Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtiovarainvaliokunnan ihan yksimielinen mietintö valtiovarainministeriön hallinnonalalta viiden viraston ja laitoksen johtokunnan lakkauttamisesta. Tämä on tämmöinen aika selkeä, yksinkertainen lakiesitys, mutta periaatteellisesti ihan mielenkiintoinen siksi, että kun aikoinaan kymmenisen vuotta sitten tästä keskusvirastojärjestelmästä luovuttiin, näille entisille keskusvirastoille, kuten Tullihallitus, Verohallitus jnp., asetettiin johtokunnat, joiden tehtävä oli johtaa ja valvoa näitä virastoja, mutta nyt sitten on kokemuksen myötä havaittu, että tämä johtokuntajärjestelmä on tehnyt tämän viraston johtamisrakenteet vähän epäselviksi, koska tulosohjauksen näkökulmasta viraston johtajan tulosvastuuta ja taloudellista vastuuta tulisi korostaa. Sen takia on sitten aika laajan valmistelun jälkeen päädytty ehdottamaan, että nämä johtokunnat lakkautettaisiin ja ne korvattaisiin neuvottelukunnilla. Valiokunta puoltaa tätä ehdotusta, mutta korostaa siinä yhteydessä, että henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää ja henkilöstön edustajien tulisi olla mukana näissä virastojen neuvottelukunnissa.

Esitämme muutamia pieniä täsmennyksiä viraston johdon päätösvallan delegointia koskeviin lakipykäliin.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tulen kuitenkin puhumaan tänne sen johdosta, että en ylitä aikaani tuolla.

Eli kun hallinto- ja tarkastusjaosto käsitteli tätä valtiovarainministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten johtokuntien lakkauttamista, siinä todettiin, että tämä nykyinen käytäntö jo on pitkälti ollut olemassa toiselta puolen, että johtajat ovat tehneet suurempia päätöksiä.

Sen sijaan haluaisin kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että on erikoista valtion virastojen kohdalla se, että henkilökunta ei ole voinut osallistua niin sanotusti päätöksentekoon. Kun me kuulimme asiantuntijoita tästä, niin vaikka olemmekin saaneet valiokunnan kannanoton, se ei merkitse sitä, että itsestäänselvää olisi se, että henkilökunta saisi mahdollisuuden osallistua esimerkiksi hallintoneuvoston päätöksentekojärjestelmään. Tämän johdosta halusin tulla tänne, koska minä toivoisin, että tämä puheenvuoro tulisi kirjattua pöytäkirjoihin ja tämän hallintomenettelylain mukaisesti myöskin otettaisiin huomioon se, että annettaisiin arvo henkilökunnalle, koska henkilökunta kuitenkin tietää paljon niitä asioita, jotka liittyvät työn käytäntöön. Tämän johdosta toivoisin, että tässä laissa ei tehdä pelkästään niin, kun täällä on nämä lakimuutokset, että esimerkiksi Tilastokeskuksesta tehdään lainmuutos, jossa organisaatiosta ja toimintayksiköistä määrätään työjärjestyksessä ja pääjohtaja vahvistaa näitä asioita, eli että tämän työjärjestyksen lisäksi tosiaankin asetettaisiin hallintoneuvosto, joka voisi sitten ottaa hallintoneuvostoon työntekijöiden edustajan, joka voisi turvata työntekijöiden aseman.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla toivon, että tähän lakiin ja muutosehdotuksiin suhtaudutaan vakavasti työntekijöiden aseman parantamiseksi.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Henkilöstöjärjestöt näkivät myöskin mahdollisena, että tämmöiset johtokunnat lakkautetaan, koska niillä ei ollut saavutettu sitä tavoitetta, mikä oli asetettu. Sen sijaan henkilöstöjärjestöt pitivät tärkeänä sitä, että niillä on mahdollisuus vaikuttaa viraston tai laitoksen toimintaan ja olla mukana siinä työssä, kun toimintaa kehitetään.

On selvää, että jos halutaan hyvä työilmapiiri ja tuloksellisuus valtion virastoihin ja laitoksiin, myöskin henkilöstön pitää päästä sanomaan sanansa siitä, mitenkä eri asioissa menetellään, vaikka päällikkövirastoja nämä ovatkin. Tämmöisen neuvottelukunnan perustaminen on mahdollista tämän lakiesityksen mukaan, ja henkilöstöjärjestöt pitivät tärkeänä, että neuvottelukunnat myöskin perustettaisiin näihin virastoihin ja laitoksiin. Lisäksi valiokunta näki, että myöskin mahdollisuus johtoryhmään pitää tarvittaessa avata, ja se mielestäni valiokunnan mietinnön perusteluissa tulee hyvin esille, koska tässä todetaan muun muassa näin, että "valiokunta pitääkin henkilöstöedustuksen turvaamista tärkeänä". Tässä ei ole myöskään poistettu tosiaan sitä, että myöskin johtoryhmään voisi henkilöstön edustaja osallistua. Edelleenkin haluan korostaa sitä, että nämä neuvottelukunnat tulisi vähintään perustaa ja näissä tulee olla henkilöstön riittävä edustus.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voin yhtyä näihin puheenvuoroihin, jotka edustajat Kuoppa, Tykkyläinen ja Aula tässä edellä esittivät. Aikanaan todella perustettiin nämä virastojen johtokunnat ehkä aika suurinkin odotuksin, mutta kuitenkin käytännössä virastojen johto johtaa ja johtokunnat ehkä jäivätkin tällaisiksi neuvottelukuntatyyppisiksi. Näin ollen on parempi, että tehdään sellainen järjestely, jossa viraston johdolla on hyvin keskeinen johto ja neuvottelukunta hoitaa sitten sen oman roolinsa.

Ed. Kuoppa puhui henkilöstön roolista. On tietenkin nykyaikaa, että henkilöstö voi vaikuttaa virastojen toimintaan. Silloin todellakin jäsenyys tässä neuvottelukunnassa tai vaikuttaminen viraston johtoryhmän kautta on se tapa, millä henkilöstön asema voidaan mielestäni kestävästi turvata.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämähän on tyypillistä hallinnossa ja varmaan muussakin toiminnassa, että väliin syntyy sellaisia muotiaaltoja, kuten tässäkin, kun kuviteltiin, että ulkopuolisesta johtokunnasta saataisiin jotakin suurta lisäarvoa, ja ehkä siinä oli vähän tämmöistä julkisen hallinnon aliarvioimistakin samalla, kun kuviteltiin, että virkamiehet eivät ole niin päteviä näitä asioita ratkaisemaan. Vähän samanlaista henkeä nykyään on se, että jos on vähänkin politiikalle haiskahtava henkilö, niin hän on epäpätevä ratkomaan erilaisia kysymyksiä. Nyt on nähty, että ei sitä kovin suurta viisautta ole löytynyt sieltä ulkopuoleltakaan, ja ollaan palaamassa siihen vanhaan järjestykseen. Minusta se on vain sopiva opetus ja kuva siitä, että asioilla on aina kaksi eri puolta eikä ole mitään yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka toisi kaikkiin tilanteisiin oikean lääkkeen.

Tämä esitys voidaan tällaisenaan hyväksyä, mutta korostan myöskin, niin kuin aiemmissakin puheenvuoroissa on korostettu, että kyllä nykyaikana sekä johtoryhmätyöskentelyyn että neuvottelukuntiin, jos sellaisia on, on ehdottomasti otettava mukaan työntekijöiden edustus. Siitä on aina lisäarvoa, että voidaan henkilökunnan kanssa asioista sopia ja keskustella.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan ottaa esille ed. Mannisen puheenvuoron kohdan, jossa hän totesi, että valta siirtyy takaisin johtajille ja missä se viisaus on. Haluan sanoa tässä yhteydessä, että viisaus on, totta kai, virkamiehillä myöskin, joita kunnioitan, koska he tietävät ja heillä on tietynlainen kokemus viraston asioista. Mutta myöskin, kuten ed. Manninen totesi sitten loppuosassa puheenvuoroaan, henkilökunta on se, joka tuntee ja tietää talon toimintaan liittyvät kysymykset. Tässä voidaan todeta, että ihmettelen suuresti, että valtion virastojen kohdalla henkilökunnalle ei ole annettu sellaista asemaa, joka sille olisi kuulunut, niin kuin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani totesin.

Mitä tulee ed. Kuopan puheenvuoroon, kun hän mainitsi, että myöskin johtoryhmään tulisi saada henkilökunnan edustus, voin yhtyä tähän. Varmaankaan se ei ole pahaksi, koska siellä käsitellään monesti sellaisia asioita, jotka liittyvät työhönottoonkin esimerkiksi, ehkä eläkekysymyksiinkin voidaan joskus pureutua ja ylenemisasioihin jne. Moninaisia kysymyksiä siellä käsitellään, joihin henkilökunnan kannanotot varmaankin ovat erittäin hyviä.