Satu Hassi /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuten jo edellisen lakialoitteen keskustelusta kävi ilmi, tämäkin lakialoite on osa vihreiden vaihtoehtobudjettia. Kommentoin myös muutamia asioita, mitä edellisen lakialoitteen keskustelussa tämän energiaverolakialoitteen osalta tuli esille.

Ehkä ensimmäisenä kommentoin sitä, mitä ed. Kankaanniemi totesi pihtiputaan mummosta, kun hän totesi, että siitä tuloveron alennuksesta, jota pienipalkkaiset ihmiset saisivat, mikäli vihreiden edellinen aloite toteutuisi, eläkkeellä oleva pihtiputaan mummo ei hyötyisi, mutta maksaisi kuitenkin energiaveron korotuksen. Tähän haluaisin todeta kaksi asiaa, ensinnäkin sen, että niin Pihtiputaan mummon kuin kenen tahansa suomalaisen, jos hän ostaa vihreää sähköä, sähkövero ei nousisi, koska uusiutuvalla energialla tuotettu sähköhän saa sähköveron suuruisen veronpalautuksen. Toinen pointti on se, että pihtiputaan mummokaan ei ehkä ajattele pelkästään sitä, paljonko hän maksaa sähköstään, vaan kyllä olettaisin, että hänelle on tärkeätä se, ovatko hänen pojanpoikansa, tyttärentyttärensä, veljen, siskon lapset ja lapsenlapset töissä ja miten läheltä kotipaikkakuntaansa he pystyvät saamaan työpaikan vai onko heidän pakko muuttaa Pääkaupunkiseudulle, jotta olisi edes mitään mahdollisuuksia saada töitä. Uskon, että jos pystytään tällä työn verotuksen alentamisella saamaan työpaikka pihtiputaan mummon lapsenlapsille ja monille muille sielläpäin, se mummokin on siitä tyytyväinen.

Mutta itse tämä lakialoite energiaverosta liittyy hyvin läheisesti Kansalliseen ilmasto-ohjelmaan. Kansallisen ilmasto-ohjelman valmistelussahan, niissä kansantaloudellisissa taustalaskelmissa, mitä tehtiin, todettiin, että aivan riippumatta siitä, rakennetaanko Suomeen lisää ydinvoimaa vai ei, jotta Suomi pystyy toteuttamaan Kioton sitoumuksen, kaikissa tapauksissa energiaveroa on nostettava. Se suuruusluokka, mitä tällä vuosikymmenellä tarvitaan Kioton sitoumuksen toteuttamiseen energiaveron nostoa, on markoissa noin nelisen miljardia markkaa, siis koko vuosikymmenellä, ja euroissa se tarkoittaa noin 700 miljoonaa euroa.

Huolimatta vihreiden hyvin johdonmukaisista tätä asiaa koskevista esityksistä hallitus ei kuitenkaan sinä aikana, kun vihreät olivat mukana, pystynyt sopimaan yhdestäkään energiaveron korotuksesta. On tietysti hieman ironista, että vihreiden lähdettyä hallituksesta hallitus esittää energiaveron korotusta, mutta vielä hullunkurisempaa on se, että hallitus esittää energiaverotuksen korottamista sellaisella tavalla, joka on aivan tasan päinvastainen kuin ne suositukset, joita hallituksen itse teettämistä selvityksistä ilmenee. Kioto-ministeriryhmälle tehdyistä selvityksistä ilmenee, että sähköön, teollisuuden polttoaineisiin ja lämpöön kohdistuva energiaveron korotus on viisi kertaa tehokkaampi hiilidioksidipäästöjen hillitsijänä, siis ilmastomuutoksen torjujana, kuin liikennepolttoaineeseen kohdistuva niin sanotun bensaveron korotus. Mutta hallitus esittää nimenomaan bensaveron korotusta ja muuhun energiaveroon, joka olisi siis ympäristövaikutuksiltaan, ohjaavuudeltaan, paljon tehokkaampi, vain suurin piirtein inflaatiokorotusta. Eli hallituksen esitys ei todellakaan ympäristöperusteinen ole.

Muita asioita, mitä Kioto-ministerityöryhmän työssä on käynyt ilmi, on se, että nykyinen energiavero, se parempikin, ohjaavampikin osa siitä energiaverosta, ei sinänsä ole riittävän tehokas. Tehdyt koelaskelmat osoittivat, että jos nostetaan enemmän veron hiilidioksidikomponenttia kuin sähkökomponenttia, niin sillä on tehokkaampi vaikutus päästöihin. Sitä pyynnöistäni huolimatta ei suostuttu edes kokeeksi laskemaan, mitä vaikuttaisi kivihiili- ja lauhdevoimaan kohdistettava täsmävero, mutta no, sen aineiston pohjalta, mitä oli käytettävissä, oli aivan ilmeistä, että yksi kaikkein tehokkaimmista, nimenomaan ympäristöohjaavuudeltaan parhaista keinoista olisi kohdistaa kivihiilellä tapahtuvaan sähköntuotantoon aivan erityinen täsmävero. Sitä tässä vihreiden lakialoitteessa esitetään sen lisäksi, että esitämme sähköön, lämpöön ja teollisuuden polttoaineisiin kohdistuvaa energiaveron korotusta. Kuten sanottu, tässä esityksessä korotettaisiin vastaavalla summalla kuin sähköverotusta myös sitä veronpalautusta, mitä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuottaja saisi.

Me tarvitsemme sekä ilmastopolitiikan syistä että siksi, että kaikilla, niin tavallisilla kuluttajilla kuin teollisuudellakin, on oikeus vaatia sitä, että politiikka on ennustettavaa. Me tarvitsemme yhteisesti hyväksytyn ohjelman siitä, miten energiaverotusta tällä vuosikymmenellä kehitetään. Hallituksen teettämät selvitykset osoittavat, että se korotustahti, mitä tarvittaisiin, on noin 10 prosenttia vuodessa. Tähän meidän esityksemme perusteluihin sisältyy sen toteaminen, että tällainen koko vuosikymmenen kattava korotusohjelma pitäisi laatia.

Mitä tulee sitten tämän vaikutuksiin tavallisten ihmisten kulutukseen, haluaisin kertoa paikalla oleville edustajille eräiden yksityisten suuryritysten teettämästä selvityksestä, jossa tarkasteltiin erittäin paljon suurempaa verovaihtoa, tavallaan vihreää verouudistusta, jossa energiaveroa korotettaisiin erittäin paljon dramaattisemmin kuin näissä Kioto-ministeriryhmälle esitetyissä laskelmissa ja vastaavasti laskettaisiin sitten työn verotusta. Selvityksessä tutkittiin, mitä se vaikuttaisi kolmen tuotteen tuotantokustannuksiin. Tuotteet olivat kuorma-auto, hissikori ja painettu sanomalehti. Tulos oli se, että se vaikuttaisi noin 0,1 prosenttia kokonaiskustannuksiin, toisissa tapauksissa nostavasti, toisissa tapauksissa vähentävästi. Eli kun otamme huomioon sen realiteetin, että joka ikisessä tavarassa ja palvelussa, mitä me ostamme, on sekä työn veroja että energian veroja, niin siitä voimme päätellä, että elinkustannuksiin kokonaisuutena sinänsä tämä vihreiden esitys ei juuri vaikuttaisi yhtään mitään. Se tehostaisi verotuksen ympäristöohjaavuutta ja se parantaisi mahdollisuuksia ratkaista rakenteellisen työttömyyden ongelmia verotuksen kautta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, toteaisin vielä sen, että siinä yhteydessä, kun viime tammikuussa hallituksen enemmistö äänesti ydinvoiman puolesta, se hyväksyi myös lausuman, jossa sitouduttiin siihen, että fossiililaitosten päästöjä alennetaan aikaisempia sitoumuksia aikaisemmin. Tämä vihreiden lakialoitteeseen sisältyvä ehdotus, että kivihiilellä tapahtuvaan sähköntuotantoon kohdistettaisiin täsmävero, olisi käytännöllinen tapa toteuttaa tätä hallituksen enemmistön, nimenomaan ydinvoimaa kannattavan enemmistön, sitoumusta. Valitettavasti nyt sen jälkeen, kun eduskunta ydinvoimalle äänesti kyllä, hallituksesta ovat toistaiseksi täysin puuttuneet ne teot, joilla tätä sinänsä hyvää ja kaunista pontta kivihiilen käytön vähentämisestä olisi toteutettu.

Anteeksi, puhemies, vielä yksi pointti, ja se on se, että minulla on ollut viime vuosina tilaisuus tutustua erittäin fiksuun järjestöön, jonka nimi on World business council for sustainable development eli siis ’Maailman liikeyritysten kestävän kehityksen neuvosto’, joka on tuottanut erittäin ansiokkaita asiakirjoja siitä, millä tavoin voidaan yhdistää ympäristövastuullisuus ja markkinatalous. Tämän järjestön ajattelussa myös ympäristöverot ovat erittäin keskeinen keino, koska ympäristöverot ovat nimenomaan markkinatalouteen sopiva keino ohjata yritysten ja kaikkien muidenkin toimintaa ympäristöystävällisempien teknisten ratkaisujen ja muiden uusien toimintamallien puolesta. Minua hiukan ihmetyttää se, että vaikka Suomestakin tässä World business council for sustainable development -järjestössä on useita suomalaisia suuryrityksiä jäseninä, Suomen kotimaisessa keskustelussa nämä tämän järjestön jäsenyritykset eivät tämän kansainvälisen yritysmaailman järjestön vihreitä ajatuksia suinkaan aja, vaan päinvastoin pikemminkin vastustavat.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa herra puhemies! En ole mummo Pihtiputaalta mutta asun omakotitalossa, joka ei kuulu kaukolämpöverkostoon. Eli kun täällä tuli syytöksiä siitä, että me vastustamme asumista, pidämme sitä asiana, jota pitää verottaa, niin haluan selittää, kuinka itsekkäitä olemme. Meidän mallimme ei rokottaisi minun asumistani millään lailla, vaikka asun tällaisessa omakotitalossa, kun minulla on maalämpöpumppu ja sen pumpun pyöritykseen käytän tuulisähköä. Silloinhan minun laskuni ei tulisi ollenkaan suuremmaksi. Mutta en ole niin itsekäs, että haluaisin, että muut joutuisivat tekemään ihan saman kuin minä, että saisivat näin mukavan elämän, vaan meillä on myös vaihtoehtobudjetissamme sellainen kohta, missä esitämme Valtion asuntorahastoon lisärahaa, jolla voitaisiin avittaa ihmisiä, jotka haluavat siirtyä johonkin tällaiseen hyvään tapaan lämmittää talonsa, maalämpöön tai pellettiin tai muunlaiseen sähkön säästämiseen. Pelkkä ilmalämpöpumppuhan on paljon helpompi ja halvempi, eli jos sähkölasku jonkun verran kallistuu, kannattaa, ellei muuta, hankkia tällainen kivempi versio lämpöpumpusta, joka ottaa ilmasta sen lisälämpönsä.

Monta eri tapaa on tätä asiaa hoitaa niin, että sähkölasku ei korotu, ja sehän on meidän tarkoituksemme, sillä rahaa täytyy jostain löytyä. Eikö ole sitten viisaampaa ottaa se raha niin, että se myös ohjaa ihmisiä käyttäytymään kestävämmällä tavalla, että meidän maapallomme säilyy tuleville sukupolville? Jos halutaan verottaa jotakin, eikö ole parempi verottaa jotakin, mikä ei ole positiivista, kuin jotakin positiivista niin kuin työtä, työn tekemistä, niin kuin tällä hetkellä teemme? Sen takia mielestäni on väärin haukkua meitä, että vastustamme kaikkea asumista, sillä päinvastoin meistä asia on erittäin hyvä ja haluaisimme myös valtion taholta tukea ihmisiä, jotka haluavat asua mukavasti, lämpimästi mutta niin, että he eivät riistä sitä tulevilta sukupolvilta hiilidioksidipäästöinä. Suora sähkölämmitys ei kerta kaikkiaan ole ekologinen tapa lämmittää taloja. Ruotsissa tämä on tajuttu jo aikoja sitten ja siellä on tehty niin paljon säädöksiä ym., että siellä ei melkein kukaan asu semmoisessa talossa, jossa olisi pelkkä sähkölämmitys, vaan silloin on aina joku lämpöpumppusysteemi tai jotain muuta vastaavaa.

Toinen tapa säästää sähköähän on myös se, että tekee talosta lämpimämmän, tiiviimmän ja käyttää yösähkövaraajaa ym. Sekin on eräs tapa säästää sähköä. On kaksi vaihtoehtoa: tehdä talonsa tiiviimmäksi ja käyttää vähemmän sähköä, niin, tai kerta kaikkiaan lämmittää talo jollain muulla kuin pelkällä sähköllä.

Vielä siitä mummosta: Minusta tuntuu, että aika monella mummolla on myös tulisija. Jos hän on jossain vähänkin kauempana, on pakko olla, jos tulee taas sähkökatkoksia, eli kaikki puulämmittäminenhän on aina positiivista ja myös pelleteillä lämmittäminen. Jos ed. Kankaanniemi oikeasti on huolissaan hänestä, hän menee auttamaan laittamaan pellettilämmityksen omaan taloonsa. (Ed. Kankaanniemi: Niitä mummoja on niin paljon, ettei kerkeä!) — Ed. Kankaanniemellä on paljon äänestäjiä, joita hän voi auttaa tällä tavalla. — Oikeasti haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden asua mukavasti mutta mieluummin niin, että se ei rasita ympäristöä.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Uusiutuva ympäristöystävällinen energia on varmaan lähellä kaikkien meidän sydäntämme ja siinä suhteessa voi hyvin yhtyä näihin ajatuksiin, mitä edelliset puhujat toivat esille. Tietenkin kysymys on tällä hetkellä sellainen, että jos kaikki suomalaiset haluaisivat nyt vihreää, uusiutuvaa sähköä, ei taitaisi ihan riittää jokaiselle suomalaiselle. Se on sentään niin pieni osuus tällä hetkellä tuotannosta mutta toivottavasti jatkossa yhä suurempi osuus.

Tämänhetkinen tilanne vain on sellainen, että kun on satanut niin vähän, taitaa olla meillä ensi talvena ennemminkin sähköpula edessä ja tämä vihreä sähkö tulee itärajan takaa venäläisistä ydinvoimaloista hyvin pitkälti, elleivät nyt sitten kaatosateet Etelä- ja Pohjois-Suomessa ala, että me saisimme omasta takaa tuota sähköä. On suuri vaara, että meidän varavoimalammekin, kivihiili- ja maakaasuvoimalat, joudutaan ensi talvena ottamaan käyttöön, että saamme riittävästi sähköä edes jonkinlaisella kohtuuhinnalla.

Satu Hassi  /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostamani ed. Seivästö osoitti nyt kyllä puheenvuorossaan, että hän ei ole yhtään perillä siitä, mitä vihreä sähkö -käsitteellä tarkoitetaan, kun hän väitti, että vihreä sähkö tulee rajojen takaa Venäjältä. Venäjän sähkön tuonti ei todellakaan täytä vihreän sähkön kriteereitä. Vihreänä sähkönä voidaan myydä sähköä, joka on tuotettu uusiutuvalla energialla, josta voidaan todistaa, että se on tuotettu uusiutuvalla energialla. Mikäli yhä useampi kuluttaja tilaa nimenomaan vihreää sähköä, sehän tarkoittaa silloin sitä, että se sähköntuotannon lisäkapasiteetti, mitä Suomeen tarvitaan, on toteutettava uusiutuvalla energialla, ja tämähän olisi mitä mainioin asia.

Ismo Seivästö /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hassi ei aivan ymmärtänyt tätä minun huumoriani. Kyllä minä sanoin sen todellakin humoristisessa mielessä, että vihreää sähköä nyt tulisi venäläisistä ydinvoimaloista. Kyllä minulla on tuntuma siitä, mitä on vihreä sähkö. Toivon, että se todella menee eteenpäin, mutta tämänhetkinen realismi vain meidän maassamme on se, että hyvin suuri osa meidän maamme sähköntarpeesta tulee venäläisistä ydinvoimaloista. Jos ei vesitilanne muutu hyvin nopeasti, yhä suurempi osa ensi talven sähköstä tulee itärajan takaa. Millä hinnalla? Ei nykyisellä vaan huomattavasti korkeammalla hinnalla kuin tällä hetkellä.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää budjettiehdotuksessaan energiaverojen korottamista 5,2 prosentilla, ja se merkitsisi valtiolle noin 130 miljoonan euron lisätuloa. Se olisi lähinnä liikennepolttonesteiden veron korotusta. Vihreät eivät vaihtoehtobudjetissaan näytä tähän puuttuvan, vaan ymmärrän niin, ja varmasti se niin on, että vihreät hyväksyvät tämän liikennepolttonesteiden aika voimakkaan veronkorotuksen, joka tulee maailmanmarkkinahintojen noususta johtuvien kustannusten päälle. Ensi vuosi on liikennekustannusten osalta näillä näkymin ja vielä, jos Irakin sota alkaa, todella hurja vuosi, ehkä sellainen, jota ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen nähty.

Vihreät siis hyväksyvät 130 miljoonan euron liikennepolttonesteiden veronkorotuksen, eivät esitä siitä yhtään käytettäväksi esimerkiksi liikenneolojen kehittämiseen verrattuna hallituksen esitykseen vaan ihan puhtaasti yleisiin valtion menoihin ja esittämiinsä lisämenoihin. Mutta tämä noin 130 miljoonaa euroa energiaveroja ei riitä vihreille, vaan he esittävät sen lisäksi noin 150 miljoonan euron keräämistä energiaveroina täällä esitetyllä tavalla. Yhteensä vihreiden esitykset merkitsevät ensi vuonna noin 280 miljoonan euron energiaverotuksen kiristymistä. Tämän lisäksi siis tulee öljyn hinnannousu, joka varmasti vaikuttaa sitten myös muihin energiamuotoihin, koska ne ovat kytkettyinä toisiinsa.

Tämä 280 miljoonaa euroa on siis noin 1 700 miljoonaa markkaa. Se ehkä vielä meille vanhoille ainakin kertoo hieman enemmän, mistä on kysymys. Tämä on yhtenä vuonna yhtäkkiä otettuna tavattoman ankara korotus energian verotukseen. Sillä on kyllä varmasti ohjaavaa vaikutusta, mutta mihin se ohjaa? Varmasti se ohjaa työttömyyden kasvuun, asumiskustannusten nousuun, tuloerojen kasvuun, kilpailukykyynkin, josta tietysti on ainakin sivulauseessa mainittava.

Tätä linjaa vihreät haluavat lakiesityksensä mukaan jatkaa tulevina vuosina. He toteavat, että sähkön, lämmön sekä teollisuuden energiaveroa korotettaisiin 10 prosenttia vuosittain vuoteen 2010 asti. Se on erinomaista Kioton sopimuksen toteuttamispolitiikkaa toki, mutta ... (Ed. Hassi: Onko ed. Kankaanniemellä vaihtoehtoja?) — Niin, hyvä kysymys, onko vaihtoehtoja. — Mielestäni tätä kyllä pitäisi nimenomaan tässä maailmanpolitiikan tilanteessa ja talouden kehitysnäkymien valossa miettiä hyvin vahvasti. Tämä saattaa johtaa kyllä sellaisiin vaikutuksiin, että meillä on aivan toisenlaiset ongelmat ensi vuonna, jotka ovat sitten myös sitä kautta tuomassa Kioton sopimuksen mukaisia rajoja nopeammin täytetyiksi, kun yhteiskunnan tuotantoelämä ja kaikki kulutus alenee.

Kyllä nämä niin rajuja lukuja ovat, että ne varmasti näkyvät teollisuudessa, liikenteessä ja muualla varsin voimakkaasti. Se tietysti alentaa, niin kuin laman aikana nähtiin, myös energian kulutusta ja myös päästöjä, ja sitä kautta tietysti päästään Kioton sopimuksen tavoitteisiin, rajoihin. Se on positiivista ja maailman ilmastokysymysten valossa hyvä asia, mutta tämän puolen ohittaminen sinänsä näissä esityksissä on hieman kyllä kyseenalaista, ellei jopa edesvastuutonta.

Arvoisa puhemies! Näillä luvuilla on siis valtavan suuri vaikutus monella tavalla suomalaiseen yhteiskuntaan ja Suomen kansaan ja vielä eriarvoistavasti hyvinkin vahvasti.

Arvoisa puhemies! Täällä on pihtiputaan mummosta puhuttu, että hänellä on todella mahdollisuus siirtyä vihreän sähkön kuluttajaksi. Tiedämme, että vihreä sähkö ainakin tänä päivänä on kalliimpaa kuin niin sanottu perinteinen sähkö. Siirtyminen lisää pihtiputaan mummon sähkölaskua ilman muuta. Sen lisäksi, jos hän hankkii lämpöpumpun — suosittelen, että hän sen tekee — se voi olla mahdollista, mutta rouva Varhalla, joka valittiin ensimmäiseksi Pihtiputaan Mummoksi, ja jonka hyvin tunnen, ei ehkä ole tänä päivänä mahdollisuutta asuinpaikkansa, asuinolojensa takia siirtyä minkäänlaiseen lämpöpumpun käyttöön, koska olosuhteet eivät sitä lähellekään kaikkien mummojen, pappojen eikä edes lapsiperheiden kohdalla mahdollista. Meillä on paljon sellaisia asuntoja, joissa se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista, ei ensi vuonna eikä seuraavina eikä edes vuoteen 2010 mennessä. Vain uusissa asunnoissa se on helppo järjestää, ja vain joissakin olemassa olevissa se on helppo järjestää. Vaikka te lupaatte valtion tukea ympäristöministeriön pääluokassa näihin, hienoa sekin ja kannatettavaa, kuitenkin sille mummolle jää varsin iso lasku siitä. Jos hänellä on elinvuosia viisi tai kymmenen, hänelle tulee vuotta kohti kyllä aika kallis energialasku.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti sisältää sen, että me emme hyväksy liikennepolttonesteiden verotuksen kiristämistä, mitä hallitus esittää ja vihreät tukevat. Me katsomme, että tämä vastaava verotuotto on saatavissa esimerkiksi lyhytaikaisten keinotteluluonteisten luovutusvoittojen verotusta kiristämällä. Se koskee todella rikkaita, jotka pelaavat, ja on sosiaalisesti, taloudellisesti, tulonjaon ja kaiken muun oikeudenmukaisuuden kannalta erinomaisen perusteltu tapa kerätä uusia veroja. Kannatamme myös muutamia haittaveroja, muun muassa savukeveroa voitaisiin edelleen korottaa jne.

Voisin henkilökohtaisesti ajatella, että liikennepolttonesteiden verotusta voitaisiin kiristää, jos varat käytettäisiin liikenneolojen kehittämiseen. Meillä tiestön arvo putoaa esimerkiksi ensi vuonna 100 miljoonaa euroa sen tähden, että valtio laiminlyö tuon valtavan kansallisvarallisuuden riittävän hoidon. Uutta ei tietysti rakenneta juuri missään muualla kuin ehkä täällä ihan Ruuhka-Suomessa, Helsingin seudulla, jonkin verran. Linjamme on tässä suhteessa selvästi erilainen. Kioton sopimuksen tavoitteleminen ja siihen pääseminen on tietysti tärkeää, mutta keinojen pääpainon pitää olla kyllä muualla kuin taloudellisten rangaistusten käyttöönotossa sillä tavalla, että pihtiputaan mummot ja työmatkoja kulkevat matalapalkkaiset ihmiset joutuvat pääosan tuosta laskusta maksamaan. Sitä emme voi hyväksyä.

Ulla  Anttila  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun keskustellaan energiaverojen korotuksesta, kannattaa aina miettiä, mistä suuruusluokasta puhutaan. Viittaan äskeiseen puheenvuoroon ja siihen, mitä vihreiden ehdotus merkitsisi. Jos pihtiputaan mummo asuu sähkölämmitteisessä talossa, hänen sähkölaskunsa kasvaisi tämän veromuutoksen johdosta korkeintaan noin 10 eurolla vuositasolla, eli kovin suuresta muutoksesta ei ole kysymys.

Jos sitten verrataan tätä maksumuutosta siihen, kuinka paljon muutoksia voidaan saada lyhyemmällä ja pitemmällä jänteellä meidän päästöissämme, tällä on sitten taas jo paljon suurempi merkitys. Totta kai yksittäisiä toimenpiteitä, niiden kohdistumista eri yksilöihin, täytyy arvioida, mutta täytyy arvioida myös sitä, mitkä ovat nämä muut mahdollisuudet tavallaan maksaa tästä kasvavasta rasituksesta. Kuten hyvin tiedämme, sairausvakuutusmaksu on eläkeläisiltä poistumassa, joten pihtiputaan mummolla varmasti on varaa nyt sitten maksaa tämä 10 euron korotus, jos eduskunta päättää sen hänelle ja muille kuluttajille säätää.

Mitä sitten tulee kysymykseen siitä, millä lailla energiaverotusta pitäisi kehittää, katson kyllä, että vihreillä on varaa arvioida uudelleen polttoaineveron rakennetta, jos hallituksessa tätä kiinnostusta olisi siihen suuntaan, että nimenomaan sähköveron puolella ja hiilidioksidikomponentin puolella olisi painopiste verrattuna muuhun polttoaineverotukseen. Tarkoitan tällä bensan verotusta. Mutta koska ei näytä siltä, että mitään tällaisia keskusteluja olisi käynnistymässä, niin tämä keskustelu rakenteesta jää lähinnä teoreettiseksi. Näin ollen vihreät ovat päättäneet laatia tämän aloitteen juuri siitä suunnasta, jossa on saavutettavissa suurin mahdollinen hyöty ilmastopäästöjen kannalta.

Jo silloin kun eduskunta päätti poistaa niin sanotun tuontisähkön erillisverotuksen, samassa yhteydessä vihreät esittivät vaihtoehtoisen esityksen hallituksen esitykselle yhdessä Rkp:n kanssa. Muistan tämän asian hyvin, koska olin tuolloin ed. Håkan Malmin kanssa verojaostossa. Tähän esitykseen sisältyi pieni hiilidioksidikomponentti, joten säätelykysymys siltä kannalta, että nimenomaan hiilidioksidiverotusta pitää kehittää ja korottaa, on ollut kyllä mukana vihreiden ajattelussa koko sen ajan, kun olemme esittäneet energiaveroihin lisäystä.

Mitä sitten tulee kysymykseen verotuksesta ja tukipolitiikasta, niin muistuttaisin edustajien mieleen sen seikan, että vihreiden vaihtoehtoisessa esityksessä on esitetty lisäystä energiatukeen nimenomaan sille puolelle, että näitä lämpöpumppuja ja muita voidaan asentaa, ja tämä on hyvin tärkeä asia pitkäjänteisen energiapolitiikan kannalta, jotta vaihtoehtoista tuotantoa saadaan käyntiin. Tämän lisäksi olemme esittäneet myös joukkoliikenteen tukeen lisäystä, ja sen lisäksi toimenpidealoite on tehty siitä, että pitää valtionosuusjärjestelmää muuttaa ottamaan paremmin huomioon muun muassa joukkoliikenteen aiheuttamat kustannukset.

Näin ollen tämä energiakirjo on hyvin laajasti esillä tässä meidän vaihtoehtoisessa esityksessämme, ja toivon todella, että kollegat perehtyvät muihinkin ehdotuksiin kuin näihin lakialoitteisiin.

Irina  Krohn  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tiedämme elokuvataiteesta, että jos asiasta näytetään lähikuva tai panoraamakuva, niin katsojalle tulee aivan eri tieto siitä, mitä tapahtuu. Jos ajatellaan vaikka suomalaista yhteiskuntaa, niin meillä tänään ehkä oli kyselytunnilla lähikuva siitä, kun pääministeri Lipponen näki, että suomalainen yhteiskuntarauha ja vene keikkuu, kun naiset vaativat palkkaa. Sitten ajattelen, että jos katsottaisiin vähän kauempana tätä kohtausta, mitä me näyttelemme, niin suomalaisia ja koko maailmaa uhkaa paljon suurempi uhka, joka ei näy kuvassa koko ajan eli ilmastomuutoksen uhka.

Aina kun puhumme siitä, mihin lakialoite tähtää, ja puhumme sen kivuliaisuudesta tai haitasta, pitäisi muistaa myös, että lakialoitteen taustalla on jokin asia, mihin pyritään vaikuttamaan. Itse arvostan meidän vihreässä poliittisessa liikkeessämme sitä, että sen tulevaisuuselementin huomioon ottaminen, joka usein tarkoittaa nykyisyydessä hieman epämukavuutta, on kuitenkin meidän työmme pohja.

Ilmastomuutoksen torjunta on mittaluokaltaan varmaan suurin ihmiskunnan hankkeista. Terrorismin uhkan torjunta sai vaikuttaa meidän elämäämme hyvin monella tasolla, jopa niin että Fiskarsin kynsisakset poistettiin matkustajilta mentäessä lentokoneeseen tai siellä syötiin gourmet-ruokia vain muovilusikoilla. Me hyvin eritasoisia vaikutuksia hyväksyimme terrorismin uhan torjunnassa, koska pidimme sitä uhkaa todellisena ja olimme valmiit satsaamaan asiaan. Haluaisin korostaa sitä, että ilmastomuutos on saman kaltainen suuri uhka, jonka torjuminen aiheuttaa myös sellaisia seurauksia, että tuntuu epämukavalta. Mutta jos on kysymys todella maapallon tai lajin säilymisestä, miksi se ei saisi tuntua yhtään epämukavalta? En voi ymmärtää, että jos kysymys on todella aikamme suurimmasta uhasta, sen torjuminen ei saisi näkyä missään, kun paljon pienemmätkin asiat vaikuttavat meihin.

Voidaan ajatella, että luonnossa sellaisenaan ei ole mitään hätää, koska luonnossa kaikki lajit sopeutuvat asioihin niin, että populaatiot vaihtelevat aivan huikeasti. Sopuleita voi olla tuhat tai miljoonia. Tämmöinen kuuluu luonnon keinoon sopeutua asioihin. Ihminen on erilainen juuri siinä, että se saatuaan tietoa voi etukäteen muuttaa käyttäytymistään. En usko, että ilmastomuutoksen torjunnassa meillä länsimaissa lähivuosina joustamiskeinona olisi eläinmaailman kaltaiset joukkokuolemat, niin kuin esimerkiksi tällä hetkellä Afrikassa, missä sopeudutaan kuivuuteen eläinmaailmasta tutulla valtavalla kärsimyksellä.

Mutta meillä usein tällaisiin suuriin muutoksiin, joihin ei varauduta tarpeeksi hyvin, sopeudutaan taloudellisten olojen vaihtelulla, joka tarkoittaa perheen arjen ja sosiaalisten suhteiden ja elämäntapojen ja paikkakuntien elämänlaadun romahtamista. Sen takia korostan, että mielestäni vihreiden varjobudjettiin sisältyvä ehdotus muuttaa verotuksen rakennetta niin, että se hyödyttää myös meidän lapsenlapsiamme eikä vain tuponeuvottelupöydän ääressä istuvaa keski-ikäistä kori... köri... (Naurua) no, neuvottelijaa, on erinomainen asia.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime torstaina me lähetekeskustelussa käsittelimme kristillisdemokraattien varjobudjettia ja tienasimme hirvittävän määrän rahaa ja myöskin jaoimme sen samana iltana pois. Mutta palat pysyivät kohdallaan. Tämäkin on fiskaalisesti aika merkittävä tulolähde, 150 miljoonaa euroa. Tietenkin täytyy vain ihmetellä sitä, että kun vihreät ovat olleet nyt hallituksessa näitten asioitten päällä päsmäröimässä, tätä esitystä ei ole aikanaan myöskään hallituksen esityksenä tuotu saliin ja jo toteutettavaksi. (Ed. Hassi: Kyllä sitä on vihreät esittäneet!) Minkä takia se vaatii aina opposition, ennen kuin päästään myöskin toteuttamaan asioita? (Ed. Hassi: Syy on kokoomus!)

Pihtiputaan mummoa minä vain ajattelen, mietin, minkälainen se pihtiputaan mummo on. Hän on sotaveteraanin leski, niin kuin yleensä Pihtiputaalla mummot ovat. Hän asuu 100 neliön talossa, jonne on kunnan ja yhteiskunnan toimesta laitettu juuri uudet lämmitysjärjestelmät, suora sähkölämmitys ja energiataloudellinen talo. 10 000 kilowattia päiväsähköä ja 10 000 kilowattia yösähköä, siihen arvonlisäveroratkaisu päälle, niin puhutaan 35—40 eurosta. Näillä kulutusmäärillä tulee tämä lisävaikutus hänen laskuunsa. Se saattaa tietenkin pienellä sotaveteraaninaisella kuitenkin tuntua niin, että alkaa jo miettiä, pystynkö tässä mökissäni enää asumaan vai täytyykö kerta kaikkiaan lähteä vanhainkotiin ja mennä laitospaikoille.

Irina  Krohn  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään valtiovarainministeri Niinistö ei tuntunut tuntevan opposition varjobudjettia. Ed. Salo ei tunne oman puolueensa käyttäytymistä hallituksessa. Nämä asiat, jotka tulivat esiin, ovat juuri kaatuneet kokoomuspuolueen käytökseen hallituksen sisällä.

Satu Hassi /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos pihtiputaan mummo kuluttaa 20 000 kilowattituntia vuodessa sähköä, tämä vihreiden esitys tarkoittaisi 20 euron lisälaskua vuodessa. Markoissa se tarkoittaisi 10:tä markkaa kuukaudessa. Tämä todella tarkoittaisi suuruusluokaltaan 100 neliömetrin omakotitaloa, ja sellaisissa kyllä köyhimmät mummut eivät asu.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Mitähän mahtaisi pihtiputaan mummolle tapahtua vuonna 2010? Nimittäin kun tätä vuosittain nostetaan 10 prosenttia, tämähän on kuin korkoa korolle -systeemi. Odottavatko vihreät, jotta pihtiputaan mummo kuolee siihen mennessä, vai mikä tämä ajatus on, vai ajetaanko ne ihmiset pois sieltä kaikki? Tietysti se ajatus on vihreillä ollutkin, jotta kaikkien pitäisi tulla samaan taloon asumaan noin kuvaannollisesti, yhteen kasaan, joka minusta tuntuu aika ihmeeltä. Siinä tapauksessa vihreillä on monta linjaa, kun ed. Pulliainen ainakin maa- ja metsätalousvaliokunnassa on vielä edustanut sitä näkemystä, jotta maaseutukin pitäisi pitää asuttuna. Joka puolueessa on näköjään ongelmia.

Kaiken kaikkiaan energiaverojuttuun sisältyy myös se näkökulma, että tämähän vie meidän kilpailukykyämme, kun ottaa sen huomioon, että eletään pohjoisissa olosuhteissa. Meillä ovat monet olosuhteet semmoisia, että ne vaativat enemmän energiaa: valaistuksen osalta, lämmityksen osalta, kulkemisen osalta. Se meidän pitäisi tunnustaa keskieurooppalaisiin verrattuna. Energia on kuitenkin yksi tuotannontekijä. Jos katsotaan, että meille jaettavaa tulisi jatkossa riittää, meidän pitäisi kyllä pystyä tekemään tuotteet kilpailukykyisin hinnoin ja silloin katsoa myös luonnonolosuhde, joka on poikkeava.

Sen sijaan olen ihan samaa mieltä siinä, jotta meidän pitää saada kotimaisia energiamuotoja lisää käyttöön, maalämpöpumppuja pitää saada käyttöön lisää. Mutta minusta se pitää hoitaa sillä tavalla, jotta annetaan tukea energiamuodon muuttoon kotitalouksille sekä kannustetaan tietysti ja jopa vähän piiskataan teollisuuden puolta, jos siellä energiaa haaskataan.

Tätä en kokonaisuudessa näin näkisi. Ei meillä ole varaa tämän tyyppistä tehdä, koska vuonna 2010 olemme tosi hankalassa tilanteessa, jos tämä veropolitiikka näin reivataan.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Verojen korottaminen silloin, kun maksaja on kasvoton teollisuus, on kauhean helppoa. Vaikka täällä on puhuttu paljon pihtiputaan mummosta, tämänkin aloitteen laskun maksaa suomalainen teollisuus. Kun me tiedämme sen, että teollisuus tuottaa ison osan työpaikoista, tuottaa meidän elintarvikkeemme, tuottaa lehdet, jotka luemme, niin on mahdollista, että jos näitä laskuja liian paljon korotetaan, teollisuus siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle. Jos silloin puhutaan siitä, että se vie myöskin mukanaan työpaikkoja, saattaa olla, että tämän aloitteen hyöty jää hyvinkin pieneksi, jos veromarkat jäävät saamatta. Haluan kyllä nähdä sillä tavalla, että jos teollisuuden kuluja paljon nostetaan, niin jossain vaiheessa ollaan siinä pisteessä, että katto tulee vastaan ja kamelin selkä katkeaa.

Paljon on puhuttu myöskin hallituksen esityksestä polttoaineverojen nostamiseksi. Siihen täytyy kyllä todeta, että mielestäni sillä ehdotuksella on erittäin ohjaava vaikutus. Se vähentää tarpeetonta vapaa-ajan ajelua, ohjaa käyttämään joukkoliikennettä. En voi käsittää väitteitä siitä, että tämä hallituksen esitys olisi väärä.

Satu  Hassi  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lehtimäki varmaankin saa Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta ne laskelmat, jotka Kioto-ministeriryhmälle esitettiin silloin, kun Kansallista ilmasto-ohjelmaa valmisteltiin, ja joissa nämä molemmat tutkimuslaitokset tulivat siihen tulokseen, että sen energiaveron osan korottaminen, jonka korottamista vihreät esittävät, on ympäristövaikutuksiltaan noin viisi kertaa tehokkaampi kuin liikennepolttoaineen veron korottaminen. Nämä eivät ole mitään vihreiden mutu-arvioita tai heittoja vaan todella kahden tutkimuslaitoksen saamia tuloksia, jotka on aivan täysin vihreistä riippumatta tehty ja ovat hallituksen käytettävissä.

Siis jos ajattelemme, kuten esimerkiksi ed. Kankaanniemi tuntuu ajattelevan, että Kioton velvoitteista pitäisi selvitä mahdollisimman pienillä energiaveron korotuksilla, niin silloinhan pitäisi korottaa nimenomaan sitä osaa energiaverosta, jonka ohjausvaikutus on suurin. Hallituksen teettämät selvitykset osoittavat, että nimenomaan teollisuuden energiaan, sähköön ja lämpöön kohdistuvan energiaveron korotuksen vaikutus on suurin.

Yhdestä perusasiasta haluaisin huomauttaa, joka ei ehkä ole tullut vielä aivan selväksi aikaisemmassa keskustelussa. Kun vihreät haluavat olla rehellisiä, niin me olemme tehneet tasapainotetun vaihtoehtobudjettiesityksen, jossa on myös niitä tapoja, millä me kattaisimme ne esitykset, joille kaikkien on helppo aplodeerata. Kyllä me tiesimme jo tämän energiaveron korotusesityksen valmisteluvaiheessa, että sille eivät kaikki aplodeeraa. Sitä vastaan on erittäin helppo esittää sen tyyppisiä populistisia argumentteja kuin tässä keskustelussa olemme kuulleet. Mutta koska me haluamme esittää poliittisista tavoitteistamme ei vain niitä osia, joille kaikkien on helppo hurrata, vaan myöskin sen kokonaisuuden, miten me näemme, että asiat pitäisi hoitaa, ja koska jokainen puolue sitten, kun on hallitusasemassa, jos siihen pääsee ja kun aina joku siihen pääsee, joutuu näyttämään politiikasta nämä molemmat puolet, niin me haluamme nyt esittää sen, mikä olisi meidän ratkaisumme.

Kun tässä keskustelussa on esitetty kommentteja, niin todella edustajilla, jotka ovat tätä kritiikkiä esittäneet, näyttää heittävän aika lailla häränpyllyä käsitys suuruusluokista. Se suuruusluokka, minkä mukaisesti tässä nyt esitämme, että tällä vuosikymmenellä energiaveroa pitäisi nostaa, on suurin piirtein sama kuin minkä verran viime vuosikymmenellä energiaveroa nostettiin. Ei se sen dramaattisempaa olisi. Jos energiaveron rakennetta muutetaan sellaisella tavalla, että sen ohjausvaikutus on parempi, niin silloin tietysti hiilidioksidipäästöjen vähentäminen voidaan saada vielä pienemmillä veronkorotuksilla. Eli jos nyt todella tämä uusi elementti, mitä me ehdotamme, kivihiilellä tuotettuun sähköön kohdistuva täsmävero, osoittautuu niin tepsiväksi keinoksi kuin mitä me arvioimme, niin sehän tarkoittaa silloin, että kokonaisuutena ottaen tällä vuosikymmenellä Kioton sitoumuksen hoitamisesta selvitään pienemmällä kokonaisenergiaveron korotuksella kuin mitä hallituksen Kioto-ministerityöryhmälle Etlan ja Vattin tekemät, tuloksiltaan varsin yhtäpitävät selvitykset osoittaisivat.

Mitä tulee sitten edustajien Lahtelan ja Lehtimäen kommentteihin teollisuudesta, niin haluaisin todeta ensinnäkin teollisuudesta ja energian tarpeesta, että Suomihan on niin sanotusti maailman energiaintensiivisimpiä maita. Esimerkiksi siinä yhteydessä, kun Suomi sai kokonaisarvosanana maailman ykkössijan kestävän ympäristöpolitiikan indeksivertailussa, niin niissä 20 osakriteerissä, mitä tämä vertailu sisälsi, joissakin asioissa me olimme ei nyt aivan maailman huonoimpia, mutta kuitenkin huonoimmassa päässä. Hiilidioksidipäästöjen tuottajana kuuluimme maailman huonoimpaan päähän henkeä kohti ja kuuluimme maailman huonoimpaan päähän myös siinä, miten paljon kansantaloutemme kuluttaa energiaa tuotettua kansantuoteyksikköä kohti. Tämä vastoin yleistä luuloa ei niinkään johdu maamme pohjoisesta sijainnista vaan nimenomaan siitä, että meillä on edelleen paljon paljon suurempi osa teollisuudestamme kuin yleensä vertailukelpoisissa maissa hyvin energiarohmua teollisuutta, sellaista teollisuutta, jonka tuotantokustannuksissa energialla on paljon suurempi osa kuin kehittyneiden teollisuusmaiden teollisuudessa keskimäärin.

Mutta siitä huolimatta, että meidän teollisuutemme on näin energiaintensiivistä, toki energiaveron korotukset eivät teollisuutta kaada. Tällä hetkellähän Suomessa teollisuuden sähkön hinta on yksi Euroopan alhaisimpia. Lisäksi tehtyjen selvitysten mukaan, muun muassa energiansäästön palvelukeskuksen Motivan tekemien selvitysten mukaan, teollisuudessa on huomattavaa energiansäästöpotentiaalia. Jos nyt oikein muistan, noin 5 prosenttia energiaa voitaisiin teollisuudessa säästää lähes ilmaisilla toimenpiteillä kuten venttiilien paremmalla säädöllä ja semmoinen 10—20 prosenttia energiaa pystyttäisiin säästämään erittäin halvoilla toimenpiteillä, siis toimenpiteillä, joiden tuottama säästö maksaisi nämä investoinnit. Aina kun puhutaan siitä, mitä energiaverot vaikuttavat, pitää ottaa huomioon, että energiaverojen ajatushan ei ole pelkästään rahoittaa työn verotuksen alentamista ja muita sellaisia asioita, joille kaikkien on helppo hurrata, vaan toinen tavoite on nimenomaan ympäristöohjaavuus, ohjata energian säästöön ja siihen, että energia tuotetaan vähemmän saastuttavalla tavalla.