Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Eduskunnan työskentelyilmapiiri on todettu jopa tämän välikysymyskeskustelun aikana hyväksi, jopa sopuisaksi ja yhteistyöhakuiseksi. Kuitenkin on todettava, että eduskunnan eräistä työskentelytavoista ja huonosti yhteensopivista kokousajoista meidän tulisi myös ryhtyä keskustelemaan, ja ehkä tämä eduskunnan pääluokka on paikka, jossa voi tällaisen puheenvuoron käyttää.

Tulisi jatkaa eduskuntatyön kehittämistä, jota mielestäni onkin tehty oikeaan suuntaan jo kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Olisi syytä selvittää eduskunnan osin vanhentuneet ja osin nykyaikaan sopimattomat työskentelytapamme. Meiltä puuttuu jonkinlainen parlamentaarinen rytmi eikä työskentely ole kaikilta osin eduskunnan arvovallan eikä asioiden perusteellisen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Herra puhemies! Eräs ongelma eduskunnan käytännön työssä liittyy tilakysymyksiin valiokuntatyöskentelyssä. On harmillista ja osittain jopa hankaloittavaa, että jokaisella valiokunnalla, puhumattakaan valtiovarainvaliokunnan jaostoista, ei ole omaa työskentelytilaa. Oma valiokuntahuone helpottaisi valiokunnan, puhumattakaan valtiovarainvaliokunnan jaostoista, työskentelyä. Tämän asiantilan järjestäminen ei ole mahdoton tehtävä.

Oman valiokunta- ja jaostohuoneen puuttuminen aiheuttaa monenlaisia käytännön ongelmia, odottelua käytävillä, kun sekä edustajat että asiantuntijat odottavat edellisen kokouksen loppumista ja oman kokouksensa alkamista. Niin valiokunnan jäsenet, kuultavat asiantuntijat kuin eduskunnan virkamiehetkin joutuvat kohtaamaan tämän ongelman harva se päivä, ja tätä ei voi pitää hyvänä asiantilana. Asiantuntijoiden kuulemiseen ei myöskään jää tarpeeksi aikaa, ja kaukaakin tulleen asiantuntijan ajasta menee usein suuri osa valiokuntaan sisäänpääsyä odottaessa. Kun hän sitten pääsee lausumaan näkemyksiään, ajankäyttöongelmista johtuen usein joudutaan toteamaan, että voisitteko tiivistää sanottavanne.

Arvoisa puhemies! Uusi, ensi kesänä valmistuva eduskunnan lisärakennus on tärkeä osa tämän tilaongelman ratkaisua, vaikkakaan se ei ratkaise tätä koko ongelmaa. Tämä tarkoittaakin sitä, että tämän vanhan, arvokkaan varsinaisen eduskuntatalon sisällä täytyy todennäköisesti tehdä ihan lähiaikoina uusia tilajärjestelyjä.

Valiokuntien työskentelyyn liittyvä toinen ongelma on, että hyvin monet edustajat, varsinkin suurimmista eduskuntaryhmistä, ovat ajankäytön kannalta katsottuna liian monen ja usein samaan aikaan kokoontuvan valiokunnan jäseniä, ja siksi ei ole riittävästi aikaa osallistua valiokuntatyöskentelyyn sen vaatimalla tavalla. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ehkä voitaisiin harkita jälleen kerran sitä, tulisiko tai voitaisiinko valiokuntien jäsenmäärää lievästi supistaa, kuitenkin sillä tavalla, että tässä mahdollisessa supistustoimessa huomioitaisiin erityisesti pienten eduskuntaryhmien asema.

Kun täysistuntoasioiden määrä on viime vuosina selvästi kasvanut, on tämän johdosta jouduttu käyttämään ja ottamaan käyttöön joka päivä pidettävät täysistunnot eduskuntaviikoilla. Täysistunnot pidetään pääasiassa alkaen iltapäivällä ja illalla. Tärkeimmät poliittiset keskustelut käydään monesti illan hämärissä, jolloin ne jäävät usein julkisuudelta ja näin myös kansalaisilta pimentoon. Tämä ei ole mielestäni missään tapauksessa parlamentaarisen arvovallan kannalta hyvä asia. Onhan eduskunta, tai ainakin sen tulisi olla, suomalaisen poliittisen keskustelun keskipiste.

Eduskunnan tulisikin vakavasti harkita siirtymistä erillisiin valiokuntaviikkoihin ja erillisiin täysistuntoviikkoihin, kuitenkin siten että poikkeustapauksissa voitaisiin kutsua täysistunto tai valiokunta toistensa viikoilla koolle niin sanottuihin pikaistuntoihin. Tätä mallia käytetään osin europarlamentissa, ja käsitykseni mukaan hyvin kokemuksin. Mikäli yllä mainittu täysistuntoviikko ja valiokuntaviikko erotettaisiin omiksi viikoikseen, voitaisiin ottaa päivät, siis normaalit päivät, eduskunnan työskentelyn normaaleiksi ajankohdiksi. Tällä voitaisiin selkeyttää myös nykyistä jakoa aamu- ja iltapäivävaliokuntiin, joka ratkaisisi osittain sekä ajankäytön että tilankäytön ongelmia.

Arvoisa puhemies! Tällä mahdollisesti tehtävällä, tai toivottavasti tehtävällä, ratkaisulla olisi kansanedustajien ajankäytön suunnitteluun myös suuri merkitys. Päivällä pystyisi hoitamaan työnsä eduskunnassa ja illalla voisi pitää yhteyttä äänestäjiin, osallistua poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan ja antaa aikaa perheelleen. Edustajan tehtävän hoitoon oleellisena osana kuuluu poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen ja äänestäjiin säännöllisen yhteyden pitäminen. Tällä tavalla myös, luulisin, eduskunnan hyvän ja ahkeran virkamieskunnan ajankäytön suunnittelu tulisi normaaliksi, sellaiseksi kuin muidenkin suomalaisten työpaikoissa työskentelevien ajankäyttö on.

Tuija Nurmi  /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä pääluokka käsitellään aivan ensimmäisenä. Tämän muutoksenhan sai aikaan pitkäaikainen perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Esko Helle Hämeestä. Meidän perustuslakimme 2 §:ssähän sanotaan, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. 3 §:ssä sanotaan, että eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta, mukaan lukien valtiontalouden hoito, kun taas hallintovalta kuuluu tasavallan presidentille ja eduskunnan luottamusta nauttivalle valtioneuvostolle. Tuomiovaltaa käyttävät taas tuomioistuimet.

Olen iloisesti ja perusteellisesti ilahtunut ja hämmästynyt ed. Ahteen hyvästä esityksestä, että vihdoinkin tuodaan kunnollinen esitys eduskunnan työjärjestyksen muutokseksi. Sikäli kuin kuuntelin ed. Ahteen esitystä, niin mikäli toimisimme sen mukaisesti, saattaisi olla, että saisimme myös työmme laatua kohotetuksi. Näin äkkiseltään kuultuna kannatan kaikkia hänen tekemiään ehdotuksia ja avauksia työjärjestyksen muuttamiseksi. Iltaistunnot, jotka alkavat kello 18 olettaen, että ne kestävät kello 23:een, maksavat 11 000 euroa. On hyvä, että meidän torstaipäiväiset istuntomme on siirretty alkavaksi kello 16.30. Uskon, että se joustavoittaa työskentelyämme ja ehkä saattaa tuoda jopa jonkinlaista säästöäkin talouteemme.

Valiokuntatyöskentelystä ed. Ahde mainitsi aivan oikein. Kun kouluissa rehtorit pystyvät tekemään lukujärjestykset monelle sadalle oppilaalle ja opettajalle, niin luulisi eduskunnan voivan tehdä järjestyksen niin, että valiokunnat eivät ole päällekkäin eivätkä myöskään eduskunnan muut toimet ole samaan aikaan. Meillähän on tämmöisiä toimielimiä, jotka kuuluvat eduskunnan alaisuuteen, kuten Kelan valtuutetut ja Suomen Pankin pankkivaltuusto. Kun on Kelan valtuutettujen kokous, se on aina samaan aikaan kuin meidän täysistuntomme, ja on aika mahdotonta olla samaan aikaan täysistunnossa ja Kelan valtuutettujen kokouksessa, ja sitten näytetään tyhjää salia ja mainitaan se, kuinka laiskoja kansanedustajat ovat, mikä suinkaan ei ole totuus, vaan se, että kansanedustaja ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Toivon, että ed. Ahteella löytyy voimia viedä näitä ajatuksia eteenpäin. Ainakin näin pikaisesti arvioituna tulen antamaan kaiken tukeni näille ajatuksille ja puhumaan niitten puolesta omassa ryhmässäni.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Ahteen ehdotusta kannattaa todella miettiä. Meillähän on olemassa täällä oikein kunnon kokemus 90-luvun alkupuolelta siitä, että oli vain valiokuntia, ja se oli silloin, kun Eta-lainsäädäntöä tehtiin. Maatalousvaliokunnalla oli silloin viisikymmentäviisi lakiehdotusta käsiteltävänä. En muista, kuinka monta viikkoa me istuimme kello 9:stä aamulla 15:een iltapäivällä, pikkuinen tauko keskipäivällä, kuuman kesän aikana. Kyllä se tehokasta oli, ja ne viisikymmentäviisi mietintöä kahdella valiokuntaneuvoksella tulivat tehtyä. Kannattaa todella miettiä kaikki yksityiskohdat ja tilakysymykset, aikajärjestelyt jnp., mutta minusta se voi olla ihan hyvä asia. Tietysti tuolta korvesta tulleena tämä "kakkosperheet Hesaan" kuulostaa hiukan persoonalliselta. Tämän mukaan sitten meidän pitäisi hankkia tänne kakkosperhe, kun pitää perheen luokse mennä illalla. (Ed. Ahde: Moni edustaja joutuu!) — Ai joutuu menemään. Hyvää matkaa perheen luokse!

Arvoisa puhemies! Ehdotus on harkinnan arvoinen, ja erikoisesti se tietysti eduskunnan virkamieskunnan ja muun henkilökunnan kannalta olisi todellinen parannus nykyiseen.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ahteen esille nostama asia eduskunnan työtapojen uudistamisesta on tietysti ihan paikallaan. Uudistamistahan on tapahtunut viime vuosina jo huomattavasti, mutta varmasti parannettavaa edelleen riittää.

Muutama kommentti. Kun ed. Ahde nosti esille tämän, että suurten ryhmien kansanedustajien ongelmana on se, että heillä on monta valiokuntaa hoidettavanaan, niin tietysti tämäkin on yksi asia, joka varmaan on syytä miettiä ennen seuraavia vaaleja, koska ainakin joiltakin osin voidaan todeta, että on käytössä kahdenkertainen d’Hondt-järjestelmä, joka ei välttämättä sitten kaikille ryhmille kyllä ole ihan oikeudenmukainenkaan, kun näitä paikkoja jaetaan. Ainakin vasemmistoliiton ryhmässä olemme keskustelleet tästä. Mutta ed. Ahdehan kyllä, kun hän puhui valiokuntien jäsenmäärästä, totesi, että mahdollisesti voitaisiin myöskin huomioida pienten ryhmien edustus.

Sitten toteaisin myöskin sen, että en ole kyllä sinänsä aivan vakuuttunut näistä erillisistä valiokuntaviikoista ja istuntoviikoista. Niistä ainakin itselläni on kokemusta Euroopan parlamentista. Tietenkin se saattaisi helposti johtaa sitten siihen, että valiokunnista olisi helpompi olla pois kuin täysistunnoista. Mutta meillähän aikaisemmin esimerkiksi keskiviikkona ei juurikaan ollut istuntoa, ja voisi olla kyllä hyvä, että olisi joku päivä, jolloin todellakin valiokunnilla olisi selvästi enemmän ja kunnolla aikaa käytettävänä.

Nythän meillä istuu myöskin työryhmä, joka pohtii nimenomaan sitä, miten Euroopan unionin uusi perustuslaki ja yhä lisääntyvät Euroopan unionin asiat vaikuttavat myöskin eduskunnan työskentelyyn, koska on aivan selvää, että näiden asioiden määrä kasvaa, ja tavallaan, jos me kuvittelemme, että me näitä kansallisia lainsäädäntöasioita käsittelemme yhtä perusteellisesti kuin aina ennenkin, niin ihmettelen, tekisimme me mitä järjestelyä tahansa, mistä löytyy se aika, jota tarvitaan ehdottomasti EU-asioiden käsittelyyn. Tätä on syytä miettiä.

Päällekkäisyyttä todella on, ja täytyy myöntää, että niiden asioiden lisäksi, jotka ed. Nurmi tässä mainitsi — Kelan valtuutetut ja Suomen Pankin pankkivaltuuston — Pohjoismaiden neuvoston osalta tämä tuska meillä on jatkuvasti, miten jakautua moneen paikkaan yhtä aikaa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Ed. Ahteen ehdotus on todella harkitsemisen arvoinen. Ed. Ahde on tehnyt tämän ehdotuksen sen kokemuksen pohjalta, joka hänellä on vuosista 70—91, ja siihen liittyy monia eri tehtäviä eduskunnassa. Tunnen Matti Ahteen hyvin eduskunnalle myönteisenä henkilönä, joka varmasti ajattelee eduskunnan parasta.

Pari huomiota. Oikeastaan aivan sama huomio kuin ed. Pulliaisella, mitä perheeseen tulee. Meitä on kuitenkin ehkä tuollainen kolme neljäsosaa, ainakin kaksi kolmasosaa, ulkopuolelta tämän Pääkaupunkialueen, jotka joudumme täällä joka tapauksessa olemaan, tai saamme olla, miten nyt otetaan tämä. Toinen asia sitten vielä on nämä kansainväliset tehtävät, joita ed. Ahde ei ottanut tässä esille. Se on eräs aikamoinen lisäys muutamalla kymmenellä kansanedustajalla, jotka niitä tekevät. Muun muassa itse olin tänään kokouksessa muualla Euroopassa. (Ed. O.Ojala: 30:llä ainakin!) — Muutamalla kymmenellä.

Puhemies! Sen lisäksi, niin kuin ed. Ahde omassa esityksessään totesi, me voimme käyttää hyväksi näitä kansainvälisiä kokemuksia. Ed. Ojala jo viittasi omiin kokemuksiinsa. Tässä vaan olen toivottanut hyvin tervetulleeksi tämän uuden systeemin, jonka viime vuosina olemme ottaneet tähän puheiden rajoittamiseen. Itse olen sitä alun perin ehdottanut ja olen sitä mieltä, että se on erinomaisen hyvä ajatus, ja sillä me pystymme jouduttamaan näitä istuntoja.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Mitä EU-asioitten käsittelyyn tulee, niin nehän pääasiassa käsitellään valiokuntalaitoksen piirissä, siis suuresta valiokunnasta on muodostunut EU-valiokunta. Se tietenkin noudattaa tätä samaa logiikkaa ja itse asiassa perustelee tätä esitystä omalta osaltaan.

Mitä tulee sitten kansanedustajan työn sijoittamiseen päiväsaikaan eduskunnassa ja illat sitten yhteiskunnalliseen ja äänestäjien tapaamiseen, se on tärkeä pointti tässä koko esityksessä. Kansanedustajan täytyy pystyä lupaamaan aika uskottavasti osallistumisesta joihinkin tilaisuuksiin, joihin häntä odotetaan, ja tämä järjestelmä ei hirveän hyvin tue tätä pyrkimystä.

Mitä perheisiin tulee, olen vaan pannut merkille, että viime aikoina täällä on huomattavan paljon entistä enemmän nuoria naisia, jotka ovat myös äitejä, ja heille tämä perhenäkökulma käsitykseni mukaan on äärettömän tärkeä. (Ed. O. Ojala: Ja isiä!)

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Sen verran jatkan ed. Ahteen ajatuksia, että kyllä se meille isillekin tekee hyvää säilyttää yhteys perheeseen.

Mutta kaiken kaikkiaan haluan tässä yhteydessä antaa ihan tunnustuksen sille, että näitä eduskunnan työtapoja on jo kuluneiden vuosien aikana pyritty kehittämään. Mutta myös näen, että tämä ed. Ahteen avaus on ihan harkinnan arvoinen, ja ajattelen nimenomaan niin, että tähän avaukseen sisältyy sellaisia ainespuita, joita voitaisiin aika lyhyellä aikajänteelläkin harkita käyttöön otettaviksi.

Otan yhden käytännön kokemuksen ihan nyt tältä eduskuntakaudelta, ja se liittyy nimenomaan valtiovarainvaliokunnan jaosten toimintaan. Minusta siellä tämä päällekkäisyys ja tämä tilakysymys, tilaongelma, tulee erityisen vahvasti vastaan. Melkein voi sanoa, että ei juuri poikkeusta sillä, ettei jaostoa jouduta vähän pakkaamaan liian ahtaalle. Tässä suhteessa sitä, puhutaanko nyt kokonaisista viikoista vai puhutaanko tietystä vuorovedosta valiokuntapäivien ja täysistuntopäivien osalta, minusta kyllä kannattaa ihan asiallisesti pysähtyä pohtimaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Aloitan taas puheenvuoroni kiitoksella siitä, että tämä meidän budjettikäsittelymmekin on tullut paljon sutjakammaksi ja sitä on järkevöitetty entisestään.

Täytyy sanoa vielä ed. Ahteen puheenvuorosta, että kyllä minä olen hänen kanssaan samaa mieltä, että illat kansanedustajan pitää olla myös yhteiskunnallisesti aktiivinen muissa toimissa ja Suomen Pankin, Pohjoismaiden neuvoston ja Kelan kokouksia voidaan ajoittaa niille illoille, jotka ovat sitten vapaita. Itse olen nyt kolmatta kautta eduskunnassa ja olen 13- ja 15-vuotiaitten poikien äiti, ja mieheni on käynyt koko kymmenen vuotta Helsingissä päivittäin töissä. Tiedän, mitä työn ja perheen yhteensovittaminen on, ja tähän saakka se on onneksi onnistunut.

Mutta 150 täysistuntopäivää meillä on. Minusta se ei ole kohtuuton työmäärä. Mielestäni se on järjestettävissä, ja niiden edustajien osalta, jotka eivät illaksi lähde koteihinsa perheensä luokse, en ymmärrä, jos tämä työ jaetaan uudella lailla, mitä se muuttaa, kun 150 päivää he ovat pyöreästi jo nytkin täysistunnoissa ja iltaisin täällä. Jos tätä työtapaa vain muutetaan ja ehkä meillä on puolet näistä päivistä täysistuntopäiviä ja puolet esimerkiksi valiokuntapäiviä, iltojen määrä pysyy samana. En ymmärrä, mikä ongelma se on, jos työaikoja muutetaan. (Eduskunnasta: Se oli huuli!) — No, näyttää olevan aika leppoisa huuli.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kun asiakohtana on eduskunta, ottaisin erään ongelman esille, josta eduskunnassa on kuluneen vuoden aikana paljon keskusteltu tilojen käytön osalta, mihin tässä keskustelussa on juuri viitattu, ja se liittyy tiedotusvälineiden läsnäoloon eduskunnan tiloissa. Olin jossain määrin hämmästynyt siitä, että puhemies Lipponen toimi siten, että hän nimesi yhden huoneen kahvilan takaosasta kansanedustajien käyttöön. Minusta tämä oli yllättävä päätös sen vuoksi, että minun nähdäkseni puhemiehen olisi pitänyt toimia siten, että hän olisi nimennyt yhden huoneen tiedotusvälineiden käyttöön, ja muut tilat olisivat tietysti kansanedustajien käytössä. Eduskunnassa on se erikoinen asetelma verrattuna mihinkään muuhun parlamenttiin maailmassa, että me olemme täällä merkillisessä ristisiitoksessa, tiedotusvälineet ja sitten kansanedustajat samoissa tiloissa, ja liian monissa kohdissa tämä synnyttää selkeästi epäterveellisen ilmaston, eduskuntatyön kannalta epäterveellisen ilmaston, joka näkyy myöskin sitten väärällä tavalla julkisessa sanassa. Sen vuoksi minusta pitäisi toimia siihen suuntaan, että tiedotusvälineille selkeästi osoitetaan täällä ne tilat, joissa tiedotusvälineiden edustajat toimivat, ja muut tilat ovat kansanedustajien käytössä.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ihan historiankirjoituksen varalta totean, että tämä perheitten asia on yhtä tärkeä naisille ja miehille.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla ed. Kiljusen mielipide, että ei riitä pelkästään puhemies Lipposen yksin tekemä päätös sulkea toimittajat käytävältä pois ja kieltää heiltä haastattelujensa tekeminen eduskunnan kahvilassa, vaan että heidät pitäisi vielä sulkea kahvilastakin pois ja siirtää erityisesti heitä varten varattuun huoneeseen. En tiedä, missä maailmassa ed. Kiljunen oikein nyt elää. Vuorovaikutus toimittajien ja kansanedustajien välillä on välttämätöntä, eikä voi olla vain niin, että kansanedustajat päättävät, koska he suvaitsevat antaa haastattelun ja mistä asiasta he puhuvat. Kyllä toimittajilla pitää olla oikeus kysyä poliitikoilta myös silloin, kun se ei poliitikoille sovi.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä minun äskeinen puheenvuoroni ei liittynyt lainkaan siihen, ettei tiedotusvälineillä täytyisi olla mahdollisimman vapaat toimintamahdollisuudet, mahdollisuus tavoittaa kansanedustajia, ja pidän erinomaisen luontevana sitä, että myöskin kansanedustajat suhtautuvat avoimella tavalla tiedotusvälineisiin. Mutta on eri asia puhua meidän kansanedustajien työpaikasta ja siitä, että se on samanaikaisesti myöskin sillä tavalla avoimesti tiedotusvälineiden käytettävissä kuin tällä hetkellä eduskunnassa on. Ed. Laakso, olette entinen toimittaja, luonnollisesti puhutte sillä äänellä. Meillä itse asiassa verrattuna mihin tahansa muuhun parlamenttiin Euroopassa tai maailmassa on poikkeuksellisen liberaali tämä suhtautuminen, poikkeuksellisen avoin järjestelmä suhteessa muihin parlamentteihin, puhumattakaan suhteessa muihin instituutioihin, joita tässä maassa toimii. Tässä suhteessa tämä on synnyttänyt vääristynyttä ilmapiiriä, joka on ongelma, ja siihen täytyy päästä kiinni.

Mikko Elo /sd:

Herra puhemies! Valitettavasti ed. Kiljusen puheenvuoro vei nyt koko tämän asiakeskustelun, jonka ed. Ahde aloitti, vallan sivuraiteelle. Halusin kuitenkin ed. Kiljuselle todeta sen, että en ole 21 edustajavuoden aikana havainnut mitään ongelmia tiedotusvälineiden ja kansanedustajien välisessä suhteessa. En ymmärrä sitä, kun, ed. Kiljunen, olen varmaan yhtä paljon ollut kansainvälisissä tehtävissä kuin tekin — te kyllä olette ahkera kulkemaan tuolla maailmalla — enkä ole havainnut mitään vastakkainasettelua tiedotusvälineiden ja eri maiden kansanedustajien välillä. Kyllä ed. Kiljunen nyt tekee kärpäsestä härkästä. En todella ymmärrä, mistä ed. Kiljunen tässä puhuu.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! On tietenkin totta se, että meitä on tässä salissa muutama, jotka ovat voineet katsoa eduskunnan työtä myös toimittajana ennen kansanedustaja-aikaa. Olin 15 vuotta toimittajana tässä talossa enkä ole havainnut tällaista epätervettä suhdetta kansanedustajien ja toimittajien välillä ennen kuin aivan viime kuukausien aikana, kiitos puhemies Lipposen toiminnan. Kyllähän tuntuu aika oudolta, että puhemies Lipponen käyttää puheenvuoronsa eduskunnan ulkopuolella. Hän ei käyttäydy kuin normaali poliitikko, jolta voi kysyä silloin, kun toimittajat katsovat aiheelliseksi kysyä. Tarkoittaako ed. Kiljunen nyt sitä, että kaikkien poliitikkojen osalta pitäisi siirtyä saman kaltaiseen menettelyyn eli rajoittaa toimittajien oikeutta kysyä haluamastaan asiasta kommenttia poliitikoilta eduskunnassa, rajoittaa heidän työskentelynsä yhteen huoneeseen?

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin täytyy myöntää, että minäkin hiukan hämmennyin ed. Kiljusen reaktiosta. Otan huomioon sen, että hän ei tarkemmin määritellyt, mitä hän tarkoittaa tällä epäterveellä kehityksellä. Minua huolestuttaa enemmänkin se, jos avoimuus kärsii ja päätöksenteko ja asioiden tausta selvitellään suljetuissa kabineteissa. Siitä minä demokratian kannalta olen huomattavasti enemmän huolissani. Me kansanedustajat tavallaan olemme yleisön palvelijoita. Siksi meidät on valittu, ja sen takia meidän toimintamme tulee olla mahdollisimman avointa. Minusta meidän järjestelmämme tähän saakka ovat olleet hyvin avoimia. Nyt on tiettyjä rajoituksia tehty. Minusta ne eivät olleet tarpeellisia. Me olisimme aivan hyvin pärjänneet. Jokainen meistä tietää, että silloin kun on poliittinen kriisi, ei sitä tilannetta voi millään tavalla ennalta ennakoida. Silloin tiedotusvälineet tulevat päälle, olimmepa missä tahansa. Siinä mielessä tämä reagointi oli ylilyönti mielestäni, mutta tästä keskustelusta olen aivan samaa mieltä kuin ed. Elo, että ed. Ahteen hyvin aloittama keskustelu eduskunnan työtapojen uudistamisesta ja kehittämisestä uhkaa nyt mennä ihan läskiksi, jos näin uskallan sanoa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! En ole ollut täällä 21:tä vuotta vaan 8 kuukautta enkä ole päässyt kuin yhden kerran ulkomaille eduskunnan kustantamana, mutta sillä ainoalla ulkomaanmatkalla olin parlamentissa, jossa oli vartijoita suunnilleen joka käytävällä paljaitten aseitten kanssa. En tiedä, mikä siellä oli toimittajien työskentelyvapaus. Ainakaan itseäni tämä vapaus, joka täällä vallitsee, ei ole millään tavalla häirinnyt, enkä usko, että häiritsee jatkossakaan. Siinä mielessä myöskin kummeksun ed. Kiljusen puheenvuoroa. Sen sijaan ed. Ahde puhuessaan eduskunnan työtavoista, muun muassa valiokuntakokousten ongelmasta, puhui kyllä aivan täyttä asiaa.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Vielä lopuksi haluaisin sanoa, että ne ajatukset, jotka esitin eduskuntatyön kehittämisestä, tähtäsivät muun muassa median parempaan kykyyn toimia parlamentissa, niidenkin medioitten ja, sanotaan, niiden sanomalehtien, jotka sulkevat toimituksensa ovet aikaisemmin kuin eräitten suurimpien lehtien toimitukset. Voisimme päivään kuitenkin keskittää keskeiset poliittiset viestit tästä talosta, poliittiset keskustelut. Se parantaa median toimintakykyä ja antaa suurimmalle osalle mediaa mahdollisuuden paremmin seurata eduskunnan työtä reaaliajassa.

Tuija Nurmi /kok:

Herra puhemies! Täytyy myös sanoa tähän äskeiseen, mitä ed. Ahde sanoi, että jos me toimimme täällä päivällä, se on myös edullisempaa yhteiskunnalle kuin se, että me pidämme näitä myöhäisen yön työtunteja. Totta kai, mikäli on tärkeästä asiasta kysymys, sodasta ja rauhasta tai muusta vastaavasta, me teemme töitä pitkin yötä, mutta itse kunkin kannattaisi miettiä, mitkä asiat ovat niin tärkeitä, että niitä kannattaa puhua ja käydä läpi keskellä yötä. Pitäisi jokaisen täällä työskentelevän miettiä, onko se sen arvoista, mitä se maksaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Päästiin nyt taas tähän pääasiaan, jonka kuvittelin olevan tässä yhteydessä. Ed. Ahteen ajatus siitä, että puheet pidettäisiin täällä, on äärimmäisen hyvä. Se tarkoittaa myöskin merkittäviä poliittisia puheita, että ne olisivat nimenomaan tässä talossa. Siinä on vain se kiusallinen yksityiskohta, että jos on valiokuntaviikko ja täysistuntoviikko, sitten ne ovat joka toinen viikko nämä merkittävät puheet. Pitäisi jollakin tavalla kuitenkin olla niin, että kaikki merkittävät puheet pidettäisiin täällä, ja jokin konsti myöskin silloin, että kun ykköspuhemies on erittäin aktiivinen antamaan lausuntoja, hänelle pitäisi keksiä täällä kammio, missä hän antaisi lausuntoja.