Arvoisa puhemies! Alkuviikosta saimme lukea, että vain harvoilla oppilailla on mahdollisuus tavata kouluterveydenhoitaja silloin, kun tätä tarvitsisi. Kyselyn mukaan erityisesti suurissa kaupungeissa kouluterveydenhuolto on retuperällä. Esimerkiksi kielteistä tilastoa johtavassa Kuopiossa yhdellä terveydenhoitajalla on yli 900 oppilasta vastuullaan, kun STM:n suositus on 600 oppilasta. Viime kaudella hyväksyttiin oppilashuollosta laki, jossa taataan koululaisille riittävät oppilashuollolliset palvelut, ja laissa erityisesti kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen.

Ministeri Kalliomäki, tässä salissa on useaan otteeseen vaadittu riittäviä resursseja perusopetukseen ja oppilashuoltoon, ja kuitenkin hallitus on muun muassa pakkolainalla ottamassa kunnilta resursseja opetuksesta pois. Oletteko, ministeri Kalliomäki, sitä mieltä, että koululaisemme saavat riittävän kouluterveydenhuollon silloin, kun yhdellä kouluterveydenhoitajalla on yli 900 oppilasta vastuullaan?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Kouluterveydenhuolto kuuluu voittopuolisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan, mutta totta kai myöskin opetusministeriön puolelta on hyvä vastata.

Käytäntö on minustakin liian kirjava kunnissa. Kunnathan voivat itse tykönänsä päättää, miten järjestävät kouluterveydenhuollon. Siellä on ratkaisuja, joissa se on lähes kokonaan tai kokonaan kunnan sosiaali- ja terveystoimen hallinnassa, taikka sitten on myöskin ihan koulutoimeen keskitettyjä ratkaisuja. Tässä on syytä olla tarkkana.

Mutta pitää muistaa se, että kunnat voivat itse hyvin ratkaisevasti vaikuttaa terveydenhuoltosektorinsa päätöksiin ja toteutukseen. Valtionavut pohjautuvat tapaan, joka antaa niille sellaisen mahdollisuuden. Se on eduskunnan päättämää lainsäädäntöä, joka tähän on johtanut. Olemme sitä tässäkin salissa moneen kertaan miettineet, olisiko pitänytkin normiohjausta pitää pidempään voimassa.

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, tässä salissa on kannettu huolta riittävistä palveluista ja hallituksen esityksestä viimekin kaudella. Mutta kuitenkin, vaikka laki periaatteessa määrää, että valtion on valtionosuuksien kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä maksettava oma osuutensa saman tien, niin tämä hallitus on nyt sitten siirtämässä suurimman osan seuraavan hallituksen kontolle. Se tarkoittaa esimerkiksi opetuspuolelta yli 70 miljoonan euron vajetta valtionosuuksiin. Juuri näillä summilla kunnat pystyisivät ehkä paremmin oppilashuollosta vastaamaan. Kysyisin:

Millä tavoin opetusministeriö aikoo nyt seurata viime kaudella hyväksytyn oppilashuoltolain seurauksia, eli millä tavalla kuraattoripalvelut, nuorten psykologipalvelut ja opinnonohjaus ja ennen kaikkea kouluterveydenhuollon palvelut kunnissa sitten toteutuvat? Eikö kuitenkin opetusministeriöllä ole vastuu seurata lain toteuttamista, kun kunnissa tietoisesti lain henkeä ei noudateta ja näitä suosituksia ei noudateta?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Kun kunnat tätä vuotta silmälläpitäen ovat budjettiansa rakentaneet, niin silloin ne ovat rakentaneet sen sille pohjalle, jossa ei ollut vielä tätä kustannustenjaon päätöstä edes olemassa. Eli kaikki, mitä on sen jälkeen kustannustenjaon perusteella tullut, on ollut lisää kunnille siihen suunnittelutilanteeseen nähden, joka vaikuttaa tähän vuoteen, joten siinä näkökulmassa pitäisi olla parannusta saatavissa aikaan pelkästään resurssipohjaisesti kunnissa.

Totta kai opetusministeriöllä on sitten velvoite ja myöskin käytännön tapa arvioida ja valvoa tätä toimintaa omalta osaltaan kunnissa, mutta kuten sanoin, sosiaali- ja terveysministeriö, kuten varmaan myöskin ministeri Hyssälä teille vastaa, on keskeisemmässä roolissa tässä. Opetusministeriö on laatinut tietenkin opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat opetussuunnitelmia kunta- ja koulutasolla, ja opetussuunnitelmissa on oltava opetussuunnitelman perusteitten mukaiset toimenpiteet lueteltuina ja myöskin toteutettuina. Koulu itse vastaa sitten kunnan kanssa siitä, että näin tapahtuu myöskin.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä kouluterveydenhuollon ohjeistus on ajanmukainen ja tarkoituksenmukainen. Meillä on viime vuonna valmistunut laatusuositukset kouluterveydenhuoltoon. Stakes seuraa kouluterveyskyselyin myöskin näitten laatusuositusten ja ohjeiden toteutumista, ja on käynyt ilmi, että osa kunnista ei luottamushenkilöille näitä esittele, niin että siellä eivät ne, jotka varsinaisesti budjeteista päättävät, useinkaan tiedä, mitä siellä kouluterveyspuolella tapahtuu.

Paraikaa eduskunnan käsittelyssä on kansanterveyslaki, jossa todetaan, että myöskin asetuksella voidaan sitten erikseen säätää näistä oppilaitten terveystarkastuksista, niitten sisällöistä, juuri sen takia, että voitaisiin puuttua sellaisen kunnankin osalta, jossa on heikosti asiat, lainsäädäntöteitse, asetusteitse, näihin kysymyksiin. Meillä on kuntien välillä suuria eroja, ja nämä eivät johdu kylläkään niinkään näistä rahoitusasioista kuin niistä toimintakäytännöistä. Sanottakoon vielä, että kun Lääkintöhallitus on lakkautettu, niin sen jälkeen on ollut vähän vaikea hallinnollisesti (Puhemies koputtaa: Aika!) tässä myöskin toimia.

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin tästä kouluterveydenhuoltoasiasta itsekin aikoinani kouluterveydenhoitajan työtä tehneenä. Millä tavalla on puututtu siihen, että kouluterveydenhoitaja saa tietää jotakin lapsen terveydestä ja asia olisi välttämätön esittää ja keskustella vanhempien kanssa tai muiden koulutyöryhmässä olevien ihmisten kanssa? Onko vaitiolovelvollisuutta ja tietojen luovuttamista käsitelty? Näin talonpoikaisjärjellä ajatellen pitäisi pystyä tekemään hyvää työtä lapsen, koululaisen, terveyden hyväksi, mutta vaitiolovelvollisuusasiat kerta kaikkiaan rajoittavat tätä.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Asia on juuri näin, että meillä terveydenhuollossa näitä tietosuoja-asioita katsotaan hyvinkin kirjaimellisesti. Tämä sama ongelma on esimerkiksi kasvatusneuvoloitten ja terveyskeskusten välillä. Toinen kuuluu sosiaalipuolelle, toinen terveyspuolelle. Myöskin viranomaisten välillä on tämmöistä katkosta tietojenkulussa. Mutta kyllä varmasti koululaisilla myöskin terveydenhoitaja on semmoinen luottamushenkilö, että uskoudutaan asioissa, jotka sitten halutaankin jättää terveydenhoitajan ja lapsen välisiksi, vaikka kuten ymmärrän kysyjän tarkoittaneen, olisi hyödyllistä sen tiedon myöskin vanhemmille asti tulla.

Arvoisa puhemies! Suomen ammattiin opiskelevien järjestö julkaisi tässä ihan äskettäin tutkimuksen ammattikoululaisten terveydestä, ja tulokset olivat erityisesti tupakoinnin osalta kohtuullisen huolestuttavia. Tässä juuri hyväksyimme kansanterveyslain uudistuksen emmekä parantaneet sitä epäkohtaa, jossa nimenomaan ammattiin opiskelevien terveydenhoito on paljon huonommin järjestetty myöskin lainsäädäntötasolla kuin toisaalta ylioppilaitten ja toisaalta sitten peruskouluissa opiskelevien osalta. Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tämä epäkohta saataisiin korjatuksi?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! On kuntien velvoite ja kuntien perusterveydenhuollon velvoite nimenomaan järjestää tämä terveydenhuolto. Tässähän on ollut viime aikoina ongelmia, kun oppilaat ovat muuttaneet muilta paikkakunnilta sinne korkeakoulupaikkakunnille ja on katkennut se yhteys entiseen terveystoimeen ja on ollut hajanaista. Mutta näin on kuitenkin tämän velvollisuuden laita.

Arvoisa puhemies! Työterveyslaitoksella on isot resurssit aikuisen työtätekevän väestön terveydentilan seurantaan ja tutkimukseen. Sen sijaan meidän lasten ja nuorten suurten joukkojen terveyden tutkimukseen, seurantaan ja kehittämistyöhön ei tällaista laitosta ja tällaisia resursseja ole. Onko nyt tässä tulevassa kunta- ja palvelurakennehankkeessa tai muutoin ministeriön suunnitelmissa parantaa tätä lasten ja nuorten terveydentilan tutkimus- ja kehittämistyötä?

Toisaalta olisin halunnut kysyä myös siitä, että Helsingissä kouluterveydenhuolto on nyt keskitetty yhteen yksikköön. Lyhyellä kokemuksella siitä on erittäin positiivisia kokemuksia. Sen sijaan suurimmassa osassa kuntia kouluterveydenhoitajat toimivat täysin itsenäisesti ja työstä puuttuu koordinointi. Olisiko ministerin mielestä syytä tätä Helsingin hyväksi todettua mallia laajentaa muuallekin?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Viittasin täällä jo aikaisemmassa vastauksessa näihin hallintokysymyksiin, elikkä kunnillahan ei ole velvollisuutta seurata laadittuja suosituksia, vaan ne ovat nimenomaan suosituksia. Nyt kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta tehdään tai jos meidän alalla tätä hallintoa muutetaan, niin ainakin itse näkisin niin, että vanhan tyyppinen sosiaali- ja terveyshallitus ihan Opetushallituksen tapaan olisi kyllä parempi ohjaamaan kouluterveydenhuoltoa ja neuvolatoimintaa kuin hajanaiset yksiköt tai sitten ministeriö, joka on lähinnä lainsäädäntöä varten. Suurläänien muodostuminen samalla heikensi mielestäni lääninhallitusten valvonta- ja ohjausasiaa. Elikkä tähän täytyy hallinnollisesti kyllä luoda paremmat mahdollisuudet nimenomaan perheitten palvelujen osalta. No, osaltaan tämä kansanterveyslain muutos, jonka totesin, antaa (Puhemies koputtaa) kyllä tähän vastausta.

Arvoisa puhemies! Oppilaanohjaus ja opintososiaaliset asiat ovat erittäin tärkeitä asioita silloin, kun perusopetuksesta siirrytään esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Toivottavasti kaikki Suomen nuoret siirtyvät, mutta näin ei ole. Opetushallitus on emännöinyt tai isännöinyt erästä hanketta, joka on suunniteltu nimenomaan niihin kiinnekohtiin, mitä ministeri Hyssälä sanoi.

Ministeri Kalliomäki, tiedättekö te, että ensi vuoden budjetissa on puolitettu sen ison hankkeen summa, jota Opetushallitus nyt isännöi ja emännöi ja jossa on todella näihin vaikeisiin asioihin poikkihallinnollisesti kiinnitetty huomio? 47 kuntaa on mukana siinä. Opetushallitus on ihan ihmeissään, miten tämmöisen hyvän hankkeen, jonka piti jatkua vuoteen 2007, rahat nyt puolitetaan ja joka toinen kunta putoaa pois. Onko tässä mitään järkeä?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Tätä suurta ihmetystä Opetushallitus ei ole minulle kyllä vielä tässä toimessa ollessani tiettäväksi tehnyt. Valtiovarainministerinä tietysti olin hyvinkin innostunut puolittamaan sitä sun tätä (Naurua) — huonolla menestyksellä, koska eduskunta pisti usein vastaan.

Mutta kaikki nämä asiat kyllä ovat varmaan siinä työryhmäselvityksessä, joka ymmärtääkseni on sosiaali- ja terveysministeriön toimesta pantu liikkeelle. Ensi keväänä ilmeisesti tuo varmaankin suhteellisen laaja selvitys valmistuu, ja se osuu esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelun kanssa aika hyvin yhteen. Näitä on syytä koordinoida ja katsoa myöskin tämä Opetushallituksen puoli siinä yhteydessä. (Ed. Gustafsson: Budjettihan on eduskunnan käsissä!)