Täysistunnon pöytäkirja 113/2013 vp

PTK 113/2013 vp

113. TORSTAINA 14. MARRASKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Lentoliikenteen lakonuhka

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lentoliikenteen sujuminen on Suomelle ja suomalaisille aivan keskeinen asia. Nopeat, luotettavat ja toimivat kotimaan yhteydet sekä yh-teydet Eurooppaan ja Aasiaan täältä pitkien etäisyyksien Pohjolasta ovat elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kansalaisen liikkuvuuden turvaamisen elinehto. Viime kuukausina lentoliikenteen sujuvuuteen kohdistuneet uhkat, kuten nytkin akuutisti päällä oleva lakon uhka, ovat herättäneet kasvavaa huolta.

Hallituksessa ja eduskunnassa laajasti ymmärretään lentoliikenteen merkitys. Helsinki-Vantaan lentokentän kehittämiseen valtio on juuri ohjaamassa 200 miljoonan euron pääomasijoituksen, jonka tarkoituksena on houkutella myös yksityisiä sijoituksia miljardin edestä. Helsinki-Vantaan kehittämisen uskotaan hyödyntävän koko Suomea. Halu panostaa lentoliikenteen toimivuuteen on siten suuri, mutta panostusta syö jatkuva epävarmuus lentoliikenteen (Puhemies koputtaa) ja valtionyhtiö Finnairin tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Kysynkin työministeri Ihalaiselta: mikä on tämänhetkinen tilanne ja mitä ministerit voisivat tehdä, että pääsisimme kansalaisten edun kannalta mahdollisimman nopeasti lentoliikenteen ja alan työpaikat turvaavaan, elinkeinoelämän edellytykset kattavaan ratkaisuun?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Lentoliikennettä mahdollisesti ravisteleva työtaistelu olisi kyllä semmoinen asia, mitä tässä maassa juuri nyt ei tarvittaisi. Työntekijä- ja työnantajaosapuoli neuvottelevat tällä hetkellä. Pahin skenaario on se, että sopuun ei päästäisi ja työtaistelua vielä ryyditettäisiin tuki-ilmauksilla tai tukilakoilla, ja se olisi kyllä erittäin valitettava tilanne. Silloin käytännössä olisi se tilanne, että koko Suomi menisi taloudellisesti polvilleen. Sitä me emme tässä tapauksessa, emmekä tietysti muulloinkaan, halua emmekä tarvitse.

Tämän syksyn aikana on juuri sovittu hyvin kattava työmarkkinasopimus, jonka tavoitteena oli vahvistaa kilpailukykyä ja vakautta, ja jos nyt sitten kuljetaan päinvastaiseen suuntaan, niin uskon, että sillä on negatiivinen vaikutus ylipäänsä sopimisen kulttuuriin. Haluaisin antaa nyt erittäin vahvan tuen koko hallituksen puolesta valtakunnansovittelijalle ja tietysti neuvotteluosapuolille, että tulisi tarjous, johon voitaisiin ottaa kantaa, ja voitaisiin löytää ratkaisu mahdollisimman pian. Nyt on kysymys vakaudesta ja työpaikoista käytännössä. Me tarvitsemme (Puhemies koputtaa) vakautta emmekä epävakautta.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten pääministeri juuri vastauksessaan sanoi, lokakuun lopussa solmittiin laaja-alainen ja kattava kasvu- ja työllisyyssopimus. Tällä sopimuksella on aivan keskeinen rooli Suomen kilpailukyvyn palauttamisessa ja työmarkkinarauhan ylläpitämisessä. Kysyn kuitenkin, miten hallitus ja ministerit aikovat turvata sen, että lentoliikennettä varjostavan lakonuhkan laajentuminen muille, jo sopimuksen piirissä oleville aloille tukitoimenpiteinä estetään?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri äsken hyvin asian kuvasi, meillä on kattava kasvu- ja työllisyyssopimus, poikkeuksellisen kattava. Meillä on eräitä aloja vielä vailla sopimusta, pienempiä aloja, kuten esimerkiksi Itellassa postipuolella ja nyt Finnairissa kahden henkilöstöryhmän osalta. Tänään tehdään kovasti töitä valtakunnansovittelijan huoneessa, jotta luotaisiin edellytyksiä sovittelijalle tehdä tämän illan ja yön tunteina aamuun mennessä sovintoesitys, ja hallituksen puolelta on yritetty kannustaa ja tukea ja eri tavalla tehdä töitä sen eteen, että tällainen esitys olisi mahdollinen.

Mitä tulee myöskin näihin mahdollisiin tukitoimiin, minä toivon siinä myös malttia. Annettaisiin nyt rauha sovittelulle ja koetettaisiin saada ratkaisut aikaan neuvotellen. Ongelman ydinhän on siinä, että itse työehtosopimuksesta ei varmaan tule kinaa, se menee tämän yhteisen ratkaisun mukaisesti, vaan haaste liittyy siihen, että Finnairilla, kuten tiedätte, on 60 miljoonan tervehdyttämis- ja säästötavoitteet. Se, miten tämä säästötavoite kytkeytyy (Puhemies koputtaa) nyt näihin neuvotteluihin, on se vaikea asia. Koetetaan löytää siihen ratkaisu, jossa tämä TES on oma juttunsa, ja toisaalta sitten kuitenkin henkilöstökin joutuu johonkin mittaan asti sitoutumaan myöskin niihin säästötavoitteisiin. Miten se tehdään, se on se ajankohtainen solmu, josta parasta aikaa (Puhemies koputtaa) neuvotellaan.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan totta, tämä Finnairin lakonuhka on olemassa, ja näissä kaikissa asioissa on aina kaksi puolta. Silloin kun sovitaan asioista, on työntekijäpuoli ja työnantajapuoli.

Minä olen tuossa joku aika sitten jättänyt, ministeri Ihalainen, teille kirjallisen kysymyksen näistä Finnairin vuokratyöntekijöistä ja heidän työluvistaan. Jos nämä Finnairin työntekijät kokevat, että heidän ohitseen kävellään ikään kuin niin, että otetaan halpatyövoimaa heidän tilalleen, ja he sitten protestoivat mahdollisen lakon uhalla, muun muassa tällä lailla, niin eikö tässä ole nimenomaan kysymys siitä, että tämä suomalainen sopimuskulttuuri laitetaan semmoiseen pakkorakoon, että näillä työntekijöillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin osoittaa mieltään tällaisella tavalla? Minä en syytä työnantajaa enkä työntekijöitä, mutta tämä on varmaan yksi asia, mikä siinä on takana, ja kysynkin: mitä te aiotte tehdä asialle, jotta tämä sopimuskulttuuri Suomessa ja luottamus ennen kaikkea säilyvät?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä suomalainen yhteiskunta lepää sen varassa, että meillä on tämä parlamentaarisen demokratian toimintatapa, mutta meillä on vahva sopimusyhteiskunta, joka perustuu vain hyvään luottamukseen ja hyvään yhteistyöhön.

Mitä tulee sitten näihin erikseen kutsuttaviin tai ulkopuolisiin työntekijöihin Finnairin palveluksessa, niin se on totta, että näitä vuokratyöntekijöitä siellä on, ja jossain määrin Aasian liikenteessä tai Intian liikenteessä on ollut perusteitakin sen kulttuurisen osaamisen suhteen. Mutta sitten on myös tapauksia, joissa nämä kriteerit eivät enää riitä siihen, kotimaassa on myös työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja, ja jos näin on, niin pitää tietysti ottaa heitä ensisijaisesti, jos eivät nämä muut kriteerit sitä edellytä. Tässä tapauksessa nyt 20 amerikkalaisen lentoemännän osalta, tämän työn saatavuusharkinnan osalta, on jätetty ne päätökset tekemättä, koska täällä on myös lomautettuja ja irtisanottuja lentoemäntiä ja stuertteja ja heillä pitäisi olla oikeus tulla näihin töihin. (Puhemies koputtaa) Tämmöisillä pelisäännöillä tässä halutaan edetä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän lakon puhkeaminen juuri tänä viikonloppuna on erityisen suuri ongelma Levin maailmanlaajuisesti näkyville maailmancupin kisoille. Onko hallitus miettinyt mahdollisuutta siirtää lakon alkamista?

Mutta tässä edustaja Kurvisen tekemässä kysymyksessä oli kysymys myös laajemmin lentoliikennestrategiasta. Siinä joudutaan nyt kohtaamaan vakava tilanne, kun näyttää siltä, että Finavia ja Finnair kumpikaan eivät ole kovin kiinnostuneita siitä, että täältä Helsinki-Vantaan kentältä järjestetään liittymälento esimerkiksi näihin pohjoisen merkittäviin matkailukeskuksiin. Asiakkaiden on todella vaikea nyt päästä täältä. Keskitytään vain tähän Eurooppa—Aasia-linjaan. Sama koskee monia maakuntakenttiä: Jyväskylä, Kokkola, Kajaani, Kemi-Tornio. Onko hallitus todella kehittelemässä sellaista lentoliikennestrategiaa, jossa tämä maan sisäinen lentoliikenne laiminlyödään tai ajetaan suorastaan alas?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Ehkä tästä Finnairin strategiasta sen verran, että Euroopassa on enää aika vähän maita, joilla on kansallinen lentoyhtiö. Monet ovat sulautuneet. Näistä on tullut suuria, Lufthansa, SAS ja muut, ja tämä on harvinainen tilanne, että meillä on vielä kansallinen lentoyhtiö. Se on rakentanut strategiansa tämän varaan, että saadaan näitä Venäjän ylilentolupia ja päästään Aasiaan suorinta tietä ja sitten saadaan tämä Helsinki-Vantaa kehitetyksi tällaiseksi hubiksi, josta sitten turistit, matkailijat jatkavat Euroopan eri pääkaupunkeihin. Meillä on aika hyvä verkko tässä, ja totta kai tarkoitus on sitten syöttää myöskin pohjoiseen ja muihin Suomen kaupunkeihin ja pitää tätä maakuntien lentoliikennettä yllä. Tämä on tämä suunnitelma.

Finnairin kanssa on käyty keskustelua. Tiedän, että Lapin kansanedustajat ovat myös käyneet keskustelua näistä matkailuyrittäjien tarpeista, jotka ovat osittain sesonkiluonteisia, ja Finnair on pyrkinyt tähän tilanteeseen reagoimaan heiltä saamani tiedon mukaan. Näitä tarpeita otetaan huomioon, mutta tämä peruskonseptin ylläpito on tärkeää, että saadaan nämä Aasian-yhteydet toimimaan ja sitä kautta sitten Helsinki-Vantaa kehitetyksi siihen pisteeseen, jota on haluttu.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan uskoa, että hallitus, työministeri ja kaikki ministerit tekevät kaikkensa, jotta tämä lakko voitaisiin ehkäistä. Muutama päivä sitten Finnairin työntekijöitten taholta kannettiin huolta siitä, että firman ylin johto ei olisi riittävästi tai laisinkaan sitoutumassa omalta kohdaltaan näihin säästöihin. Arvostin kovin, kun mediasta luin, että omistuspolitiikasta vastaava ministeri Haavisto hyvin ryhdikkäästi totesi, että totta kai ylimmän johdon on myöskin sitouduttava näihin säästöihin. Haluaisin vielä kuulla ministeri Haavistolta tämän vetoomuksen täältä parlamentista, jotta tämä este voisi poistua ja saataisiin tällainen sovinnollinen ilmapiiri ja edellytykset nyt tälle elintärkeälle sovulle ja työmarkkinaratkaisulle.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! En sano tätä vain edustaja Gustafssonin mieliksi vaan ihan valtion omistajaohjauksen periaatteiden mukaan ja myöskin näiden uusien palkkioperiaatteiden mukaan, että vaikeuksissa olevissa yhtiöissä myöskin johdon on noudatettava kohtuutta. Olemme käyneet myöskin omistajaohjauksen puolesta Finnairin johdon kanssa tästä keskustelua, ja voin kyllä vakuuttaa, että tämä siellä ymmärretään ja nähdään tämä tilanne. Paine on kova työntekijöille, kuten tiedetään. Se on kova paikka, jos puhutaan palkanalennuksista, niin kuin konkreettisesti puhutaan siellä työntekijäpuolella. Johto ymmärtää tämän, ja totta kai myöskin esimerkkiä näyttämällä voi silloin tällaisessa tilanteessa vaikuttaa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoilla tapahtuvat työtaistelut ja niillä uhkaamiset ovat todella usein seurausta alalla tapahtuneesta kärjistymisestä, alan sisällä, tai sitten yksittäisen työnantajan ja henkilöstön välillä tapahtuneesta tilanteen kärjistymisestä, ja niin on Finnairinkin osalta. Tämä sitten konkretisoituu sopimuksettomassa tilassa käytännön työtaistelutoimenpiteillä uhkaamiseen.

Tässähän on taustalla näitä ongelmia, niin kuin täällä kävi ilmi, vuokratyöntekijöiden hankkimisessa, värväämisessä. Oli viitteitä jopa, suoraan sanoen, rikkurityövoiman värväämisellä uhkaamiseen etukäteen. Näin ollen kysynkin, oikeastaan vähän tähän edustaja Gustafssoninkin kysymykseen viitaten, ministeri Haavistolta: onko teillä nyt uutena omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä tahtotila etukäteen vaikuttaa omistajaohjauksen kautta siihen, että esimerkiksi tässä yhtiössä eivät kärjistyisi nämä tilanteet ja oltaisi sen tilanteen edessä, jossa tänä päivänä ollaan, kun ei ole sitä hyvää ilmapiiriä, rakentavaa luottamusta rakennettu menneiden kuukausien (Puhemies koputtaa) ja vuosien aikana?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Tietysti täytyy vähän varoen nyt puhua, kun työmarkkinaneuvottelut ovat juuri meneillään, ettei sitten tarpeettomasti niitä vaikeuteta.

Ministeri Ihalainen tässä jo aikaisemmin kuvasi, että kun Finnairilla on ollut pitkään tämä Aasia-strategia, se on halunnut osaavaa henkilökuntaa, kielitaidollista ja muuta palveluhenkilökuntaa niihin kohteisiin — Japani, Kiina, Intia — jonne se lentää, ja sillä on jo pitkään, itse asiassa yhtiön mukaan 30 vuotta, ollut ulkomaisia työntekijöitä näihin palvelutarpeisiin. Osittainhan tämä on täysin hyväksyttävää, saadaan kielitaitoisia ihmisiä sieltä ja näin poispäin. Tämä on hyvä asia. Sen sijaan tällainen linja, jossa koetetaan niin sanotulla rikkurityövoimalla polkea hintoja tai muuta, ei tietenkään ole hyvän henkilöstöpolitiikan mukainen linja, mutta nämä asiat pitää erottaa toisistaan. Kaikki ulkomaalaiset, jotka Finnairilla työskentelevät, eivät ole tällaista uhkaa luomassa vaan tuovat myöskin yhtiön palvelukulttuuriin lisän, jota ei voida täysin kotimaisin voimin tehdä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että vuokratyövoimaa näissä kaukolentoliikenteen matkoissa jonkin verran on, ja se ei minusta olekaan se pääjuttu, vaan kysymys on siitä, että niiden ehtojen, joilla siellä samassa koneessa töitä tehdään, pitäisi olla näillä ihmisillä samanlaisia lähtökohtaisesti. Tämä on ollut ehkä se suurempi ongelma tai pelko, että onko näin, toteutetaanko näin työehtojen suhteen tasavertaista ja yhdenvertaista kohtelua. Näistä nyt on sitten käyty keskustelua. Minä luulen, että nämäkin asiat tässä oikenevat ja niitä voidaan sitten lähteä kehittämään, mutta nyt on tämä akuutti tilanne, joka pitää saada ratkaistua. Finnairia tarvitaan kansallisena lentoyhtiönä, Finnairin talous ei kestä pitkään, jos me emme tätä ongelmaa saa ratkaistua, ja toisaalta sen henkilöstönkin kannalta olisi tärkeää, että ne pystyisivät saamaan raamisopimuksen tai kasvu- ja työllisyyssopimuksen mukaisen sopimuksen. Tässä pitäisi intressien yhtyä näinä tunteina, näinä päivinä ja löytyä semmoinen sopu ja sovittelijalle nyt tilaa ja aikaa ja tukea, että näin voisi onnistua.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.