Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettikirjan mukaan hallitus
valmistelee kiinteistöveron ylä- ja alarajojen korottamista.
Tämä merkitsee tavallisen suomalaisen perheen — eläkeläisen,
opiskelijan ja erityisesti lapsiperheiden — asumiskustannusten nousua.
Kysynkin:
Onko hallitus tosiaan sitä mieltä, että asumiskustannukset
eivät olisi jo nyt riittävän korkeat, kun
niitä täytyy vielä kiinteistöveron
korotuksella korottaa? (Ed. Backman: Vanha kokoomuksen vaatimus!)
Erityisesti kasvukeskuksissa ja täällä Pääkaupunkiseudulla
asuminen on jo niin kallista, että tavallisilla palvelualan
ammattilaisilla, keskituloisilla sairaanhoitajilla ja opettajilla,
ei ole enää varaa asua täällä.
Miksi hallitus haluaa tätä tilannetta vielä entisestään
vaikeuttaa?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Varsinaisesti tämän luokan veroasiat
kuuluvat valtiovarainministeri Kalliomäelle, mutta koska
kysymys koskee asuntopolitiikkaa, niin voin todeta, että tämän
hallituksen toimesta on merkittävästi alennettu
asumisen aiheuttamia kustannuksia, muun muassa useita eri kertoja
alentamalla aravalainojen korkoja. Sitä kautta olemme myöskin
toisaalta mahdollistaneet hiukan keskituloistenkin pääsyn
vuokra-asuntoihin nostamalla selkeästi tulorajoja. Jos ajatellaan
Pääkaupunkiseudunkin kiinteistöveroja,
uskon, että kuntien omista päätöksistä riippuu,
nostavatko ne niitä vai eivät. (Ed. Zyskowicz:
Ei, jos alarajaa nostetaan!)
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manniselle kyllä totean,
että kun hallitus nostaa kiinteistöveron alarajoja,
se pakottaa lähes 150 kunnan nostamaan kiinteistöverojaan
ja sitä kautta pakottaa ne nostamaan asumiskustannuksiaan.
Budjettikirjaan on kirjattu se, että te suunnittelette
kiinteistöveron nostamista sen takia, että te
voisitte tasapainottaa kuntatalouden. Näyttää todella
siltä, että hallitus on täysin kyvytön
kuntatalouden tasapainottamiseen ja ainoa keino tässä asiassa
edetä on käydä keskituloisten kukkarolla.
Kysynkin:
Mikä on saanut teidät muuttamaan mielenne, ministeri
Manninen? Vielä muutama vuosi sitten ahkeraan vastustitte
tätä kiinteistöveron nostoa. (Ed. Backman:
Silloista Niinistön esitystä!) Onko nyt tapahtunut
joku muutos, kun te näin aktiivisesti haluatte nostaa tavallisten
suomalaisten asumiskustannuksia? Eivätkö ne nyt
ole jo riittävän korkeat?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Kun alun perin kysymys oli Pääkaupunkiseudusta,
(Eduskunnasta: Ei, ei!) niin totean, että riippuu tietysti
siitä, onko Pääkaupunkiseudun kunnissa
asuntojen kiinteistöverotus alarajalla. Vähän
epäilen, ettei ole.
Tietysti kysymys on aina kokonaisuudesta, myöskin verotuksen
painopisteistä, ja merkittävä päätösvalta
tulevaisuudessakin tulee olemaan paikallisilla kunnilla siinä,
kuinka paljon ne perivät.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen laajensi kysymystä kiinteistöverosta
myöskin aravatuotantoon. Hallituksen tavoitteena on tuottaa
noin 10 000 arava-asuntoa vuodessa. Pari viikkoa sitten
vallinneen tilanteen mukaan oli rakenteilla 1 914 aravavuokra-asuntoa
tässä maassa.
Vaikka ministeri viittasi niihin muutoksiin, mitä aravalainoituksen
ja korkojen osalta on tehty, niin voiko ministeri mitenkään
pitää tyydyttävällä tasolla
tällaista tuotantomäärää suhteessa sekä hallituksen
asuntopoliittisten linjausten että hallitusohjelman tavoitteisiin?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Tässäkin on kysymys kokonaisuudesta
siinä mielessä, että hallituksen tavoitteena
on myöskin 28 000 asuntoa vuositasolla ja viime
vuonna maassa on rakennettu jotakin 32 000 asuntoa eli
4 000 enemmän, ja hinnat nousevat ja ylikuumenemistakin
tapahtuu. Hallitus on lainaehdot asettanut sille tasolle, että niissä ei
ole valittamista. Jos kysyntää ei ole, jos kunnat
taikka yleishyödylliset yhteisöt eivät
halua hoitaa, niin ei valtio voi lähteä rakentamaan
niitä asuntoja.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Minusta tavallaan on hyvä, että kunnat
saavat vapaasti valita, kumpaa ne verottavat: työn tekemistä vai
omistamista. Tässä suhteessa en pidä sitä ollenkaan
huonona asiana, että valinnanvapautta parannetaan tässä.
On tietysti sillä tavalla, että jos kiinteistöveroa
nostetaan, niin se alentaa asuntojen myyntihintaa, jolloin se on
tietysti nuorille ihmisille edullista ja epäedullista niille, jotka
jo omistavat asunnon.
Mutta haluaisin kysyä ministeri Manniselta, kun Pääkaupunkiseudun
asuntotilanne ei siitä helpotu, että kysyntää subventoidaan
vähemmän kuin aikaisemmin: Onko olemassa joitain
sellaisia toimenpiteitä, joissa valtiovalta yhdessä kuntien
kanssa pyrkisi radikaalisti nopeuttamaan asuntotuotantoa Pääkaupunkiseudulla,
koska eihän asuntopolitiikka muuten parane, ellei asuntoja
ole niin paljon kuin niitä tarvitaan?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Tietysti tonttikysymykset ja ennen kaikkea
sellaisten tonttien saaminen, joiden hinnat sisältyvät
tähän aravan hintaan, olisi tietysti erinomainen
asia, mutta tonttipolitiikka on johtanut Pääkaupunkiseudulla
sellaiseen tilanteeseen, että valitettavasti näitä on
hyvin vaikea saada. Kyllä useiden Pääkaupunkiseudun kuntien
osalta on minulle vakuutettu, että kysymys ei ole myöskään
niinkään tonteista vaan siitä, missä määrin
ja kuinka nopeasti palveluja pystytään näille
alueille rakentamaan. Tämä asia on tietysti vähän
laajempi kokonaisuus.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Ministeri Manninen totesi, että kysymys
on myös verotuksen painopisteestä. Todellakin,
Vanhasen hallituksen veropolitiikka on selvästi sellaista,
että ansiotuloverotusta kevennetään eli
valtionverotuksessa hyvätuloiset saavat euromääräisesti
mittavat kevennykset ja kunnallisvero nousee lukuisissa kunnissa
nytkin tänä syksynä ensi vuodelle ja
paineet ovat tavattoman suuret lisätä sitä.
Jos kiinteistöveron alarajaa nostetaan, niin kuin hallitus
suunnittelee, siinä ei vaihtoehtoja kunnilla ole vaan lukuisilla
kunnilla tulee eteen pakollisena hallituksen aiheuttamana toimenpiteenä kiinteistöveron
nostaminen ja asumiskustannukset nousevat.
Onko todella näin, että te haluatte siirtää verotuksen
painopistettä tällä tavalla hyvätuloisilta pienituloisille,
lapsiperheille ja eläkeläisille ja muille pienituloisille,
jotka maksavat pakotettuina tämän kiinteistöveron
tuloistaan riippumatta?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Vastaan lähinnä kunnallisverotusta
koskevaan osaan, koska sen katson kuuluvan toimialaani.
Vuodesta 92 tähän vuoteen saakka palkansaajien
kunnallisverotus pienituloisilla palkansaajilla on alentunut keskimäärin
lähes 5 prosenttiyksiköllä Suomessa.
(Ed. Zyskowicz: Näin toimi Lipposen hallitus!) Keskituloisillakin
se on alentunut noin reilun prosenttiyksikön, ja suurempituloisillakin
voi sanoa olleen lievää alennusta. Eli on harha,
että kunnallisvero maassa nousee. Veroprosentit nousevat,
mutta kun vähennykset nousevat hyvin voimakkaasti, niin
kunnallisverorasitus tässä maassa keskimäärin
on jatkuvasti laskenut eikä noussut, niin kuin yritetään
väittää.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöverohan otettiin
aikanaan käyttöön, kun sillä korvattiin
katumaksut ja eräät muut maksut. Onko tästä kiinteistöverosta
nyt tullut ikään kuin verotuskeino? Ennenhän
ikään kuin korvattiin katumaksuilla kuluja ja
siivouksia ja tämän tapaisia. Onko tämä linja
oikein, että omassa kodissa asumista verotetaan?
Kokoomukselle sanoisin sen verran, että Espoossa, jossa
teillä oli valta, te itse viime kerralla viime budjetin
yhteydessä nostitte kiinteistöveroa, vaikka mitään
pakkoa ei ollutkaan.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Vaikka samassa yhteydessä, kun kiinteistöverolaki
säädettiin, poistettiin katumaksu ja manttaalimaksu
ja asuntotulon verotus, niin nimenomaisesti todettiin, että tämä ei
ole vero mitään kustannuksia vastaavasti, vaan
lähinnä voisi luonnehtia, että se on
tietyllä tavalla omaisuusvero, koska se peritään
verotusarvon perusteella aivan riippumatta siitä, hoitaako
valtio tai kunta sille kiinteistölle tietä vai
hoitaako yksityinen itse. Kysymys ei ole mistään
katumaksun korvaamisesta vaan uuden tyyppisestä verosta.
Susanna Haapoja /kesk:
Arvoisa puhemies! Olin kyllä ottanut jo puheenvuoroni
pois, mutta haluaisin kuitenkin vielä tähän
kysymykseen (Ed. Zyskowicz: Ei ole pakko kysyä!) — ei
ole pakko kysyä, mutta kysyn kuitenkin — liittää ajatuksen
aravarakentamisesta siinä suhteessa, kun esimerkiksi Kemijärvellä on
jäänyt tyhjilleen kerrostaloja:
Onko hallituksella lääkkeitä näiden
kerrostalojen entraamiseen ja korjaamiseen uudistuotannossa?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksella on lääkkeitä,
ja Kemijärvellähän on myyty muutama talo
muun muassa kakkosasunnoiksi helsinkiläisille tai muille
vähän varakkaammille ihmisille. Sen lisäksi
on syytä todeta, että myöskin uusia välineitä asuntotuotanto-ohjelman
mukaan on tulossa näiden vaikeuksissa olevien vuokratalojen pelastamiseen,
niiden kunnostamiseen niin, että ne voidaan saada myöskin
asumiskäyttöön.
Puhemies:
Ed. Taipale saa lisäkysymyksen, jos menee paikalleen.
Ilkka Taipale /sd:
Herra puhemies! Ed. Taipale oli ottanut myöskin pois
lisäkysymyksensä, mutta kysyy asunnoista siltä osin,
että asumiskustannukset nousevat myös väestönsuojien
takia, kun joudutaan 600 neliön tiloihin rakentamaan väestönsuojat.
Lakia säädettäessä rauhanliike
vaati 1 000:ta neliötä rajaksi, mutta
nyt myöskin maanpuolustusliike eli ed. Ranta-Muotio etunenässä on
ryhtynyt vaatimaan lievennettyjä säädöksiä.
Me tiedämme, että väestönsuojat nostavat
noin 2 prosenttia rakennuskustannuksia.
Onko hallitus aikonut toteuttaa ed. Ranta-Muotion ajatukset,
kun se ei meikäläisten ajatuksia aikanaan ymmärtänyt
toteuttaa?
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on
koko väestönsuojelusuunnittelun teknisten ja muiden
kriteerien läpikäynti vuoteen 2007—2008
mennessä tarkoitus tehdä ja tässä yhteydessä myös
arvioidaan mahdollisia uusia lähestymistapoja.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus
ei hallituskautenaan nosta kiinteistöveron alarajaa vaan
nostaa ylärajaa.
Onko nyt hallitus niin neuvoton tässä tilanteessa,
kun kunnilta ottaa 412 miljoonaa euroa pakkolainaa, että valtio
ei pysty maksamaan lyhyellä aikavälillä tätä ottamaansa
pakkolainaa kunnille ja sen takia on pakko kiinteistöveron alarajaa
korottaa?
Ministeri Pekkariselle huomautan, että kun te yrittäjyydestä puhutte,
niin teollisuushallin lämmityskulut ovat samat tänä päivänä kuin
kiinteistövero. Miten te pääsette 100 000
uuden työpaikan tavoitteeseen, jos te tällä tavalla
hoidatte valtiontaloutta?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Ei hallitusohjelmassa sanota, ettei alarajaa
koroteta. Siellä todetaan, että mahdollistetaan
kiinteistöveron korottaminen, ja se on hiukan eri asia.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kun pääsee sanomaan lohdutuksen
sanoja, niin kernaasti käyttää tilaisuuden
hyväksi, ja nyt ed. Kuosmaselle sanon, että viimeiset,
aivan uudetkin tilastot osoittavat, että yritysten määrä Suomessa
on hyvässä kasvussa. Olemme oikealla tiellä.