Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! En päässyt torstaina eduskunnan käsittelyyn tämän asian osalta, mutta halusin kuitenkin tuoda muutamia ajatuksia tähän myös omalta osaltani.

Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi eri asiaa, jotka molemmat liittyvät suureen kokonaisuuteen. Osatyökykyisten ihmisten työllistämisen parantaminen on hallitusohjelmassa vahvana painotuksena, ja tähän liittyen ministeriössä valmistellaan edelleen lisätoimia, joilla osatyökykyisten työelämään osallistumista voidaan vahvistaa. Toinen osio esityksessä on sairausvakuutuslakiin tehtävät muutokset, eli esitetään osasairauspäivärahan enimmäisajan pidentämistä nykyisestä enintään 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Tämä on erittäin kannatettava ehdotus.

Tutkimusten mukaan osasairauspäivärahalla pystytään tehokkaasti lyhentämään työttömyysjaksoja, parantamaan ihmisten kiinnittymistä työelämään. Joidenkin sairauksien kohdalla osa-aikainen työnteko saattaa myös olennaisesti edistää sairaudesta toipumista. Pitkät poissaolot työelämästä ovat aina vaikeita, ja mitä pidempään on poissa, sitä vaikeampi on palata. Siksi tarvitaan erilaisia malleja, joilla työelämään voi palata omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Pitkä sairausloma kasvattaa työkyvyttömyyden riskiä, ja siksi varhaista työhönpaluuta on erityisen tärkeää tukea, jos sairaus sen vain sallii. Kun työhönpaluuta suunnitellaan, on erittäin tärkeää, että työtehtävät ja työajat on aidosti räätälöity siten, että työn kuormittavuus on työntekijälle sopiva. Tämä suunnittelu pitää tehdä yhdessä työterveydenhuollon kanssa.

Tässä yhteydessä haluan tuoda esiin myös opiskelijoiden tilanteen, joka on myös saatava kuntoon. Osasairauspäivärahan käyttö ei ole vaihtoehto opiskelijalle, sillä päivärahaa ei voida sovittaa yhteen opintotuen kanssa eikä opintotukikuukausien käyttäminen sairauden ajalla muutenkaan ole järkevää. Kuitenkin osittainen osallistuminen opiskeluun on samalla tavoin mahdollista kuin osallistuminen muuhunkin työhön myös monen sairauden aikana. Samoin kuin osa-aikainen työ myös osa-aikainen opiskelu tukee toipumista sairaudesta ja madaltaa kynnystä palata kokopäiväisen opiskelun pariin. Tällä hetkellä tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Opiskelija on nykytulkinnan mukaan joko täysin työkyvytön tai täysin työkykyinen. Tämä ei vastaa käytännön todellisuutta eikä ole mitenkään ihmisen näkökulmasta perusteltua. Tämä ei myöskään vastaa tavoitteitamme opintoaikojen nopeuttamisesta. Asiaan on siten saatava lainsäädännöllä muutettava parannus.

Arvoisa puhemies! Toinen puoli tästä hallituksen esityksestä liittyy kuntoutukseen. Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen ehtoja tarkistetaan niin, että poistetaan tällä hetkellä vaihtoehtoisena edellytyksenä oleva työkyvyttömyyden uhka. Tämä edellytys on kiristänyt soveltamiskäytäntöä ja vaikeuttanut etenkin nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja johtanut hakemusten mittavaan hylkäämiseen. Tämä ei ollut lainsäätäjän tarkoitus, vaan käytännön tulkinta on vinoutunut ja johtanut nuorten osalta hylkyihin. Esityksessä myös parannetaan opiskelijoiden mahdollisuutta ammatilliseen kuntoutukseen määrittämällä opiskelukyvyn heikentyminen yhdeksi perusteeksi, kun arvioidaan tarvetta kuntoutukseen.

Jatkossa myös pyritään pois sairauskeskeisyydestä ja otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne. Käytännössä voi olla tilanteita, joissa sairaus ei yksinään aiheuta työkyvyn olennaista heikentymistä, vaan henkilön kokonaistilanne on sellainen, että työkyky tai opiskelukyky tai ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet. On tärkeää painottaa, että asiakkaan kokonaistilanne tulee aina arvioida, jos sairausperuste ei ole riittävä kuntoutuksen myöntämiseen. Tällöin kuntoutukseen voi päästä myös silloin, kun työkyvyn heikentymiseen vaikuttavat esimerkiksi psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne sekä taloudelliset ja sosiaaliset seikat.

Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että lakimuutosten myötä ammatillinen kuntoutus voidaan jatkossa aloittaa nykyistä varhemmin, jo silloin, kun kokonaistilanteen perusteella voidaan arvioida, että henkilön ansiomahdollisuudet tai työkyky olennaisesti heikkenee lähivuosina. Näin esimerkiksi etenevät sairaudet ja niiden tuomat muutokset työkykyyn voidaan huomioida riittävän varhain.

Arvoisa herra puhemies! Nämä esitykset kuuluvat osatyökykyisten työllistymisen edistymisen ohjelmaan, josta on vielä jatkossakin odotettavissa uusia esityksiä osatyökykyisten työllisyyden, kuntoutuksen ja osallisuuden parantamiseksi. Aina, kun puhutaan osatyökykyisten työllisyydestä, pitää kuitenkin muistuttaa, että suuri työ meillä on tehtävänä vielä asennepuolella. Vaikka meidän lainsäädäntömme ja sosiaaliturvamme kaikin tavoin tukisi osatyökykyisten työllistymistä, tarvitaan kuitenkin aina niitä työllistymismahdollisuuksia, avoimia työpaikkoja avoimilla työmarkkinoilla. Se edellyttää oikeaa asennetta myös työnantajilta, valmiutta räätälöityihin ja joustaviin työmahdollisuuksiin.