Herr talman! Under årens lopp har de kurdiska minoriteterna i olika stater mer och mer närmat sig varandra. Det verkar nu som om också staterna gör det. När Rouhani kom till makten i Iran gav han intryck av att vara liberal, och stort hopp ställdes till en förändring av minoritetspolitiken. I själva verket är läget det motsatta, fler och fler hamnar i fängelse och döms till döden. Frågan har liten uppmärksamhet i våra media och i internationella media.

Iranin ja Turkin lähestyminen merkitsee sitä, että molempien maiden vähemmistöjen asema on entistä haavoittuvaisempi. Haluan siksi kysyä pääministeri Kataiselta ja ulkoministeri Tuomi-ojalta: keskusteltiinko kurdivähemmistön tilanteesta ja ihmisoikeuksista, kun pääministeri ja ulkoministeri tapasivat pääministeri Erdoganin Helsingissä viime viikolla?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kysymyksestä kyllä keskusteltiin. Itse asiassa Turkin hallitus on varsin konkreettisella tavalla halunnut edistää vuoropuhelua kurdiväestön kanssa Turkissa, ja siitä on itse asiassa annettu varsin positiivisia arvioita myös EU-tasolla. Turkin pääministeri kuvaili niitä toimenpiteitä ja tätä tilanteen kehitystä ja oli itse siihen tyytyväinen. Totesin Suomen puolelta, viitaten oikeastaan EU:nkin arvioihin, että pidämme hyvänä sitä, että tähän kysymykseen on tartuttu ja että sitä halutaan konkreettisesti edistää. Tästä rauhanomaisesta vuoropuhelusta yhtenä esimerkkinä on ollut se, että nyt ei ole viimeisten kuukausien, vajaan vuoden aikana, ollut terrori-iskuja myöskään. Eli keskusteluyhteys näyttää jokseenkin toimivan, mutta toivon mukaan se saa jatkoa.

Talman! Tack för svaret. Det svar jag fick gällde ju förhållandena i Turkiet. Men jag skulle vilja fråga: Tänker någon av er, eller kanske närmast utrikesminister Tuomioja, sätta större vikt vid den här frågan i Iran?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Iranin tilannehan on muuttunut, ja se näkyy ennen kaikkea siinä, että näyttää olevan nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan reaalinen mahdollisuus päästä näistä ydinkysymyksistä P5+1-neuvotteluissa Iranin kesken ratkaisuun. Mutta se ei poista suinkaan asialistalta muita kysymyksiä, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, mukaan lukien vähemmistöjen, kurdien ja muiden vähemmistöjen, oikeudet ja asema Iranissa. Nämä dialogit ja nämä kysymykset ovat jatkuvasti esillä EU:n ja Iranin välisissä suhteissa, ja täytyy lähteä siitä, että jos tässä päästään myönteiseen ratkaisuun muilla sektoreilla, se tulee heijastumaan myönteisesti myös ihmisoikeustilanteeseen. Tämä on EU:lle itsestään selvä lähtökohta Iranin suhteissa.