Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni koskee talousarvioaloitteita 901—921. Tässä haluaisin kuitenkin keskittyä vain kahteen näistä, eli ensin talousarvioaloitteeseen 903 Asehankintojen indeksi- ja valuuttakurssitarkistukseen ehdotetun määrärahan poistaminen. Tässä salissa on usein jo todettu, että meillä ovat asehankintavarat indeksisidonnaisia, niitä tuetaan indeksi huomioiden, mutta meillä on varsin paljon muita valtion menoja, joissa tällaista ei ole. Täällä on otettu monien muidenkin toimesta esille esimerkiksi lapsilisät. Esitänkin, että tämä indeksisidonnaisuus lopetettaisiin ja tältä osin varat palautettaisiin talousarvioon katteeksi muulla tavalla. Tämä oma esitykseni, esityskokonaisuus talousarvioaloitteet 901—921 vuoden 2004 valtiopäiviltä, onkin tässä mielessä tasapainoinen; tulojen ja menojen välinen tasapaino on aikaansaatu.

Arvoisa puhemies! Vielä toinen talousarvioaloite 921, Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöille Suomenlahden, varsinkin itäisen Suomenlahden, saariston suojelemiseen erityisesti öljy- ja kemikaalionnettomuuksien varalta. Valtion talousarviossa on hyviä asioita useampia, myös hallitusohjelmassa, myös opposition näkökulmasta, ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajana mielelläni totean sen, että öljyntorjunnan osaamiskeskuksen selvittäminen on hyvä asia. Hyvä asia on monitoimimurtajan hankkiminen, joka pystyy avomeriolosuhteissa öljyn- ja kemikaalien torjuntaan.

Hyvä asia on myöskin se, että hallitus on ainakin ohjelmassaan huomioinut Itämeren suojelun keskeiseksi asiaksi. Suomenlahden öljykuljetukset lisääntyvät niin, että kun aikaisemmin on arvioitu, että ensi vuonna, 2005, olisi 100 miljoonan tonnin raja rikottu, niin se rikotaan tänä vuonna. 100 miljoonan tonnin vuotuisesta tasosta noustaan 190 miljoonan tasoon vuoteen 2010 mennessä. Siis viidessä vuodessa lähes kaksinkertaistuu. Venäjä avaa uusia öljysatamia, tällä kertaa myös Suomenlahden etelärannikolla, sen lisäksi, että Primorskin ja Vysotskin satamien kapasiteettia moninkertaistetaan. Tämä on erityinen haaste Suomelle, Virolle ja tietysti itse Venäjälle. Tässä mielessä kaikki ne toimet, jotka lisäisivät liikenneturvallisuutta Suomenlahdella, ovat tarpeelliset. Näiden satamien asema on ongelma. Ne ovat vaikeiden väyläyhteyksien päässä, toisaalta ne ovat osa maailmanlaajuista öljystrategiaa, tietynlaista Venäjän ja Yhdysvaltain välistä kumppanuutta, jolla Yhdysvallat ostamalla öljyä Venäjältä takaa öljynsaantinsa, kun nimenomaan Lähi-idässä tilanne on se, mikä se on. Saudi-Arabia Yhdysvaltain näkökulmasta on epävakaa ja epävarma öljyn lähde tulevaisuudessa. Irakin suhteen Yhdysvallat on itse heikentänyt tilannetta entisestään ja käy laajamittaista sotaa öljyvaroista.

No, nämä globaalit sodat heijastuvat tänne Suomenlahdenkin perukalle nimenomaan sillä tavoin, että me olemmekin yhtäkkiä tällaisen strategisen öljynkuljetusväylän varrella. Se, mitä Suomi saa tästä osakseen, saattaa olla saastuneet rannat ja luonnon tuhoutuminen pitkäksi ajaksi. Sen takia todellakin kaikki tuki kaikille hankkeille, ja tässä kohdin vielä tämä tuki on kohdistettu kansalaisjärjestöille. Tiedämme, että esimerkiksi Wwf on perustanut nämä öljyntorjuntajoukot; se on hyvä asia, ei riittävä tietenkään, mutta vie asiaa oikeaan suuntaan. Näin ollen tämä, kuten myös tällä listalla edellinen talousarvioaloitteeni 920 Määrärahan osoittaminen avustuksiin kansalaisjärjestöille, kohdistuu kansalaisjärjestöjen toiminnan parantamiseen, mutta myöskin siihen arvokkaaseen työhön, mitä ne tekevät öljyntorjunnan osalta.

Jukka  Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioaloite 973 Määrärahan osoittaminen Siirtolaismuseon perustamiseen Seinäjoelle on Vaasan vaalipiirin kansanedustajien yhteinen aloite. Tämän tarkoituksena on nimenomaan edesauttaa sitä, että kun jo vuonna 1970 Turussa toimineella Siirtolaisinstituutilla on ollut sivutoimipiste Peräseinäjoella vuodesta 1993 lähtien, niin nyt olisi tarkoitus, että ensi vuonna, kun Peräseinäjoki ja Seinäjoen kaupunki liittyvät yhdeksi uudeksi Seinäjoen kunnaksi, niin tänne Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kaupunginosaan voitaisiin perustaa tämä Siirtolaismuseo. Se sopisi erittäin hyvin Pohjanmaalle, josta tavattoman paljon on siirtolaisia aikanaan lähtenyt eri puolille maailmaa, erityisesti Yhdysvaltoihin.

Herra puhemies! Toinen tekemäni talousarvioaloite on 974, määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen. Tässä haluaisin todeta sen, että mielestäni on tärkeä palauttaa määräraha ainakin samalle tasolle, millä se on ollut tämän vuoden budjetissa. Nimittäin eduskunta lisäsi 4H-toiminnan tukemiseen 200 000 euroa tälle vuodelle, ja nyt se on hallituksen esityksessä poistettu. Mielestäni 4H-järjestö tekee niin merkittävää nuorison kasvatustyötä, ennen kaikkea yrittäjyyskasvatustyötä, että tälle järjestölle, jolla on koko maan laajuinen organisaatio, olisi tärkeä näiden määrärahojen palauttaminen vähintään nykyiselle tasolle.

Seuraava aloitteeni 975 on määrärahan osoittaminen Vimpelinjoen tulvasuojeluun ja kunnostukseen. Näitä samantapaisia hankkeita on eri puolilla maata tavattoman paljon, mutta Vimpelinjokihan sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella ja laskee Lappajärveen, ja Vimpelin keskustan alueella on lähes joka vuosi jääpatotulvia, ja tulvasuojeluhankkeen tarkoituksena onkin vähentää ja poistaa jääpadoista johtuvia tulvia, jotka aiheuttavat vahinkoa asutukselle ja kuntakeskuksen vapaa-ajantoiminnoille. Ennen kaikkea tämä Vimpelinjoen tulvasuojelu tekemällä mahdollistettaisiin myös turistialuksen liikennöinti Lappajärveltä Vimpeliin. Kyllä tämä parantaisi merkittävästi joen lähialueen ulkoilu-, virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia.

Herra puhemies! Kaksi tiealoitetta, 976, Määrärahan osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen, ja 977, Määrärahan osoittaminen Valtatien 18 parantamiseen välillä Ähtäri—Multia, nämä molemmathan liittyvät nimenomaan Valtatie 18:aan, eli kolmen maakuntakeskuksen, Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän, yhdistämiseen toisiinsa. Tämä pohjoinen ohikulkutie on kyllä suunnitelmissa ja tullee varmasti aika nopeastikin toteutettua, ehkä jo tällä vaalikaudella, mutta valitettavasti erityisesti tämän välin parantamiseen Ähtäri—Multia kohdalla suunnitelmia ei ole edes vielä tehty, mutta se olisi erittäin välttämätöntä näiden kolmen maakunnan kehitykselle, että tämä tie voitaisiin parantaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Itselläni tässä on muutama aloite. Taitaa alkaa 366:sta ja päättyy 456:een. Otan ihan vaan muutaman tästä, koska pääsääntöisesti tässä suurin aloitteiden määrä koskee tiealoitteita. Se kuvaa sitä tilannetta, mikä Pohjois-Karjalassa on tiestöjen osalta. Osoittaa tarvetta hallituksen suuntaan, mitä paineita on olemassa siitä, jotta nämä tiestöt, jotka ovat kaikki sinällään tärkeitä teitä, saataisiin jollakin tavalla kuntoon. Mutta yksi semmoinen, josta lähden liikkeelle, on kevyen liikenteen väylä, ja se koskee Puhoksen teollisuusalueen ja Kiteen keskustan välistä yhteyttä. Siinä rekkaliikenne on valtavan suuri. Siinä samalla Puhoksen teollisuusalueelle monet ainakin kesäaikaan ajavat polkupyörällä ja useat talvellakin ajavat, ja kaidalla tiellä rekkojen seassa kun ajetaan, on tapaturma- ja liikennevaarariski iso. Odottaisi, että vihonviimein tämä hanke saataisiin toteutettua. Muistaakseni se on tuommoinen 1,5 miljoonan euron hanke, ei sinällään mitenkään iso.

Toinen hanke, joka on talousarvioaloite 416, on meidän Pohjois-Karjalan kansanedustajien yhteisesti allekirjoittama ja koskee Valtatie 6:n linjauksen muuttamista Pyhäselän—Reijolan kohdalla. Kyse on hankkeesta, joka tällä hetkellä vaatisi ehdottomasti toteutuksen. Siinä seisovat kaikki investoinnit. Siinä on tehty kaavoitus, että olisi yritystoimintaa, sitten asuinrakentamista, mutta tällä hetkellä on pattitilanne. Se on nyt seissyt jo monta vuotta sillä tavalla, jotta kunta ei pysty tekemään oikeastaan mitään rakentamistoimintaa siinä ja Tielaitos ei anna muuttaa kaavaa takaisin, että se vanha linja olisi käypänen. Sen takia tämä on siinä mielessä vähän pöhkö hanke, jos tätä ei saada toteutettua, että Pyhäselän kunnan investointipolitiikka on osin sillä alueella siitä kiinni, ja kasvaminen.

Sitten seuraavat aloitteet, joihin haluan kiinnittää huomion, ovat 428 ja 429. Molemmat koskevat Nurmes—Kontiomäki-rataa. Toinen on, että laitettaisiin kuntoon se rata, peruskorjattaisiin. Tämä on kanssa ollut iäisyyskysymys. Aikanaan ed. Kerttu Törnqvist piti tätä aina pinnalla, ja siitä lähtien minä olen kanssa tehnyt tästä aina aloitteen, kun hän jäi eduskunnasta pois. Jälkimmäinen aloite koskee sitä, että sähköistettäisiin tämä rataosuus. Siitä on käyty tietysti kädenvääntöä Ratahallintokeskuksessa, puretaanko, pannaanko rullalle kiskot kokonaan tai jos kunnostetaan, niin se jää näillä näkymin jonnekin pitkälle 2010:n toiselle puolelle. Kyse on kuitenkin siitä, jotta se on merkittävä, se on puunkuljetusreitti, se on valmiiden tuotteiden kuljetusreitti Uimaharjun tehtailta Oulun satamaan, ja sen takia odottaisi, jotta sitä reittiä ei nyt missään tapauksessa jätettäisi rappiolle, koska sehän tarkoittaa, että ainakin osa siitä liikenteestä siirtyisi kumipyörille, mikä ei ympäristömielessäkään ole millään tavalla kannatettava ajatus.

Seuraava aloite on talousarvioaloite 437, ja se koskee määrärahan osoittamista kansaneläkkeen budjettiperusteiseen tasokorotukseen. Nythän tuossa esityksessä on 7 euroa hallitus esittänyt; minä esitän tässä vaan 10:tä euroa. En lähde huutokauppaamaan, mutta siksi tämän aloitteen tein, kun kuulin, että tänne on tulossa aloitteita: 15:tä euroa, 20:tä, ja parhaimmat huutavat 30:tä. Minusta tämä 10 euroa on kuitenkin semmoinen realistinen, se ei maksa paljon, ja kaikki sitten joulun alla joutuvat äänestämään tämän puolesta, koska ne isommat todennäköisesti tullaan kaatamaan sitten tässä salissa. Niin luulen. Silloin toivon mukaan tämän 10 euroa noin loogisesti pitäisi mennä läpi. Sekään ei ole iso sinällään vielä korotuksena, koska tiedetään, mitä tämä 7 euroa kompensoi. Sehän on vasta sitä indeksihyvitystä, joka alkoholin hinnan veronalennuksen myötä nyt tässä hyvittyy eläkeläisille.

Talousarvioaloite 441 koskee määrärahan osoittamista työttömien liikkumisen edistämiseen Valtionrautateillä. Itse olen tämän aloitteen tehnyt niin pitkään kuin olen ollut eduskunnassa. Minä nimittäin näen tämän järkevänä siinä mielessä, jotta tämä pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Siinä on kaksi perustetta. Ensinnäkin työttömät voisivat matkata hakemaan töitä tänne eri alueille, ja toisaalta sitten, kun ainakin noita itäpuoleen ja pohjoiseen päin meneviä junia olen katsellut, siellä on aina tilaa vaunuissa. Tuntuvat aika hassuilta ne perustelut, jotka aikaisemmin vastauksessa kirjalliseen kysymykseen sain, jotta tämä maksaisi hirveän paljon lisää rahaa. Olen nimittäin sitä mieltä, että jos nämä työttömät saisivat matkustaa puolella hinnalla rautateillä, se olisi kaikki VR:lle lisää tuloa, koska nyt he eivät matkusta. Sitten jos tulisi sinne täytettä työttömistä juniin, sehän tarkoittaisi vaan lisää tuloa eikä se polttoainekulu yhtään kasvaisi siitä, jos olisi vähän ihmisiä lisää vaunuissa. Toivon mukaan tämä otetaan vakavasti tuolla valiokuntatyöskentelyssä.

Meillä on ed. Seppo Lahtelan kanssa ollut monia yhteisiäkin aloitteita. Tässä sattui semmoinen vahinko, jonka nyt huomasin tässä, jotta aloitteessa 454 esitän määrärahan osoittamista Totkunniemen vesi- ja viemärilinjan sekä Uukuniemelle ulottuvan yhdyslinjan rakentamiseen. Tämä on semmoinen yhtymäkohta, jossa Itä-Suomen ja Etelä-Suomen lääninraja on. Tämä vesiputkihanke menisi siis läänien rajan yli ja turvaisi sen, jotta kummallakaan puolella rajaa ei sitten olisi janoisia ihmisiä. Minusta tämä pitäisi ehdottomasti toteuttaa, ja toivon mukaan ed. Seppo Lahtela tämän noteeraa sitten siinä mielessä, jotta tässä ei vielä läänejä yhdistetä, mutta vesiputket sentään yhdistettäisiin lääninrajan yli.

Sitten on yksi semmoinen aloite, jonka numeroa en nyt äkkipäätään tässä muista, ed. Soinin aloite, joka on minusta mielenkiintoinen, jopa kannatettava, ja se koskee Kansallisoopperan rahojen vähentämistä. Itse olen siitä aina pitänyt oopperapuheen, mutta nyt tässä säästelen sanoja, koska sitten varsinaisessa budjettikeskustelussa voidaan käydä keskustelua enemmän. Minusta on kuitenkin kyse siitä, jotta ooppera on sillä tavalla semmoinen enemmän eliittiporukalle tarkoitettu paikka, vähemmän kouluja käyneet eivät välttämättä oikein ymmärrä koko sitä filosofiaa. Sen takia semmoinen juttu, jota joudutaan tukemaan niin paljon kuin oopperaa yhtä lippua kohti — sehän muistaakseni noin vuosi sitten laskettiin, että yhteiskunnan varoja käytettiin lähes 100 euroa yhtä lippua kohti — minusta kuitenkin se on tämmöisten parempiosaisten paikka, joten heillä pitäisi olla varaa maksaa, ja se tekee vielä sen esityksen arvokkaammaksi, kun omalla rahalla saa hoitaa, kun usein on vedottu siihen, jotta pitäisi kustannusvastaaviksi saada kaikki asiat. Muistan hyvästi, kun täältä on monesti huudeltu semmoista, että kaiken pitäisi olla kustannusvastaavaa. Minusta ooppera pitäisi saada nimenomaan siihen suuntaan menemään.

Illalla puhuttiin haketustuesta ja näistä. Siinäkin todettiin, jotta pitkässä pelissä uskotaan siihen, ettei enää tukea tarvittaisi. Minusta ooppera on vähän samantapainen kuin haketustukihomma. Pitää tehdä niin hyvää oopperaa, että kenellä on varaa maksaa, rikkailla, ne käyvät siellä ilman mitään valtion erillisiä tukia tai Helsingin kaupungin tukia, jotka ovat tällä hetkellä aika merkittäviä oopperan osalta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi, kun selasin tätä luetteloa ansiokkaista talousarvioaloitteista, olin aivan ilahtunut, että ed. Hemmilä on aloitteessaan 118 muistanut pitkään vireillä ollutta määrärahan osoittamista Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen. Toivon, että tämä aloite äänestyksessä myös etenisi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Menen sitten niihin talousarvioaloitteisiin, joita olen itse ollut tekemässä, talousarvioaloitteet alkaen 589:stä aina 616:een. Keskityn ensiksi aloitteeseen 589. Siinä tuon esille siviilikriisinhallintakeskuksen perustamista Keuruulle. Meillähän on paikkakunnalla Keski-Suomen Pioneeripataljoona taikka nykyinen Pioneerirykmentti, Keuruun Pioneerivarikko, joissa on paljon osaamista, joka liittyy miinojen raivaamiseen, mutta tähän läheisesti voisi liittyä myöskin siviilikriisinhallinta koko ulottuvuudessaan. Oli mielenkiintoista nähdä Aleksanteri-instituutin julkaisu, jossa juuri tuotiin nämä valmiudet, mitä nimenomaan Keuruulla synergiaetujen puitteissa saattaisi tällaisen tärkeän humanitäärista toimintaa palvelevan keskuksen paikkakuntana olla. (Ed. Seppo Lahtela: Miten miinanraivauskeskus?) — Myös miinanraivauskeskus voisi olla, mutta nyt vähän nämä molemmat, miinojen raivaaminen ja siviilikriisinhallinta, kulkevat käsi kädessä. Nämä tulisi selvittää, mitkä niitten sektorit ovat. Nimenomaan Keuruulla on kehitelty näitä miinanraivauskoneita, jotka ovat maailman huippuluokkaa. Aivan oikein, että ed. Seppo Lahtela muisti tämän tärkeän kysymyksen.

Sitten olen, arvoisa puhemies, aloitteessani 590 tuonut esille sen vajeen, mikä meillä on erikoispoliisikoirien osalta. Tarkoitan tällä laajemmin myöskin Rajavartioston ja Tullin koiria. Erityisesti huumeongelman estämisessä näkisin, että koulutetut poliisikoirat, olkoot ne sitten Tullin tai minkä palveluksessa, olisivat erittäin hyvät apuvälineet huumeitten tunnistamiseksi. Tässä todellakin entistä suuremmat haasteet ovat meidän viranomaisillamme.

Aloitteella 591 olen halunnut vauhdittaa Poliisin tekniikkakeskuksen sijoittamista Keuruun kaupunkiin, nimenomaan Haapamäen yhdyskuntaan. Haapamäen yhdyskuntahan on menettänyt valtionhallinnossa yli 700 työpaikkaa jo puhtaasti Valtionrautateitten osalta, nelisenkymmentä työpaikkaa poliisitoimessa, ja myöskin muita menetyksiä on tapahtunut, jotenka tämä olisi tietty kompensaatioitten aloittaminen yhdyskuntaan, jossa olisivat mitä parhaimmat edellytykset Poliisin tekniikkakeskukselle muun muassa siellä jo nyt olevan Sisu Auton maakunnallisen toiminnan myötä. Sisu Autollahan on parhaimmat valmiudet panssaroida poliisiautoja, varustaa niitä, koska se tekee muutenkin alan töitä tässä maassa. Sisu Auton toimesta on todettu, että tässä olisi hyvin selkeät ja soveltuvat synergiaedut juuri Keuruun kaupungin Haapamäen taajamassa. Samalla nämä myös läheisesti liittyisivät niihin turvatoimintoihin, jotka ovat Pioneerirykmentin ja Pioneerivarikon alaa saman kaupungin sisällä.

Äsken käsittelin jo tämän aloitteen miinanraivauskeskuksesta tuon siviilikriisinhallintakeskuksen yhteydessä. Näen, että nämä molemmat liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa. Toivon, että aloitteet olisivat jatkovalmistelussa virikkeinä näitten asioitten eteenpäinmenolle. Näen, että Suomen pitäisi profiloitua ei Ottawan sopimuksen allekirjoittamisella eikä jalkaväkimiinoista luopumisella vaan miinanraivaustoiminnan kehittämisellä. Siihen todella tulisi panostaa entistäkin enemmän.

Aloitteella 593 olen halunnut tuoda esille sen arvokkaan työn, jota kotirintamalotat vuosikausia ovat tehneet. Toivon, että tämä jollakin tavalla näkyisi myös eläketurvassa. Aikanaan nuorten naisten nyt ollessa jo elämän kunnianarvoisessa iässä tämä olisi yhteiskunnalta tunnustus työstä, joka on ollut tarpeen silloin, kun sitä on tarvittu.

Aloitteella 594 kiinnitän huomiota pienten lukioitten etäverkko- ja aikuislukiotoiminnan kehittämiseen. Tällainen pienten lukioitten verkkotoimintahan on Konneveden lukion ja sen rehtorin Lauri Pirkkalaisen toimesta hyvässä vauhdissa meillä, mutta panostaminen auttaisi siihen, että nimenomaan maaseudulla olevat pienet lukiot ja yläasteet voisivat entistä modernimmalla tavalla palvella oppilaitaan ja myös aikuisopiskelijoita. Silloin tämä auttaisi näitten koulujen säilymistä ja olisi virikkeenä koulun koko ympäröivään yhteiskuntaan. Tämä osaltaan auttaisi myös maaseudun pysymistä asuttuna.

Tähän liittyy myöskin seuraava aloite 595 Haapamäen yhteiskoulun lukion valtionosuuden korottamisesta, jolle perusteena on se, että kyseisen koulun lukio palvelee kahta eri kuntaa, itse asiassa kahden eri maakunnan alueelta käyviä oppilaita, mutta ihan tuommoisen teknisen laintulkinnan vuoksi se ei saa sitä valtionosuutta, jota se saisi, jos Haapamäki olisi oma kuntayksikkönsä.

Aloite 596 menee myös Keski-Suomeen. Korpilahden kunnassahan ovat koulutuskeskuksessa tulleet yllättävät homeongelmat. Siellä joudutaan hävittämään pääosin keskustaajamassa olevat koulukiinteistöt, ja Korpilahden kunnan kokoiselle taloudelle tämä on ongelma, jossa tulisi nähdä tämä asia kyllä ihan erityiskysymyksenä.

Aloite 597 liittyy kulttuuriin. Matti Kassilan synnyinpaikkakunta Haapamäki on myös elokuvan paikkakunta. Siellä on filmattu Talvisota-filmi silloin, kun talvisodasta tuli 50 vuotta, monia muita filmejä, ja elokuvafestivaaleilla osaltaan halutaan nostaa ainutlaatuinen rautatie- ja maaseutukulttuurimiljöö esille. Tähän liittyy myöskin seuraava aloite Haapamäen vanhan yhteiskoulutalon kunnostamisesta; se on eräs maakunnan upeimpia hirsirakennuksia.

Haapamäen kulttuuriin liittyy myös aloite 599. Paikkakunnalla ovat Suomen höyryveturit. Nekin veturit, jotka ovat muualla, ovat Haapamäen höyryveturipuiston kirjoilla, vaikka ne on muualle deponoitu, lukuun ottamatta eräitä yksityishenkilöitten ostamia ja VR:n edelleen liikennekunnossa olevia. Kysymys on valtakunnallisesta rautatiekulttuuriperinnöstä, jossa vastuun ei tulisi olla vain pelkästään Keuruun kaupungin veronmaksajilla, vaan tulisi nähdä valtakunnallinen tärkeä kysymys, jotta yhtään ainutta höyryveturia, oman aikansa uljaita konepajateollisuuden tuotteita, ei enää tarvitsisi ainakaan kustannussyistä romuttaa.

Aloite 600 liittyy Haapamäen yhdyskunnan nostamiseen uuteen nousuun erillisprojektina. Viittaan tuohon valtion 700 työpaikan menetykseen 3 000 hengen yhdyskunnassa. Erityistoimet ovat tarpeen.

Läntisessä Keski-Suomessa, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Jämsänkosken Koskenpään alueella, aivan viime päivinä sudet ovat muodostuneet uhkaksi. MTK:n Keski-Suomen piiri on kiinnittänyt asiaan huomiota. Meidän tulisi päästä metsästykseen. Susiaidat eivät riitä. Sudet omaavat neljä jalkaa, ja niillä ne pääsevät toiseen naapuriin, jos jonkun naapurin koiratarha tai lammastarha on aidattu, ja tekevät siellä sitten vahinkojaan. Sudet ovat tottuneet koiran vereen. Koiran haukunta on niille ruokakellon kutsu, ja samalla ne tulevat entistä likemmäksi pihapiirejä. Jotta ihmiset uskaltaisivat mennä metsään marjaan, sieneen ja ulkoilemaan, tulisi kerta kaikkiaan suurpetokantaa vähentää, ja aloitteellani esitän luonnonystävällisyyden tähden tapporahojen myöntämistä suurpetojen kaadosta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Käyn myöskin omalta osaltani läpi muutamaa aloitetta, jotka olen tänne jättänyt, mutta ennen sitä haluan kiinnittää huomiota muutamiin muiden henkilöiden jättämiin aloitteisiin.

Täällä ed. Esa Lahtelan puheenvuorosta totean, että sen paras osa oli ehdottomasti se loppuosa, missä hän arvosteli oopperan rahoitusta. Äsken pikaisesti katsoin sitä tuolta kirjasta, ja jos oikein luin, se on noin 38 miljoonaa euroa vuositasolla, mitä oopperaharrastus suomalaisille veronmaksajille maksaa. Se on täysin kohtuuton rahasumma. Jos sitä vertaa esimerkiksi siihen, mitä liikuntajärjestöt saavat avustusta valtion taholta tai veikkausvoittovaroista, se summa on aivan toista luokkaa. Henkilökohtaisesti tulen kannattamaan ed. Soinin esitystä sitten, kun siitä salissa äänestetään.

Sitten täällä on aloite 654, jonka on jättänyt ed. Pentti. Tämä on Pirkanmaan kansanedustajien yhteisaloite määrärahan osoittamisesta Tampereen läntisen kehätien toisen vaiheen rakentamiseen. Paitsi että tässä on kyse tienpätkästä, jolla liikennemäärät ovat aivan Suomen huipputasoa, kyse on myöskin siitä, että siellä, kun ensimmäinen vaihe saadaan rakennettua ja jos sitä toista vaihetta ei saada, se sumppu ei siitä heltiä. Tämä on aivan keskeinen väylä Kolmostiellä ja vaikuttaa paitsi Pirkanmaan myöskin koko Kolmostien alueen aina Helsingistä Hämeenlinnan kautta Pohjanmaalle suuntautuvaan liikenteeseen, ja sen takia olisi minun mielestäni aivan välttämätön asia, että se saataisiin eteenpäin joko tässä budjetissa tai vähintään seuraavassa budjetissa. Oli täysin käsittämätöntä, että kun hallituksen infratyöryhmä pisti näitä asioita järjestykseen, niin toisin kuin virkamiehet esittivät, tämä Tampereen läntisen ohikulkutien toinen vaihe putosi sieltä kokonaan pois, vaikka se liikennemääriltään olisi kuulunut aivan kärkeen. Minun mielestäni olisi enemmän kuin kohtuullista, että liikennemäärillä olisi merkitystä silloin, kun valtion tiemäärärahoja jaetaan, eikä pelkästään sillä, mistäpäin sattuu olemaan ministeri kulloinkin. Se on vähän turhan huono peruste niitä rahamääriä jakaa.

Omissa nimissäni olen jättänyt aloitteet 812—814, joista 814 koskien Urjalan—Lehmussuon eritasoliittymää on myöskin Pirkanmaan edustajien yhteisaloite. Tämä asia on ollut jo pitkään vireillä, ja toivon, että se nyt pääsisi eteenpäin.

Sen lisäksi olen kiinnittänyt huomiota aloitteessa 813 Rautajoen alikulkusillan rakentamiseen Vammalaan. Tässä on kyse ei pelkästään tästä vaan yleisemminkin siitä, että Tampere—Pori-ratavälillä tehtäisiin näitä alikulku- ja ylikulkuratkaisuja, joihin ei ole osoitettu rahoja riittävästi.

Kaikkein eniten kuitenkin haluan puhua aloitteestani 812, joka on määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen. Koska periaatteeni on, että osoitan myöskin, mistä tämän tyyppinen määräraha katetaan, olen esittänyt, että tämä sama 6,2 miljoonan euron raha, jota esitän, otetaan pois momentilta 34.06.51 eli työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli vuonna 2003 32 500 ihmistä, vuonna 92 ainoastaan 5 000, eli suunta on ollut oikea, mutta ei vieläkään riittävä. Oppisopimuskoulutuksen suorittaneista oli työllisiä 88 prosenttia ja työttömiä ainoastaan 7 prosenttia. Tällä hetkellä 88 prosenttia hakijoista pääsee oppisopimuskoulutuksen piiriin. Jos näitä paikkoja lisättäisiin, kuten aloitteessani esitän, 1 100:lla, niin tämä määrä nousisi 92 prosenttiin.

Olen täysin varma, että tämä raha olisi tässä paljon tehokkaammassa käytössä kuin se on työvoimapoliittisen koulutuksen puolella, enkä viittaa tässä nyt pelkästään siihen, mitä MOT-ohjelma kertoi, toki siihenkin, mutta vaikkei kyse ole suoranaisista väärinkäytöksistäkään, niin kyllä siellä raha menee vähän niin kuin vesi hanhen selästä, että siellä hyvin vähän saadaan loppujen lopuksi aikaan.

En sinänsä vastusta sitä koulutusta kokonaisuudessaan — olen itse myöskin toiminut siellä opettajana ja tunnen sen asian aika hyvin — mutta vaikka määräraha olisi pienempikin, se voitaisiin kyllä kohdentaa niihin työttömiin, joille oikeasti on hyötyä työvoimapoliittisesta koulutuksesta, ja niinhän se tulisikin kohdentaa, koska sillä koulutuksella on vain ja ainoastaan se tavoite, että se helpottaa työttömien työllistymistä.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kannattaa ed. Pentin aloitetta numero 653, jossa määrärahan osoittamista esitetään maaseutuneuvonnan rahoittamiseen. Alati muuttuva maaseutu- ja maatalousympäristö tarvitsee neuvontaa. Varsinkin vuosi 2006 tuo valtavia muutoksia ja paineita maatalouden tuki- ja talouspolitiikkaan. Neuvonnan rooli korostuu näin maatalousyrittämisessä.

Myös, puhemies, 4H-järjestön rahoituksen turvaaminen on tärkeää ja kannatan ed. Vihriälän tekemää aloitetta 974.

Yrittäjyyden tukeminen on nuorison keskuudessa tärkeää jo varhaisessa vaiheessa, ja maanlaajuinen toiminta vaatii taloudellista ja erityisesti pysyvää tukea. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa voidaan näin tukea ja se tukee työllisyystavoitetta. Määrärahalla Suomen yrittäjäopiston perusrahoitukseen — talousarvioaloitteeni numero 70 — tuetaan Suomen Yrittäjäopiston elämää ja sen toimintaa Hämeessä. Suomen Yrittäjäopisto toteuttaa yrittäjille suunnattua koulutusta tällä hetkellä Kauhavan lisäksi yli kymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea. Hämeen Yrittäjät ry:n aloitteesta Suomen Yrittäjäopisto on käynyt neuvotteluja yhteistyömahdollisuuksista ja -muodoista erityisesti Kanta-Hämeen alueella. Yhteistyö ulottuu koskemaan tulevaisuudessa koko eteläistä Suomea. Suomen Yrittäjäopiston Hämeen-malli on toimiva kokonaisuus, jonka toiminnalliset puitteet saadaan nopeasti koulutus- ja kehittämispalveluja tuottavaksi.

Opetusministeriön Suomen Yrittäjäopistolle suuntaama perusrahoitus mahdollistaa toiminnan käynnistämisen jo tänä syksynä. Ensi vuoden alusta on perusteltua ja tarpeellista saada selkeä lisärahoitusosuus toiminnan laajamittaiseksi järjestämiseksi. Nykyisellä tasollaan Suomen Yrittäjäopistolle myönnetty perusrahoitus ammatilliseen lisäkoulutukseen ei näillä näkymin turvaa riittäviä toimintaedellytyksiä eikä takaa riittävää vakautta ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän palvelutehtävän hoitamiseen. Siksi tämä aloite.

Talousarvioaloitteessani numero 71 määrärahan osoittamista esitetään Raparanta—Kauhajärvi-paikallistien peruskorjaukseen. Kauhavan kaupungissa sijaitsevan Raparanta—Kauhajärvi-paikallistien parantaminen välillä Pelkkikangas—Raparanta on ollut Tielaitoksen korjauslistalla jo vuodesta 1999 lähtien. Kauhavan kaupunki on teettänyt omalla kustannuksellaan tien parantamissuunnitelman, jonka mukaan korjauksen kustannusarvio oli tuolloin markka-aikana 8,6 miljoonaa. Tietä on kunnostettu Tielaitoksen toimesta 84 900 eurolla, josta Kauhavan kaupunki on maksanut 16 818 euroa. Suoritetuista korjauksista huolimatta tie on edelleen varsinkin kelirikkoaikana, ja kun lauhkea vyöhyke ei sinne asti ylety, erittäin huonossa kunnossa. Tiellä on raskasta maatalousajoa, ja tietä rasittaa voimakas läpikulkuliikenne sekä tien varrella sijaitseva betoniasema ja lukuisat muut elinkeinonharjoittajat.

Arvoisa puhemies! Näille talousarvioaloitteille toivotan itsekin menestystä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jätin kahdeksan talousarvioaloitetta. Näistä talousarvioaloitteista seitsemän kohdistuu tieasioihin ja yksi järjestötalojen ylläpitokustannuksiin.

Aloitettani n:o 1, määrärahan osoittamista seurantalojen ja työväentalojen ylläpitokustannuksiin, perustelen sillä, että opetusministeriö on tukenut maassamme seurantalojen ja työväentalojen peruskorjauksia vuodesta 1979 alkaen. Arvion mukaan valtion tuella on peruskorjattu yhteensä noin 2 000 nuorisoseuran-, työväen-, kotiseutuyhdistyksen-, kylä-, kaupunginosayhdistyksen- ja maamiesseuran taloa.

Valtion tuen osuus peruskorjauksista on noin 25 prosenttia kokonaiskustannuksista. Yhteiskunnan tuki suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisjärjestöjen omistamien järjestötalojen peruskorjauksiin on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että järjestötalojen kunto, osa suomalaista rakennettua kulttuuripääomaa, on säilynyt hyvänä tähän päivään asti. Valtionkin intressissä lienee huolehtia siitä, että valtionavustuksilla peruskorjatut järjestötalot pystytään pitämään ajanmukaisessa toimintakunnossa myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että talojen harrastustilojen taso vastaa nyky-yhteiskunnan ihmisten tarpeita ja vaatimuksia. Järjestötalojen edellä mainitun tason mukainen ylläpito kuluttaa kansalaisjärjestöjen toimintaresursseja kohtuuttomasti tämän päivän yhteiskunnassa, koska talojen kustannuksien kattamiseen menee suurin osa järjestöjen toiminnallisista ja taloudellisista voimavaroista.

Järjestötalon keskimääräinen ylläpito maksaa omistajayhdistykselle noin 5 000 euroa vuodessa. 2 000 järjestötalon ylläpitokustannukset ovat vuodessa yhteensä 10 miljoonaa euroa. Tästä kokonaiskulusta valtionavustus voisi olla 1 000 euroa järjestötaloa kohti vuodessa eli 20 prosenttia vuotuisista ylläpitokustannuksista. Avustuksen ehtona tulisi olla tietysti, että järjestötaloyhteisön toiminta kattaisi järjestölle määritellyt sääntöjen mukaiset toimintamuodot ja -kriteerit.

Edellä olevan perusteella allekirjoitti lisäkseni 41 kansanedustajaa tämän talousarvioaloitteen n:o 1.

Talousarvioaloitteessa n:o 2 esitän määrärahan osoittamista kantatie 63:n perusparantamiseen välillä Evijärvi—Kaustinen. Tämä kantatie muodostaa tärkeän ja vilkkaan liikenneyhteyden Etelä-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaan kautta Pohjois-Pohjanmaalle. Tieyhteyttä käyttämällä on esimerkiksi lyhin matka Lapualta Ouluun. Kantatietä on kunnostettu molempien päiden osalta sekä Kauhavan että Ylivieskan suunnasta. Evijärven ja Kaustisen väli on edelleen korjaamatta. Se on kapea ja mutkainen. Tie ei tällä osuudella täytä rakenteeltaan ja leveydeltään kantatieluokan vaatimuksia, ja tämä tieosuus on noin 30 kilometrin mittainen.

Kantatie 63:n perusparantaminen ja leventäminen välillä Evijärvi—Kaustinen on joustavan liikennöinnin ja liikenneturvallisuuden kannalta tarpeellista. Perusparantamisen yhteydessä on myös tärkeää huomioida tarvittavien kevyen liikenteen väylien rakentaminen Evijärvellä Högnabbassa, Kortjärvellä ja Kaustisella.

Talousarvioaloite n:o 3 on määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Alajärven Luoma-aholla kantatiellä 68. Tällä alueella on tien varrella runsaasti asutusta ja teollisuutta. Alueella sijaitsee noin 350 työpaikkaa, joista suurin osa on Mäkelä Alu Oy:ssä sekä Rannila Rautaruukki Groupissa. Myös ala-asteen koululaiset käyttävät edellä mainittua tietä koulumatkoihin.

Talousarvioaloite n:o 4 on niin ikään määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Lappajärven Itäkylässä samoin kantatiellä 68. Tielaitos tekeekin suunnitelmaa kantatien 68 parantamiseksi pidemmällä aikavälillä. Lappajärven kunnan alueella on tehty aloitteita ja esityksiä siitä, että liikenneturvallisuutta tulisi parantaa kantatiellä 68 varsinkin nimenomaan Itäkylän kohdalla. Liikennemäärät ovat tällä kantatiellä jatkuvasti lisääntyneet, ja varsinkin raskas liikenne alueella on runsasta. Siellä ovat tietysti pyöräilijät ja jalankulkijat raskaan liikenteen seassa tuolla kyläalueella.

Talousarvioaloite n:o 5 on määrärahan osoittaminen paikallistien peruskorjaamiseen Leppälänkylän ja Länsikylän välillä Kuortaneella ja Lehtimäellä. Tämän tien huono kunto ja vuosittaiset painorajoitukset haittaavat tienvarren teollisuuden raskaita kuljetuksia, ja nykyisen sorapintaisen ja routivan tien palvelutaso ei kaikkina vuodenaikoina pysty vastaamaan elinkeinoelämän ja asutuksen tarpeisiin. Paikallisen asutuksen lisäksi tien vaikutuspiirissä toimii noin 15 yritystä.

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioaloite n:o 6 on määrärahan osoittaminen paikallistien Keisala—Pesola peruskorjaamiseen Soinissa ja Alajärvellä. Tämä tieyhteys on merkittävä tavaraliikenteen ja puutavarakuljetusten liikenneyhteys. Turvekuljetusten määrä Pietarsaaren polttolaitokseen lisääntyy uusien alueiden tullessa käyttöön. Kuninkaanjoen Yrityslaakson puuosaamiskeskittymän kehittäminen lisää myös raskasta liikennettä tieosuudella. Vuorenmaan matkailukeskuksen toiminta ja toiminnan kehittäminen edellyttävät myös hyvää tieyhteyttä valtatielle Alajärvi—Kyyjärvi.

Talousarvioaloite n:o 7 on määrärahan osoittaminen paikallistien peruskorjaamiseen Tyynismaan ja Viinikan välillä Kortesjärvellä ja Kauhavalla. Tämän paikallistien raskas liikenne on lisääntynyt samoin voimakkaasti, ja tähän ovat vaikuttaneet suuret turvetuotantoalueet, joita tien vaikutuspiirissä on useita. Uusia turvetuotantoalueita on myös perusteilla. Maatalouden ja paikallisen asutuksen lisäksi edellä mainitun tien varrella on mattokutomotoimintaa, valimotoimintaa ja metallipajoja.

Arvoisa herra puhemies! Sitten viimeinen talousarvioaloitteeni n:o 8, joka on määrärahan osoittaminen paikallistien peruskorjaamiseen Tanelinmäen ja Lepistönmäen välillä Kortesjärvellä ja Evijärvellä. Tällä paikallistiellä liikennöi päivittäin niin ikään paljon raskasta kalustoa, kuten esimerkiksi tukki- ja turverekkoja, maitoautoja, eläinkuljetusautoja, rahtirekkoja, koulubusseja sekä maatalouden koneita. Keväisin ja syksyisin painorajoitukset ja tien huono kunto vaikuttavat tienvarsiasukkaan liikennöintiin, toimeentulon hankkimiseen sekä elinkeinon harjoittamiseen. Tämän paikallistien pituus on noin 14 kilometriä, ja sen varrella on kotitalouksia noin 60 kappaletta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minullakin on muutama talousarvioaloite. (Ed. S. Lahtela: Ovatko ne tärkeitä?) Muutamista aloitteista otan tässä esille joitakin kohtia.

Täällä keskusteltiin pitkään lakimuutoksesta kestävän metsätalouden rahoituksesta, ja minusta siinä kaksi asiaa oli vähän niin kuin sekaisin. Tämä lakimuutos, joka täällä oli käsittelyssä, on sinänsä askel oikeaan päin ja vie tätä asiaa eteenpäin. Mutta sitten tämä rahoitus on aivan toinen juttu, ja minusta juuri näissä talousarvioaloitteissa voidaan tähän rahoituspuoleen puuttua. Kun metsäkeskusten arvion mukaan tällä hetkellä tarvitaan 9 miljoonan euron lisärahoitus kaikkien rahoituskelpoisten hankkeiden toteuttamiseksi ja kun näillä toimilla kaiken lisäksi luodaan runsaasti työpaikkoja, parannetaan metsien kuntoa ja saadaan aikaan myös parempaa puuainesta, niin esitänkin sinne 9 miljoonan euron lisärahoitusta, jotta tämä rahoitusvaje saadaan peitettyä. Tämä oli yksi aloite.

Sitten tässä ovat varsin monet hallituspuolueidenkin edustajat, niin kuin edustajat Oinonen ja Ahonen, näitä tieverkon rahoja esittäneet hyvinkin monelle kohteelle. (Eduskunnasta: Ne ovat tärkeitä!) — Ne ovat erittäin tärkeitä. — Siinä mielessä minä teenkin tämmöisen kokonaisvaltaisemman esityksen yhdessä ed. Markus Mustajärven kanssa. Koska me molemmat olemme myöskin tuolta haja-asutusalueelta, nämä asiat ovat hyvin lähellä meitä ja olemme nähneet tieverkon rapautumisen. Eli tiemäärärahojen osoittaminen edellä mainittujen alueiden tieverkkoon on yksi keino turvata yrittämisen ja asumisen edellytyksiä myös kasvukeskusten ulkopuolella. Tämmöisenä ihan lisäyksenä yleensäkin haja-asutusalueiden tieverkolle me esitämme hyvin maltillista summaa, jotta myöskin sitten hallituspuolueiden edustajat voivat äänestää tämän puolesta. Tämä ei varmasti vielä budjettia kaada mihinkään, eli 15 miljoonaa euroa haja-asutusalueiden tieverkon kunnossapitoon ja peruskorjaukseen.

Arvoisa puhemies! Sitten menen vähän ehkä paikallisempiinkin asioihin. Hallitushan nimesi Raahen seutukunnan sekä Uudenkaupungin ja Mäntän alueet äkillisten rakennemuutosten alueiksi. Kaikki varmaan muistavat, silloin puhuttiin myös kriisialueista. Nopea rakennemuutos on aiheuttanut näillä alueilla työttömyyttä ja suuria taloudellisia vaikeuksia edellä mainittujen alueiden ihmisille, kunnille ja yrityksille. Valtion on mielestäni nyt tuettava erityistuella näitä alueita, aivan niin kuin muun muassa SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma on esittänyt. Kun hän vieraili Pohjois-Suomessa, hän oli tällaisen esityksen siellä tehnyt. Me näemme, että kuntaministeri Manninen ei esimerkiksi osoittanut juuri näille alueille rahoituksen lisäystä, niin kuin Heinäluoma esitti, vaan Manninen esimerkiksi Raahen osalta melkein puolitti harkinnanvaraiset verrattuna edelliseen vuoteen.

Sen takia teenkin nyt tämmöisen konkreettisen esityksen vuoden 2005 talousarvioon eli esitän sinne näille nimetyille kolmelle alueelle 10 miljoonan euron lisäystä. Siinä on kolme aluetta, jotka hallitus on todennut tällaisiksi erityistukialueiksi. (Ed. Kankaanniemi: Se on kotiin päin vetoa!) — Ed. Kankaanniemi, epäilettekö ettei siellä ole näitä suuria äkillisiä rakennemuutoksia? Toivon, että myöskin te kristilliset voisitte olla tukemassa näitä alueita, jotka varmasti ovat todella suurien vaikeuksien edessä. Kun me saamme tukea myöskin ed. Heinäluomalta, SDP:n puoluesihteeriltä, niin minä uskon, että tämä asia tulee varmaan hoitumaan.

Sitten, arvoisa puhemies, lopuksi Raahen syväväylähanke (Ed. Kankaanniemi: Taas kotiin päin vetoa!). — Tämä on koko kansantalouden kannalta hyvin tärkeä hanke. — Raahen sataman kokonaisliikennehän vuonna 2002 oli 6,3 miljoonaa tonnia. Satama on nykyisin Suomen viidenneksi suurin satama ja suuren raaka-ainetuontimääränsä johdosta Suomen kolmanneksi suurin tuontisatama. On Suomen perusteollisuuden kannalta tärkeää, että Raahen väylähanke hoidetaan, jotta terästehtaan kilpailukyky ja toimintaedellytykset tulevat turvatuksi. Liian matala meriväylä on tässä meillä ongelma ja rajoittaa muun muassa tuontikuljetuksia. Näin ollen tämä on aivan välttämätön hanke.

Tässähän oli sellainen tilanne, että edellinen hallitus oli Raahen syväväylähankkeen rahoitusta esittämässä jo tälle vuodelle ja ensi vuodelle, mutta nyt näyttää, että hanke lykkääntyy. Ministeri Luhtanen on kyllä antanut ymmärtää, että tämä toteutetaan, mutta nimenomaan, kun rahoituspäätöstä ei tule, ei näitä töitä päästä aloittamaan. Jos näin tätä asiaa lykätään, niin tämä taitaa siirtyä seuraavalle hallitukselle. Siinä mielessä nyt on tähän syytä saada 5 miljoonan euron rahoitus ensi vuodelle, jotta työt voidaan käynnistää ja voidaan tämä koko kansantaloudelle tärkeä syväväyläasia hoitaa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Haapoja puhui niin hyvin ja kauniisti syvän roudan, ankaran pakkasen ja kovan talven alueesta, Kauhavan teistä ja Kauhavan suunnan teistä, että lämpimästi kannatan hänen näkemystään tässä asiassa. Siellä puheen perusteella ollaan todella ankeissa ja vaikeissa oloissa olemassa, ja sen takia näitten asioitten kuntoon saattaminen olisi ainutlaatuisen tärkeätä. (Ed. Valpas: Kannattakaa Raahenkin hankkeita!) — Tämän osalta ed. Valpas, asemanne tulee vielä. (Naurua)

Täällä puhemies sanoi, että on syytä kiinnittää siihen huomiota, millä numerolla olevaan talousarvioaloitteeseen viitataan. Täällä ed. Oinonen otti esille ed. Hemmilän talousarvioaloitteen 118, Määrärahan osoittaminen Kustavin ja Lokalahden välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen. Tähän oli mahdollisuus viime viikonvaihteen aikana eduskunnan Eräkerhon vieraillessa Metsästäjäliiton hirvijahdissa siellä päästä oikein syvällisesti tutustumaan ja näkemään. Näin nähden näen, että kyllä tämä nyt pitäisi saattaa järjestykseen ja kuntoon. Ainakin oman henkilökohtaisen tutkiskelun perusteella on todella tärkeästä tiestä kysymys. Tämä näin yleisesti ottaen.

Mutta, herra puhemies, tässä menneinä aikoina on ilmestynyt uutta kirjallisuutta. Eduskunnan edellisen kauden puhemies Riitta Uosukainen on kirjoittanut kirjan "Nuijanisku pöytään" ja täältä lyhyt lainaus: "Poliitikot ovat hyvin koulutettuja hölmöjä, jotka opettelevat ja puhuvat kuin palindromeja eli samoja ilmauksia, jotka ovat luettavissa takaperinkin. Heidän kielensä on köyhää. Manhattanin mustan sanavarasto käsittää 200 sanaa, ja poliitikot ovat samassa luokassa. He pakenevat onttojen käsitteellisten sanojen taakse ja puhuvat niin sanotusti varman päälle eivätkä ota kielellistä tai mielellistä riskiä. Heidän johtava päämääränsä on pyrkimys enemmistöön, ja enemmistö on aina väärässä."

Herra puhemies! Otin tämän sitä varten esille, että kun luin nämä talousarvioaloitteet, niin valitettavasti täällä ei ollut yhtään sellaista aloitetta, missä olisi osoitettu määrärahaa nuorten kyvykkäitten, lahjakkaitten tulevien kirjailijoitten tukemiseen ja kouluttamiseen. Tämä olisi kuitenkin ollut ainutlaatuisen tärkeä asia ottaa huomioon ja tehdä. Mutta ehkä tähän tulee joskus myöhemmin.

Herra puhemies! Samasta kirjasta löytyy seuraava lainaus, missä todetaan: "Toivottavasti media lakkaa korostamasta näiden, sitä paitsi kalliiksi käyvien, edustajien ahkeruutta, sillä se on näennäistä, eikä johda tuloksiin." Tässä yhteydessä on mainittu muutamia eduskunnan tärkeitä edustajia, jotka ilmeisesti ovat kiinnittäneet näihin epäkohta-asioihin huomiota ja myöskin talousarviokeskusteluissa ovat hoitaneet näitä kalliita äänestyksiä. Valitettavasti ainakin itse omalta kohdaltani muistan kovin vähän niistä läpi menneen.

Kun täällä nyt on otettu yleisluonteisesti kysymys siitä, niin kuin sanoin aikaisemmin, että pitää mainita aloitteen numero, mistä on kysymys, toteaisin niin, että olen lämpimästi tukemassa näitä Lahteloitten tekemiä aloitteita. Niitä on yhteensä 113 kappaletta, mistä pääosa on ed. Esa Lahtelan hyviä aloitteita. Tarkastin ne kaikki, että niissä ei ollut yhtään miinaa. Numeroita löytyy talousarvioaloitteesta 365 lähtien ja päättyen 478:aan. Sillä välillä ei ole olemassa muita kuin hyviä aloitteita, niin kuin nämä yleensä ovat.

Ed. Valpas kiinnitti aikaisemmin huomiota siihen, millä aiotaan maksaa tämä asia. Mielestäni tämä asia tulee kuntoon ja järjestykseen sillä, että vähän helpotetaan näistä veronkevennyksistä ja hoidetaan nämä asiat kuntoon ja sitä kautta maan talouselämä pyörimään parempaan järjestykseen. Niin tämä valtiontalous myöskin tämän asian kestää ja pitää päällänsä.

Herra puhemies! Yksi tärkeä asia, mitä erityisesti haluaisin korostaa äsken mainittujen lisäksi, on ed. Paajasen talousarvioaloite 634, mihin toivon myöskin, että ed. Väistö seuraavassa puheenvuorossaan ottaa kantaa ja tukee tämän varusmieskoulutuksen säilyttämistä myöskin Immolassa ja Ivalossa. Jos sitä Immolasta ja Ivalosta vähennetään, niin Kontiorantakin siinä asiassa on vaarassa ja sillä perusteella Pohjois-Karjala. (Ed. Väistö: Näin!) — Nimenomaan, olemme yhteisellä asialla. — Tämä 3,4 miljoonan lisämääräraha pitää tähän löytyä. Silloin nämä asiat tulevat järjestykseen ja kunnialliseen hoitoon. Tämä on Kymen vaalipiirin kansanedustajien yhteinen aloite olemassa, mutta tässä ajetaan myöskin Pohjois-Karjalan ja Lapin asiaa. Herra puhemies, toivon, että näillä monisanaisilla käänteillä nämäkin asiat tulisivat kerrankin kuntoon, kun eduskunta tämän budjetin käsittelee.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Pohjois-Karjalan kansanedustajien yhteisistä talousarvioaloitteista otan esille aloitteen n:o 1035. Siinä ehdotetaan lisämäärärahaa Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen. Joensuun tutkimuskeskusta on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti. Tavoitteenahan on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan saavuttaa 100 vakinaisen henkilön määrä vuoteen 2005 mennessä. Tästä tavoitteesta ollaan jonkin verran jäljessä. Nyt vakinaisia virkoja on 75. Tämän lisäksi on ulkopuolisen projektirahoituksen turvin määräaikaisia tutkijoita ja muuta työntekijäkuntaa noin 50.

Tutkimuskeskukselle on Joensuuhun valmistunut uudet toimitilat. Kyseessä on suurin puurakenteinen toimistorakennus koko maassa. Tämä merkitsee vuodesta 2005 alkaen pysyvää lisävuokrakulua Joensuun tutkimuskeskukselle 0,6 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksessa on 0,3 miljoonan euron vuotuinen lisäys tähän, mutta myös henkilöstön osalle tarvittaisiin lisämäärärahaa uusien vakanssien perustamiseen. Tähän tarvittaisiin 0,3 miljoonan euron vuotuinen lisäys. Näin Joensuun tutkimuskeskusta kyettäisiin kehittämään lähes alkuperäisessä aikataulussa. Vuotuinen lisärahoitustarve olisi 1 miljoonan euron luokkaa.

Todettakoon, että merkittävä lisäpanostus Joensuun tutkimuskeskukselle on tulossa itse hankitun rahoituksen kautta. Jo tänä päivänä Metlan kaikista toimintayksiköistä Joensuun yksikkö hankkii ulkopuolista rahoitusta suhteellisesti enemmän kuin mikään muu yksikkö. Tämä on osoitus Joensuun osaamisen arvostuksesta.

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen rahoitustarve tässä jo tulikin ed. Seppo Lahtelan puheenvuorossa esille. Aloitteessani 1033 ehdotan myös toimintamäärärahan lisäämistä 3,4 miljoonalla eurolla. Tämä toimintamenojen tasokorotus on itse asiassa jo tämän vuoden talousarviossa eduskunnan edellyttämä. Tämän vuoden talousarviota käsitellessään eduskunta edellytti, että Rajavartiolaitos ylläpitää varusmieskoulutusta kaikissa neljässä rajajääkärikomppaniassaan sekä huolehtii itärajan rajaturvallisuudesta ja käynnistää eräitä pitkään keskeytyksissä olleita investointeja. Tämän vuoksi tämän vuoden, 2004, talousarvioon lisättiin 3,4 miljoonan euron määräraha, jota nyt tulisi jatkaa pysyvänä tasokorotuksena. Laitoksellahan on yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena ja tehtävänä huolehtia, että maassamme on Euroopan turvallisimmat ulkorajat ja että maamme meripelastustoimi on Euroopan paras. Näistä tehtävistä samoin kuin rajavalvonnasta, rajatarkastuksesta, pelastustoiminnasta ja muista laitokselle annetuista tehtävistä suoriutuakseen Rajavartiolaitos tarvitsee tuon 3,4 miljoonan euron toimintamenojen tasokorotuksen eduskunnan tarkoittamalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä on talousarvioaloite 1034, jossa ehdotan torjuntavoittojen muistomerkkihankkeen suunnitteluun määrärahaa. Suomen kohtalohan oli kuusi vuosikymmentä sitten veitsenterällä. Kesällä 1944 Suomi pystyi kuitenkin ratkaisutaisteluissa torjuntavoittoihin Talissa ja Ihantalassa, ja viimeisissä suurtaisteluissa vihollinen lyötiin Ilomantsin taisteluissa rajakenraali Raappanan johdolla. Sotien jälkeen olemme saaneet rakentaa maatamme rauhan oloissa ja kansakuntana osaamme arvostaa turvallisia oloja ja rauhaa turvaavaa politiikkaa. Suomen nykyisten rajojen sisällä vain Ilomantsissa on paikkoja, joissa on käyty divisioonatason taisteluja niin talvi- kuin jatkosodassakin. (Ed. S. Lahtela: Puhuja on oikeassa!) Laatokan pohjoispuolella saavutettiin Suomen kohtalon kannalta merkittäviä torjuntavoittoja jo talvisodassa. Eräs tällainen paikka on Tolvajärvi nykyisen Tuupovaaran kohdalla. Siellä joulukuussa 12. päivänä 1939 saavutettiin merkittävä voitto.

Voidaankin sanoa, että Pohjois-Karjala on oikea paikka sotiemme torjuntavoittojen kansalliselle muistomerkille. Tällainen arvokas muistomerkki olisi itsenäisen ja kansanvaltaisen kansakunnan kunnianosoitus itsenäisyyden taistelleelle ja hyvinvoinnin perustan luoneelle veteraanipolvelle. Näkyvä muistomerkki muistuttaisi myös tulevia sukupolvia torjuntavoittojen arvokkaasta perinnöstä sekä myös mittaamattomista menetyksistä ja itsenäisyyden saavuttamiseksi annetusta uhrista.

Klaus  Pentti /kesk:

Herra puhemies! Olen tehnyt kaksi talousarvioaloitetta. Ensimmäinen niistä, talousarvioaloite 653, on määrärahan osoittaminen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen. Valtion vuoden 2005 tulo- ja menoarvioesityksessä on maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen neuvontaan esitetty 8 400 000 euroa ja kotieläinjalostukselle 769 000 euroa, mikä on vastaavasti 302 000 ja 324 000 euroa pienempi kuin vuonna 2004. Valtionapu kohdistuu neuvontaan, jonka toteuttavat ProAgrian suomenkieliset ja ruotsinkieliset maaseutukeskukset sekä ProAgria Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta Skjo sekä keinosiemennysosuuskunnat.

Valtionavun yhtenä tavoitteena on turvata kattavat neuvonta- ja keinosiemennyspalvelut kaikkialla Suomessa. Pidän tärkeänä, että maaseutuneuvonnan valtionapu säilyisi vuoden 2004 tasolla. Maaseutuneuvonnan valtionapuja on leikattu, lamavuosina ne puolitettiin, ja edelleen vuodesta 1995 lähtien nämä neuvonnan valtionavut ovat alentuneet 1,5 miljoonaa euroa, ja kun otetaan huomioon palkkakustannusten nousu, reaaliarvon aleneminen on ollut 4,1 miljoonaa eli noin 40 prosenttia. Eduskunta päätti tehdä osittaisen inflaatiokorjauksen vuoden 2004 budjettiin, mutta nyt tehty budjettiesitys vuodelle 2005 leikkaisi tämänkin pois.

Neuvonta- ja jalostusjärjestöjen kannalta tämän valtion rahoitusosuuden säilyminen 20 prosentin tasolla on tärkeää. Euroopan maiden neuvontaorganisaation yhteisessä kokouksessa todettiin, että valtioiden tulisi olla noin 20 prosentin osuudella rahoittamassa neuvontajärjestöjen toimintaa, jos halutaan varmistaa, että kansallisesti tärkeät maatalouden ja maaseudun kehittämisasiat suoritetaan koko maassa. Tehokas keinosiemennystoiminta on ratkaisevassa roolissa kehitettäessä suomalaisen kotieläintalouden kilpailukykyä, ja edellä kuvatut toiminnat ovat erityisen tärkeitä EU:n uuden ohjelmakauden Agenda 2007 tuomien haasteiden ratkaisemisessa suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn kannalta.

Toinen talousarvioaloitteeni 654 on Pirkanmaan kansanedustajien yhdessä tekemiä aloitteita, joita jo ed. Satonenkin täällä kannatti. Aloite koskee määrärahan myöntämistä Valtatie 3:n Tampereen läntisen kehätien kakkosvaiheen rakentamiseen. Valtatie 3:n Tampereen läntisen kehätien ykkösvaiheen rakentaminen on käynnissä. Tieosuus on valtakunnallisesti merkittävä, koska se yhdistää useat Suomen voimakkaimmin kehittyvät alueet Helsingistä Hämeen ja Pirkanmaan kautta Satakuntaan, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Tie välittää merkittävän osan Länsi-Suomen tieliikenteestä myös Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen. Valtatien vaikutusalueelle sijoittuu vajaa kolmannes maamme työpaikoista. Vaikka tien parannustyö on käynnissä, tulevat hankkeen myönteiset kokonaisvaikutukset näkyviin vasta koko tiejakson valmistuttua. Tästä syystä Tampereen läntisen kehätien kakkosvaiheen rahoitus tulee varmistaa siten, että tien rakentaminen voi jatkua keskeytyksettä ykkösvaiheen valmistumisen jälkeen.

Muista Pirkanmaan kansanedustajien yhdessä tekemistä aloitteista haluan erityisesti korostaa talousarvioaloitetta 1051, jonka on tehnyt Jaana Ylä-Mononen ja joka koskee Valtatie 3:n turvallisuusjärjestelyjä välillä Parkano—Hämeenkyrö. Tieväli on erittäin runsaasti liikennöity ja erittäin vaarallinen. Siellä on tapahtunut tänäkin vuonna kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, ja olisi tärkeää, että tämä tieosuus saataisiin turvallisemmaksi.

Myös näitä keskeisiä Pirkanmaan liikenneturvallisuusjärjestelyjä on talousarvioaloitteessa 814, jonka ed. Arto Satonen on tehnyt. Aloite koskee Valtatie 9:llä Urjalan Lehmussuon eritasoliittymää. Tämä liittymäjärjestely on Valtatie 9:llä erittäin tärkeä ja kiireellinen hanke.

Ed. Mikko Kuoppa on tehnyt talousarvioaloitteen 327, johon Pirkanmaan kansanedustajat ovat yhtyneet myöskin. Se koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen liittymäjärjestelyjä Valtatie 9:llä.

Ed. Reino Ojala on tehnyt talousarvioaloitteet 620 ja 621, ja haluan myös kannattaa näitä, samoin kuin näitä muitakin Pirkanmaan kansanedustajien yhdessä tekemiä aloitteita. Ed. Reino Ojalan aloitteet koskevat Valtatie 9:ää ja siinä ohituskaistojen suunnittelua Murhisaaren kohdalla Valtatiellä 11 sekä liittymäjärjestelyjä Valtatie 9:llä. Lisäksi näissä Pirkanmaan kansanedustajien aloitteissa on ylipäätään liikenneturvallisuuteen liittyviä parannusehdotuksia, kevyen liikenteen rakentamiseen liittyviä aloitteita. Haluan sitten näiden käsittelyn yhteydessä näitäkin olla kannattamassa.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnan täysistuntosali lunastaa paikkansa tärkeimpien poliittisten aloitteitten ja ideoitten julkistamis- ja käsittelypaikkana, kuten emeritapuhemies Riitta Uosukainen kirjassaan sanoo. Käsittelemmehän talousarvioaloitteita, joiden eteen kansanedustajat avustajineen ovat tehneet paljon työtä. Kunnat ovat näitä valmistelleet, maakunnalliset liitot ovat valmistelleet, ja tämän vuoksi on hyvä, että näistä voidaan täällä myös keskustella.

Jatkan aloitteesta 600 eteenpäin aloitteeseen 616. Täällä ed. Vihriälä viittasi jo Jyväskylä—Vaasa-valtatien rakentamiseen. Minulla on vastaava aloite, 610, jonka on valmistellut Keski-Suomen Liitto, ja se on Keski-Suomen kansanedustajien yhteinen aloite. Toivon, että tämä aloite voisi vihdoinkin edetä yhdessä ed. Vihriälän tekemän aloitteen kanssa. Tuo tiehän on Vaasa—Jyväskylä-tie, joka pätkii. Toki sitä kulkemaan pääsee ja se on merkitty Jyväskylä—Seinäjoki-osuudelta Valtatieksi 18, mutta se ei ole Multia—Ähtäri-välin osuudelta ainakaan miltään osin valtatietasoinen. Enemmistö, kuten Uosukainen toteaa, on väärässä: aina kun on äänestetty, tämä tie ei ole mennyt läpi. Toivottavasti nyt löydetään enemmistö, joka on oikeassa, kun tästä äänestetään, että tuo tien rakentaminen saataisiin jatkumaan.

Edelleen minulla on aloitteita, joilla olen tuonut maakunnan tieverkon parantamisia esille, muun muassa Karstulan—Soinin väli, liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, muun muassa Valtatie 23 välillä Haapamäeltä Keuruulle ja Keuruulta edelleen Kalettoman Pioneerivarikon tienhaaraan. Näillä olisi oma merkitys, jos ajatellaan lisääntyvää kevyttä liikennettä.

Aloite 606 liittyy Multia—Saarijärvi-yhteyteen, Keuruu—Saarijärvi itse asiassa, jos puhutaan kahdesta maakuntakaupungista, välillä Pajupuro—Sahrajärvi. Pajupuroltahan oli ansiokas edesmennyt kansanedustaja Esko Härkönen, joka ansiokkaasti sai Pajupuron tieyhteydet kuntoon, mutta juuri tämä väli, Pajupuro—Saarijärvi, odottaa vielä parantajiaan.

Aloite 611 on Haapamäki—Pori-radan käyttöönoton perusselvityksen tekemiseen tähtäävä. Tuo ratahan on osaltaan edelleen VR:n liikenteessä Parkanosta Kankaanpäähän Puolustusvoimien ja puutavarakuljetusten käytössä ja Parkanosta Aitonevalle puutavaran ja turvekuljetusten käytössä. Sitten Haapamäki—Virrat-väli on matkailuliikenteessä, mutta osalla kasvaa jo jonkunlainen männikkö, vaikka kiskot ovat olemassa. Olisi toivottavaa, että tämä rata voitaisiin vesoa auki ja se palvelisi vaikka resiinaliikenteessä matkailukäyttöä ja selvitettäisiin sen käyttöönotto. Se olisi vaihtoehtoinen reitti Sisä-Suomesta Porin ja Rauman satamien suuntaan.

Aloitteella 613 kiinnitän huomiota lääkäreitten yöpäivystykseen ja terveyskeskusten palvelutason turvaamiseen. Yöaikaan monet kokevat turvattomuutta, kun päivystävä lääkäri saattaa olla hyvinkin kaukana. Jos on todella vakava tilanne, silloinhan tietysti sinne mennään ambulanssilla. Saattaa olla, että senkin saanti kestää, jos se seutukunnan ainut päivystävä ambulanssi on siellä sadan kilometrin päässä ajossa. Ennen kuin sitten auto on takaisin sieltä uutta kyytiä antamassa, sekin saattaa kestää. Ihmiset kokevat turvattomuutta. Jos on sydäninfarktin ensi oireita aamuyössä, niin kyllä kysyy tavattoman paljon rohkeutta tehdä pitkä matka, mennä lääkäriin. Näkisin vakavasti harkittavaksi sen, että muutettaisiin linjaa siten, että lääkäripäivystys voisi olla mahdollisimman lähellä.

Arvoisa puhemies! Koen, että näillä aloitteilla olisi paljon sijaa käsittelyyn ja valmisteluun, niitten eteen on tehty paljon töitä. Toivon, että tämä työ ei päättyisi vain tähän lähetekeskusteluun, vaan näissä löydettäisiin, jos ne eivät nyt vielä tulevan vuoden budjetissa mene läpi, niin ideoita seuraavien vuosien budjetin valmisteluun, koska nämä vuodet menevät varsin nopeasti ohitse.

Arvoisa puhemies! Olen kokenut, että täällä on erittäin hyviä puhujia, muun muassa molemmat edustajakollegat Lahtelat, ja aivan hersyen olen kuunnellut heidän hyviä puheitaan niin, että ei edes iltamyöhällä malta täältä salista lähteä pois. Mutta toivon myös heidän aloitteilleen menestystä jatkokäsittelyssä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on siteerattu Uosukaisen kirjaa täällä monesti. Itse ajattelin, jotta en enää tule tänä iltana puhumaan, mutta pakko on tulla. Nimittäin kahdessa minuutissa en ihan tästä olisi selvinnyt. Asia koskee talousarvioaloitteita, ja siihen liittyen Uosukainen on ottanut kirjassaan ihan hyviä näkökulmia ja havaintoja tehnyt eduskunnasta. Pitää todeta, jotta Manhattanin musta sanavarasto käsittää 200 sanaa ja poliitikot ovat samassa luokassa. Tämä on yllättävää. Minä en ole koskaan lukenut omia sanojani, montako erilaista sanaa osaan, mutta voi olla, osaisinko niinkään paljon. Nimittäin tämä on ihme juttu, kun täällä eivät kaikki ole niin korkeita kouluja käyneet kuin tässä kirjassa odotetaan meidän kaikkien käyvän. Josko olisinkaan oppinut niin paljon tuolla kuusen juurella Kiteellä kasvaessa.

Sitten asia, josta aion puhua. Nimittäin Uosukainen toteaa kirjassaan, että kannattaa mennä suoraan asiaan. Sen kehotuksen otan vakavasti. Talousarvioaloitteessa 423 esitän, jotta Kymijoki—Mäntyharju-kanavan suunnittelua jatkettaisiin ja loppuun saatettaisiin se hanke. Nimittäin Saimaan kanavan vuokrasopimus itse asiassa taitaa päättyä 2013 tai niillä main, mikä tarkoittaa, että meillä on vajaa kymmenen vuotta aikaa jotain tehdä tämän tärkeän vesiväylän osalta. Nimittäin Itä-Suomen raskaalle teollisuudelle tämä vesiväylä on sillä tavalla merkittävä, että jos sitä ei olisi koskaan tehty, niin sinne ei olisi tehty myöskään monia tehtaita, jotka tällä hetkellä siellä toimivat. Itse tiedän siellä yläjuoksulla asuessani, että muun muassa Puhoksen tehtailta lähtee yli sata laivallista tavaraa sieltä ja tietysti tulokuormassa tulee jotain sinne. Se on merkittävä juttu. Se tarkoittaa tuotteiden hinnassa sitä, jotta monia tuotteita, mitkä nyt menevät Englantiin niinkin kaukaa kuin tuolta Pohjois-Karjalasta Puhoksesta syväväylää pitkin, ei olisi kannattanut kumipyörillä kuljettaa tuonne satamiin ja lastata siellä, jos ei tätä mahdollisuutta olisi. Sen takia odotan, jotta vihoviimein Suomen eduskunta voisi tehdä ratkaisun, että Kymijoki—Mäntyharju-kanava pannaan ihan todella nyt liikkeelle suunnitteluun ja lähdetään toteuttamaan sitä. Viime kaudella Lipposen kakkoshallituksen aikana ja ykkösenkin aikana sitä kovasti pyrittiin viemään eteenpäin, mutta siinä jotenkin liikenneministeriön virkamiehet jatkuvasti jarruttivat hanketta, mutta tässä talossa on se valta ja voima siinä, mitä tämän hankkeen osalta tehdään. Toivon, että se nyt otettaisiin vakavasti. Täällä nimittäin ed. Seppo Lahtela on aktivoitunut kanava-asioissa, ja toivon mukaan nyt kanavapuolue uudelleen nousee tässä eduskunnassa sillä tavalla voimallisesti, että me saamme tämän hankkeen eteenpäin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaasan vaalipiirin kansanedustajien puheenjohtaja Harry Wallin on tehnyt talousarvioaloitteet 1037—1050, jotka ovat lähinnä Etelä-Pohjanmaan liiton, Pohjanmaan liiton ja Keski-Pohjanmaan liiton tärkeitä kehittämishankkeita Vaasan vaalipiirissä. Olen ne itse allekirjoittanut ja niitä haluan tukea. Lisäksi olen itse tehnyt 17 talousarvioaloitetta, jotka alkavat numerosta 788 ja päättyvät numeroon 804. Lähinnä nämä koskevat yleistä järjestystä ja turvallisuutta, rikoksen uhria sekä perinteisiä tiehankkeita, jotka ovat perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. On luonnollista tietenkin, että nämä aloitteet maksavat tietyn määrän. Ne maksavat aloitteiden mukaan 50 miljoonaa euroa, ja viimeisessä aloitteessa esitän luonnollisesti, että työvoimapolitiikan määrärahoista otetaan pois 50 miljoonaa euroa, joten nämä ovat kustannusneutraalit eivätkä laajenna valtion budjettia ja siten toteutettavissa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtela otti esille tärkeän asian aloitteessaan 423, Kymijoen—Mäntyharjun -kanavan suunnittelun. Tähän samaan liittyy, tämä nyt tietysti on vähän toistoa, oma aloitteeni 474, määrärahan osoittaminen Kymijoen kanavan suunnitteluun, eli samasta asiasta on kysymys, mutta on sinänsä tärkeästä asiasta kysymys, koska Saimaan kanavan vuokra-aika päättyy 2013. Kanava kaikkine laitteineen, alueineen, teineen ja hallintoineen jää suoraan venäläisten omistukseen, ja ellei suomalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin pelkkä Saimaan kanava tähän neuvotteluun lähtiessä, niin sinnehän mennään ikään kuin housut kintuissa, alistutaan siihen, mitä sieltä sanellaan ja tehdään. Pitäisi olla muitakin linjausvaihtoehtoja, suunnitelmia ja myöskin uskottavasti toteuttamiskelpoisia. Tämä Kymijoen kanavan suunta olisi nimenomaan sellainen olemassa.