Ärade talman, värderade ministrar! Efter senaste informella justitie- och inrikesministermötet kunde vi i tidningarna läsa att klartecken hade givits för flyktingläger, asylläger, utanför EU. Också finländska tjänstemän bekräftade efter mötet att klartecken till det här hade givits. Det här var mycket förvånande, eftersom jag har uppfattat att Finlands officiella linje länge har varit avvisande till sådana läger. Men de senaste dagarna har vi också kunnat se att era kolleger, minister Rajamäki, i de fem största EU-länderna varit oeniga om sådana här läger.

Ministeri Rajamäki, viimeisen epävirallisen osaneuvoston jälkeen lehdistä oli luettavissa, että oli näytetty vihreätä valoa niin sanotuille pakolaisleireille EU:n ulkopuolella. Myöskin virkamiehet täällä Suomessa todistivat, että näin oli tapahtunut. Tämä oli hyvin hämmästyttävää, koska ainakin minun käsitykseni mukaan Suomen linja on ollut, että olemme olleet kielteisiä näille leireille. Viime päivinä olemme saaneet lukea lehdistä, että teidän kolleganne viidestä suuresta EU-maasta ovat olleet erimielisiä näistä leireistä. Kysymykseni kuuluvat:

Mitä oikeastaan epävirallisessa ministerikokouksessa on päätetty, ja tuitteko te näitä leirejä EU:n ulkopuolella? Miten osaneuvoston muut jäsenet suhtautuvat siihen, että viiden suurimman maan ministerit kokoontuvat ja päättävät asioista etukäteen?

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Arvoisa puhemies! Niin suurelle valiokunnalle kuin eri yhteyksissä, myöskin Haagin epävirallisessa kokouksessa, toin esille kriittisen lähestymistavan tällaisiin leireihin. Yksi syy on tietysti se, että EU:lta puuttuu yhtenäinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, jolloin syntyy monia ongelmia näiden leirien osalta oikeudellisesti ynnä muutoin. Myöskin näiden kolmansien maiden kannalta kyseessä on monia ongelmia. Tämä tuli myöskin esille Haagin epävirallisessa kokouksessa. On ollut pidempään tiedossa, että eräillä, varsinkin Välimeren maihin liittyvillä ongelmilla ja myöskin suurilla pakolaisvirroilla on ollut taustansa sikäli, että eräät suuret jäsenmaat, muun muassa Saksa, aikoinaan Englanti, ovat esittäneet tämän tyyppisiä lähestymistapoja. Minusta uusia toimintamalleja voidaan hakea vasta EU:n yhtenäisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muotoutumisen kautta. Tämä näkemys tuli myöskin esille Suomen puheenvuorossa Haagissa. Ensi maanantaina ja tiistaina Luxemburgissa sisäministerit käsittelevät tietysti osaltaan myöskin tätä kysymystä. On selvää, että myöskin suurten maiden toimintaa seuraamme, totta kai, tarkasti.

Värderade talman! I andra sammanhang har Finland reagerat kritiskt mot att vissa länder sammanträder till en mindre klubb. Jag är förvånad över att justitie- och inrikesministrarna inte har reagerat på det här. Det är också uppenbart att det som man pratar om som Tammerfors 2, Tampere 2, kommer att innehålla någonting om läger. På vilka villkor skulle ni godkänna dem och är ni övertygade om att Genèvekonventionen för flyktingar respekteras om man inrättar sådana läger i länder där man ännu verkligen inte har kapacitet att hantera dem?

Teidän ministerien keskuudessa siis ei ole reagoitu siihen, että pieni klubi kokoontuu. Muissa yhteyksissähän on usein reagoitu siihen eikä ole pidetty sitä suotavana, että jotkut näin eristäytyvät. Toisaalta tiedämme, että hyvin nopeasti voi tulla esiin uusia esityksiä pöydälle koskien näitä leirejä. Oletteko vakuuttunut siitä, että Geneven pakolaissopimusta kunnioitetaan? Mitkä ovat ne ehdot, joilla pitäisi mennä tässä eteenpäin?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Tapanani on ollut, että suurelle valiokunnalle varsin avoimesti kerron EU:n oikeus- ja sisäasiainministereiden neuvoston kokouksista, kun tapanani ei ole ollut vielä eduskuntasalissa ministerilounaiden sisältöjä ja keskusteluja käydä läpi. Sen sijaan tietysti asia tulee olemaan näin, että EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ynnä muun muotoutumisessa Suomi tukee komission uskottavaa, toimintakykyistä linjaa. Nimenomaan on myöskin Suomen etu, että asioita ei valmistella muutamien isojen maiden valmistelujen kautta vaan komission toimintakyvyn kautta.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kun vähän pidemmän aikaa olen seurannut oikeus- ja sisäasiainneuvoston toimintaa, niin siellähän on ollut havaittavissa ajoittain tällaisia parin kolmen maan ennakkotapaamisia, jotka ovat näkyneet sitten puheenvuoroissa tuolla neuvoston kokouksissa. Yleensä niiden vaikutus on ollut negatiivinen. Sitä vahvemmin on vastustettu niitä, jos näkyy, että koetettaisiin ohi korrektien menettelytapojen vetää päätöksentekoa johonkin suuntaan. Uskon, että tässäkin tapauksessa jo tämän julkisuuden kautta yhteiskokous ei ole varmaankaan saavuttanut niitä tavoitteita, joita sen järjestäjillä oli ollut.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rajamäki on toistuvasti tuonut esille, niin kuin äskeisessä vastauksessakin, huolen siitä, että EU:lla ei ole yhtenäistä käytäntöä, mikä on johtunut pitkälti siitä, että on vaadittu yksimielisyyttä tämän kaltaisten päätösten teossa. Hän on korostanut tarvetta päästä määräenemmistöpäätöksiin, ja nythän tämä on mahdollista, koska 1. toukokuuta astui voimaan määräenemmistöpäätöskäytäntö sekä maahanmuutossa että turvapaikkakysymyksissä. Tämän takia tämä ei ole ongelma. Tarvitaan yksimielisyyttä, ja siksi mielestäni ed. Thorsin kysymys on erittäin hyvin ajoitettu.

Tuleeko Suomi siis äänestämään, jos äänestyskäytäntö tulee olemaan se, näiden leirien perustamisen puolesta — kun kerran meillä on mahdollisuus omalta osaltamme vaikuttaa siihen?

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Herra puhemies! Suomi tukee siis ensinnäkin määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymistä, kuten ed. Vilén totesi, juuri sen takia, että päästään etenemään yhtenäisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan — myös raja-asioiden — osalta, linjaamaan selkeästi koko EU:n yhtenäistä järjestelmää, joka on myöskin Suomen etu, myöskin laajemmin sisäisen turvallisuuden osalta. Ei Suomi eikä yksikään muu EU-jäsenmaa pysty enää yksin turvallisuuttaan varmistamaan, vaan se on tehtävä EU:n mitassa. Meidän kantamme on tältä osin selvästi tuotu esille, ja minä korostan, että yhtenäisen politiikan muotoutumisen kautta voidaan hakea uusia toimintatapoja ja lähestymistapoja myöskin maahanmuuton, myös laittoman maahanmuuton, osalta. Mutta sisäasioiden osalta tullaan tarvitsemaan myös ulkosuhteita, nimenomaan laittoman maahanmuuton estämiseksi ja pakolaisuuden lähtöalueiden sosiaalisen, taloudellisen ja oikeudellisen järjestelmän tukemiseksi. Kyseessä on siis muutakin kuin sisäasiainministereiden pohdintaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri on luonnollisesti täsmälleen oikeassa siinä, että niin kauan kuin Tampere-ohjelmaa ei ole toteutettu eli unionilla ei ole yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, me olemme näiden ongelmien kanssa tekemisissä. Kuitenkin tämä avaus siitä, että perustettaisiin pakolaisten vastaanottokeskuksia unionin alueen ulkopuolelle, muun muassa on ollut esillä maa nimeltä Libya, tuntuu häkellyttävältä. Libya ei edes ole sitoutunut Geneven pakolaissopimukseen, ja jos tämäntapainen maa on ylipäätään edes keskusteluissa esillä, niin tilanne on kyllä huolestuttava ja vaikuttaisi siltä, että Euroopan unionin oma turvapaikkapolitiikka olisi ratkaisevalla tavalla heikkenemässä.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Viitaten ensimmäiseen vastaukseeni ed. Kiljunen toi esille juuri niitä syitä, minkä vuoksi en ole suhtautunut myönteisesti ministerineuvostossa käydyissä keskusteluissa tähän ehdotukseen.