4) Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolain 2 ja 4 §:n
muuttamisesta
Kauko Juhantalo /kesk:
Herra puhemies! Järjestäytynyt ravitoiminta
Suomessa alkoi tiettävästi tuolta Viipurinlahden
jäältä runsas 100—150 vuotta
sitten erirotuisilla hevosilla, kunnes se organisoitui myöhemmin
Suomessa kantakirjan kautta kylmäveristen suomenhevosten
ravitoiminnaksi, joka levisi sitten kautta maan jäällä ja teillä pidettäviksi
ravitapahtumiksi.
Myöhemmin meillä alettiin rakentaa ravialueita,
jo 30-luvulla, ja etenkin 60-luku oli tuollainen seuraava virstanpylväs,
jolloin meille tuotiin, oikeastaan presidentti Kekkosen lahjahevosista
lähtien, lämminverihevosia, joiden mukaantulo
kilpailuun oli tietenkin aika ristiriitaista, koska perinne oli
kylmäverihevosten kilpailuttaminen. Näistä ristiriidoista
selvittiin aika nopeasti, muutamassa vuodessa, ja molemmille järjestettiin
lähtöjä, ja kilpailut olivat yhteneväisiä.
70-luku alkoi suurena raviurheilun nousuvuosikymmenenä lämminverihevoskannan
kasvaessa, ja 70- ja 80-luvuilla tapahtuivat suurimmat investoinnit
Suomessa raviratoihin. Meidän rataverkkomme on erittäin
laaja, nykypäivää ajatellen liiankin
laaja, ja ravitalous aika tavalla velkaantui ravintolakatsomoiden,
avokatsomoiden ja ratojen rakentamisessa. Kun 90-luvulla tuli taantuma
hevostalouteen, se oli paha suonenisku, ja siitä on vasta
hiljan toivuttu.
Tällä hetkellä ravitalous, siis hevosten
kasvattaminen, ei ole taloudellisesti mikään erityinen bisnes.
Sattumalta tulee hyviä huippuhevosia, joilla saadaan palkintoja,
mutta se harrastustoiminta, joka yhdistää perheitä ja
yhdistää raviväkeä, on erittäin
laaja ja kasvamassa Suomessa. Sillä on suuri merkitys monelle
omassa taloudessa, mutta sillä on suuri merkitys myös
perheiden yhdistäjänä ja lasten harrastustoiminnan
kohteena.
Tämä toiminta on siis erittäin vähän
kannattavaa. Hevostalouden tukemiseksi tuleekin ravi- ja totopeleistä valtion
kautta tukea raviurheilulle ja hevoskasvatukselle, ja tuo tuki on
ollut aivan liian alhainen. Se on poikennut muista arpapeleistä osuudeltaan.
Sitä on yritetty monesti aikaisempien hallitusten aikana
korjata, mutta nyt täytyy sanoa kyllä nykyhallitukselle
ja valtiovarainvaliokunnalle lämmin kiitos siitä,
että hallitus on ymmärtänyt tämän
problematiikan, joka on totopeleistä kertyvä tuloutus
ravitaloudelle, ja olemme oikealla tiellä.
Charme Asserdalin 70-luvulla alkanut kunniakas ura varmasti
siivittää uusia raviurheilun ystäviä,
ja kykenemme edelleen investoimaan hyvärotuisiin hevosiin
ja saamme jälleen maailmanmainetta ravimaana. Euroopassahan
keskeisiä ravimaita ovat Ranska, Italia, Ruotsi, Saksa
ja Suomi, Norja myös pienemmässä määrin
ja raviurheilu on todella laajaa ja kansan suosimaa.
Kun tämän kautta ravitalouteen saadaan runsaat
4 miljoonaa markkaa vuodessa lisää panostusta,
se on juuri oikeata rahaa. (Ed. Saarinen: Euroa!) — Korjaan
euroa. Se meinasikin olla aivan liian pieni summa. Hippoksen puheenjohtajana
aikaisemmin totuin puhumaan markoista, ja tämä puhe
on ilmeisesti nauhoitettu siltä ajalta. — Tällä on
suuri merkitys. Pitää vaan nyt huolehtia siitä,
että tämä raha kanavoituu nimenomaan
hevostalouteen siten, että sillä ei investoida
uusia ratoja ja uusia katsomoita, joita meillä on riittävästi,
vaan saadaan kasvattajille ja hevoskilpailuissa osaa ottaville omistajille,
ohjastajille kunnon palkinnot, jotta hevostalous vahvistuisi. Oikea
on tämä linja, mikä nyt on otettu.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! (Ed. Ala-Nissilä: Onko ed. Saarisellakin
hevosia?) — Ed. Ala-Nissilän nasevaan välikommenttiin,
välihuutoon, vastaisin, ettei hevosia ole, mutta näillä rattailla
on tullut oltua niin pitkään, että tekee mieli
aiheesta puhua.
Siitä huolimatta, että mietinnön
kaava on lyhyt, sen taakse sisältyy aika paljon toimintaa
ja informaatiota. Nimittäin ennen kuin tälle rastille on
päästy, reitti on ollut pitkä, prosessi
on ollut aika hankala. Hyvänä pidän sitä,
että nyt saadaan vihdoinkin meidän rahapelitoimintaamme
hoitaville organisaatioille yhtenäiset veroperusteet. Sille
tavoitteelle on ollut todella paljon perusteluja jo pelkästään
tasapuolisuuden periaatettakin ajatellen.
Ensin tätä mietinnössä mainittua
veroperustetta lähdettiin soveltamaan Raha-automaattiyhdistykseen.
Vuosien saatossa Veikkaus Oy pääsi saman verokohtelun
piiriin. Useita vuosia eduskunta on budjettilausunnoissaan yrittänyt
saada hallitukselta tämän kaltaista esitystä,
joka tässä on kalkkiviivoilla ja tulee varmasti
hyväksytyksi. Nyt siis nämä kolme toimijatahoa
ovat verottajan silmissä samoin perustein verotettavia.
Kaiken aikaa, ymmärrettävistä syistä,
valtiovarainministeriö on vastustanut näitä veromuutoksia.
Sen logiikan tietysti ymmärtää, koska
kysymys on valtion tuloista, mutta tällä on muitakin
ulottuvuuksia. Aivan niin kuin ed. Juhantalo äsken oivallisesti
kuvasi hevostalouden asiantuntijana sitä substanssia, joka
tähän Fintoton ym. toimintaan liittyy, tämä asia
ei ole valtiontalouden kannalta merkittävä. Yksikään
viisari ei värähdä pörssimaailmassa.
Valtiontalouden tasapainoa tämä ei horjauta sitäkään
vähää, mutta hevostalouden kannalta tämä tulee
olemaan erittäin vaikuttava, ja silloin on tärkeätä,
että rahat osattaisiin myös kohdistaa sillä tavalla,
että hinta—laatu—hyöty-suhteet
olisivat mahdollisimman hyviä. Siihen substanssiin minun
asiantuntemukseni ei riitä neuvoja antamaan muuten kuin että peräänkuulutan
tämän periaatteen tärkeyttä.
Juuri näinä aikoina, kun kansainvälinen
paine kansallisten rahapelitoimijoitten monopoliasemaa vastaan on
ihan maksimissaan — joka suunnalta yritetään
murtaa esimerkiksi suomalaisten erittäin hyvin toimivien
rahapeliyhtiöiden monopoliasemaa yhteiskunnassa — varmasti
totopelienkin kannalta on tärkeätä huolehtia
siitä, että rahapelitoimintaa voidaan tulevaisuudessakin järjestää vain
ja ainoastaan yksinoikeudella.
Herra puhemies! Tämän puheenvuoroni päättäisin
siihen, että toivotan voimia ja menestystä näille
rahapelitoimijoille Fintoto mukaan lukien, että voidaan
tämä meikäläinen, suomalainen,
läpinäkyvä, toimiva rahapelimaailma säilyttää tulevaisuudessakin
monopolina ja välttyä niiltä lieveilmiöiltä,
joita maailmalla on havaittavissa silloin, kun nämä eivät
ole yhteiskunnan hanskassa.
Olavi Ala-Nissilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä todella
yhtenäistetään totopelien ja muiden yksinoikeudella
toimeenpantavien hevoskilpailujen tuloksiin perustuvien arpajaisten
verokohtelu.
Ed. Saarinen ei muistanut ehkä ihan oikein — vaikka
tästä on varmaan talousarvion yhteydessäkin
eduskunta lausunut — sillä viime vaalikaudella
arpajaisverolain muutoksen yhteydessä tästä eduskunta
teki hyvin selkeän ponnen, jossa edellytettiin, että nopeasti
tämä laki muutetaan. Siinä olivat perusteina
paitsi nämä täällä hyvissä puheenvuoroissa
esitetyt näkökohdat myöskin kilpailuasiamiehenviraston
selkeä lausunto, että tämä vero
oli tässä muodossa syrjivä ja että se
ei ole siinä mielessä hyväksyttävä.
Tässä on ollut hieman useampi ravikilpailu sen
jälkeen, kun tämä ponsi annettiin, mutta
nyt on kuitenkin laki syntymässä, ja tässä ministeri Wideroosin
esittelemässä lakiesityksessä nyt tämä toteutuu.
Kun ed. Juhantalo kiitti täällä valtiovarainvaliokuntaa,
niin se tietenkin onkin paikallaan. (Naurua)
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa puhemies! Pitkään raviurheilussa mukana
olleena totean, että olen samaa mieltä kuin ed.
Juhantalo. Myöskin ed. Saarinen toi julki, että tämän
lakiesityksen merkitys valtiontaloudessa ei ole tällä hetkellä merkittävä.
Se ei varmasti kursseja käännä, mutta
sen merkitys tulevaisuudelle nimenomaan raviurheilussa on tosi merkittävä.
Työllistävä vaikutus, mikä raviurheilulla
on iso lajiinsa nähden, varmasti tulee näkymään
tässä äärimmäisen positiivisena,
että tämä homma hoidetaan nyt maaliin
asti.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Tämä Fintoton arpajaisveron
laskentatavan muutos, joka nyt tuo hevostalouteen sen piristysruiskeen, jota
on toivottu ja haluttu pitkään, on tervetullut, ja
siitä lämpimät kiitokset niin valtiovarainvaliokunnalle
kuin myöskin esittelevälle ministerille, että tämä on
nyt toteutettu.
Samalla on myöskin annettu tunnustusta hevosalan taloudellisen
ja yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta,
onhan koko hevosala toiseksi suosituin urheilumuoto Suomessa katsojaluvuilla
mitattuna ja pyörittäähän se
vuosittain reilun 500 miljoonan euron pottia, jolla ei voi olla
olematta myöskään vaikutusta työllisyyteen,
kun otetaan huomioon myöskin se kasvupotentiaali, jota
tämä ala omaa. Tässä ei tarvitse katsoa
kuin lahden toiselle puolelle: länteen Ruotsiin. Siellä yhteiskunnallinen
merkittävyys on tunnustettu jo ajat sitten, siellä ala
on kasvanut aivan toisenlaisiin mittoihin ja kaikki tunnusluvut
Suomeen verrattuna ovat noin kuusi—seitsemänkertaisia.
Meillä on nyt hyvä askel otettu samaan suuntaan,
niin että uskon, että tämä tuo erittäin
paljon myöskin työllisyyteen lisää vauhtia.
Myös itse haluan kiinnittää huomiota
kahteen seikkaan, jotka tässä tulevat esille.
Toinen on se, että nyt meillä on yhtenäiset
veroperusteet kaikille peliyhtiöille. Se on erittäin
tärkeä ja tasapainon vuoksi hyvä asia.
Toinen on se, mitä ed. Saarinen täällä erinomaisella
tavalla kuvasi, elikkä Euroopan unionin joillain tahoilla
on pyrkimykset siihen, että tätä pelitoiminnan
monopolia oltaisiin rikkomassa, ja siitä meidän
täytyy olla ehdottoman jyrkkinä, että näin
ei tapahdu, vaan se säilytetään yhteiskunnallisesti
selkeästi kontrolloituna alana.
Klaus Pentti /kesk:
Herra puhemies! Hallituksen nyt käsiteltävänä oleva
esitys on hyvä ja, niin kuin täällä on
todettu, saadaan yhtenäiset veroperusteet alalle. Tämä tukee
osaltaan raviurheilun kehittämistä valtakunnassa.
Täytyy todeta, että hevosharrastus on viime vuosina
ollut vahvassa kasvussa ja on synnyttänyt uutta yritystoimintaa
ja siltäkin osin tukee hallituksen työllisyystavoitteita.
Kauko Juhantalo /kesk:
Herra puhemies! Kun ed. Leppä vertasi Ruotsiin meidän
hevostaloutemme suuruutta, täytyy muistaa, miten laajaa
ja suosittua se on Euroopassa kokonaisuudessaan. Esimerkiksi tammikuussa
tapahtuvan Pariisin Vincennesin radan yhden lähdön,
päälähdön, liikevaihto on yhtä suuri
kuin Vermon koko vuoden liikevaihto. Se kuvaa tämän
harrastuksen laajuutta ja suuruutta Ranskassa. Olisi hienoa, että me
saavuttaisimme Ruotsin etumatkaa. Tämä tulee auttamaan
siinä paljon, koska, kuten sanoin, tämä on
monelle perheelle, kaupunkilaisperheille ja maalaisperheille, tosi
laaja harrastus, ja siellä pitäisi kyllä myös
vähän tulla rahaa sisäänkin,
ettei pelkästään mene.
Rohkenen tässä ottaa esille yhden pienen epäkohdan
vielä, joka on jäljellä; tuolla pelifoorumissa
olen sen ottanut esille. Se on niin hykerryttävä sana
kuin kahvitoto. Se tarkoittaa harjoitusraviradoilla olevia totopelimahdollisuuksia
kahvipaketeilla. Meidän viranomaisemme ovat yhdessä peliyhtiöiden
kanssa jostain käsittämättömästä syystä muutama
vuosi sitten todenneet, että kahvitoto on kielletty. Kukaan
ei siitä paljon viisastu, jos voittaa ravipäivänä kymmenen
pakettia kahvia mammalle kotiin vietäväksi, mutta se
lähentää tavallisia ihmisiä hupimielessä sinne radalle
pelaamaan. Kun tämä lakiesitys ei väräytä viisareita,
niin kuin ed. Saarinen osuvasti sanoi, on vielä valtava
ero siihen, miten kahvipakettitoto väräyttäisi,
mutta se tuo ihmisiä satamäärin enemmän
tällaisiin perhetapahtumiin katsomaan harjoitusraveja,
joissa palkinnot ovat muutamia satoja euroja.
Jukka Vihriälä /kesk:
Herra puhemies! Viime kaudella eduskunta edellytti arpajaislakia
hyväksyessään, että rahapeliyhtiöt,
Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto, tulevat verotuksellisesti
samoin kohdelluiksi. Nyt tämä on toteutumassa
tässä hallituksen esityksessä, ja kun myöskin
lakiesitys on viety nopeasti ja tehokkaasti läpi, niin
on aivan selvää, että kyllähän tämä nyt
hevostaloutta, nimenomaan hevosjalostusta, kilpailutoimintaa ja
kaikkea, tulee edistämään.
Siitä, mitä ed. Juhantalo sanoi, en tunne
kahvitotoa, onko se tärkeä asia, mutta saattaa
olla, että se on myös sellainen pieni asia, joka
on syytä tulevaisuudessa korjata. Mutta minusta on erittäin tärkeää,
että yksinoikeudella rahapelitoimintaa harjoittavat yhtiöt
ovat nyt verotuksellisesti samassa asemassa.
Keskustelu päättyy.