Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee jälleen ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa, jota ministeri Hyssälä on täällä useaan otteeseen lämpimästi kannattanut, mutta tekoja tai aikeita vielä puuttuu.

Ministeri Hyssälä vähän aikaa sitten mielestäni merkittävällä kannanotolla lähti siitä, että näyttää siltä, että lasten hampaiden kunto on yllättäen heikkenemässä, vaikka me olemme tähän asti olleet yksi maailman parhaita tässä asiassa. Hän puuttui myös jälleen kerran lasten lisääntyviin paino-ongelmiin ja diabetesongelmaan ja suorastaan nimitti ministeri Haataisen toimialalla olevaa tilannetta kaksinaismoraaliseksi, kun toisaalta opetetaan terveellisiä ruokatapoja erilaisissa oppiaineissa, mutta toisaalta koulun käytävillä on karkki- ja limsa-automaatteja, joiden poistamista hän vaati. Kysyisin ministeri Haataiselta:

Oletteko käynyt ministeri Hyssälän kanssa keskustelua tästä ja aiotteko myös toimia sen eteen, että nämä todellakin jopa ehkä kaksinaismoralismiin viittaavat, niin kuin ministeri Hyssälä sanoi, karkki- ja limsa-automaatit poistetaan kouluista?

Opetusministeri Tuula  Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Todellakin terveyskasvatuksen kautta tarjoutuu nyt mahdollisuus peruskouluopetuksessakin puuttua näihin tärkeisiin asioihin. Toivottavaa onkin, että se opetus sisällöltään olisi myös sellaista, joka saisi oppilaat, lapset, nuoret tekemään itse itsenäisiä päätöksiä, joita he joka tapauksessa joutuvat elämänsä varrella tekemään terveellisten elintapojen puolesta.

Tähän mennessä lailla ei ole erikseen ryhdytty kieltämään esimerkiksi limonadi- tai karkkiautomaatteja kouluissa. Ihmettelen, mistä syystä kouluissa päädytään näihin ratkaisuihin, että limonadi- ja karkkiautomaatteja sinne otetaan, ja että se kunnissa myös sallitaan. Minusta tästä pitäisi käydä paikallistasolla keskustelu ja arvokeskustelu myös tästä lähtökohdasta ja sopia myös pelisääntöjä siitä, että jos tämmöinen juoma-automaatti on, niin milloin se on sitten auki. Kouluilla on myös muunlaista toimintaa. Esimerkiksi iltaisin siellä on liikuntatapahtumia ja myös aikuisia harjoittelemassa, millä juoma-automaatteja myös perustellaan.

Mutta kaiken kaikkiaan (Puhemies koputtaa) tämä asia ja huoli on aivan oikea ja siihen on syytä puuttua. Koulujen välipalakäytäntö on yksi, (Puhemies: Aika!) jolla voidaan myös ehkäistä näitä epäterveellisiä välipaloja.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että me olemme tällaisten globaalien kansainvälisten isojen yritysten markkinointitoimenpiteitten kohteina Suomessa, ilman että koulut, oppilaat tai vanhemmat huomaavat, että he ovat näitä kohteita näissä markkinoinneissa. Oppilaat ja oppilaskunnat on valjastettu tähän markkinointiin mukaan. Tällä on laajat terveyspoliittiset seuraukset, ja sen takia haluan nyt havahduttaa, että tässä on kysymys suuresta asiasta.

Vanhempainyhdistyksillä, kouluilla, oppilaskunnilla, opettajilla, kaikilla meillä on nyt yhteisvastuu tästä asiasta. Me emme halua oppilaittemme emmekä lastemme lihavuuden lisääntyvän ja suun terveydenhuollon dramaattisesti romahtavan. Nyt on aika toimia ja tarjota myönteisiä, terveitä vaihtoehtoja, välipaloja, ja ottaa aivan toisen tyyppinen ote. Ja se, että ne automaatit poistetaan sieltä, ei ole rahakysymys, vaan me voimme hyvällä yhteistyöllä miettiä tätä muuten. On eletty aikoja, jolloin niitä automaatteja ei ollut.

Arvoisa puhemies! Kun päästiin lasten liikuntakysymyksiin ja lasten lihavuuskysymyksiin, niin samalla jatkaisin tätä keskustelua siitä, mitä tehdään lasten ja koululaisten liikuntatuntien lisäämiseksi. Koulu on ainoa paikka, missä lapset tavoitetaan kokonaisvaltaisesti. Kolmas taho eli urheiluseurat tavoittavat vain ne, jotka liikkuvat jo itse aktiivisesti. Mutta koululiikuntatuntien määrään pitäisi selkeästi saada lisäys. Mitä hallitus aikoo tehdä asialle?

Opetusministeri Tuula  Haatainen

Arvoisa puhemies! Tuntikehyksistä päätettiin viime hallituksen aikana pari vuotta sitten. Silloin päätettiin myös liikuntatuntien määrästä. On selvää, että kaksi tuntia liikuntaa peruskouluoppilaalle ei riitä pitämään yllä hänen terveyttään ja kehittämään hänen liikunnallista toimeliaisuuttaan ja antamaan valmiuksia myös hänen hyvälle fyysiselle kehitykselleen. Liikuntaopetuksen pitäisi antaa valmiuksia ja kannustaa löytämään itselleen liikuntamuodot, -tottumukset ja -tavat. Kouluissa pitäisi tätä koko työskentelyotetta kehittää entistä enemmän siihen suuntaan, että liikunta olisi osana siinä opetuksessa monin tavoin. Esimerkiksi biologian oppitunteja voidaan pitää liikkumalla luonnossa. Välitunteja voitaisiin hyödyntää ihan uudella tavalla. Tästä on hyviä kokemuksia monista kouluista, joissa välitunteja on kasattu tällaiseksi (Puhemies koputtaa) siestaksi, jolloin pelataan sitten oikeasti siellä pihalla.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Huoli on aiheellinen, mutta haluaisin kuitenkin muistuttaa, että niin tärkeitä kuin nämä koulujen liikuntatunnit ovatkin ja on todella hyvä asia, että liikuntatunteja on, pitää muistaa, että tuskin me koskaan voisimme lisätä koulujen liikuntatunteja niin paljon, pitää niin useita liikuntatunteja, että ne kattaisivat kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten liikuntatarpeen. Kyllä me tarvitsemme monia muitakin keinoja. Liikuntatunnit ovat yksi erittäin tärkeä keino, mutta harrastusmahdollisuuksien luominen, lähiliikuntapaikoista huolehtiminen ja sellainen joka päivään liittyvä normaali terveysliikunta, joka kantaa elämänkaaren ajan, ovat sitä kokonaisvaltaista terveysliikuntaa, jota lapset ja nuoret kaipaavat. Liikuntatunneilla on oma tärkeä roolinsa kyllä, mutta vaikka me lisäisimme niitä kuinka paljon, se ei koskaan kokonaisvaltaisesti voi kattaa sitä liikuntatarvetta, joka lapsilla ja nuorilla on. He tarvitsevat niiden lisäksi vielä muutakin liikuntaa.

Arvoisa herra puhemies! Lasten on itse asiassa liikuttava vähintään kaksi tuntia joka päivä, mutta kyllä roimasti auttaisi se, jos liikuntatunteja olisi kolmekin viikossa.

Mutta nyt kysyn, kun ministeri Hyssälä sanoi, että kaikilla on vastuu, niin eikö kuitenkin myös hallituksella ole vastuu. Näissä asioissa on tullut tavaksi koko ajan vaan vedota paikallisiin toimijoihin. Valta on teillä! Jos halutaan, että liikuntatuntien sijasta on yksi liikkuva puoli tuntia joka päivä, se pitää ohjeistaa. On aivan selvää, että hurskailla toivomuksilla ja vain alatason päätöksillä tämä asia ei etene. Aivan sama koskee karkki- ja limsa-automaatteja. Ei voi sanoa hallituksesta käsin vaan niin, että olisi kiva, kun paikalliset ymmärtäisivät. Kyse on miljardiluokan valtion rahoista, jotka kuluvat näiden tautien hoitamiseen, jos te ette hoida tehtäväänne. Ei voi siirtää vastuuta yksin paikallistasolle.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Ed. Brax, ettekö te luota kunnallisiin päättäjiin? Mihin on kadonnut järki kunnista ja kouluista? Limonadiautomaatteja ja karkkiautomaatteja ei ole järkevää pitää auki silloin, kun lapsilla on lounasaika ja heidän pitäisi olla nauttimassa terveellistä ja ravitsevaa kouluateriaa.

Liikunnan määrään opetuksessa liittyy juuri se, mihin tässä äsken viittasin, eli se, että liikuntaa voidaan käyttää myös osana koulun arkipäivää ja lapsi pitäisi saada ymmärtämään, että arkiliikunnan merkitys on äärimmäisen tärkeä. Siitä syystä esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan käynnistäminen tarjoaa nyt ihan uudenlaisia mahdollisuuksia ja kunnillekin tulee resursseja. Nyt kunnissa pitäisi osata tämä resurssi myös hyödyntää niin, että iltapäivätoiminta sisältäisi lapsille liikuntaa ja antaisi mahdollisuuksia siihen, että he oppisivat myös tämän arkiliikunnan merkityksen ja saisivat hyötyä myös tässä mielessä itselleen.

Arvoisa puhemies! Laaja-alainen ennalta ehkäisevä työ lähtee kaikkien kansalaisten terveen ja tasapainoisen elämän tukemisesta. Parhaimmillaan kuntien palveluilla, kaikilla palveluilla, pyritään vähentämään ja ehkäisemään riskiä sairastua tai syrjäytyä. Ennalta ehkäisevän työn kannalta keskeisiä palveluita ovat ne palvelut, joilla kuntalaiset saadaan itse osallistumaan, aktivoitumaan ja liikkumaan. Tällä hetkellä kuitenkin talousahdingossa kamppailevat kunnat yrittävät parhaansa mukaan selviytyä hoitotakuusta, ikääntymishaasteesta, syvenevien syrjäytymisongelmien jälkihoidosta ja maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Leikkauslistoilla näyttävät jälleen kerran olevan niin sanotut ei-lakisääteiset palvelut, kuten nuorisotyö, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, kirjastot sekä liikuntapalvelut.

Miten hallitus aikoo omalla toiminnallaan taata kunnille riittävät resurssit tähän ennalta ehkäisevään työhön, jolla saadaan aikaan pysyviä säästöjä terveydenhuollon ja sosiaalimenojen osalta?