Astrid Thors /r:
Ärade talman, värderade ministrar! Efter
senaste informella justitie- och inrikesministermötet kunde
vi i tidningarna läsa att klartecken hade givits för
flyktingläger, asylläger, utanför EU.
Också finländska tjänstemän bekräftade
efter mötet att klartecken till det här hade givits.
Det här var mycket förvånande, eftersom
jag har uppfattat att Finlands officiella linje länge har
varit avvisande till sådana läger. Men de senaste
dagarna har vi också kunnat se att era kolleger, minister
Rajamäki, i de fem största EU-länderna
varit oeniga om sådana här läger.
Ministeri Rajamäki, viimeisen epävirallisen osaneuvoston
jälkeen lehdistä oli luettavissa, että oli
näytetty vihreätä valoa niin sanotuille
pakolaisleireille EU:n ulkopuolella. Myöskin virkamiehet
täällä Suomessa todistivat, että näin
oli tapahtunut. Tämä oli hyvin hämmästyttävää, koska
ainakin minun käsitykseni mukaan Suomen linja on ollut,
että olemme olleet kielteisiä näille
leireille. Viime päivinä olemme saaneet lukea
lehdistä, että teidän kolleganne viidestä suuresta
EU-maasta ovat olleet erimielisiä näistä leireistä.
Kysymykseni kuuluvat:
Mitä oikeastaan epävirallisessa ministerikokouksessa
on päätetty, ja tuitteko te näitä leirejä EU:n
ulkopuolella? Miten osaneuvoston muut jäsenet suhtautuvat
siihen, että viiden suurimman maan ministerit kokoontuvat
ja päättävät asioista etukäteen?
Edustajat Outi Ojala ja Liisa Jaakonsaari
merkitään läsnä oleviksi.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Niin suurelle valiokunnalle kuin eri yhteyksissä,
myöskin Haagin epävirallisessa kokouksessa, toin
esille kriittisen lähestymistavan tällaisiin leireihin.
Yksi syy on tietysti se, että EU:lta puuttuu yhtenäinen
maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, jolloin syntyy monia ongelmia
näiden leirien osalta oikeudellisesti ynnä muutoin.
Myöskin näiden kolmansien maiden kannalta kyseessä on
monia ongelmia. Tämä tuli myöskin esille
Haagin epävirallisessa kokouksessa. On ollut pidempään
tiedossa, että eräillä, varsinkin Välimeren
maihin liittyvillä ongelmilla ja myöskin suurilla
pakolaisvirroilla on ollut taustansa sikäli, että eräät
suuret jäsenmaat, muun muassa Saksa, aikoinaan Englanti,
ovat esittäneet tämän tyyppisiä lähestymistapoja.
Minusta uusia toimintamalleja voidaan hakea vasta EU:n yhtenäisen
maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muotoutumisen kautta. Tämä näkemys
tuli myöskin esille Suomen puheenvuorossa Haagissa. Ensi
maanantaina ja tiistaina Luxemburgissa sisäministerit käsittelevät
tietysti osaltaan myöskin tätä kysymystä.
On selvää, että myöskin suurten
maiden toimintaa seuraamme, totta kai, tarkasti.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! I andra sammanhang har Finland reagerat
kritiskt mot att vissa länder sammanträder till
en mindre klubb. Jag är förvånad över
att justitie- och inrikesministrarna inte har reagerat på det
här. Det är också uppenbart att det som
man pratar om som Tammerfors 2, Tampere 2, kommer att innehålla någonting
om läger. På vilka villkor skulle ni godkänna
dem och är ni övertygade om att Genèvekonventionen
för flyktingar respekteras om man inrättar sådana
läger i länder där man ännu verkligen
inte har kapacitet att hantera dem?
Teidän ministerien keskuudessa siis ei ole reagoitu
siihen, että pieni klubi kokoontuu. Muissa yhteyksissähän
on usein reagoitu siihen eikä ole pidetty sitä suotavana,
että jotkut näin eristäytyvät.
Toisaalta tiedämme, että hyvin nopeasti voi tulla
esiin uusia esityksiä pöydälle koskien
näitä leirejä. Oletteko vakuuttunut siitä,
että Geneven pakolaissopimusta kunnioitetaan? Mitkä ovat
ne ehdot, joilla pitäisi mennä tässä eteenpäin?
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Herra puhemies! Tapanani on ollut, että suurelle valiokunnalle
varsin avoimesti kerron EU:n oikeus- ja sisäasiainministereiden
neuvoston kokouksista, kun tapanani ei ole ollut vielä eduskuntasalissa ministerilounaiden
sisältöjä ja keskusteluja käydä läpi.
Sen sijaan tietysti asia tulee olemaan näin, että EU:n
yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ynnä muun
muotoutumisessa Suomi tukee komission uskottavaa, toimintakykyistä linjaa.
Nimenomaan on myöskin Suomen etu, että asioita
ei valmistella muutamien isojen maiden valmistelujen kautta vaan
komission toimintakyvyn kautta.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Kun vähän pidemmän
aikaa olen seurannut oikeus- ja sisäasiainneuvoston toimintaa,
niin siellähän on ollut havaittavissa ajoittain
tällaisia parin kolmen maan ennakkotapaamisia, jotka ovat
näkyneet sitten puheenvuoroissa tuolla neuvoston kokouksissa.
Yleensä niiden vaikutus on ollut negatiivinen. Sitä vahvemmin
on vastustettu niitä, jos näkyy, että koetettaisiin
ohi korrektien menettelytapojen vetää päätöksentekoa
johonkin suuntaan. Uskon, että tässäkin
tapauksessa jo tämän julkisuuden kautta yhteiskokous
ei ole varmaankaan saavuttanut niitä tavoitteita, joita
sen järjestäjillä oli ollut.
Jari Vilén /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rajamäki on toistuvasti
tuonut esille, niin kuin äskeisessä vastauksessakin,
huolen siitä, että EU:lla ei ole yhtenäistä käytäntöä,
mikä on johtunut pitkälti siitä, että on
vaadittu yksimielisyyttä tämän kaltaisten
päätösten teossa. Hän on korostanut
tarvetta päästä määräenemmistöpäätöksiin,
ja nythän tämä on mahdollista, koska
1. toukokuuta astui voimaan määräenemmistöpäätöskäytäntö sekä maahanmuutossa
että turvapaikkakysymyksissä. Tämän
takia tämä ei ole ongelma. Tarvitaan yksimielisyyttä,
ja siksi mielestäni ed. Thorsin kysymys on erittäin
hyvin ajoitettu.
Tuleeko Suomi siis äänestämään,
jos äänestyskäytäntö tulee
olemaan se, näiden leirien perustamisen puolesta — kun
kerran meillä on mahdollisuus omalta osaltamme vaikuttaa
siihen?
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Herra puhemies! Suomi tukee siis ensinnäkin määräenemmistöpäätöksentekoon
siirtymistä, kuten ed. Vilén totesi, juuri sen
takia, että päästään
etenemään yhtenäisen maahanmuutto- ja
turvapaikkapolitiikan — myös raja-asioiden — osalta,
linjaamaan selkeästi koko EU:n yhtenäistä järjestelmää,
joka on myöskin Suomen etu, myöskin laajemmin
sisäisen turvallisuuden osalta. Ei Suomi eikä yksikään
muu EU-jäsenmaa pysty enää yksin turvallisuuttaan
varmistamaan, vaan se on tehtävä EU:n mitassa.
Meidän kantamme on tältä osin selvästi
tuotu esille, ja minä korostan, että yhtenäisen
politiikan muotoutumisen kautta voidaan hakea uusia toimintatapoja
ja lähestymistapoja myöskin maahanmuuton, myös
laittoman maahanmuuton, osalta. Mutta sisäasioiden osalta
tullaan tarvitsemaan myös ulkosuhteita, nimenomaan laittoman
maahanmuuton estämiseksi ja pakolaisuuden lähtöalueiden
sosiaalisen, taloudellisen ja oikeudellisen järjestelmän
tukemiseksi. Kyseessä on siis muutakin kuin sisäasiainministereiden
pohdintaa.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Ministeri on luonnollisesti täsmälleen
oikeassa siinä, että niin kauan kuin Tampere-ohjelmaa
ei ole toteutettu eli unionilla ei ole yhteistä turvapaikka-
ja maahanmuuttopolitiikkaa, me olemme näiden ongelmien
kanssa tekemisissä. Kuitenkin tämä avaus
siitä, että perustettaisiin pakolaisten vastaanottokeskuksia
unionin alueen ulkopuolelle, muun muassa on ollut esillä maa
nimeltä Libya, tuntuu häkellyttävältä.
Libya ei edes ole sitoutunut Geneven pakolaissopimukseen, ja jos
tämäntapainen maa on ylipäätään edes
keskusteluissa esillä, niin tilanne on kyllä huolestuttava
ja vaikuttaisi siltä, että Euroopan unionin oma
turvapaikkapolitiikka olisi ratkaisevalla tavalla heikkenemässä.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Viitaten ensimmäiseen vastaukseeni
ed. Kiljunen toi esille juuri niitä syitä, minkä vuoksi
en ole suhtautunut myönteisesti ministerineuvostossa käydyissä keskusteluissa
tähän ehdotukseen.