan. Silloinkin vuonna 95 vielä lähes 50 miljardia otettiin velkaa. (Ed. Vehviläisen välihuuto) — Niin, Ahon hallitus ei koskaan tehnyt mitään virheitä. Edellinen hallitus ilmeisesti teki. — Joka tapauksessa, teki sen kuka hyvänsä, talouden tasapainoon saattaminen vaati toimenpiteitä. Itse en monia näitä heikennyksiä aikanaan hyväksynyt, mutta joka tapauksessa, kun nyt katsotaan, ollaan menossa oikeaan suuntaan. Meidän on turha syytellä toisiamme siitä, kuka sen teki. Jokuhan on tehnyt varmaan 1900-luvun alussa nämä jutut, mutta kuitenkin se on tehty. Sen takia oltaisiin tyytyväisiä siitä, jotta tässä on menty eteenpäin.

Nyt valiokunnan pitäisi tehdä korjauksia, niin kuin vastauspuheenvuorossa totesin, epäkohtiin, joita tässä on tullut hyvin esille, samoin kuin ikärajakysymyksiin, koska kyllähän tässä nyt joidenkin lakien puolella edellytetään 25 ikävuoteen huolta pitämistä lapsista tietyissä tapauksissa; johan he ovat aikuisia siinä vaiheessa, mutta katsotaan kuitenkin vanhempien tulot. Kyllä ikärajoissa pitäisi liikkumavaraa olla, koska nämä ihmiset, joita tämä koskee, ovat niitä heikoimpia ihmisiä, pienimmällä toimeen tulevia.

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu valtiontaloudesta ja yleensä julkisesta taloudesta on aina yhtä monipuolista. Tämäkin sen taas osoittaa. Siitä on helppo olla yhtä mieltä, että tässä valtakunnassa 90-luvulla tarvittiin säästöjä, mutta se harvoin muistetaan näissä analyyseissa, missä niitä säästöjä todella on tehty. Säästöt ovat pääasiassa kohdistuneet, se noin 20 miljardia markkaa, minkä ed. Kuosmanen mainitsi, julkiseen kunnalliseen talouteen. Siellä ovat valtionosuuden määrät tipahtaneet suurin piirtein 20 miljardilla markalla. Voi sanoa, että samaan aikaan, kun tämän tyyppisiä säästöjä on valtion budjettiin tehty, esimerkiksi virkamäärä Helsingin seudulla ministeriöissä on kasvanut 3 500:lla.

Ismo  Seivästö  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kertoo selvästi siitä, että talouteen on tullut liikkumavaraa. Siinä suhteessa ed. Esa Lahtela on ihan oikeassa. Tämä on ihan oikeaan suuntaan mutta tietenkin riittämätön. Kun katsotaan taloudellisen liikkumavaran jakaantumista, tupo ja veroale huomioon ottaen suurituloisethan saavat monta sataa markkaa kuukaudessa lisää. Eli kyllä tässä hallituksen tulisi hiukan katsella, minne rahaa laitetaan, kuka sitä tarvitsee. Tarvitsevatko suurituloiset todellakin ne valtavat verohelpotukset, mitä istuvan hallituksen aikana on syynätty sinne? Minun mielestäni eivät tarvitse vaan helpotusta tarvitsevat nimenomaan pienituloiset ihmiset tässä maassa.

Sari Sarkomaa  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen ed. E. Lahtelan kanssa täysin samaa mieltä, että ne toimenpiteet, jotka jouduimme tekemään talouden tasapainottamiseksi, olivat välttämättömiä. Nyt kannamme hedelmää niistä töistä, joita silloin teimme. Olen samaa mieltä myös siitä, että voimme nyt iloita siitä, että tällainen lakiesitys on tullut eduskuntaan, että voimme näitä asioita myös korjata. Mutta totean, että jos ne kaikki korjausesitykset, kaikki ehdotukset, joita opposition puolelta on esitetty, olisi toteutettu, on ihan selvää, että olisimme saaneet taloutemme syöksykierteeseen. Toivonkin, että edustajilla on harkintaa siinä, kun pohdimme, mihin liikkumavaraa, joka on hyvällä talouspolitiikalla saatu aikaiseksi, kohdennetaan. Mutta samaa mieltä olen useiden edustajien kanssa siinä, että erityisesti perheiden näkökulma näissä parannusehdotuksissa tulisi ottaa huomioon, talouspolitiikan rinnalla tietysti.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Korvalle: Minkälainen olisi tilanne Suomessa tällä hetkellä, jos me emme olisi valtionvelkaa lyhentäneet 60 miljardilla markalla? Tilanne olisi kestämätön niin valtiontaloudessa kuin kuntien taloudessa. Ed. Korva oli oikeassa siinä mielessä, että todella, kun leikkasimme 20 miljardia valtion menoja, suurin osa kohdistui kuntiin. Mutta vanhana kunnanvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana totean, että kunnat erittäin hyvin sopeutuvat ja pystyvät selviytymään näistä haasteista, mitä valtio asetti. Kunnissakin oli paljon semmoista löysää, mikä tiukan paikan tullen oli pakko hoitaa kuntoon. Vaikka nyt noin 90 kuntaa on vielä kriisikuntia, loput kunnat ovat erittäin hyvin talouden hoitaneet. (Puhemies koputtaa) Ainut ongelma on muuttoliike, joka pitäisi estää kasvukeskuksiin ja Helsingin seudulle.

Jaana  Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Noin vuosi sitten jätin lakialoitteen koskien tätä samaa asiaa mutta nimenomaan kiinnitin siinä huomiota ikärajaan. Terveydenhuollon asiakasmaksuissa meillä jostain syystä on päädytty käyttämään muun muassa 15 vuoden ikärajaa. Kansaneläkkeen lapsikorotus menee poikki 16 vuodesta, lapsilisät 17 vuodesta, ja kuitenkin selkeä käsitys meillä kaikilla on, että täysi-ikäisyyden raja on 18 vuotta. Itse peräänkuuluttaisin selkeätä valintaa, minkä ikäisenä lapsi on lapsi ja minkä ikäisenä hän on täysi-ikäinen ja vastaa itse itsestään. Mielestäni tämä ei ole liioiteltu, jos vaaditaan 18 vuoteen ihan yhtenäistä linjaa näissä kaikissakin mainitsemissani asioissa mutta nyt kiireellisimmin kansaneläkkeen lapsikorotusta koskien.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaatimus siitä, että ikärajaa korotetaan, on mielestäni aivan perusteltu, niin kuin itsekin puheenvuorossani jo sanoin. Jos emme nyt tässä yhteydessä tähän pääse, jääköön se sitten laiskanläksyksi. Olemme päässeet kuitenkin tässä merkittävän askeleen eteenpäin.

Itse olen viime päivinä saanut puhelinsoittoja juuri tilanteesta, jossa lapsi on 16- tai 17-vuotias ja eläkkeellä oleva yksinhuoltajaäiti yrittää häntä elättää. Esimerkiksi asumistuessa tällaisessa tilanteessa on ongelmia. Aivan uusi ongelma, mistä tuli myös sähköpostiviestiä juuri eilen, on se, että kun tällainen nuori on ollut kesätöissä, se katsotaan tuloksi ja se vie muita sosiaalietuuksia pois. Tämä on kyllä semmoinen vyyhti, että mielestäni tämä kannattaisi vähän paremminkin selvittää ja kokonaisuus näissä ikärajoissa. (Puhemies koputtaa) Tässä mielessä toivon, että ehkä voimme tätä työtä jatkaa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ylä-Mononen kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota. Varmasti tätä tulevaisuudessa on tarkasteltavakin.

Tässä on hyvä todeta se, että ainakin terveydenhuoltomaksujen osalta hallitus on aloittanut tämän työn ja siellä on tarkoitus tehdä ja on jo tehtykin esityksiä ja selvityksiä ja kohta päätöksiä; ikärajaa selkeytetään. Kaiken kaikkiaan koko sosiaaliturvalainsäädännön kannalta olisi tärkeää, että ikärajat olisivat selkeät ja koko lainsäädäntö sellainen, että sitä olisi kansalaisten helpompi tulkita.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee terveydenhoitomaksuihin, mielestäni sieltä on tulossa myös ongelmia. No, se on toisen keskustelun asia, mutta joka tapauksessa ei oikein hyvältä näytä, korotuksia on tulossa.

Mutta tähän lapsipoliittiseen keskusteluun, mitä nyt on käyty, että 90-luvun aikana on lasten ja lapsiperheiden asema heikentynyt: Näinhän tietysti on. Nyt tämä hallituksen esitys 151 parantaa tilannetta. Haluaisin vielä todeta aikaisemmin käytettyjen puheenvuorojen vuoksi sen, että ei ole suinkaan syytä lopettaa kritiikkiä vain Lipposen ensimmäisen ja toisen hallituksen aikaan vaan myöskin Ahon hallituksen aikana todellakin etuisuuksia heikennettiin.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on ihan oikein, että kansaneläkkeen lapsikorotuksesta nyt on käyty vilkasta keskustelua, koska siinä on edelleen puutteita, ja toivon, että valiokunnassa niihin puututaan. Mutta haluan huomauttaa sen tähän lapsipoliittiseen keskusteluun, että kansaneläkkeen lapsikorotus on vain yksi osa köyhyyspakettia. Siellä on todella paljon toimenpiteitä, joilla pyritään kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa parantamaan. Kansaneläkkeen lapsikorotus on todellakin yksi osa sitä.

Edelleen valtiontalouteen: Me maksamme vieläkin 26 miljardia markkaa korkoja. Jos me saamme valtionvelkaa lyhennettyä, myöskin tulee jakovaraa lisää ja sitä voidaan suunnata silloin kipeisiin kohtiin, joita vielä on korjaamatta.

Edelleenkin, ettei nyt tule sellaista käsitystä, että kokonaan olisi unohdettu lapsiperheet viime vuosina, pitää muistaa, että melko mittava uudistus tehtiin, (Puhemies koputtaa) kun kaikille alle kouluikäisille taattiin päivähoitopaikka ja kun myöskin elokuun alusta tuli voimaan maksuton esiopetus.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Vilpitön kiitos hallitukselle tästä esityksestä! Tämä on selvä myönnytys siihen, että on tehty virheitä aikaisemmin ja nyt yritetään korjata. Askel on pieni mutta oikean suuntainen.

Lipposen ensimmäinen vasemmistovetoinen hallitus leikkasi lähes kaikki lapsikorotukset eri etuuksista. Se oli kyllä kohtuutonta politiikkaa. Tämänkin esityksen taloudellisista vaikutuksista näkyy, että tällä on ilmeisesti noin 11 miljoonan markan vaikutus valtiontalouteen ensi vuonna. 20 miljardin markan säästöihin verraten 11 miljoonaa on aika pieni summa, kun ajatellaan, että monien monien miljardien markkojen veronkevennykset on kuitenkin annettu erittäin hyvätuloisille samanaikaisesti ja nyt vasta tätä kohtaa korjataan. Aikakin oli jo tähän puuttua. Tämä koskee pienen eläkkeen, lähinnä työkyvyttömyyseläkkeen, varassa eläviä lapsiperheitä, eli kohdentuminen on todella kipeän tärkeä juuri tältä osin.

Lastensuojelun ongelmat tiedetään ja niitä varmasti voidaan jo parantaa pieniltä osin sillä, että näitten haavoittuvissa olosuhteissa elävien lasten asemaa taloudellisestikin pyritään parantamaan. Nyt valiokunnan olisikin syytä mielestäni käydä koko lapsiperheiden ongelmatiikka läpi ja katsoa, missä järjestyksessä palautetaan etuuksia, jotka on viety, ja panna ne esimerkiksi luvattujen veronkevennysten edelle. Ne voidaan antaa sen jälkeen, kun talous on saatu todella kuntoon.

Ahon hallitusta ei kannata siitä moittia, että se teki joitakin huonoja päätöksiä. Silloin talous syöksyi, nyt ei ole syöksynyt vaan on noussut ja on kuitenkin leikattu Lipposen hallitusten aikana.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Peltomo toi jo esille mittavia lapsiperheiden elämää helpottavia uudistuksia. Haluaisin muistuttaa taas kerran siitä, että sateenkaari ykkönen ja kakkonen, onneksi ei enää niinkään kakkonen, joutuivat tekemään valtiontalouden hallintaan saamiseksi hyvin vaikeita päätöksiä vielä vuoden 95 jälkeen. Jos näitä päätöksiä ei olisi tehty, me olisimme tilanteessa, jossa meillä olisi huomattavasti suurempi velkataakka tänä päivänä maksettavana. Se ei todellakaan olisi sen paremmin lapsiperheiden kuin muidenkaan väestöryhmien etu.

Haluaisin muistuttaa myös siitä, että veronalennuksia, veronkevennyksiä, on kohdennettu nimenomaan pienituloisiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen avulla.

Sari Sarkomaa  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Jos ajatellaan lapsiperheitä ja tulevaisuutta, ei ole kovinkaan olennaista, että eduskunta keskustelee, kuka on tehnyt milloinkin mitä. Olennaisinta olisi keskittyä puhumaan siitä, mitä me teemme, minkälaista tulevaisuutta me rakennamme. On erinomaista, että eduskunta saa valtioneuvoston selonteon lasten ja nuorten hyvinvoinnista tässä syksyllä. Se on hyvä mahdollisuus arvioida kokonaistilannetta ja sitä, miten voisimme lasten ja nuorten tilannetta parantaa.

Ed. Kankaanniemen yksisilmäinen tarkastelu, joka kohdistui vain tulonsiirtoihin, on kovin harmillinen. Toivon todella, että katsomme myöskin palveluita, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja kaiken kaikkiaan koko lainsäädäntöä, millä tavalla tuemme esimerkiksi vanhempien vastuuta. Jos keskitymme vain tulonsiirtoihin, silloin menemme kovin harhaan.

Toimi  Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiittelin tätä esitystä ja pysyn siinä mutta totean, että tämä koskettaa niitä lapsiperheitä, jotka eivät ole esimerkiksi veronkevennyksistä hyötyneet varmaankaan yhtään, koska on todella pienituloisista perheistä kysymys. Hyvä on, jos nyt on tulossa selonteko; se voisi kyllä ehkä olla jo — no, ehkä on liian synkkää sanoa näin — pikemminkin lapsiperheiden pahoinvoinnista kuin hyvinvoinnista, niin paljon on lastensuojelun ja monen muun asian osalta ongelmia. Toivottavasti valiokunta nyt pakottaa hallituksen käymään todella perusteellisen keskustelun ja laatimaan toimenpideohjelman lapsiperheiden aseman parantamisesta.

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Vielä muutama sana julkisen talouden tai ennen kaikkea valtiontalouden säästömallista. Täälläkin on tullut monessa puheenvuorossa esille, että valtio on antanut etuutena päivähoitovelvollisuuden tai oikeuden saada päivähoitopaikka jne., ja eräitä muitakin asioita on mainittu. Tässähän on kuitenkin tyypillisiä tapauksia, että valtio on säästänyt kuntien kustannuksella. Valtion osuus menoista sosiaali- ja terveystoimeen on esimerkiksi tänä päivänä noin neljännes, kun se oli vielä muutama vuosi sitten 40 prosenttia. Tästähän seuraa, että tällaiset etuuksien poistot — myöskin lisääminen, josta nyt puhutaan — ovat kiertyneet kuntien toimeentulotukena maksettaviksi eli kunnille on selvästi tullut lisämenoja, kun valtio muka säästää ja parantaa palveluja.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen ed. Kankaanniemen ajatusmaailmaa siitä, että tuloveronkevennys oli hallitukselta väärä toimenpide. En ymmärrä ed. Kankaanniemen ajatusmaailmaa, että hän hyvinvointivaltion antaisi hoitaa tuloveron kevennykset ja jakaisi sitten kansalaisille. Kyllä veronmaksajat ovat oikea kohde ja työntekijät, koska tämä vaikuttaa taas verokiilaan toisaalta ja sitä kautta ketjussa yrittäjyyteen ja työnantajan sivukuluihin jne., kun tuloveroa alennetaan.

Toisaalta meidän täytyy muistaa, että tuloveronkevennys lisää veronmaksajien ostovoimaa, ja me nimenomaan haluamme kulutuskysyntää veturiksi tänä vuonna, niin minun mielestäni on aivan oikein, että hallitus on kaikessa viisaudessaan tehnyt tällaisen tuloverohelpotuksen niin eläkeläisille kuin työntekijöillekin.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni tämä esitys on sinänsä positiivinen ele ja pieni edistysaskel pienituloisten lapsiperheiden taloudellisessa tilanteessa. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota sekä lapsikorotusten tasoon että oikeaan ikärajaan. 16—18-vuotiaiden, alaikäisten, asema on jäänyt heikoksi sekä tässä lakiesityksessä että voimassa olevassa lapsilisälaissa. Kuitenkin tämän ikäinen nuori kuluttaa paljon ja harvoin vielä osallistuu perheen elatukseen. Perhepoliittisissa etuuksissa tulisi päästä johdonmukaiseen linjaan ja etuuksien tulisi ulottua 18 vuoden ikään saakka, mihin saakka vanhemmat ovat tosiasiallisesti elatusvastuussa lapsistaan.

Olen eri mieltä muun muassa ed. Sarkomaan ja ministeri Perhon kanssa siitä, että taannoinen lapsikorotusten leikkaus olisi ollut tarpeellinen tai välttämätön uudistus. Ajattelen, että tämä leikkaus nimenomaan oli malliesimerkki väärin kohdennetusta leikkauksesta, joka on lisännyt köyhyyttä ja syrjäytymistä ja sitä myöten myös koitunut rasitteeksi julkiselle taloudelle. Leikkaukset olisi voitu kohdentaa toisin, sen tiedämme kaikki täällä.

Mutta iloitsen siitä, että täällä on ollut varsin suuri yksimielisyys ja -tuumaisuus tähän esitykseen jääneistä puutteista. Sen vuoksi odotan, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kykenemme nämä mainitut puutteet myös korjaamaan.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustajille Kankaanniemi ja Räsänen, jotka ovat opposition edustajista oikeastaan ainoina tunnustaneet reilusti, että tämä on hyvä ja selkeä parannus. Näin on, ja hallituspuolueiden edustajat ovat puolestaan yhtä lailla tuoneet esille niitä ongelmia, mitä vielä jää.

Oikeastaan asia, mihin ed. Korva viittasi ja minkä vuoksi pyysin puheenvuoron jo ennen hänen puhettaan, on se, että täällä on kaksi muuta lakiesitystä, eli asumistukeen ja päivähoitomaksuihin tämä lapsikorotus ei tule vaikuttamaan — ei siis päivähoitomaksuja korottavasti ja toisaalta asumistukea pienentävästi — mutta täältä puuttuu laki toimeentulotuesta. On tilanteita, joissa näille perheille ei jää yhtään lisämarkkaa käteen, koska heidän toimeentulotukensa pienenee.

Juuri sen takia sosiaali- ja terveysvaliokunta on useammassa yhteydessä jo esittänyt, että toimeentulotukeen pitää tehdä tasokorotus. Toivon, että ne edustajat, jotka eivät vielä ymmärrä, miksi tasokorotus toimeentulotukeen on myöskin välttämätön, ymmärtäisivät, että tässä on nyt yksi esimerkki siitä, että loppujen lopuksi nämä perheet eivät hyödy lainkaan. On tärkeää, että osa heistä pääsee ehkä kokonaan pois toimeentulotuen piiristä. Se on oikein ja näin pitää olla. Nämä ovat ensisijaisia etuuksia, joiden pitää olla riittävät, jotta toimeentulotukeen ei tarvitse turvautua. Mutta ei sekään ole oikein, että meillä on paljon perheitä, jotka sinnittelevät samassa köyhyydessä vuodesta toiseen, kun toimeentulotukeen ei ole tehty mitään tasokorotusta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ed. Stenius-Kaukonen juuri edellä totesi sen uuden loukun, joka tässä on olemassa. Niille ihmisille, jotka ovat kaikkein köyhimmässä asemassa, käy sillä tavalla, että jos sattuu olemaan oma mökki ja ei saa asumistukea eikä tarvitse soskun luukulla käydä, juuri siinä sinnittelevät, hehän ovat tässä siinä asemassa, että heille jää jotain jopa käteen, mutta niiltä, jotka joutuvat turvautumaan soskun luukkuun ja saavat asumistukea, toista kautta leikkautuu kokonaan tämä. (Ed. Stenius-Kaukonen: Ei asumistuki leikkaannu!) Työmarkkinatuen lapsikorotuksen osalta on vähän samantyyppinen loukkutilanne. Kun menee toimeentulotukiluukulle, siellä katsotaan tuloksi se puoli. Sen takia tasokorotus ehdottomasti pitäisi tehdä.

Itse asiassa pyysin puheenvuoron verokeskusteluun siinä mielessä, että kyllähän sillä on merkitystä, millä tavalla näitä korjauksia tehdään, miten nopeasti alennetaan esimerkiksi tuloverotusta. Sen takia odottaisin kokoomukselta jatkossakin semmoista maltillista linjaa, jotta ei isotuloisille näissä kaikissa neuvotteluissa vedätettäisi viimeisen päälle alennuksia, koska tiedetään, jotta mitä enemmän sieltä alennuksia tippuu hyväosaisille, sitä vähemmän voidaan näitä korjata. Tätä linjaa vastaan olen koko ajan sotinut.

Tehtäisiin nämä korjaukset ja tunnettaisiin sosiaalista vastuuta, ja itsekin saisi siitä samalla hyvän mielen. Tehtäisiin näinpäin, ja sitten, kun kaikki on kunnossa, okei, sitten annetaan hyväosaisillekin jotakin, mutta se on viimesijainen toimenpide.