Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeinen talousvaliokunnan jäsen poistui salista juuri tällä hetkellä. Kysymys on yksimielisestä mietinnöstä, minkä talousvaliokunta tästä arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisesta on tehnyt.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ehkä sietää vähän pohdiskella tällaisen lainsäädännön valmistelua ja käsittelyä eduskunnassa. Ehkä tämä sali nyt kuvaa aika lailla sitä, ilmeisesti jonkun näkemyksen mukaan, että kun on oikein hyvin valmisteltu ja oikein hyvin käsitelty esitys, niin eihän siinä sitten salissa tarvitse paljon keskustelijoita ja asian käsittelyyn osaa ottavia ollakaan.

Ehkä toinen vastaus tähän kysymykseen löytyy siinä, että jos lakipaketti on 600 sivua ja se yleisperustelujen osa on 180... — Anteeksi. [Puhuja kävi hakemassa hallituksen esityksen.]

Arvoisa puhemies! Minä korjaan äskeistä esitystä. Laissa ei ole 600 sivua, vaan koko paketissa on 679 sivua ja tämän lakiesityksen yleisperustelut. Kun saimme tämän esityksen, niin yritin jollakin tavalla kahlata tätä läpi, ja kun yleisperustelut ovat pitkästi toistasataa sivua — ja sitten, kun pykäläkohtaiset perustelut otetaan vielä mukaan, tulee muutama sataa sivua lisää — niin kysymys on aika mammuttimaisesta lakipaketista sittenkin asioissa, joittenka se substanssi, johonka muutosmielessä kajotaan, on loppujen lopuksi ei nyt niin hirveän suuri.

Pohdiskelen ääneen — minä en ole juristi, olen lukuja vaille juristi — sitä, mitenkä tuo lainsäädäntö pitäisi tällaisissa asioissa oikein tehdä. Onko niin, että itse asiassa niitä pykäliä, joilla jostakin asiasta säädetään, ei haettaisi varta vasten ja nimenomaisesti mahdollisimman monia vaan että ne pelkistäen tunnistaisivat sen asian ytimen, johonka lainsäätäjä haluaa puuttua, ja sitten sen pykälän perustelut, yleisperustelut ja pykäläkohtaiset perustelut, antaisivat kuitenkin riittävästi sitten ikään kuin ohjeistusta alemmille säädöksille, niitten tekemisille? Minä myönnän, että tässä on sitten riski, ovatko ne alemmat säädökset, mitä tällaisten, ehkä vähän pelkistetympien pykälien perusteella tehdään, aina sitten linjassa sen pääpykälän kanssa. Siihen voi tietysti liittyä ongelmia. Mutta jotenkin vain nyt kerta kaikkiaan tuli erityisesti tämän asian yhteydessä mieleen, että ei tämä ihan ehkä joka suhteessa kohdallaan ole.

Vielä kertaan, että jos yleisperustelut ovat, katsotaan nyt ihan tarkkaan, minä sanoin pikkaisen väärin, kun minä sanoin 100 sivua, ne eivät ole kuin 93 sivua, mutta sitten yksityiskohtaiset perustelut ovat monta sataa sivua, itse asiassa ne ovat 221 sivua, niin kyllä tämä vaikeasti hallittavaa lainsäädäntöä on, ja voi ehkä myöskin sen takia olla niin, että tämä sali ei ole tulvillaan kansanedustajia tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Jos nyt jotain yritän kuitenkin tästä valiokunnan mietinnöstä sanoa. Minä en tapaa puhua paperista, mutta nyt puhun. Tämä on niin iso ja vaikea asia, että on pakko joku sana sanoa.

Tällä säädöshankkeella on ollut tietysti useita tavoitteita, joista keskimmäiseksi talousvaliokunta nostaa tässä mietinnössä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden parantamisen, ja siihen tosiaan sivuja on nyt aika paljon, sekä sääntelyn tehostamisen poistamalla ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Hallinnollista taakkaa vähentämällä pyritään muun muassa madaltamaan yritysten listautumiskynnystä. Se julkilausuttu hyvä, mitä tällä haetaan, yksi niistä harvoista sellaisista, vaikka sivuja on paljon, on mielestäni tässä, ja siihen kyllä joitakin käytännön konsteja, keinoja ihan oikein tässä on, niihin nyt enemmälti menemättä.

Kansallisen sääntelymme kilpailukykyisyys ja arvopaperimarkkinoiden säilyminen aktiivisena edellyttävät, että tämä kansallinen sääntelymme pysyy kansainvälisessä kehityksessä mukana. Tämän kehitystyön olennaisena osana on turvata valvonnan ja sijoittajansuojan korkean tason säilyminen.

Vaikka tämän kokonaisuudistuksen pääpaino on rakenteellisissa uudistuksissa, se sisältää myös aineellisia, pääosin EU-sääntelyn toimeenpanoon liittyviä muutoksia tähän sääntelyyn. Näistä mainittakoon finanssivalvonnan käytössä olevan hallinnollisen seuraamusjärjestelmän käyttöalan merkittävä laajentaminen ja, sanoisiko, ankaroittaminen korottamalla rike- ja seuraamusmaksun maksimimääriä, ja kaikille on varmaan selvää, minkälaisia indikaatioita se toimintaympäristö, missä me elämme täällä Euroopassa ja ehkä maailmanlaajuisestikin, on tavallaan tuottanut tarpeelle uudistaa tätä seuraamusjärjestelmää tällä tavalla.

Muutoksilla, mitä tässä nyt tehdään, ennakoidaan myös parhaillaan valmisteltavana olevan EU:n sääntelyn voimaantuloa. Tässä otetaan jo vähän etuaskeleita siihen suuntaan, mitä se tiedossa oleva uudistus tulee sisällään pitämään. Ehdotettu uusi laki arvopaperitileistä lisää arvopaperien välillisen säilytyksen oikeusvarmuutta ja sijoittajansuojaa. Sijoittajansuojaa lisää myös rahoitusvälineen säilyttämisen säätäminen luvanvaraiseksi sijoituspalveluksi.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta esittää, että lakiehdotukset hyväksytään monin, pääosin teknisluonteisin ja kielellisin korjauksin. Niitä on itse asiassa aika paljonkin mutta ei substantiaalisia. Valiokunnan merkittävimmät aineelliset muutosehdotukset perustuvat perustuslakivaliokunnan edellyttämiin muutoksiin ja kohdistuvat erityisesti pörssin toimintaan. Valiokunta on lisäksi selventänyt arvopaperimarkkinalain ja osakeyhtiölain välistä sääntelyä sekä tehnyt muutoksia lakiehdotusten siirtymäsäännöksiin.

Arvoisa puhemies! Näillä ikään kuin saatesanoilla totean vielä, että mietintö on siis yksimielinen.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Kyseessähän on talousvaliokunnan yksimielinen mietintö ja siltä osin tietyllä tavalla selvä asia, mutta halusin kiinnittää huomiota tähän edustaja Pekkarisen ansiokkaaseen filosofiseen pohdintaan siitä, millä tavoin näitä esityksiä tulisi läpi viedä. Omalta osaltani tuolla perustuslakivaliokunnassa kävin saman urakan läpi, eli tämmöinen monisatasivuinen nippu oli siellä, ja se oli kyllä hyvin työläs prosessi. Mutta toisaalta taas voisin visioida tätä asiaa sillä tavoin, että ehkäpä me säästämme sitten näissä asiantuntijakuulemisissa, kun voidaan ottaa kaikki asiantuntijat kerralla yhden asian kimppuun. Ainakin kun asiaa pohtii perustuslakivaliokunnan näkökulmasta, että jos tämä olisi palasteltu vaikka kymmeneen osaan, niin kyllä se olisi tarkoittanut sitten kymmenkertaista käsittelyaikaa helpostikin. Ei muuta.