Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena on ensinnäkin panna kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston maksuviivästysdirektiivi. Lakivaliokunnalla ei ole sisällöllisiä huomautuksia direktiivin täytäntöönpanoon.

Esitykseen sisältyy myös muutosehdotuksia saatavien perinnästä annettuun lakiin eli perintälakiin sekä vähäisiä muutoksia eräisiin muihin lakeihin. Perintälaki säätää erääntyneen saatavan vapaaehtoisesta perinnästä. Nämä ehdotukset ovat merkittäviä ja ovat valiokuntakäsittelyssä herättäneet paljon keskustelua.

Esityksessä ehdotetaan ensinnäkin, että hyvää perintätapaa koskevaa säännöstä täsmennetään muun muassa kieltämällä nimenomaisesti vanhentuneiden saatavien perintä. Lakivaliokunta on mietinnössään pitänyt tätä tärkeänä, sillä käytännössä tässä suhteessa on ilmennyt epäkohtia.

Kuluttajavelalliselle ehdotetaan myös oikeutta pyytää perintälain mukaisen perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Säädöksen avulla velallinen voi saada saatavan tarkoituksettoman vapaaehtoisen perinnän keskeytettyä ja näin estettyä lisäperintäkulujen syntymisen. Esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa velallisella on jo ennestään velkoja ulosotossa, voi velkojen periminen keskitetysti ulosotossa olla velallisen etu.

Myös varojen kohdentamisjärjestystä kuluttajasaatavien osalta muutetaan. Muutoksen taustalla on tavoite kulujen läpinäkyvyyden parantamisesta. Pienyrittäjän asemaa puolestaan parannetaan muun muassa trattaperintää selkeyttämällä.

Keskeisimmät perintälain ehdotukset koskevat kuitenkin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Näillä ehdotuksilla pyritään helpottamaan velkaongelmia estämällä kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen kuluttajavelalliselta. Kuluttajasaatavien perintäkulujen osalta ehdotetaan, että niiden enimmäismääriä alennetaan ja otetaan käyttöön uusi kolmiportainen asteikko nykyisen kaksiportaisen asteikon sijaan.

Lakivaliokunta kannattaa ehdotuksia, koska on tärkeää varmistaa, että tavanomaisesta ja selvästä kuluttajasaatavasta perittävät kulut vastaavat nykyistä paremmin saatavan pääoman suuruutta ja perinnästä aiheutuvaa työmäärää. Perintäkulut ovat varsinkin pienissä ja keskisuurissa veloissa saattaneet käytännössä nousta kohtuuttoman suuriksi ja ylittää varsinaisen velan määrän.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan perintälakiin myös uutta säännöstä, joka määrittäisi, kuinka monesta maksuvaatimuksesta ja maksusuunnitelmasta kuluttajavelalliselta saisi pääsääntöisesti vaatia kuluja. Ehdotettu säännös mahdollistaisi perintäkulujen vaatimisen enintään kahdesta maksuvaatimuksesta ja enintään yhdestä maksusuunnitelmasta.

Talousvaliokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että lakivaliokunnassa arvioitaisiin tarkoin uudistuksen taloudelliset, erityisesti oikeuslaitokseen kohdistuvat, vaikutukset. Myös lakivaliokunnan käsittelyssä tuotiin esiin, että perintätoimenpiteiden määrän rajoittaminen ehdotetulla tavalla lisäisi merkittävästi oikeudellista perintää ja velkomusasioiden määrää käräjäoikeuksissa ja siten ruuhkauttaisi oikeuslaitosta ja ulosottoa sekä lisäisi samalla maksuhäiriömerkintöjen määrää.

Lakivaliokunta pyrki selvittämään kyseisiä vaikutuksia kuulemalla niistä vielä erikseen oikeuslaitoksen ja ulosoton edustajia. Oikeuslaitoksen osalta arvioitiin, että vapaaehtoisen perinnän rajoittaminen voi nopeuttaa oikeudellista perintää, minkä vuoksi juttumäärä voi väliaikaisesti nousta. Ulosoton osalta taas katsottiin, että muutokset eivät lisää summaaristen velkomusasioiden määrää tuomioistuimissa eivätkä ulosotossa merkittävästi. Ulosoton osalta tuotiin myös esiin, että muutoksilla on ulosoton kannalta myös asiamääriä vähentäviä vaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että perintäkuluja ei enää jatkossa voi periä velallisilta itsenäisinä kuluina. Tämä muutos tulee vähentämään ulosoton asioita merkittävästi.

Selvityksen perusteella lakivaliokunta päätyi siihen, ettei ehdotettujen muutosten vaikutuksia voida aivan varmuudella selvittää. Näiden arvioimista vaikeuttaa erityisesti se, että tuleva kehitys on pitkälti riippuvainen perintäalan omista toimista ja käytännöistä liittyen siihen, missä vaiheessa saatava siirretään oikeudelliseen perintään. Valiokunta ei pitänyt poissuljettuna sitä, ettei summaaristen velkomusasioiden määrä käräjäoikeuksissa jossakin määrin voisi kasvaa ainakin väliaikaisesti. Toisaalta on mahdollista, etteivät ehdotetut muutokset välttämättä aiheuta oikeudellisen perinnän kasvua, muun muassa sen vuoksi, että oikeudellisen perinnän houkuttelevuutta voi vähentää syksyllä 2012 voimaan tullut asetus riita-asioissa tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän alentamisesta.

Asiassa esille tulleita seikkoja punnittuaan lakivaliokunta on päätynyt ehdottamaan, että maksullisten maksusuunnitelmien määrä nostetaan kahteen esitetyn yhden sijasta. Valiokunnan näkemyksen mukaan tällä muutoksella voidaan lisätä vapaaehtoisen perinnän käyttöalaa ja näin vähentää riskiä siitä, että uudistus johtaisi käräjäoikeuksiin tulevien velkomusasioiden määrän tuntuvaan kasvuun.

Maksullisten maksuvaatimusten enimmäismäärää ei kuitenkaan ole valiokunnan mielestä perusteltua nostaa esitetystä, vaikka sitä kuulemisissa esitettiinkin. Valiokunta perusti näkemyksensä erityisesti siihen, että ehdotetut enintään kaksi maksullista maksuvaatimusta vastaavat hyvää perintätapaa koskevaa kuluttaja-asiamiehen linjausta.

Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota myös siihen, että perintäkulujen enimmäismäärät samoin kuin maksullisten perintätoimien enimmäismäärät voidaan tietyin edellytyksin ylittää. Sääntelyyn sisältyy siten joustavuutta. Valiokunta on korostanut myös muutosten vaikutusten seurantaa, sillä kyse on merkittävistä muutoksista kuluttajasaatavien perintäkuluihin.

Kokonaisuutena arvioiden valiokunta on päätynyt siihen, että ehdotetuissa muutoksissa on onnistuttu ottamaan tasapainoisesti huomioon sekä velallisten että velkojien kuten myös saatavien perintää ammattimaisesti harjoittavien asema. Keskeisin valiokunnan ehdottama sisällöllinen muutos koskee edellä selostettua maksullisten maksusuunnitelmien määrää. Lisäksi valiokunta on ehdottanut erinäisiä pykäliä täydentäviä tai täsmentäviä muutoksia. Mietintöön sisältyy myös teknisiä muutosehdotuksia, jotka johtuvat eri lakien yhteensovittamistarpeesta.