Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen kolmea vakuutusaluetta aluekeskuksineen esitetään lakkautettaviksi vuoden 2015 alusta lukien. Ehdotetun muutoksen myötä aluehallinnon taso poistuisi, jolloin Kelan hallinto olisi jatkossa kaksiportainen. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää Kansaneläkelaitoksen toimintaa, madaltaa organisaatiota sekä säästää Kansaneläkelaitoksen hallintokuluja. Esitetyn muutoksen jälkeen Kansaneläkelaitoksen hallinnon muodostaisivat keskushallinto eli osastot ja muut toimintayksiköt sekä paikallishallinto eli vakuutuspiirit ja muut paikallishallinnon yksiköt, eli niin sanottu aluetaso jäisi pois.

Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan aluehallinnon lakkautus ei aiheuttaisi tarvetta irtisanoa henkilöstöä. Muutos olisi tarkoitus toteuttaa tehtäväjärjestelyin siten, että aluehallinnossa tällä hetkellä työskentelevä henkilöstö pyrittäisiin sijoittamaan vakuutuspiireihin ja niihin rinnastettaviin paikallishallinnon yksiköihin sekä osittain myös keskushallinnon yksiköihin. Aluehallinnon muutos ei sellaisenaan merkitsisi toimihenkilön työskentelypaikkakunnankaan muuttamista.

Ehdotetun aluehallinnon lakkauttamisen arvioidaan säästävän Kansaneläkelaitoksen henkilöstökustannuksia lähivuosina vuosittain noin 1 miljoonan euron verran. Ehdotetulla muutoksella ei lähivuosina arvioida olevan vaikutuksia Kansaneläkelaitoksen toimitilojen käyttöön.

Sitten muutama sananen, arvoisa herra puhemies, hallituksen esityksen valmistelun taustoista. Kansaneläkelaitos on valmistellut organisaationsa uudistamista marraskuusta 2011 lähtien. Tuolloin tekemällään päätöksellä Kelan hallitus asetti tavoitteeksi, että Kela siirtyy kaksiportaiseen organisaatioon viimeistään vuoden 2015 alusta lukien. Kelan hallituksen tekemän päätöksen perusteella Kela teki sosiaali- ja terveysministeriölle Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta koskevan muutosesityksen vuoden 2012 syksyllä. Tätä hallituksen esitystä alettiin nyt sitten heti sen jälkeen valmistelemaan Kelan toivomuksesta ja esityksestä, ja tässä nyt olemme sitten siinä lähetekeskustelussa.

Ihan muutama sananen vielä yleensäkin tästä Kansaneläkelaitoksen tämänhetkisestä tilanteesta ja hallinnosta: Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka asemasta säädetään perustuslain 36 §:ssä ja Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa 731/2011. Kelan hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua, ja valtuutettujen puheenjohtaja istuu täällä salissa tälläkin hetkellä, kiitos siitä. Valtuutetut määräävät Kelan hallituksen jäsenet, joita on enintään 10. Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa työjärjestyksen, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä.

Kansaneläkelaitos muodostuu tällä hetkellä keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Kelan keskushallinnon muodostavat osastot ja muut toimintayksiköt, joiden tehtävät painottuvat toiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja ohjaukseen. Kelan aluehallintoon, jota nyt siis esitetään lakkautettavaksi, kuuluu tällä hetkellä kolme vakuutusaluetta, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi aluekeskuksineen. Aluekeskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa asiakaspalvelun ja ratkaisutoiminnan tukeminen, jotka hoidetaan jatkossa keskus- ja paikallishallinnossa tämän esityksen mukaisesti. Kelan paikallishallinnon muodostavat tällä hetkellä 24 vakuutuspiiriä ja lisäksi 5 vakuutuspiiriin rinnastettavaa paikallishallinnon uutta yksikköä. Paikallishallinnon yksiköiden työn painopiste on etuuksien ratkaisutoiminnassa ja asiakaspalvelussa.

Elikkä ihan Kelan omasta ehdotuksesta tätä ollaan tekemässä, ja siitä kiitos myös Kelalle. Hyvin hallitusti he ovat sen muutoksen suunnitelleet tekevänsä ilman että tarvitsisi mihinkään irtisanomisiin mennä.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Näinä aikoina yleensä, kun on kysymys lakkauttamisesta, ensimmäiseksi ajatukset siirtyvät negatiivisiin asioihin kuten esimerkiksi irtisanomisiin. Kuten tässä ministeri Risikon puheenvuorossa jo kuultiin, tässä esityksessä kyse on kuitenkin hallinnon päällekkäisyyksien poistosta. Jo 2012 Kelassa on aloitettu toimenpiteet, joilla esimerkiksi aluekeskuksissa työskenteleviä etuus-asiantuntijoita siirrettiin näille etuusosastoille, ja näin ollen siis asiantuntijuutta siirrettiin lähemmäs ruohonjuuritason työtä. Minusta tämä on hyvä asia.

Yleensäkin organisaation madaltaminen Kelassa on keskeinen säästökohde, kun vastakohtana voisivat olla esimerkiksi vaikkapa toimipisteiden lakkauttamiset. Jos siis halutaan pitää kiinni etuuksien tasosta ja kattavasta palveluverkosta, on toimeenpanosta säästettävä, ja tämä on yksi esimerkki siitä. Ei siis irtisanomisia eikä siirtoja toimipisteiden välillä, vaan eläköitymisen kautta tavoitellaan miljoonan vuotuista säästöä menoissa. Tämä on kannatettavaa.

Lopuksi kuitenkin haluaisin kysyä vielä ministeri Risikolta: Miten nämä eläköitymisen kautta tehtävät henkilöstövähennykset vaikuttavat alueellisesti? Onko jonkunnäköisiä arvioita siitä, mitä nämä tulevat tarkoittamaan näillä nykyisillä Kelan vakuutuspiirialueilla?

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! On tietysti raju muutos, kun 24 vakuutuspiiriä ja 5 muuta paikallishallinnon yksikköä siirtyy suoraan keskushallinnon alaisuuteen. Sikäli ovat varmaan ihan kannatettavia nämä pyrkimykset tässä, että organisaatiota tehostetaan ja virtaviivaistetaan ja byrokratiaa vähennetään. Mutta kysyn arvoisalta ministeriltä: miten näette, onko vaarana, että operatiivinen johtaminen ja koordinointi, suunnittelutoiminta, sen kehittäminen, kaikki tällainen pysähtyisi ja ohentuisi uudistuksen myötä, ja saavutetaanko todellakin jotain sellaista uutta hyvää, joka olisi käänteentekevästi parempaa kuin nykyinen, ja edelleen, miten näette kuitenkin ytimen kansalaisen, palveluntarvitsijan, kannalta, pysyykö asiakaspalvelu nykytasolla?

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, tämä hallituksen esitys olisi siis lakkauttamassa sen väliportaan elikkä Kelan aluehallinnon. Kuitenkaan tämän yhden hallintoportaan lakkauttaminen ei johtaisi irtisanomisiin, mikä tietysti on hyvä uutinen, eikä siirtäisi myöskään henkilöstöä paikasta toiseen. Säästöt, joiden on arvioitu olevan noin miljoonan euron verran, syntyvät, kun eläköitymisten yhteydessä uutta väkeä ei palkattaisi tilalle.

Kelan hallitushan on tehnyt päätöksen tästä asiasta jo pari vuotta sitten. Tietysti on muistettava, että hallinto ei koskaan elätä vaan se tehty työ, ja sähköinen asiointi mahdollistaa myöskin töiden siirtämisen muualle, ja ilolla minä voinkin todeta, että Kela on siirtänyt töitä Helsingistä muualle.

Turhan byrokratian vähentäminen on toki suotavaa, kun se on mahdollista. Tämä Kelan aluetason hallinto on kuitenkin hoitanut eräitä tärkeitä tehtäviä, asiakaspalvelua, ratkaisutoiminnan tukemista. Tämän STM:n tiedotteen mukaan nämä tehtävät jatkossa hoidettaisiin paikallisesti keskushallinnossa.

Eläköitymisen vähentäessä työvoimaa Kelassa on pidettävä huoli siitä, että nämä tehtävät tulevat hoidetuiksi, ja myös tämän jäljelle jäävän henkilöstön jaksamisesta, ja siihen pyydän kiinnittämään huomiota.

Puhemies! Tämä aluehallinnon supistaminen ei tietenkään saa eikä voi johtaa paikallishallinnon kuristamiseen. Myös, jos muutos Kelan suhteen jää tähän ja toiminnot säilyvät paikallistasolla, niin hyvä niin. Koska moni työ Kelassakin on jo netissä, olisi tässä toisaalta myös hyvä hetki alueellistamisen ja joustavien työratkaisujen kehittämiseen laitoksen sisällä myös keskushallinnossa, ja on huolehdittava siitä, että tämä paikallistaso todellakin säilyy, koska suurin käyttäjäryhmä, ikäihmiset, ei todellakaan kaikki ole siellä netissä, ja siksi paikallistason fyysinen toiminta on säilytettävä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme hallituksen esitystä kansaneläkelain 10 §:n muuttamisesta. Tällä lainmuutoksella esitetään Kansaneläkelaitoksen aluehallinnon kolmea vakuutusaluetta aluekeskuksineen lakkautettaviksi.

Kansaneläkelaitoksen palveluverkossa on tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina. Palveluja on nykyisin saatavissa kuuden palvelukanavan kautta, muun muassa posti-, puhelin-, verkko- ja yhteispalvelun, mikä osaltaan vaikuttaa nyt esitettyihin aluehallinnossa tehtäviin muutoksiin.

Aluehallinnon muutos on tarkoitus toteuttaa siten, että aluehallinnossa työskentelevä henkilöstö pyrittäisiin sijoittamaan Kansaneläkelaitoksen muihin toimipisteisiin. Tämä muutos ei sellaisenaan tarkoita toimihenkilöiden työskentelypaikkakunnan muuttumista. Ehdotetulla muutoksella mahdollistettaisiin tehtävien uudelleenjärjestely tarkoituksenmukaisimmalla tavalla koko maan alueella.

Aluehallinnon lakkauttamisen arvioidaan säästävän lähivuosina vuosittain noin miljoona euroa. Arvio perustuu Kansaneläkelaitoksen tekemiin arvioihin aluekeskuksissa nykyisin työskentelevien toimihenkilöiden eläkkeelle siirtymisistä. On suunniteltu, että eläkkeelle jäävän työntekijän tilalle ei palkattaisi uutta tekijää.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää ministeri Risikkoa siitä, että hän tuo eduskuntaan esityksen, jossa hallintoa tehostetaan. Tämä on oikeantyyppinen toimenpide: mitä vähemmän byrokratiaa, sitä parempi, ja palveluiden pitää toimia niin, että ne tehdään mahdollisimman hyvin.

Sitten täytyy kuitenkin kysyä, onko asianmukaista, että Kelaa säädellään niin tarkasti, että tällainen esitys ylipäätänsä pitää tuoda eduskunnan käsiteltäväksi. Eikö asia olisi voitu käsitellä laitoksen sisäisenä asiana? Kun Kela-lainsäädäntöä jatkossa kehitetään, pyydän kiinnittämään tähän huomiota.

Sitten kiinnitän huomiota myöskin siihen, että säästöä on vain 1 miljoona euroa, ja olisin kyllä odottanut, että summa olisi ollut hieman suurempi. Tietysti tässä käytetään pehmeitä keinoja — ketään ei irtisanota, luonnollisen poistuman kautta väki vähenee Kelassa — mutta täytyy sanoa, että tältäkin osin henkilöstötavoitteita voisi asettaa niin, että tehtäisiin asiat myöskin tehokkaammin pienemmällä väkimäärällä Kelassa.

Mutta sitten haluaisin kiinnittää erityistä huomiota Kansaneläkelaitoksen viestintään, ja täytyy sanoa, että Kelalla on erittäin hyvät sivut ja sieltä saa hyvän tiedon sosiaaliturvajärjestelmistä ja niitten toiminnasta ja siitä, millä tavalla pitää toimia. Kehotan kyllä, että Kelan pitää entistä enemmän pyrkiä käyttämään verkkoympäristöä palveluissaan, ja meidän pitää saada kansalaiset nimenomaan asioimaan verkossa ja niin, että konttorissa ei tarvitsisi välttämättä käydä lainkaan. Se tehostaisi toimintaa olennaisesti, ja silloin palvelut ovat myöskin helpommin saatavilla.

Kuten täällä todettiin, on selvää, että kaikilla ei ole nettiyhteyksiä, vaikka kirjastojen kautta sellaiset kaikille on tarjolla, ja siitä syystä tietysti fyysisiäkin palvelupisteitä pitää olla, mutta niitten lukumäärää varmasti voidaan tulevaisuudessa merkittävästi vähentää.

Lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, mihin edustaja Zyskowicz on useasti tässä salissa kiinnittänyt huomiota: tietojen vaihtoon viranomaisten kesken. Kun Kelan toimintoja tehostetaan, on välttämätöntä se, että kunnan sosiaaliviranomaisten ja Kelan tietojen pitää toimia erittäin hyvin yhteistyössä ja viranomaisilla pitää olla mahdollisuus saada työtään varten tarvittavat tiedot.

Myöskin mitä tulee verottajan tiedostoihin ja Kelan tiedostoihin, niin täytyy sanoa, että näissä pitäisi olla automaattisesti vaihdettavuus niin, että kumpikin viranomainen voi katsoa, mitä etuja on saatu, ja tarkistaa sen, että verotus toimii oikein, ja meidän verotustiedoista voitaisiin päiväntasaisesti katsoa, mikä tilanne on, jotta sosiaaliturvaratkaisut tehdään oikein. Tässä suhteessa nimenomaan tietojen saatavuuden osalta toivon, että ministeri toimii aktiivisesti jatkossa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Sasi kuvasi hyvin tämän muutoksen, mitä Kelassa on tapahtunut palvelujen tuottamisen osalta. Sen ovat huomanneet kyllä sitten kaikki Suomen kansalaisetkin ja varsinkin nuoret perheenäidit, jotka antavat hyvää palautetta siitä, että Kelalla on niin hyvät verkkopalvelut. Ei tarvitse lähteä sinne Kelan toimistoon, voi kotona pöydän ääressä tehdä kaikki tärkeät asiat.

Mutta siitä olen sitten Sasin kanssa eri mieltä, kun hän näki, että pitäisi ehkä vähän nopeammassa tahdissa tätä henkilökuntamäärää vähentää. Minun mielestäni tämä on äärettömän hyvä tapa, että siinä vaiheessa, kun henkilö jää eläkkeelle, niin sitten jos ei ole välttämätöntä tarvetta palkata uutta tilalle, niin sen myötä sitten henkilökunta vuosittain vähenee.

Enkä väheksyisi ollenkaan tätä miljoonan euron säästöä per vuosi. Minusta se on huomattava summa. Täytyy vain kehua, miten hyvää työtä Kelassa on tehty.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Kuuntelin mielenkiinnolla keskustelua ja ministerin esittelyä tästä Kela-lain muutoksesta. Tämän hieman yli kahden vuoden aikana, minkä olen ollut nyt Kelan valtuustossa ja sen puheenjohtajana, on ollut mielenkiintoista perehtyä Kelaan ja siihen nopeaan kehitykseen, mitä siellä on tapahtunut.

Kelallahan on erittäin pitkälle kehittynyt tietojärjestelmä, sähköinen palveluverkko, ja viime aikoina sen käyttäjämäärät ovat suorastaan räjähdysmäisesti lisääntyneet. On kuitenkin muistettava aina se, että Kelan asiakkaana on hyvin monenlaisia ihmisiä. Siellä on asiakkaina myöskin semmoisia, jotka eivät välttämättä pysty käyttämään sähköisiä verkkoja, heillä ei ole välineitäkään siihen, ja sen takia Kelan palveluverkko on pidettävä riittävän kattavana ja tiheänä koko valtakunnan alueella, koska Kela on eduskunnan alainen ja sillä on olemassa hyvin laaja tehtävä hoitaa niitä asioita, jotka sille Kela-lain mukaisesti kuuluvat.

Vielä totean tähän, että Kelalla on tietokonekeskus Jyväskylässä. Siellä on valtava kapasiteetti ja niin edelleen. Sinne voitaisiin panna muitakin valtion ja kuntien toimintoja. Kelalla on valmius ottaa niitä vastaan. Mainitsen tässä yhtenä vain omaishoidon tuen, joka voitaisiin siirtää aivan hyvin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, mikäli vain hallituksella olisi tähän haluja.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tulin vähän myöhässä, olen pahoillani, mutta halusin myös osaltani osallistua tähän keskusteluun.

Ensinnäkin tämä lainsäädäntöuudistus, joka tässä on nyt tekeillä, parantaa entisestään Kelan sisäistä toimintaa. Meillä Kelassa on, voisiko sanoa, niin sanottu kolmiportainen organisaatio, ja tällä hallinnollisella uudistuksella me teemme tämän organisaation jouhevammaksi, yksinkertaisemmaksi. Poistuu yksi tämän hetken organisaatiotaso, jota ei käytännössä enää toteutetakaan. Meidän toimistoverkko säilyy, ja meidän alueilla olevat piirit tulevat toimimaan kuten tähänkin mennessä. Elikkä tämän hallinnollisen uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa asiakaspalvelua ja palveluiden saatavuutta.

Kela on myös vahva asiantuntijaorganisaatio ja kehittäjäorganisaatio. Aivan kuten täällä on todettu, Kela on kehittänyt omaa nettipalveluaan. Käytännössä nettipalveluiden käyttäjien määrä kasvaa kaikissa ikäluokissa. Myös ikääntyvät ihmiset ovat löytäneet nettipalvelun ja sitä kautta saavat myös palvelua. Mutta niiden ihmisten, jotka eivät pysty käyttämään nettipalveluja, on mahdollisuus asioida toimistossa, ja heille kullekin räätälöidään myös ne tarvittavat palvelut, joita he toimistoissa saavat. Myös puhelinpalvelu toimii monelta osin. Kuten täällä Kelan valtuutettujen puheenjohtaja äsken totesi, niin myös puhelinpalveluiden käyttö on parantunut, ja sitä kautta myös ikääntyvät ihmiset saavat palveluja. Toisaalta myös on palveluja, hakemuksia, joita voidaan tällä hetkellä tehdä suullisesti, elikkä jos ihminen ei pysty itse hakemaan esimerkiksi netin palveluiden ja muitten kautta, niin hän pystyy suullisesti hakemaan itselleen palveluja ja tekemään hakemuksia, ja sitä kautta hän ne tarvittavat palvelut itselleen saa.

Siltä osin tämä on ollut myös Kelan henkilöstölle erittäin suuri haaste, koska, voisiko sanoa, koko tämän viimeisen kymmenen vuoden aikana Kelan henkilöstö on jatkuvasti joutunut uusimaan ensinnäkin omia käytäntöjään, mutta koska tästä talosta, myös eduskunnasta, tulee paljon uutta säädettyä lainsäädäntöä, niin se myös vaatii monelta Kelan asiantuntijalta lisää osaamista niin täytäntöönpanon kuin muiden osalta. Tavoitteena on se, että Kela pystyisi yhdenvertaisesti palvelemaan kaikkia asiakkaita riippumatta siitä, missä he asuvat, yhdenvertaisesti ja hyvällä, laadukkaalla palvelulla.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! On mieluisa kuulla tätä keskustelua, joka on hyvin yksituumainen siinä, että tämä väliporras valtakunnan tason ja paikallisen tason väliltä voidaan ja tuleekin poistaa ja että tämä on tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen uudistus. Kun näin on, niin herää vain kysymys, miksi tähän ei ole ryhdytty aikaisemmin. Itse muistan, kun joskus vuosikymmeniä sitten olin Kelan niin sanotun lisätyn hallituksen jäsen. Muistaakseni siihen aikaan jo silloisen Kelan hallituksen jäsenen Lasse Laatusen kanssa keskustelimme siitä, että tästä piiritasosta voitaisiin kokonaan luopua. Näistä keskusteluista taitaa olla nyt joku 30 vuotta, niin että olisin odottanut vähän ripeämpää etenemistä näin ex post, jälkikäteen, arvioituna.

Tämä kritiikki ei missään tapauksessa koske nykyistä ministeriä (Pentti Kettusen välihuuto) eikä nykyistä Kelan valtuutettujen puheenjohtajaa. Uskon, että se on varmasti semmoinen yleinen sääntö, että kun joku organisaatio on olemassa, niin kyllä se organisaatio kaikin tavoin pystyy oman olemassaolonsa tarpeen perustelemaan vielä vuosikymmeniä sen jälkeenkin, kun se on tarpeen ollut.

Mitä sitten tähän asiaan muutoin tulee, niin edustaja Sasi käytti jälleen oivallisen puheenvuoron ja kiinnitti huomiota myös siihen, onko todella tarkoituksenmukaista, että eduskuntatasolla säädetään kovin tarkkaan Kelan hallinnosta. Sen ymmärrän, että kaikki etuudet, jotka päätetään, päätetään lain tasolla ja eduskunnassa, mutta itse hallinnon osalta voisi ajatella vähän joustavampaa säätämistasoa ja menettelyä.

Edustaja Sasi kiinnitti myös huomiota tiedonkulkuun eri viranomaisten välillä. Siitä ei ole montaakaan päivää, kun katsoin, että joku kansanedustaja on tekemässä aloitteen tai kyselyn, jotta Kela voisi antaa kunnille tietoa sotaveteraaneista, jotta kunnat voisivat näitä auttaa. Eli ilmeisesti tänä päivänä tilanne on taas näissä tietosuoja-asioissa aivan järjetön, eli että Kela ei voisi näitä tietoja tällä hetkellä antaa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri varmaan tietää paremmin ja pystyy kertomaan, mutta minun käsitykseni mukaan tällä hetkellä valmistellaan lainsäädäntöä, jossa Valtiokonttori mahdollistaa sen, että Kela tulee jatkossa saamaan nämä tiedot, ja siltä osin tämä ongelmatiikka, josta edustaja Zyskowicz äsken mainitsi, tulee poistumaan, mikä on todella järkevä asia. Täytyy sanoa, että hämmästyttävää, ettei sitä asiaa ole hoidettu aikaisemmin.

Mutta toinen asia, joka liittyy sitten Kelan hallintoon ja Kelan organisaatioon: Kelan hallintoa on kehitetty nyt ainakin viimeisen kuuden vuoden tai oikeastaan viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti eteenpäin, ja totta kai myös eduskunnassa me kannamme vastuun siitä, miten Kelan hallinto toimii.

Esimerkiksi viime kaudella päätimme, että ensinnäkin johtajien määrä tulee vähenemään, ja näin myös tultiin toteuttamaan. Sitä kautta, kun johtajien määrää vähennettiin, myös palveluprosessia muutettiin yhdenmukaiseksi, mikä käytännössä on tarkoittanut sitä, että kun me asiakkaitten näkökulmasta palveluita kehitämme, niin tämä palveluprosessien uusi hallinnollinen muotoilu on mahdollistanut sen, että asiakkaitten palvelut ovat tänä päivänä paremmin saatavilla ja ne on myös organisoitu huomattavasti paremmin kuin vielä muutama vuosi aikaisemmin. Siltä osin näissä uudistuksissa, esimerkiksi tämän päivän lainsäädännössä, mitä toteutetaan, käytännössä me jo toimimme Kelassa kuten tämä hallinnollinen lainsäädäntö edellyttää, elikkä sinällään tämä lainsäädäntö oikeastaan toteuttaa sen, mitä jo toiminnassaan Kela toteuttaa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin lausumaan tästä Kelan hallinnosta: Tässä kun pitkään olen tarkastellut erilaisia yhteisöjä ja osuuskuntia ja muita, niin siellä on 12 eduskunnan valitsemaa valtuutettua, mikä on ihan ok, mutta se, että hallituksessa on lähes yhtä paljon henkilöitä, minun mielestäni tässä ajassa ei ole ok. Kyllä hallitukseen riittäisi joku 7, maksimissaan 9 edustajaa, koska valtuutetuilla, Kelan valtuuston jäsenillä, minusta on myöskin se valvontatehtävä samaan tapaan kuin Kelan tilintarkastajilla. Jos voitaisiin pienentää hallitusta Kelassa, niin Kelan valtuutetuille voisi siirtää tiettyjä tehtäviä. Tällöin se olisi minusta toimiva ja parhaat voimat tulisi valittua myöskin tämän yhteisön hallitukseen.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Nykyään asioidaan hyvin paljon netin kautta Kelassa ja muissa virastoissa. Entäpä kun henkilöllä ei ole pankkitunnuksia tai hänellä ei ole nettiä? Kuinka sujuvaa tämä asioiminen silloin on?

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olin jo varmuuden vuoksi lähtökohtaisesti vastustamassa tätä esitystä sillä oletuksella, että tässä taas keskitetään palveluja, mutta nyt, kun tässä on neljä viisi puheenvuoroa ehtinyt kuunnella, niin tämähän taitaa olla ihan järkevä esitys.

Muutos ei kaiken kaikkiaan näytä vaikuttavan kielteisesti ainakaan näihin asiakaspalveluihin. (Eduskunnasta: Oletko varma?) Henkilöstö säilyy alueella ja työ osin paikallishallinnossa. Hallinto epäilemättä myös näyttää vähenevän, ja vakuutuspiirien päätösvalta hieman alueilla lisääntyy, eli kaiken kaikkiaan esitys näyttää olevan ihan ok. Mutta koko ajan on tietysti syytä kantaa huolta siitä, että Kelan asiakaspalvelu paikallistasolla säilyy mahdollisimman kattavana ja riittävänä. Varmaan tässä yhteydessä myös on luontevaa käyttää jopa käyttää sanaa "kehottaa" Kelaa entistä vahvemmin harkitsemaan sitä, että näitä Kelan palveluita tai tehtäviä siirretään yhä enemmän alueille, eli sähköinen asiointi antaa siihen epäilemättä nimenomaan tässä Kelan toimintaverkossa entistä paremmat mahdollisuudet.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran edustaja Tuupaiselle haluan vielä tästä hallituksen kokoonpanosta sanoa, että sekin on ensinnäkin tarkoin määritelty laissa. Kelan hallituksen kokoonpano on hyvin perusteltu sen takia, että Kelan yhteiskunnallinen tehtävä ei ole vain erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden täytäntöönpanija, vaan sillä on myös vahva yhteiskunnallinen rooli niin tutkimuksen ja kehittämisen kuin kaiken tämän yhteiskunnallisenkin tehtäväkuvan takia.

Tällä hetkellä Kelan hallitukseen valitaan jäseniä, muun muassa työmarkkinajärjestöt ovat valinneet omat edustajansa sinne, sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut sinne oman ehdokkaansa, ja sitten poliittiset puolueet ovat valinneet kuusi eri jäsentä hallitukseen. Nämä jäsenet, jotka poliittiset puolueet valitsevat, eivät kuitenkaan saa olla kansanedustajia tai valtioneuvoston jäseniä, vaan he ovat vahvoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, asiantuntijoita, jotka tukevat tätä vahvaa Kelan yhteiskunnallista roolia ja sen tehtävää tässä yhteiskunnassa. Siltä osin näkisin, että tämä Kelan hallitus on monella tapaa hyvin toimiva ja mahdollistaa Kelan kehittämisen.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Täällä on kysytty, miksi tämän pitää olla nyt lakiesityksenä, miksei Kela voisi itse tehdä tällaisia päätöksiä. No, se sattuu nyt olemaan siinä Kela-laissa määriteltynä. Siellä ovat just tämäntyyppiset asiat, miten nämä piirit muodostuvat. Varmasti silloin aikoinansa, kun Kela-lakia on tehty, siihen ovat vaikuttaneet myös kansanedustajat, koska kansanedustajathan valvovat nimenomaan, Kela-valtuutetut valvovat, Kelan toimintaa. Jos tästä halutaan keskustella, niin varmasti Kela-valtuutetut ottavat tämän sitten pöydälle ja miettivät, tarvitseeko siellä olla näin tarkasti sanottuna, mutta perustelunsa tällä varmasti on.

Täällä sitten todettiin myöskin, kiitoksia siitä, että Kela on selkeyttänyt viestiään, ja se on, toden totta. Kela on tehnyt paljon työtä esimerkiksi erilaisten lomakkeitten selkokielisyyden, samoin nettisivujen osalta. Olen samaa mieltä, mitä täällä on todettu keskustelussa, että kaikki eivät kuitenkaan pysty nettiä hyödyntämään ja siitä syystä tämän palveluverkon kuitenkin pitää olla hyvä. Jonkin verran tulee palautetta sitten tästä, että nyt kun on keskitetty nämä määrätyt asiat eri puolille Suomea, niin kuin neuvontapuhelin ja palvelut, niin todella kun Helsingistä soitat asiasta x, saattaa Rovaniemeltä vastata joku henkilö. Nyt on tullut vähän kritiikkiä siitä, että pitäisi saada soittaa siihen omaan lähimpään Kelan paikkaan, mutta siitäkin ollaan Kelalle viestitetty näitä toiveita. Mutta ymmärrän oikein hyvin sen, että kun nämä Kela-asiat ovat vaikeita asioita, monimutkaisia asioita, niin on hyvä, että asiantuntijuutta sitten keskitetään ja siellä puhelimen päässä on sitten varmasti osaava henkilö.

Sitten täällä tiedonkulusta sanottiin — vielä sen verran jos, puhemies, saan vähän jatkaa — ja nythän Kela on mukana siinä kuntakokeilussa, jossa ovat myöskin työvoimahallinto ja kunnat, ja ne kehittävät sitä yhteistyötä, että tieto kulkisi. Hyvä niin, me saamme sieltä lisää tietoa.

Ja sitten tämä, että meillä on todella oma hallituksen esitys valmistumassa siitä, että Kela voisi antaa kunnille tietoa veteraaneista, koska on ollut sellainen ongelma, että ei ole pystynyt antamaan tietoa siitä. Kela on kyllä ystävällisesti välittänyt veteraanijärjestöjen kirjeet näille veteraaneille, mutta siitä huolimatta veteraanijärjestöt ovat olleet sitä mieltä, että se ei ole ollut riittävää ja että veteraaneista pitäisi olla tieto näillä veteraanijärjestöillä ja myöskin kunnilla, että se tieto kulkisi. Nyt on sitten tilanne se, että tämä ei ole tietosuojaongelma, vaan tämä on nimenomaan salassapito-ongelma, ja siitä syystä pitää tehdä Kela-lakiin se muutos. Tämä ei todellakaan ole Valtiokonttoria koskeva asia, vaan STM antaa tämän mahdollisuuden sitten lailla Kelalle, ja Kela itsekin tästä on samaa mieltä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on paljon puhuttu näistä Kelan nettiyhteyksistä ja nettipalveluista, mutta olisin esittänyt pienen toivomuksen.

Tuli mieleeni, että eräs henkilö teki äitinsä hoitotuki-ilmoituksen netin kautta hakemuksena, mutta se ei ollutkaan mahdollista, kun hän kirjautuu tietysti omiin nettipalveluihin ja täyttää sen hakemuksen, ja siinä hakemuksessa ei ole mahdollisuutta laittaa sitä, että hän hakee vaikka toiselle ihmiselle sitä hoitotukea. Eli silloin se menee väärällä nimellä ja sitä ei hyväksytä. Se siirtää sitten sitä hoitotuen saannin aikaa ja tuottaa tietysti myös läheisille, omaisille lisätyötä, kun on tehtävä sitten paperiversio, mikä on huomattavasti hitaampaa kuin verkossa asiointi.