Sirkka-Liisa Anttila /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on valmistelevasti käsitellyt hallituksen esityksen kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta. Tällä muutoksella laajennetaan valtion tuen piiriä niin, että tukea voitaisiin myöntää kaikelle muulle energiapuulle paitsi jo tällä hetkellä kannattavasti tavanomaisilta päätehakkuuleimikoilta korjattavalle energiapuulle. Energiapuun tuki määräytyisi luovutetun energiapuun kiintokuutiometrimäärän perusteella. Lisäksi tuki voitaisiin eriyttää lain 9 §:ssä tarkoitettujen vyöhykkeiden mukaisesti. Tukivyöhykkeet on määritelty asetuksen 4 §:ssä. Korjattavan energiapuun määrä vaikuttaa ratkaisevasti korjuun kannattavuuteen. Tästä syystä energiapuun talteenotto on Pohjois-Suomessa selvästi muuta maata kalliimpaa. Tämän vuoksi energiapuun tukea esitetään alennettavaksi Etelä-Suomessa.

Tästä kävimme valiokunnassa hyvin perusteellisen keskustelun ja pidämme tärkeänä sitä, että tuen tasoa ei saa laskea siten, että korjuu jää osassa kohteita kokonaan tekemättä heikon kannattavuuden takia. Kun toisaalta tuki ei saa johtaa myöskään ylikompensaatioon, valiokunta pitää tärkeänä, että lopulliset säännökset korjuutuen tasosta ja porrastuksesta perustuvatkin asianmukaisiin laskelmiin. Kun esitys menee komission hyväksyttäväksi Brysseliin, jää aikaa laskelmien tekoon.

Edelleen lain mukaan tuen myöntämisen ehtona olisi se, että hakija toimittaa metsäkeskukselle selvityksen energiapuun luovutuksesta kahden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että tuen valvonta toteutetaan käytännössä virkavaltaisuutta ja lisäkustannuksia välttäen.

Valtion ensi vuoden talousarviossa on otettu huomioon tuen piirin laajentamisesta aiheutuvat määrärahalisätarpeet varaamalla laajennettuun energiapuun korjuuseen ja haketukseen 2 miljoonan euron määräraha. Hallitus esittää säännöksiä määräaikaisiksi syystä, että maa- ja metsätalousministeriön nykyisten määrärahakehysten puitteissa ei olisi mahdollista rahoittaa valtion tuen tarvetta vuoden 2005 jälkeen, ellei valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustöihin vähennetä. Tätä vähennystä emme me valiokunnassa pidä tarkoituksenmukaisena.

Valiokunta katsoo lisäksi, ettei ehdotettuja muutoksia energiapuun tukijärjestelmään ole tarkoituksenmukaista toteuttaa vain yksivuotisena. Tämä lain määräaikaisuus saikin asiantuntijakuulemisessa kaikkein eniten kritiikkiä. Kun lain voimaantulosta säädetään asetuksella sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt esitetyn muutoksen energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen, valiokunta katsoo asiantuntijakuulemisiin vedoten, että hallituksen esittämää tuen muutosta ei tule saattaa voimaan, ennen kuin on saatu varmennus lisärahoituksesta energiapuun korjuuseen ja haketustukeen vuoden 2005 jälkeen.

Valiokunta muotoili tästä mietintöömme seuraavan ponnen: "Eduskunta edellyttää, ettei lain väliaikaisia säännöksiä muutoksista energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen saateta voimaan, ennen kuin on varmistunut, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa vuoden 2005 jälkeen valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä."

Jatkorahoitusehdon täyttyessä hallituksen esitys tukisäännöksiksi vuoden 2005 jälkeen tuleekin saattaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi. Näin turvataan energiapuun korjuun ja haketuksen tukien jatkuminen, mikä on esimerkiksi koneyrittäjän elinkeinon kannalta välttämätöntä. Mikäli nyt käsiteltävänä olevia säännöksiä ei jatkorahoituksen puutteesta johtuen voida saattaa voimaan, pitää valiokunta välttämättömänä sitä, että energiapuun korjuuseen ja haketustukeen ensi vuoden budjetissa varattu 2 miljoonan euron määräraha käytetään kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien maksamiseen.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin on tarkoitus tehdä kokonaisuudistus. Valiokunta kiirehtiikin uudistuksen valmistelua ja täytäntöönpanoa mietintöön liitetyllä toisella ponnella: "Eduskunta edellyttää, että varsinaiset valmistelut kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain kokonaisuudistukseksi käynnistetään välittömästi ja että uudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 1.1.2006 mennessä." Rahoituslain erittäin monet tukijärjestelmät vaativat perusselkeyttämistä, ja siksi valiokunnan toinen ponsi on todella perusteltu.

Valiokunta painottaa mietinnössään sitä, että liian suuri osuus rahoituksesta joudutaan nykyisin käyttämään suunnitteluun ja erilaisten toteutusselvitysten aiheuttamiin kustannuksiin. Valiokunta korostaakin sitä, että rahoitus tulee käyttää hyvin tehokkaasti varsinaisiin kestävän metsätalouden töihin. Sen tulee olla myöskin rahoituslain kokonaisuudistuksen perustavoite.

Arvoisa puhemies! Lopuksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että energiapuun korjuun saaman tuen valvonnan helpottamiseksi tarvitaan selkeät säädökset energia-ainesten mittaamiseen. Valiokunta on tehnyt teknisen numerointitarkistuksen 1 §:ään. Lisäksi olemme tarkentaneet voimaantulosäännöstä lisäämällä siihen 2 momentin. Se ohjaa energiapuun korjuun ja haketuksen saaman tuen lain voimaantulon jälkeen tapahtuvaan korjuuseen.

Mietintöön liittyy kokoomuksen vastalause esityksen hylkäämisestä.

Lopuksi kiitän valiokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja ennen kaikkea pitkäjänteisyydestä asian valmistelevassa käsittelyssä.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Energiapuun käytön lisäämiseksi tehtävät toimenpiteet ovat sinänsä erittäin kannatettavia. Eduskunnan kevään 2002 päätös uuden ydinvoimalayksikön rakentamisesta ja siihen liittyvä lausuma uusiutuvan energian käytön edistämisestä ja tukemisesta muun muassa metsänparannusvarojen lisäresurssein meidät siihen velvoittaakin.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota keskeisiin kysymyksiin, jotka liittyvät hallituksen esitykseen laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Hallitus on esittänyt, että väliaikaisesti muutettavat säännökset olisivat voimassa vain vuoden 2005 loppuun saakka. Ydinvoimalan rakentamista koskevaan päätökseen liittyvä lausuma energiapuun käytön lisäämisestä edellyttää ehdottomasti pysyviä säännöksiä ja niitä vastaavaa rahoitusta myös jatkossa.

Asiantuntijakuulemisen aikana selvisi, että lain väliaikaisuus aiheuttaa monia ongelmia hallinnon ja toimijoiden tietojärjestelmien, energiapuuyrittäjien investointien ja määrärahan täysimääräisen käyttämisen osalta. Lyhytaikaisesti voimassa olevien säännösten säätäminen soveltuu huonosti pitkäjänteiseen metsätalouteen ja metsäpolitiikkaan.

Tänä vuonna kestävän metsätalouden rahoitukseen on ilman lisätalousarviota varattu noin 63 miljoonaa euroa, hiukan alle. Tämä on noin 6 miljoonaa euroa tarvetta vähemmän, näin on ilmoitettu. Ensi vuoden talousarvioesityksessä varoja on osoitettu runsaat 63 miljoonaa euroa, ja metsäkeskusten alustava esitys on noin 10 miljoonaa euroa enemmän. Koska kestävän metsätalouden rahoitukseen osoitetuista varoista on niukkuutta metsänhoito- ja metsänparannustöissä, ei samanaikaisesti tulee laajentaa tuen piiriä puuenergian käytön suuntaan ilman vastaavan rahoituksen osoittamista. Ensisijaisesti on turvattava riittävät varat puuntuotantoa edistäviin metsänhoitotöihin, kuten kestävän metsätalouden rahoituslaki edellyttää.

Näistä syistä johtuen valiokunta esittää ensimmäisen lausumaehdotuksensa, ja uskon myös, että eduskunta hyväksyy tämän lausumaehdotuksen. Lausuman mukaan lain väliaikaisia säännöksiä muutoksista energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen ei saateta voimaan, ennen kuin on varmistunut, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa myös ensi vuoden jälkeen. Tämän tulee tapahtua valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimintaan vähentämättä.

Metsätalouden rahoituslakityöryhmä antoi muistionsa tämän vuoden toukokuussa. Siinä energiapuun käytön tukemisen lisäksi tämä työryhmä käsitteli toimeksiannon mukaisesti rahoituslaissa muun muassa nuoren metsän hoidolle annetun määritelmän tarkistamista. Tämä onkin tarpeen rajallisten varojen suuntaamiseksi erityisesti taimikonhoitoon.

Tämän niin sanotun rahoituslakityöryhmän muistion ja käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteella on ilmeistä, että kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus on tarpeen. Niinpä valiokunta esittääkin mietinnön toisessa lausumaehdotuksessa kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistuksen käynnistämistä välittömästi. Tavoitteena tulee olla nykyisen lain yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Niin sanottuna punaisena lankana tulee olla niiden töiden edistäminen, joilla maamme puuntuotantoa voidaan kasvattaa.

Asiantuntijakuulemisessa viestitettiin yksimielisesti, että nykyinen laki on monimutkainen ja sen valvonta on myös erittäin työlästä.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä väliaikaisesta muuttamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen, ja laki on voimassa vuoden 2005 loppuun. Koska esitys on hyväksytettävä EU:n komissiolla, se tulisi voimaan komission hyväksymisen jälkeen annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädettynä aikana.

Hallituksen esityksen taustalla on eduskunnan päätös uuden ydinvoimalayksikön rakentamisesta ja siihen liittyvä lausuma uusiutuvan energian käytön edistämiseksi muun muassa metsänparannusvarojen lisäresurssein. Lisäksi korjuutyön porrastamisen taustalla on eduskunnan lausuma lisätalousarviosta vuodelta 2002. Kun eduskunta käsitteli uuden ydinvoimalayksikön rakentamista, painotettiin sellaisen tasapainoisen kokonaisratkaisun aikaansaamista, joka sekä täyttäisi kansainvälisten ympäristösitoumustemme vaatimukset että tukisi parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten toimeentuloon liittyviä yhteisiä tavoitteitamme.

Uusiutuvien energialähteiden ja niistä ennen muuta pienpolttoaineiden kuten puun käytössä Suomi on Euroopan johtava maa. Meillä on erittäin pitkälle viety sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva kaukolämpöverkosto. Sen taloudellisuus merkitsee myös energiansäästössä tehokkuutta.

Yhteenvedossaan talousvaliokunta totesi, että elinkeinopolitiikan tärkeimpiä tavoitteita on vakaan talouskasvun ja myönteisen työllisyyskehityksen turvaaminen maassamme. Kohtuuhintaisen energian saannin varmistaminen on tärkeää paitsi yritystemme toimintaedellytysten kannalta myös kansalaisten elinkustannusten kannalta. Energia on välttämättömyyshyödyke, ja energiakustannukset muodostavat Suomen kylmässä ilmastossa kotitalouksille suuren menoerän.

Kolmannessa lausumassaan eduskunta siis edellytti, että hallitus toimeenpanee uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukaan lukien myös tutkimuksen edistämisen. Lausumassa esitettiin myös biomassan käytön edistämistä muun muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien sekä kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseilla tehostamalla energiapuun ja turpeen käyttöä. Eduskunta teki vahvasti kotimaisen uusiutuvan energian edistämistavoitteita. Erityisesti bioenergia työllistää merkittävästi alueellisesti ja tukee yrittäjyyttä. Taloudellinen hyöty bioenergiasta jää kokonaan kotimaahan.

Hallituksen esitys kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta on sinällään myönteinen esitys. Se edistää energiapuun korjuuta ja on eduskunnan aikaisempien lausumien mukainen.

Suurin asiantuntijoiden kritiikki esitykseen on kohdistunut lain lyhyeen voimassaoloaikaan. Onhan laki voimassa vain vuoden 2005 loppuun saakka. Lain lyhyt voimassaoloaika aiheuttaa käytännön toiminnoissa suuria ongelmia, joiden johdosta lain vaikutukset jäävät asiantuntijoiden mukaan arvioitua pienemmiksi. Tämän johdosta maa- ja metsätalousvaliokunta esittää ensimmäisessä lausumassaan, ettei lain väliaikaisia säännöksiä muutoksista energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen saateta voimaan, ennen kuin on varmistettu, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa vuoden 2005 jälkeen valtion muuta tukea metsänhoito- ja perusparannustoimiin vähentämättä.

Tämä lausuma on erittäin tärkeä, sillä energiapuun käytön lisääminen vaatii investointeja energialaitoksiin ja korjuukoneisiin. Jos laki olisi voimassa vain vuoden tai käytännössä puoli vuotta, osa aiotuista investoinneista jää kokonaan tekemättä. Lisäksi lain määräaikainen muuttaminen aiheuttaa toimeenpanevalle hallinnolle muun muassa tietojenkäsittelyssä ja koulutuksessa merkittäviä kustannuksia.

Toisessa lausumassa edellytetään, että varsinaiset valmistelut kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain kokonaisuudistukseksi käynnistetään välittömästi ja että uudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 1.1.2006 mennessä. Tämä tarve tuli useissa asiantuntijalausunnoissa, joissa edellytettiin kestävän metsätalouden rahoituslain yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Uuden lainsäädännön tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja oikeudenmukainen laki, joka vaikutuksiltaan ja hallinnoltaan on tehokas. Lain valmistelussa tulee ottaa käytännön työssä olevien asiantuntemus mukaan eikä työtä saa tehdä vain pelkästään virkamiestyönä.

Kestävän metsätalouden lain perusteella rahoitetaan tätä nykyä noin 70:tä erilaista työlajia. Kemeran hallinnointi- ja suunnittelukustannukset edustavat jo nyt Kemeran budjetista peräti noin 20—25:tä prosenttia asiantuntijasta riippuen. Tämän vuoksi on tärkeää, että hallitus viipymättä valmistelee uuden lainsäädännön, jonka johdosta suunnittelua ja hallinnointia merkittävästi kevennetään, jotta määrärahat kohdistuisivat sinne, mihin ne kuuluvatkin, eli varsinaisiin töihin.

Hallituksen esityksen suurin puute on sen määräaikaisuus, mutta huomioon ottaen valiokunnan esittämät lausumat sosialidemokraatit ovat valmiit hyväksymään hallituksen esityksen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja jo äsken puheenvuorossaan totesi, kokoomuksen ryhmä teki valiokunnassa hylkäysehdotuksen tätä lakia koskien. Me esitimme siis hallituksen esityksen hylkäämistä kokonaan. Perusteluna sille, miksi hallituksen esitys pitäisi nyt hylätä ja käyttää ensi vuodelle luvassa oleva 2 miljoonan euron lisämääräraha nykyisen lainsäädännön puitteissa, esitämme seuraavaa:

Ensinnäkin lakimuutos olisi määräaikainen ja se koskisi ainoastaan vuotta 2005. Tämä määräaikaisuus nimenomaan koskee lain väliaikaista muuttamista. Astuakseen voimaan muutos kuitenkin vaatisi Euroopan unionin komission hyväksynnän. Käytännössä siis suuri osa lain voimassaoloajasta olisi ehtinyt jo kulumaan, ennen kuin lakia voitaisiin ryhtyä Suomessa soveltamaan.

Sisällöllisesti emme voi hyväksyä lakiesitystä, koska toteutuessaan se asettaisi metsänomistajat eriarvoiseen asemaan eri osissa maata energiapuun korjuutuen porrastuksen tullessa vyöhykkeisiin sidotuksi ja 2 euron porrasteiseksi. Etelä-Suomessa hallituksen esitys merkitsisi jopa 30 prosentin leikkausta energiapuun korjuutukeen. Puun korjaamiseen liittyvät olosuhteet ovat enemmänkin metsäkohtaisia eivätkä lähtökohtaisesti riipu siitä, sijaitseeko korjuualue Etelä-, Keski- vai Pohjois-Suomessa. Jokaiselta alueelta löytyy sekä helppoa että vaikeaa maastoa sekä erilaisia korjattavia puumääriä. Lisäksi metsänomistajien kannalta olisi huomattava heikennys, mikäli hallituksen kaavailema yhden energiapuuerän 20 kiintokuution alaraja tuen saamiselle toteutuisi.

Herra puhemies! Valiokuntakäsittelyn aikana asiantuntijalausunnoista kävi selkeästi esille, että esitykseen sisältyvä energiapuutuen laajennus koskemaan myös kasvatusmetsistä, metsätie- ja ojalinjoilta sekä maisema-alueilta korjattua puuta ei edistä kestävän metsänhoidon tavoitteita sillä tavalla, että muutoinkin niukoista määrärahoista olisi oikeutettua jakaa tukea edellä mainittuihin kohteisiin.

Edelleen valiokuntakäsittelyssä kävi selville se, että suhteettoman suuri osuus kestävän metsätalouden rahoitukseen myönnetyistä resursseista kuluu hallintoon. Tähän jo äsken ed. Wallinkin kiinnitti huomiota. Hallintokulut nousevat pahimmillaan jopa 25 prosenttiin yhteensä noin 60 miljoonan euron määrärahasta. Tästä huolimatta hallitus nyt esittää lisättäväksi byrokratiaa siten, että jokaisesta korjatusta energiapuuerästä olisi määräajan kuluessa esitettävä selvitys puun käyttötarkoituksesta. Siis joka ainoasta energiapuuerästä. Käyttötarkoitukseksi ei kelpaisi esimerkiksi yrittäjän oman talouden tai yritystoiminnan vaatiman lämpöenergian tuotanto, vaan energiapuu tulee olla luovutettu erikseen määriteltyihin kohteisiin energiakäyttöön, esimerkiksi lämpölaitoksille tai lämpö—sähkö-laitoksille.

Arvoisa puhemies! Kioton sopimuksesta Suomelle aiheutuvat velvoitteet ja viidennen ydinvoimalan rakentamispäätöksen yhteydessä sovitun niin sanotun risupaketin toteuttaminen, eli uusiutuvan energian hyödyntäminen, kuuluvat meidän mielestämme selkeästi ympäristö- sekä kauppa- ja teollisuusministeriöiden sektoreille. Maa- ja metsätalousministeriön onkin viipymättä ryhdyttävä valmistelemaan metsänhoidon rahoituslakien kokonaisuudistusta, jossa yhteydessä energiapuun tuotanto eriytettäisiin metsänhoidollisista toimenpiteistä, ja ympäristö- sekä kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelevat energiapuun hyödyntämistä koskevan lainsäädännön ja turvaavat myöskin sen rahoituksen.

Kokoomuksen kanta nyt käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen on selkeä. Me esitämme mietintöön liitetyssä vastalauseessamme hallituksen esityksen hylkäämistä ja tulemme esittämään sitä tämän lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä. (Ed. S. Lahtela: Ei sitä hylätä, sillä on paljon kannatusta!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tästä ihan lyhyesti: Niin kuin todettiin, tämän juuret ovat toukokuussa 2002, kun eduskunnan enemmistö teki periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Silloin ikään kuin sieluja hiukan voideltiin sillä, että tietyt edustajat saivat tälle kyllä-äänelleen pontta siitä, että tämä niin kutsuttu risupaketti laadittiin eli uusiutuvan energian käyttöä eli puuenergian käyttöä painotettiin ponsilausumissa. Oleellista kuitenkin on, että se valinta, joka silloin tehtiin, joka oli Kansallinen ilmasto-ohjelma n:o 2 eikä Kansallinen ilmasto-ohjelma n:o 1, johti ja johtaa Suomessa hiilidioksidimäärien lisäämiseen. Siis ydinvoimapäätökseen liittyi tietoinen valinta, joka merkitsee Suomen vaikeutta pysyä Kioto-sopimuksen velvoitteissa, jotka on Euroopan unionin sisällä sovittu Suomen kohdalla vuoden 1990 tason säilyttämiseksi.

No, miksi näin? Minkä takia ydinvoiman, jonka pitäisi olla niin hyvä nimenomaan päästönäkökulmasta, valinta johti tähän? Syy on se, että Kansallinen ilmasto-ohjelma 1, joka oli ilman ydinvoimaa -ratkaisu, piti sisällään nimenomaan lainsäädäntöä, joka toisi verokohtelua nimenomaan kivihiilen polttamiselle ja hillitsisi sellaisten voimaloiden toimintaa, jotka käyttävät kivihiiltä ja toimivat Inkoon voimalan tavoin. Tällöin tehtiin tämä ratkaisu, valittiin K10, Kansallinen ilmasto-ohjelma 2, ja sitä myötä tilanne tuli sellaiseksi, missä nyt olemme.

Tähän, arvoisa puhemies, on tietysti sanottava, että hallituksen esitys on oikean suuntainen. Se lisää mahdollisuutta bioenergian käyttöön, ja näin ollen sitä tietysti pitää positiivisena kohdella ja ottaa hyvänä asiana sinänsä. Se, onko se riittävä, on tietysti aivan eri kysymys. Se, mihinkä täällä jo aikaisemmista puhujista jotkut viittasivat, tähän tutkimuksen tehostamiseen, se on edelleenkin kesken. Ei ole myöskään demonstraatiotukea vuoden 2005 talousarviossa, mitä kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan olisi syytä odottaa; demonstraatiotukea esimerkiksi bioenergian kehittämiseksi.

Lopuksi puhemies, totean sen, että kivihiililauhdetta, lauhdesähköä myydään, tehdään liiketoimintaa, myydään sitä Ruotsiin, Norjaan, ja hiilidioksidikuorma jää Suomen piikkiin. Kioton velvoitteet on saavutettava. Ne ovat toki aivan liiankin lyhyt askel. Tämä osoittaa vain, miten vaikeata meidän on tehdä pieniäkään askeleita tulevaisuutemme parantamiseksi. (Ed. S. Lahtela: Valo jäi palamaan!)

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Metsätalouden rahoituslain muutosesitys on nyt eduskunnassa ensimmäisessä käsittelyssä. Sanoisin, että pitkään odotettu lakiesitys, joka on mielestäni hyvin perusteltu. Pitää paikkansa, että kun lakiesitys on vain yksivuotinen, se tuo tiettyjä ongelmia, mutta kuten täällä sekä valiokunnan puheenjohtajan että jo edellisissä puheenvuoroissa on tuotu esille, tämä laki nojautuu niihin toimenpiteisiin, joita vuonna 2002 tässä salissa päätettiin. Kun silloiset valiokunnat antoivat lausunnon, myöskin valtiovarainvaliokunta, ydinvoimapäätökseen liittyen, niin hyvin selkeästi tuli julki se, että kotimaista energiapuuta, sen käyttöä, tulee lisätä ja valtion tulee olla mukana tässä toiminnassa. Tästähän tässä on nyt kysymys, tässä lain väliaikaisessa muuttamisessa. Vaikka siinä on näitä ongelmia, nyt on pää kuitenkin avattu. Minusta nämä kaksi lausumaehdotusta ovat erittäin perusteltuja ja hyviä, kun valiokunta edellyttää, että tämä rahoitusasia hoidetaan myöskin 2005:n jälkeen, tämä lainsäädännöllinen asia, mutta ennen kaikkea rahoituskysymykset, ja että näitä metsänhoito- ja metsänparannustoiminnan määrärahoja ei vähennetä, ja myöskin, että lain kokonaisuudistus annetaan eduskunnalle 1.1.2006 mennessä. Minusta nämä ovat erittäin perustellut esitykset, ja mielestäni valiokunta on tehnyt hyvän työn tämän lain valmistelussa.

Herra puhemies, kyllä ihmetyttää se, että kokoomus on tehnyt vastalauseen tästä lakiehdotuksesta: esittää lakia hylättäväksi. Kun kokoomus oli voimakkaasti, jos oikein muistan, ydinvoimaa täällä kannattamassa ja ajamassa ja kun tähän liittyi, se on aivan totta, keskeisesti myös tämä kotimaisen energian kysymys, se saatettiin täällä hyväksyä. Nyt ollaan lakia hylkäämässä, kun on vain yhdestä vuodesta kyse; jokainen tiedämme, että tässä näitä ongelmia on. Mutta mikä on, ed. Hemmilä ja kokoomus, vaihtoehto teille? (Ed. Hemmilä: Ettekö kuullut puhettani!) Te olisitte hylkäämässä nyt tämän lakiesityksen ja antaisitte kaiken mennä ja pysyä ennallaan. (Ed. Hemmilän välihuuto) Mitään uudistusta ja kehitystä te ette ole valmiita tässä energiapuun käytön edistämisessä lisäämään. Täällä todetaan, pitää paikkansa, teidän vastalauseessanne, että Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan valtion tuen laajentaminen hallituksen esittämällä tavalla koskemaan myös kasvatusmetsistä, metsätie- ja ojalinjoilta sekä maisema-alueilta korjattua energiapuuta ei paranna metsien metsänhoidollista tilaa. Totta kai ei. Se pitää varmasti paikkansa. Mutta, ed. Hemmilä, tässä on nyt kysymys kokonaisuudesta. Sekin energiapuu, mitä sieltä ojalinjoilta ja metsätielinjoilta löytyy, on myöskin energiapuuta. Sillekin pitäisi olla hyödyntävää käyttöä. Miksei sitä voida ottaa mukaan tässä aivan samalla tavalla?

Mielestäni valiokunta on päätynyt hyvään mietintöön tässä tilanteessa. Eihän tämä ole täydellinen, se on avoimesti sanottava, mutta tässä katsotaan eteenpäin. Todella ihmetyttää, että kokoomus on tehnyt vastalauseen, ja ennen kaikkea, että haluaa hylätä. Tämä on kotimaista energiatuotantoa vastaan, ed. Hemmilä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä ei nyt oikein taida tietää, mistä tässä lakiuudistuksessa on kysymys. (Ed. Vihriälä: Tiedän hyvin tarkkaan!) Tässä on myöskin kysymys, ed. Vihriälä, siitä, että tässä 30 prosentilla, siis 30 prosentilla, aiotaan leikata Etelä-Suomessa erityisesti nuoren metsän korjuun yhteydessä kerättävää energiapuun korjuutukea. Siis nuoren metsän hoidosta tässä on nyt kysymys. Tämä nuorten metsien hoito on juuri sitä toimintaa, mitä kestävän metsätalouden rahoituslaissa alun perin, ja jo sitä edeltäneessä metsänparannuslaissa, on tarkoitettu. Nuoren metsän hoitoon ei nytkään riitä rahoja tarpeeksi.

Toinen syy, miksi haluamme tämän hylätä, on juuri tämä väliaikaisuus, mutta siihen liittyen, että osa tästä paketista, osa tästä lakimuutoksen kokonaispaketista, jää kuitenkin voimaan eli nämä leikkaukset, jotka tulevat jopa 30 prosenttia koskettamaan Etelä-Suomessa, ne jäävät voimaan.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilän vastauspuheenvuoron johdosta pari asiaa. Ensinnäkin vastalauseessa on todettu tämä 20 kiintokuutiometrin vähimmäiserän vaatimus. Se on nyt jo olemassa. Ei siinä tapahdu mitään muutosta, vaan se on voimassa olevassa asetuksessa tällä hetkellä voimassa olevaa oikeutta.

Tähän kysymykseen puun korjaamisen olosuhteista, niin nythän on olemassa selkeästi tutkittua tietoja siitä, että puu kasvaa hitaammin tuolla pohjoisessa. Tässä kaikkein keskeisin asia on se, miten suurta, miten järeätä puuta sieltä korjataan, koska se määrää ne kustannukset. Väite siitä, että tässä 30 prosentilla leikataan tukia, on sillä tavalla virheellinen, että valiokunnan mietinnössä sanotaan selkeästi, että näiden tukien alentamisten pitää perustua jatkossa asianmukaisiin laskelmiin. Niitä ei ole vielä tehty, ne tullaan tekemään. Sen jälkeen, ed. Hemmilä, voidaan vasta puhua siitä, kuinka paljon leikataan. Ei mennä asioiden edelle.

Matti  Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä myös rajaisin erilleen nuoren metsän ja ensiharvennukset ja sellaiset työt. Ne kohdistuvat nimenomaan metsän ja metsäraaka-aineen hyvänä pitämiseen ja puuntuottamiseen teollisuudelle. Tämä energiapuu ja risupakettihomma, se on voimataloutta, ja se pitää katsoa erikseen, jos tänne ei lisää rahaa tule, vaan tätä jaetaan. Ei pidetä huolta metsistä, ne pusikoituvat, eikä saada tukkipuuta jnp. Se on väärin. Suomessa pitää pitää huolta, että metsäteollisuudella on raaka-ainetta ja se voi täällä hyvin. Valitettavasti sillä risupaketilla ei tämän maan energiaongelmia ratkaista edelleenkään, teollisuuden ja metsäteollisuuden ongelmia. Minä luulen, että jos olisi tehty jo 90-luvun alkupuolella energiaratkaisu, mikä viime eduskuntakaudella tehtiin, niin monia investointipäätöksiä olisi varmaan teollisuudenkin taholta tehty eri lailla kuin nyt. Tässä on isoista asioista kyse, ja nyt meinataan niukkuutta jakaa. Pitää olla (Puhemies: Aika!) erikseen energiapuu ja metsänhoidolliset työt.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Hemmilälle totean, että olen aivan samaa mieltä, että nuoren metsän hoitoon olevat määrärahat ovat riittämättömiä. Niitä yritetään sekä lisäbudjetissa että varsinaisessa budjetissa korottaa.

Sitten vielä tähän puun kasvuun: Kuten täällä ed. Sirkka-Liisa Anttila toi esille ja näkyy myöskin mietinnössä, kyllä kaikki Metsäntutkimuslaitoksen tutkimukset osoittavat selvästi, että puun kasvu on heikompaa Pohjois-Suomessa kuin eteläisen Suomen alueella.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalle ihan lyhyesti vaan, että te ette äänestänyt näitä niin sanottuja risupakettiponsia vastaan. Te pelasitte siinä yhteydessä puhevaltanne tässä asiassa pois.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt keskustellaan kahdesta eri asiasta. Ed. Vihriälä ja, luulen, useat keskustan edustajat myöskin valiokuntaryhmässä maa- ja metsätalousvaliokunnassa eivät nyt oikein ymmärrä, mitä lakeja tässä muutetaan ja millä tavalla ne tulevat vaikuttamaan metsänhoitoon. (Ed. Pulliainen: Ed. Hemmilä on pudonnut kelkasta pois!) Sen vuoksi, arvoisa puhemies, otan pienen kappaleen Esityksen pääasiallinen sisältö -kappaleesta, siis hallituksen esityksestä: "Laissa määriteltäisiin alueet, joilta kerättävästä energiapuun korjuusta maksettaisiin tukea. Tuen saaminen ei ehdotuksen mukaan enää riippuisi siitä, onko energiapuu korjattu laissa tarkoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä."

Tästä on kysymys. Tämä on suuri epäkohta, koska nuoren metsän hoitoonhan pitäisi enemmän panostaa ja nyt ne nuoren metsän hoitotyöt jäävät vähemmälle nimenomaan kustannussyistä. Koska 30 prosenttia leikataan nyt tukea, niin isännillä ja metsänomistajilla (Puhemies koputtaa) ei ole enää sen jälkeen mahdollisuuksia tehdä sitä.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu tähän ydinvoimaratkaisuun ja tähän risupakettiinkin. Muistan vaan elävästi, ed. Vihriälä, kuinka te käyttäydyitte tässä asiassa. Te äänestitte ydinvoimaa vastaan, mutta kerroitte julkisesti sanomalehti Pohjalaisessa, että olette ydinvoiman kannalla, mutta äänestätte sitä vastaan sen takia, että sitä esittää Lipposen kakkoshallitus. Tämä oli aikamoinen temppu teiltä.

Nyt te kerrotte täällä sitten, että tämä risupakettiin sisältyvä ..., vaikka itse olette käyttäytynyt ydinvoimaäänestyksessä tällä tavalla. Kun me kävimme Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen kanssa keskusteluja joku aika sitten, 13 kansanedustajaa, ed. Vihriälä, ei tätä asiaa luvattu näin viedä läpi kuin se nyt on tuotu tänne kokoukseen, vaan aivan toisella tavalla.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle sanon: Kaikki risuthan pitää kerätä ja polttaa, mitä on mahdollista. Sehän on ihan järkevää toimintaa. Mutta maailma ja teollisuuden toimintaedellytykset ovat muuttuneet siitä, kun viimeinen energiaratkaisu tehtiin, on tullut Kiina-ilmiötä ym. Ei niillä päätöksillä voida toimia, joita on muutama vuosi sitten tehty. Viittaan tässä Karan tekemiin tutkimuksiin ja esityksiin siitä, mitä pitäisi tehdä. Minun mielestäni Suomesta pitäisi tehdä mahdollisimman halvan energian maa ja mahdollisimman korkeitten palkkojen maa. Tehdään nyt energiasta teollisuudelle sellainen porkkana, että se jää tänne. Me emme voi palkkoja laskea Kiinan tasolle, 83 senttiä tuntipalkka. Minun mielestäni näin pitäisi menetellä.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Salo totesi täällä, että tätä lakiesitystä olisi käsitelty silloin, kun koolla oli Etelä-Pohjanmaan kansanedustajat. Siellä oli nimenomaan metsänparannusvaroista kokonaisuudessaan kysymys eikä ollut tästä lakiesityksestä kyse, ed. Salo.

Antti Rantakangas /kesk:

Herra puhemies! Meillä Suomessa on ollut hyvin laaja poliittinen yksimielisyys energiapuun käytön lisäämisestä ja sitä silmälläpitäen on harmillista kokoomuksen oppositiopolitiikka tämän tärkeän kysymyksen osalta. Valiokunta on tehnyt poikkeuksellisen hyvän ja perusteellisen mietinnön, jota voi tukea ja myös niitä johtopäätöksiä, lausumia, mitkä tähän liittyvät. Energiapuun käytön lisääminenhän on hyvin tärkeä asia työllisyys-, energia-, alue- ja ilmastopolitiikan lähtökohdista, ja kaikki ne toimet, joilla voidaan edistää energiapuun käytön lisäystä, ovat kannatettavia. On myös tärkeää, että lisää rahoitusta ollaan järjestämässä tähän, niin kuin budjettiesityksessä on olemassa, ja myös eduskuntaan tulevassa lisäbudjetissa on määräraha kehittymässä myönteisesti.

Pidän hyvinä näitä lausumia: Voimaantulosäännöksen kytkeminen myöskin jatkoon vuoden 2005 jälkeen on erittäin tärkeä asia, jotta pitkäjänteisyyttä tähän syntyy, ja myös tämän kokonaisuudistuksen kiirehtiminen. Samoin täällä todetaan, että suunnittelu- ja toteuttamisselvityksen aiheuttamat kustannukset pitäisi tässä minimoida, jotta sitä rahaa kohdentuisi merkittävällä tavalla sinne alkupäähän ja väliportaaseen jäisi minimimäärä. Tämä edellyttää myös rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamista. Mielestäni valiokunnan mietinnön pohjalta on hyvin helppo tehdä myönteinen ratkaisu tämän asian osalta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Äskeisen kyselytunnin eräs keskustelunaihe oli raakaöljyn hinta, joka on ollut voimakkaassa nousussa viimeisen parin vuoden ajan. Sillähän on aivan selvä syynsä. Se on se, että raakaöljyvarannot maapallolla hupenevat kovaa vauhtia, Kiina on tullut — täällä on niin monta kertaa Kiina mainittu — kuluttajamarkkinoille erittäin voimakkaasti mukaan. Tällä hetkellä tuommoinen reaalihinta raakaöljybarrelille on jossakin 55 US-dollarissa. Se ei tule koskaan laskemaan alle 50 US-dollarin, päinvastoin, se hinta tulee kohoamaan. Öljyntuotanto itse arvioi, että raakaöljykaudella on ikää noin 41 vuotta tästä eteenpäin. Ydinvoimatuotannolla on hiukan pidempi uraanivaroihin perustuva kausi, näin on arvioitu. Niin todettiin myöskin silloin, kun 2002 tätä viidettä ydinvoimalaa koskevaa periaatepäätösasiaa eduskunnassa käsiteltiin. Se oli myöskin ydinvoimateollisuuden itsensä paikalle värväämien asiantuntijoitten mielipide.

Tämä merkitsee käytännössä sitä, että ainut kestävä ratkaisu on uusiutuviin energianlähteisiin perustuva järjestelmä. Se koskee koko maapalloa, ei se ole yksistään suomalainen asia. Tässä katsannossahan jo silloin, kun 2002 näitä asioita käsiteltiin, mietittiin uusiutuvien energianlähteitten vaihtoehtoja. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita tästä asiasta vallan runsaasti. Asiantuntijat totesivat, että Suomessa tämä potentiaali, siis energiapuupotentiaali, sellaisena kuin me metsähakkeet ja nämä käsitämme, on 10—12 miljoonaa kiintokuutiometriä ja että siitä 5 miljoonaa kiintokuutiometriä on niin sanotusti helpohkosti käyttöön otettavaa potentiaalia. Siinä katsannossahan silloin nämä bioenergiaponnet laadittiin ja hyväksyttiin täällä yksimielisesti ja sillä tiellä nyt ollaan.

On erittäin hyvä asia, että hallitus on nyt tuonut tänne pykäliä, niin että Kemera-lakia muutetaan näiltä osin. Tässä, arvoisat kokoomuslaiset tai paikalla olevat pari kokoomuslaista, se myönteinen, todella myönteinen asia on se, että nämä laajennuspykälät ovat nyt käsittelyssä, niin että meillä on olemassa ne pykälät. Se on se ensimmäinen suuri kynnys, ja sitten se seuraava kynnys on, että meillä on budjetissa rahaa.

Arvoisat kokoomuslaiset, tässähän on kysymys ylimenokaudesta. Sitä mukaa kuin uusiutumattomien energianlähteitten yksikköhinnat nousevat, sitä myötä tämä tulee niin kannattavaksi toimeliaisuudeksi, että ei siinä mitään tukia tarvita. Sehän on se tulevaisuus. Kysymys on vain ylimenokauden ajasta ja sillä siisti. Siinä katsannossa minä en kerta kaikkiaan voi ymmärtää, miksi ei niillä ehdoilla, jotka mietintöön on muutoin yksimielisesti merkitty, voida näitä pykäliä hyväksyä.

Vielä erikoisen merkittävää tässä on se, että kun valiokunnassa tätä asiaa käsiteltiin, niin ed. Hemmilä, joka oli kokoomuksen puhemiehenä, ei hylkäämisesityksen yhteydessä tuonut esille sitä, mikä sitten oli tässä hänen vastalauseessaan, jonka sitten nikotellen näyttivät muut kokoomuslaiset allekirjoittavan; hän ei tuonut näitä asioita esille. Tässä jo loukattiin eduskunnan pyhiä pelisääntöjä siitä, että ehdottomasti toisessa käsittelyssä pitää tuoda esille ne argumentit, joilla päätyy tähän ratkaisuun.

Tämä on epäreilua, mutta ei tämä haittaa meitä muita edistyksellisiä millään tavalla. Sen kuin sekoilette vaan, niin paljon kuin jaksatte. Helpompi teitä on rusikoida täällä isossa salissa, ja sen ilmentymänähän ed. Hemmiläkin poistui paikalta, kun näki, että minä pompin korokkeelle, kun hän tiesi, että turpiin tuloo ja rankasti. Tästä on nyt kysymys tässä asiassa. (Ed. Salo: Herran pelko on viisauden alku!) — No, näinhän tietysti. Se koskee, ja ed. Salo, ystäväni, ei tietysti reagoi tällä tavalla, koska hän kestää ystävyytemme nimessä sen, että olemme hiukan eri mieltä jostakin asiasta. Mutta ed. Hemmilän kohdalla näytti olevan vähän toisella viissin nämä virret tällä kertaa. — Toisin sanoen tässä olemme nyt siinä tilanteessa, että olemme astumassa sille ainoalle tielle, jolla voidaan kestävään tulevaisuuteen siirtyä.

Todettakoon tässä yhteydessä, että siitä, kun käsiteltiin 2002 keväällä näitä asioita valiokunnassa, on tapahtunut yksi vallankumouksellinen muutos. Silloin valiokunnassa erään kokoomuslaisen silloisen kansanedustajan toimesta pilkattiin sitä, kun esitettiin, että ruokohelpi-nimistä energiakasvia ryhdyttäisiin käyttämään. Täällä paikalla olevat silloiset valiokunnan jäsenet muistavat sen hyvin, semmoista hörönaurua jnp. kuului vaikka kuinka paljon valiokunnan istuntohuoneesta. Sen jälkeen tämä samainen kansanedustaja, joka ei tällä hetkellä satu olemaan eduskunnan jäsen, (Ed. Salo: Hän putosi!) on järjestänyt ruokohelpiseminaareja jnp. ja joutunut toteamaan, että pari—kolmesataa hehtaaria viikossa on tehty ruokohelven tuotantosopimuksia chp-tuotantoa silmälläpitäen jnp.

Täällä ed. Kangas on viitannut siihen, että aika muuttuu. Ed. Kangas, aika muuttuu todella sellaiseen suuntaan, että te ette pysy mukana tässä pelissä ollenkaan. Tehän olette täysin kestämättömän tulevaisuuden kannattaja, mutta teillä on vilpitön mieli, niin että te uskotte sellaiseen, mikä on mahdotonta. Sehän osoittaa suurta henkistä lahjakkuutta.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Tämä kokoomuksen edustaja, joka ei ymmärtänyt ruokohelven merkitystä, putosi vaaleissa. Hän ei ole täällä enää. Mutta olen pannut merkille, että täällä eduskunnassa voi puhua myöskin aika paljon höppänöitä ja säilyttää silti paikkansa. Tasan eivät mene aina onnen lahjat!

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruokohelpiä voi kyllä kasvattaa, eihän siinä mitään. Jos sitä verovaroilla paljon tuetaan ja rahaa pussissa riittää, niin mikäs siinä, pyöritetään voimalaitoksia sillä ja näitä tehtaita, mutta vähän epäilen edelleenkin, että se ei ole kilpailukykyinen raaka-aine teollisuuden sähkön ja energian tuottamiseen. Valitettavasti se näin on. Niin näkyy olevan metsäteollisuuden ja monen asiantuntijan kanta, että kiireesti pitäisi kuudes ydinvoimala rakentaa, jos meinataan tässä kilpailussa pärjätä. Näin se näkyy olevan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalle vielä yhden ainoan kerran tässä: Vain uusiutuvilla energianlähteillä on pitkällä aikavälillä tulevaisuus. Sen sanoo jo se "uusiutuva", koska ne uusiutumattomat loppuvat, kerta kaikkiaan yksinkertaisesti käytössä loppuvat ja sillä sipuli. Kysymyshän on vain suhteellisesta edullisuudesta, joka muuttuu, kun nyt välttämättömänä pidetyn energiamuodon varannot hupenevat. Silloinhan se yksikköhinta nousee. Esimerkiksi ruokohelpi on sellainen, jossa yhdellä ainoalla kylvöllä saadaan 15 vuotta satoa. Pannaan vaan vähän typpilannoitetta sinne ja sillä sipuli.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en sitä halveksi enkä ivallisesti puhu ruokohelpistä ja kaikista muista, energiapajusta ja niin edelleen. Tuulivoimakin on ihan hyvä ja siitä saa Suomessa jo useampi sata metallimiestä leipänsä. Mutta niin kuin olen täällä aikaisemminkin todennut, Metson sen alan johtaja, joka siitä vastaa, kertoo, että he haluavat ydinvoimaa, että pystyvät pyörittämään koneita ja pystyvät tekemään tuulivoimaloita maailmalle kilpailukykyiseen hintaan. Tästä on myös kyse, halutaanko täällä kasvatella ruokohelpiä ja pudotetaan 83 senttiin tuntipalkka ja sitten elellään täällä niemellä. Varmasti näin on pitkällä aikavälillä, kuten ed. Pulliainen sanoi, että tämä on tämmöinen kestävä kehitys, mutta siinä varmaan menee kymmeniä vuosia, jona aikana nämä työpaikat täällä on säilytettävä, ja kymmeniä vuosia tätä ylimenokautta on. On myös sitä ajateltava, että tässä on leivästä kyse.

Kimmo  Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on päänavaus bioenergian käytön lisäämiseksi. Bioenergian käyttö vaatii kumminkin pitkäjänteistä edistämistä, ja kuten valiokuntakuulemisessa kävi selväksi, tukijärjestelmää ei voi muuttaa puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Siksi valiokunta mietinnössään edellyttää, että lainmuutosta ei panna voimaan, ellei tietoa jatkorahoituksesta ole.

Kokoomuksen vastalauseessa esitettiin, että kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö alkaisivat valmistella bioenergian tukea. Tämä esitys liittyy bioenergian tukemisen rahoituksesta käytyyn pompotteluun ja on sillä tavalla ymmärrettävä, että toki bioenergian käyttö on osaltaan energiapolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa, mutta itse näen kuitenkin, että jatkossakin on järkevää, että maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi energiapuun korjuun tukea, mutta energia- ja ympäristöpolitiikan toteuttaminen ei saa syödä kestävän metsätalouden edistämiseen tarkoitettua rahoitusta. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaa taas on puuta käyttävän lämpö- ja sähkötuotannon edistäminen.

Hallituksen esitykseen sisältyvä korjuutuen porrastus on perusteltua. Kuten täällä on jo useaan otteeseen todettu, puuston pituus ja tilavuus alenee pohjoiseen päin mentäessä ja sen takia myös energiapuun korjuu kallistuu. Valiokunta on mietinnössään edellyttänyt, että kun korjuutuen porrastusta ja korjuutuen tasoa asetuksessa määritellään, se ei saa heikentää korjuun kannattavuutta. Toisaalta tuesta ei saa myöskään tulla ylikompensaatiota. Uskon, että maa- ja metsätalousministeriö asetusta laatiessaan ottaa valiokunnan näkemyksen tarkasti huomioon.

Pitkällä tähtäimellä bioenergian tuen tarve on todennäköisesti aleneva, koska käytön lisääntyessä ja uusiutumattomien energialähteiden huvetessa sen kilpailuasetelma paranee. Siksi on tärkeää antaa jo tässä vaiheessa, kun ala on vielä voimakkaassa kasvussa, selvä merkki ja signaali siitä, että alaa ei voi rakentaa pelkästään säilyvän tuen varaan, vaan on otettava huomioon jo tässä vaiheessa, että tuki pitkällä tähtäimellä alenee.

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, kestävän metsätalouden rahoituksessa sekä bioenergian korjuussa on jatkossakin monia kehittämistarpeita. Nyt käsitteillä oleva esitys on hyvä päänavaus uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olisi tietysti ollut paikallaan, että ed. Hemmilä olisi ollut täällä salissa nyt kuuntelemassa, kun hän arvosteli keskustan valiokunnan jäseniä, (Ed. Salo: Hän on toisessa kokouksessa!) että ei oikein ole ymmärretty tätä lain sisältöä. Eli olisi ollut hyvä, että hän olisi nyt sitten kuuntelemassa. (Ed. Salo: Minä vien viestin!) Tässä on vähän vaikea vastailla, vähän turhaa, koska hän ei ole täällä paikalla. Oliko sitten näin, että asia on niin lämmin hänelle, että hän ei sen takia halunnut jäädä tänne kuuntelemaan? Mutta eihän se mitään, kun energia-asiaa käsitellään, vaikka lämminkin tulee.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä esitys lähtee siitä, että kun tällä hetkellä on kolme tukimuotoa, jotka koskevat tätä nuoren metsän kunnostusta, eli nuoren metsän hoitotuki, energiapuun korjuutuki ja energiapuun haketuksen tuki, niin nyt sitten tähän tulee tämän uudistuksen tai esityksen myötä neljäs tukilohko elikkä tämän haketuksen tuki. Tätä myös laajennetaan, niin kuin täällä esille on tullut, nimenomaan ei yksistään nuoren metsän kunnostukseen, vaan tulee lisänä muun muassa ojalinjat ja tielinjat ja tällaiset maisemanhoidolliset toimenpiteet jne., eli selkeästi laajennetaan nyt energiapuun ja hakkeen osalta tätä mahdollisuutta käyttää tätä tukea.

On tietysti myönnettävä se, että kyllähän aika köykäinen tämä lähtö tälle asialle on. Kun ydinenergiapäätöksen osalta tehtiin nämä ponnet ja nyt sitten tulee vuoden mittainen laki ja 2 miljoonaa euroa rahaa, niin eihän hyvin vahva tämä liikkeellelähtö tämän asian suhteen ole. Täällä perusteluissa todetaankin, että valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä on otettu huomioon tuen piirin laajentamisesta aiheutuvat määrärahan lisätarpeet. Laajennettuun energiapuun korjuuseen ja haketukseen osoitettaisiin erillinen määräraha, 2 miljoonaa euroa. Esityksessä säännöksiä on ehdotettu määräaikaisiksi sen vuoksi, että maa- ja metsätalousministeriön nykyisten määrärahakehysten puitteissa ei olisi vuoden 2005 jälkeen mahdollista rahoittaa lakiehdotuksesta aiheutuvaa valtion tuen lisätarvetta, ellei valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähennetä. Tätähän me valiokunnassa emme missään tapauksessa voineet hyväksyä emmekä voi hyväksyä, että nyt tähän laajennettuun osioon rahaa käytettäisiin tästä jo nykyisin voimassa olevasta nuoren metsän kunnostustuesta, vaan sen tulee edelleenkin olla tässä nuoren metsän kunnostuksessa ja siihen tulee saada lisää rahaa. Mutta sitten erikseen tämä 2 miljoonaa, mikä nyt tässä on, liittyy tähän uuteen, laajennettuun osioon eli energiapuun haketukseen.

Ongelmahan tässä tietysti on se, että hallitusohjelmassa ja silloin, kun budjettikehyksiä tehtiin ja ne hyväksyttiin, ei ollut osoitettu riittävästi kehysvaraa tälle asialle. Tämä on minusta hallituksen suunnalta huonosti hoidettu, eli eduskunnan tahto oli silloin ydinenergiapäätöksien ja ponsien osalta kyllä toinen, ja minusta siinä mielessä hallitus ei ole vastannut kyllä riittävän hyvin tähän eduskunnan tahtoon.

Sitten täällä on tuotu esille tämä tuen jakaminen eli tuen alentaminen. Tässähän tietysti tapahtui tavallaan näin, että kun tukea nyt alennetaan, jaksotetaan, Etelä-Suomessa se on alempi ja nousee pohjoista kohti, niin kuten ed. Hemmilä toi aivan oikein esille ja asiantuntijakuulemisessakin kävi esille, saattaa olla, että tämä tuki ei ole riittävä nyt sitten Etelä-Suomessa ja saattaa hankaloittaa tätä energiapuun korjuuta. Mutta me kuitenkin tässä mietinnössä toteamme, että esityksessä energiapuun korjuutukea esitetään alennettavaksi Etelä-Suomessa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, ettei tuen tasoa lasketa siten, että korjuu jää osassa kohteita kokonaan tekemättä heikon kannattavuuden takia. Kun toisaalta tukitaso ei myöskään saa johtaa ylikompensaatioihin, valiokunta pitää tärkeänä, että lopulliset säännökset korjuutuen tasosta ja porrastuksesta perustuvat asianmukaisiin laskelmiin. Eli lähdettiin siitä, että tähän asiaan tulee vielä palata ja arvioida, mikä on oikea taso niin, että myös energiapuun korjuu ja haketus on kannattavaa sitten kaikissa osissa maata, eli tämä tulee minusta hyvin tässä mietinnössä esille.

Sittenhän meillä niin valiokuntakeskustelussa kuin mietinnössäkin on tullut esille se, että valiokunta pitää tärkeänä, että korjuu- ja kuljetusteknologiaa kehittämällä tuen käyttöä voidaan vähentää pitkällä aikavälillä ja että siitä voidaan tulevaisuudessa jopa luopua kokonaan. Tämänhän tulee tietysti olla tavoitteena, että meillä määrällisesti tämä kasvaa, teknologia lisääntyy, voidaan tehokkaammin ja tehokkaammin energiapuuta korjata ja päästä sitten tulevaisuudessa siihen, että enää tällaista tukea ei tarvittaisikaan. Tietysti tähän vaikuttaa myös energian hinnannousu, ja kilpailukyky kasvaa bioenergian osalta, elikkä tämä on minusta erittäin tärkeää huomioida.

Sitten ensinnäkin näistä ponsista tai lausumista, mitä tähän mietintöön tuli, voidaan tässä todeta se, että kyllähän me katsoimme, kun tämä lakiesitys tuli valiokuntaan, onko tässä mitään järkeä. Vuoden mittainen, riittääkö rahaa, voidaan käyttää vain osan vuotta, mutta sitten lähdettiin, niin kuin ed. Pulliainenkin toi esille, siitä, että tälle pitää saada järkevä jatko, ja myös luotiin nämä lausumat, jotka edellyttävät sitten sitä, että tämä laki otetaan käyttöön vain siinä tilanteessa, että hallitukselta tulee jatkoesitys ja myös sen rahoitus varmistetaan.

Sitten haluttiin vielä tänne mietintöön minusta hyvin tärkeä osio kirjata elikkä se, että mikäli nyt käsiteltävänä olevia säädöksiä ei edellä todetun mukaisesti kuitenkaan voida saattaa voimaan, valiokunta pitää tärkeänä, että lainmuutoksesta aiheutuviin menoihin osoitettu määräraha voidaan käyttää nyt voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten valtion tukien maksamiseen, elikkä se raha käytetään sitten näihin kolmeen osioon, mitkä nyt ovat käytettävissä nuoren metsän kunnostuksen osalta.

Arvoisa puhemies! Ihan tähän lopuksi: Huomasin tuossa, kun ed. Vihriälä ja ed. Tiilikainen pitivät puheen täällä, ja tässä on tärkeää myös, kun puhutaan energiasta, energian säästämisestä puhua, ja kun nämäkin kaksi edustajaa ovat aina tuoneet esille tämän energiansäästön merkityksen, että kun he lähtivät pois täältä, niin eivät he muistaneet sammuttaa tätä valoa. — Ja tämä tietysti sammuu, noin.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Kestävän metsätalouden rahoituslaki sisältää tällä hetkellä noin 70 erilaista rahoitettavaa toimenpidettä. Sen jälkeen kun laki kestävän metsätalouden rahoituksesta tuli voimaan 1.1.97, sitä on muutettu kaikkiaan kymmenen kertaa ennen nyt käsiteltävänä olevaa muutosesitystä. Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännöstä on muodostunut sisällöltään monimutkainen säädöstö, jota on vaikea hallita.

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen tulee tähdätä lain yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen. Ensisijaisesti yhteiskunnan tuki tulisi suunnata niihin puuntuotantoa edistäviin työlajeihin, jotka eivät yksityistaloudellisesti ole houkuttelevia mutta ovat kansantaloudellisesti hyvin perusteltuja. Viidennen ydinvoimalan rakennuspäätökseen vuonna 2002 eduskunta liitti lausuman energiapuun käytön edistämisestä. Lausuman konkretisoitumista käytännössä on odotettu ydinvoimapäätöksestä lähtien. Hallituksen käsiteltävänä oleva esitys sopii ydinvoimapäätökseen liittyvään lausumaan energiapuun käytön lisäämisestä. Selväksi on kuitenkin käynyt, että nykyisten määrärahakehysten puitteissa eduskunnan lausumaa energiapuun käytön edistämisestä ei voida riittävässä laajuudessa hoitaa kestävän metsätalouden rahoituslain puitteissa.

Energiapuun käyttöön liittyvä rahoitus kuuluisi ensisijaisesti kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan. Esitänkin, että kauppa- ja teollisuusministeriössä käynnistettäisiin pikaisesti energiapuun käytön tukipaketin valmistelu siten, että se toteuttaa eduskunnan energiapuun käyttöä koskevan lausuman vuodelta 2002. Valmistelu tulisi toteuttaa siten, että energiapuun käytön edistämiseen tarkoitettu rahoitus voidaan sisällyttää vuoden 2006 valtion talousarvioesitykseen.

Herra puhemies! Olen tehnyt talousarvioaloitteen määrärahan lisäämisestä mainittuun kohtaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys alun perin, kun se tuli, oli sillä tavalla hätiköity, niin kuin tässä on puheenvuoroissa todettu. Tässä on monta epäkohtaa ja ongelmatiikkaa olemassa, muun muassa se, jotta tämä lakihan itse asiassa käytännössä olisi ollut toiminnassa vain noin puoli vuotta, koska kaikki EU:sta saatavat luvat, jos niitä tulee, tulevat todennäköisesti vasta kesällä ja sitten aktiiviaikaa olisi ollut loppuvuosi, jostakin heinäkuusta tuonne loppuvuoteen.

Mutta niin kuin tässä edellä ovat monet puhujat todenneet, valiokunta teki monia hyviä parannuksia tähän ja nyt tämä esitys on siedettävä. Se ottaa huomioon sen, että vaikka EU ei lupaa myöntäisikään tukien laajentamiseen vähän isompien metsänkehitysluokkien osalta, niin siitä huolimatta rahat tullaan käyttämään nuoren metsän kunnostukseen, että ne eivät palaudu johonkin muualle, vaan ne tullaan käyttämään metsän hyväksi. Sen takia tämä siltä osin on hyvä asia.

Itse tätä kokonaisuutta minusta pitäisi tulevaisuudessa katsoa sillä tavalla, jotta tehtäisiin pitempijänteistä politiikkaa, pitempijänteisiä suunnitelmia, ja tätähän valiokunta tässä edellyttää myös ponnessaan. Nimittäin tämän tyyppinen esityshän, mikä tässä alun perin oli käsittelyssä, tarkoittaa sitä, että eri tahot, jotka joutuvat tekemään investointeja, eivät tiedä yhtään, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Jos on vuoden voimassa oleva laki, ei metsäkoneiden hankkijoiden tai uusien laitteiden kehittäjien kannalta siinä ole mitään pitkäjänteisyyttä. Sen takia tulevaisuudessa, kun tätä metsäpolitiikkaa tai energiapolitiikkaa linjataan, minusta tässä pitäisi tehdä niin, että tehdään pysyviä ratkaisuja, jotta tiedetään, mitä tukia on käytettävissä, mitä aiotaan pitkässä pelissä tehdä tässä.

Tulevaisuutta kun miettii, niin siinä voi käydä juuri niin kuin täällä on todettu, ja uskon, että tuleekin käymään, että koska fossiilisten polttoaineiden hinta tulee nousemaan, niin puuenergian, oman bioenergian arvo tulee nousemaan jollakin aikavälillä. Se voi viedä useamman vuoden, kymmeniä vuosia, mutta me emme tarvitse tukea näihin energiamuotoihin yhtään, koska sinä aikana tekniikkaa kehitetään, se kehittyy ja tulee tehokkaita korjuumenetelmiä. Siinä mielessä saadaan kilpailukykyisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa, mikä aikaisemmin on todettu ja joka on välttämätöntä. Siinä mielessä me suomalaiset olemme kyllä onnellisessa asemassa, kun asumme semmoisella leveysvyöhykkeellä ja ilmasto-olosuhteissa, joissa puu kasvaa ja aavikoitumista ei ole tapahtunut. Sateita ainakin tällä hetkellä on riittänyt vielä. Sen takia tähän meidän kannattaa satsata.

Ed. Kauppila edellä totesi, jotta energiapuutukisysteemit, haketustuet, pitäisi siirtää pois koko maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Minä olen samaa mieltä. Jotenkin nimittäin tuntuisi, että ne eivät kuulukaan sinne. Pantaisiin nämä energiatuet sille puolelle, ja maa- ja metsätalousministeriöön jäisivät nuoreen metsään ja metsään liittyvät kysymykset, jotta me turvaamme puun saannin tulevaisuudessakin, koska sinällään nämä haketushommat eivät kuulukaan tänne. Sen takia odotan, että jos ministeri on paikalla, että tähän löytyisi linjausratkaisu. Silloin ei tulisi tätäkään kädenvääntöä siitä, meneekö nuoren metsän kunnostus- ja tulevaisuusajattelusta osa johonkin toiseen luukkuun, niin kuin tässä tapauksessa on käyty keskustelua, että käykö tässä sillä tavalla, että osa menee väärään tarkoitukseen, että se ei tulekaan tulevaisuuden turvaamiseen tuolla metsissä.

Oikeastaan näillä eväillä hyväksyn tämän ja olen sitä mieltä, että tässä valiokunta teki kuitenkin hyvää työtä sillä tavalla, että tämä on siedettävä ja hallittava. Meillä kun kuitenkin on kohtuullisen hyvä ministeri, joka vahtii kesän aikana, kun me olemme lomalla, mitä tässä tulee tapahtumaan, että isoja porrastuksia ei tähän tule, mitä alun perin on ajateltu.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olemme käsittelemässä varsin tärkeätä asiaa, onhan kysymys maan tulevaisuudesta, maan energiahuollon tulevaisuudesta myöskin, maan metsätalouden ja metsätalouden kilpailukyvyn, lähinnä hakkuumahdollisuuksien, turvaamisesta eräänlaisella porkkanarahoituksella, porkkanalailla.

Valitettavasti parhaat asiantuntijat poistuivat täältä, kun äsken käytiin keskustelua siitä, paljonko ruokohelpeä pitää viljellä ja kuinka se voi olla mahdollista tähän soveltaa. Tänään tuolla sähkömarkkinalain käsittelyn yhteydessä asiantuntija kertoi, että yhden hehtaarin ruokohelpiviljelyksen tuotolla, kun se jalostetaan bioenergiaksi biokaasureaktorin kautta, voidaan ajaa autolla 45 000 kilometriä. Silloin voisi ajatella, että kovin monta hehtaaria ei tarvitse olla tätä helpeä kasvamassa, kun useamman auton voi vuosittain pitää liikenteessä. Mielestäni tämä voisi olla parasta kotimaista energiahuoltoa, mitä yleensäkään voi olla tai tulla.

Se, mikä käydyssä keskustelussa on syntynyt — valitettavasti ed. Hemmilä ei ole paikalla kaikkine hylkäysesityksineen — on kysymys, onko tämä oikein vaiko väärin. Mielestäni ed. Hemmilä on siinä oikeassa tässä kokoomuksen vastalauseessa, että tässä olisi tarvittu pidempää ja pidempiaikaista säädöspohjaa ja pidempiaikaiset kehykset, että tämä asia olisi voinut toteutua. Mutta vaikka ymmärränkin tämän perusteen, niin en sitä ymmärrä, että tämä hyvä esitys, vaikka vaatimatonkin, ehdotetaan tässä hylättäväksi. Mutta ymmärrän varsin hyvin kokoomuksen valiokuntaryhmän vastalauseen, että sikäli kuin itse muistan, opposition tehtävä on aina esittää vastalause ja vesittää muitten ajatukset, ja tässä ed. Hemmilä on joukkoineen onnistunut erinomaisen hyvin.

Ed. Esa Lahtelakin kehui tätä valiokunnan työtä, ja sen ymmärrän erinomaisen hyvin, koska hän on itse myötävaikuttanut siihen merkittävästi, että on syntynyt näin hyvä työ. Valiokunnan kannanotoissa kuitenkin lukee: "Valiokunta pitää tärkeänä, että korjuu- ja kuljetusteknologiaa kehittämällä tuen käyttöä voidaan vähentää pitkällä aikavälillä ja että siitä voidaan tulevaisuudessa jopa luopua kokonaan." Näinhän tietysti on olemassa, mutta kun ymmärrän, että parhaat asiantuntijat ovat olleet siellä mukana, niin kyllä tässä saattaa tulla valtiovarainministeriön suuntaan semmoinen signaali, että ei tätä tukea kohta tarvitakaan ja tässä pärjätään ja tullaan toimeen. Tämä on ehkä varomaton lause täällä matkassa, mutta totuudenmukainenhan tämä tietysti on olemassa.

Kun ajatellaan kestävää metsätaloutta ja sen mahdollisuutta, niin siihen valitettavasti — tämä ei liity tähän mutta tätä lähellä oleviin lakeihin ja ohjeisiin — liittyy se, että muun muassa nuoren metsän tuen saannin ehtona on ollut se, että kaikki metsänhoitotoimenpiteet periaatteessa, ainakin merkittävältä osin, on pitänyt laiminlyödä, että on sitä onnistunut saamaan ja löytämään, ja vasta sen jälkeen tämä on toteutunut ja käynyt. Tämä on täysin nurinkurinen järjestelmä. En ymmärrä, että missään kaikella järjellä voisi näin olla. Sen tiedän, että niin pitää ollakin, että jos hoitotoimenpiteet on laiminlyöty tai ne ovat epäonnistuneet, niin tämä asia tietenkin pitää korjata silloin, kun se on mahdollista, mutta siinä samalla on suljettu sellaiset tunnolliset metsänhoitotöiden suorittajat, metsänomistajat, puuntuottajat, pois, jotka ovat työnsä kunnialla hoitaneet ja tehneet, ja kyllä hekin jotain porkkanaa tässä tarvitsisivat.

Herra puhemies! Yksi tärkeä ja oleellinen asia on se, että valitettavasti neuvonta ja ohjaus on nyt ohjautunut siihen suuntaan, että on lähdetty vähän siitä liikkeelle, että jos ei saada näitä tukia, niin kaikki toimenpiteet jätetään tekemättä ja kohdistetaan tämä elämä, korjuu-, raivaus- ja kunnostustoimenpiteet, metsään vain silloin, kun siihen löytyy tukea. Kyllä siinä pitäisi, niin kuin ennenkin olen sanonut, lähtökohtana olla se, että kaikki tehdään, mikä ajallansa kuuluu tehdä, ja jos siihen saadaan jotakin lisää, se lisä otetaan sinne matkaan, mutta ei niin, että se olisi kynnyskysymys, että jollei lisää ole, ei tehdä mitään. Tämä on minusta semmoista taloudenpitoa, että sitä ei pitäisi kuitenkaan tässä suomalaisessa kilpailuyhteiskunnassa olla, missä elämä niin puun kasvatuksessa kuin -tuotossakin perustuu ahkeruuteen ja tunnollisuuteen. Tuki, mitä tässä annetaan lisää, on äärettömän pieni, mutta se on kuitenkin sillä lailla tarpeellinen, että ehkä tämä neuvontaväki saa tästä sen virikkeen, että voidaan perustella, että asiat tulevat tehtyä ja hoidettua.

Herra puhemies! Sellainen ulottuvuus, mitä tässä nyt ei ihan suoraan niin laajasti ole käsitelty eikä sanottu, on se, että kyllähän tulevaisuudessa tähän liittyenkin pitäisi löytää sellaiset tavat ja sellaiset tukimuodot, missä kehitetään sellaisia korjuumenetelmiä, että tämä energiapuu saadaan korjattua vähän kaikesta metsästä, niin sieltä nuoresta metsästä harvennusvaiheessa, ensiharvennusmetsästä, kuin myöskin sen jälkeen, kun puu on järeytynyt ja sillä olisi muutakin teollista käyttöä jo olemassa. Sellaisella menettelytavalla löydettäisiin tavat ja keinot, millä voitaisiin tuottaa energiaa, jolloin puulle tulisi kilpailukykyä myöskin tässä energiantuotannossa ja se olisi haluttu raaka-aine muuallakin kuin mekaanisen taikka kemiallisen teollisuuden parissa. Silloin tämä puuhuolto, puun tuotto ja puun tuotanto Suomessa olisi oikeilla jäljillä ja meidän energiataloutemme olisi vahvempi kestämään myöskin sähkön hinnan nousua taikka öljyn hinnan nousua taikka öljyn saatavuuden rajoittumista joskus tulevina vuosikymmeninä.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. S. Lahtela esitti kritiikkiä mietintöön siltä osin, että kun tässä tuodaan esille, että tuesta voitaisiin tulevaisuudessa jopa luopua vaikka kokonaan, niin se olisi valtiovarainministeriöön vähän sellainen huono signaali. Me kuitenkin asiantuntijakuulemisen yhteydessä saimme kyllä sellaisen kuvan tästä, että tukiseurantaa pystytään hyvin tarkasti arvioimaan. Kun ajatellaan teknologian kehitystä, niin kyllä tällainen tuki, jos se on ylikompensoiva, rajoittaa tietyllä tavalla tekniikan kehittämistä, kun ei siihen ole todellista tarvetta olemassa. Tätä me halusimme mietinnössä korostaa, että tekniikan kehittäminen on kaiken a ja o energiapuukorjuussa ja nytkin päätehakkuualueilta energiapuu, joka otetaan valtaosaltaan päätehakkuualueilta, on jo itsestään sinällään kannattavaa toimintaa eikä sitä tukea tarvitse.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lämsä on varsin oikeassa tässä asiassa, mutta yksi semmoinen näkökohta, joka myöskin on olemassa, on se, että sille puulle, mikä korjataan päätehakkuualueelta tai jostain muualta, ei muodostu mitään kantohintaa tämmöistä muodollista hintaa lukuun ottamatta ja kyllähän pitäisi myöskin puuntuottajan tiliin ja taskuun tulla joku tulo silloin, kun sitä puuta kerran hyötykäytetään ja hyödyksi käytetään korjaten. Siis kantohintaakin sille pitäisi löytää. Sitä voitaisiin sitten miettiä, olisiko se oksa- taikka latvushinta, mutta samaa asiaa tarkoittaen.

Sirkka-Liisa  Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan lämpimästi kiittää kollegoja täällä käydystä keskustelusta.

Vielä vetoaisin kokoomuksen eduskuntaryhmään: Itselläni nimittäin on nyt sellainen kuva, että kokoomuksen eduskuntaryhmää on saatettu osittain vähän vaikka johtaa harhaankin siitä yksinkertaisesta syystä, että valiokunnan mietinnössä on todettu, aivan niin kuin kokoomuksenkin vastalauseessa, tämä määräaikaisuus, mutta siihen on löydetty ratkaisu kytkemällä tämän lain voimaantulo siihen, että sitä ei voi laittaa voimaan muuta kuin siinä tilanteessa, että jatkorahoituksesta on olemassa jo päätös ja tieto, ja se tapahtuu kehysten yhteydessä, ja kun tämä menee Brysseliin vahvistettavaksi, niin siinä kuluu vähintään noin puoli vuotta.

Toisekseen kysymys siitä, mitkä ovat sitten ne oikeat tukitasot, kuinka paljon esimerkiksi Etelä-Suomessa tuen taso laskee, on sillä tavalla turhaa pelkoa tässä vaiheessa, kun kerran valiokunnan mietintö lähtee siitä, että ne perustuvat asianmukaisiin laskelmiin, joissa otetaan huomioon sekä kannattavuus, mutta myöskin se, että ei synny ylikompensaatiota. Tässä mielessä minä todella toivon, että kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenet vielä miettivät, mitä ovat tekemässä. Minusta tämä on tietynlaista hätävarjelun liioittelua. Olisi ollut kyllä erittäin hieno asia, että kokoomuksen ryhmä olisi ollut tässä mukana, varsinkin, kun tämä liittyy siihen 2002 keväällä tehtyyn ydinvoimaratkaisuun ja siinä olevaan ponteen. Nyt on avattu ja voidaan tätä kautta avata pää nimenomaan energiapuun tukeen ja haketustukeen, juuri niihin, joita silloin edellytettiin, kun ydinvoimapäätös tehtiin. Jatkossa tietysti toivotaan, että tähän saadaan kestävä rahoituspohja. Siihen kyllä eduskuntaa velvoittavat 2002 keväällä tehdyt ponnet ja tämä on mitä suurimmassa määrin myöskin eduskunnan vastuulla.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää eduskuntaa ja valiokuntaa asiallisesta ja hyvästä esityksen käsittelystä. Haluan muutamalla sanalla kommentoida käytyä keskustelua ja tässä yhteydessä esille tulleita näkökohtia.

Maa- ja metsätalousministeriön päävastuu liittyy metsän kasvatuksen pitkäjännitteiseen turvaamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan rahojen käyttökohteen tulee olla metsien kasvun turvaaminen pitkäjännitteisellä tavalla. Tässä yhteydessä varmasti jatkossa joudutaan vielä arvioimaan sitä, missä kohdassa metsän kiertoa tämän tuen vaikuttavuus on kaikkein paras. Varmaan on niin, että nimenomaan ne toimet, jotka kohdistuvat uudistukseen ja taimikon hoitoon varhaisessa vaiheessa, ovat niitä kohteita, joihin erityisesti valtion tuen tulee kohdistua. Mitä lähemmäksi sitten tullaan sitä tilannetta, jossa markkinatuotot rupeavat olemaan käsillä, sitä vähemmän tukea tarvitaan. Tällä tavalla voidaan myös varmistaa se, että käytettävissä olevat rahat riittävät turvaamaan tämän kaikkein tärkeimmän vaiheen.

Nyt käsiteltävänä olevan asian kohdalla on pääkritiikki kohdistunut siihen, että tehdään säädöstöä, mutta pitkäjännitteiset rahoituspäätökset puuttuvat. Tämä pitää myöntää avoimesti, että tässä on epäkohta, mutta se johtuu siitä, että meillä on budjetoinnin uusi menettelytapa, jossa keskeisenä osana kehysbudjetointi ajoittuu sillä tavalla, että tämän budjettilain ja budjetin käsittelyn yhteydessä ei kehyksiä tarkasteltu. Sen aika tulee ensi talvena. Ensi talvena kehysten yhteydessä sitten ratkaistaan se, mikä on tämän rahoituksen tulevaisuus. Mutta, kun meillä on yhden vuoden rahoitus olemassa, on tietenkin ollut perusteltua, että lainsäädännöllinen pohja haketustuen ja bioenergian käytön lisäämisen osalta nyt rakennetaan ja näin luodaan pohja lainsäädännön osalta pitkäjännitteiselle toiminnalle. Toivoisin, että kokoomuksen puolella tämä näkökohta ymmärrettäisiin ja oltaisiin valmiita tukemaan tätä ratkaisua.

Toinen kritiikki, mitä vastalauseessa on nostettu esille, kohdistuu siihen, että katsotaan, että tämä toiminta pitäisi siirtää maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta jonnekin muualle. Omakin käsitykseni on se, niin kuin äsken totesin, että maa- ja metsätalousministeriön rahat tulee ohjata metsän kasvun turvaamiseen. Mitä tulee bioenergian käytön tukemiseen, sen tulee olla tästä rahoituksesta erillistä rahoitusta. Mutta kun maa- ja metsätalousministeriöllä on käytettävissään organisaatio, jonka kautta tämä tuki voidaan ohjata ilman merkittävää uuden byrokratian luomista, on tietenkin tarkoituksenmukaista, että tämä järjestelmä tehdään kestävän metsätalouden rahoituksen puitteissa ja sen hallinnoinnin puitteissa. Minusta tuntuu kovasti kummalliselta, jos oppositiopuolue kokoomus nyt haluaisi luoda kokonaan uuden byrokratian tämän järjestelmän hallinnoimiseksi. Se ainakin on vastoin sitä yleistä linjaa, mitä kokoomus on tähän asti tuonut esiin, kun on puhuttu hallinnon kuluista ja byrokratiakustannuksista. Ihmettelen tätä vastalauseeseen sisältyvää ehdotusta. Minustakin tuntuu, että asia ei ole nyt kokoomuksen taholla loppuun asti mietitty.

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela omassa puheenvuorossaan puhui tervettä talonpoikaisjärkeä sanoessaan, että näiden järjestelmien pitäisi olla sellaisia, että ne palkitsevat hyvää työtä eivätkä palkitse sitä, että joku korjaa sellaiset asiat, jotka aikaisemmin on laiminlyöty. Näitä järjestelmiä tulisi todella kehittää tähän suuntaan. Maa- ja metsätalousministeriössä on tätä valmistelutyötä aloitettu. Kaiken kaikkiaankin tämä kestävän metsätalouden rahoitus Kansallisen metsäohjelman jatko jne. tulee arvioitavaksi lähiaikoina uudelleen. Tämän työn yhteydessä varmasti myös tähän mainittuun asiaan tullaan kiinnittämään huomiota.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt kun vielä maa- ja metsätalousministeri on paikalla, ja myöskin valiokunnan puheenjohtaja ed. Sirkka-Liisa Anttila, haluaisin painottaa tuota, minkä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja totesi, kun hän käytti monikkoa näissä ponsissa. Ne ponnet pitäisi toteuttaa, mitkä silloin 2002 toukokuussa täällä päätettiin. Näin on, ja on paljon todella vielä tekemisen paikkaa tässä asiassa. Uskon, että myös moni meistä oppositiosta, on valmis tukemaan sitä, että ne ponnet todella toteutetaan. Tässä mielessä tämä kokoomuksen vastalause on hiukan kummallinen. Yhdyn tähän.

Kun puhumme kestävästä metsätaloudesta ja kun arvoisa ministeri on paikalla, niin viittaan vielä ihan lopuksi siihen, että myös biodiversiteetin näkökulmasta pitäisi olla meidän metsätaloutemme kestävää ja siinä on myös vielä paljon tekemistä.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä, se on saatu nopeasti aikaan. Tästä on annettava täysi tunnustus ministeri Korkeaojalle. Tämä on semmoinen askel, jolla edetään niitten velvoittavien ponsien mukaan, jotka tehtiin silloin, kun ydinvoimapäätöstä tehtiin, ja edistetään parasta metsätaloutta. Yhdyn myöskin ed. Seppo Lahtelan ajatuksiin siitä, että energiapuulle olisi aivan kohtuullista saada myöskin nykyistä parempi kantohinta. Kysehän on myös puusta, joka sisältää paljon ravinnearvoja. Tämä on ihan perusteltu, että siitä tulisi toisenlaiset korvaukset, mitä tällä hetkellä tulee metsän omistajalle.