Mats  Nylund  /r(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! För ett par år sedan förnyades veterinärvårdslagen grundligt och där infördes då bland annat 12 § som handlar om nationella hälsovårdsprogrammet. I korthet handlar det om att djuruppfödaren och en veterinär uppgör ett hälsovårdsavtal som innefattar bland annat regelbundna veterinärbesök, en kartläggning av förhållandena på djurhållningsplatsen och ett åtgärdsprogram för att rätta till eventuella brister och förbättra djurens välfärd. Dessutom ingår noggranna uppföljningar av djurhälsosituationen. På nötsektorn finns ett fungerande system, Naseva, och på svinsektorn finns ett motsvarande system, Sikava, där man noggrant för bok och statistik över hur djurhälsosituationen är.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa olevilla vajaalla tuhannella turkiseläintilalla toiminnan painopistettä on tarpeen siirtää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tuottavuuden nostoon eläinten hyvinvointia parantamalla. Tuotantoeläintilojen — mukaan lukien turkiseläintilat — terveydenhuollolla tarkoitetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä tuotantoyksikön taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Terveydenhuoltojärjestelmässä eläin ja sen hyvinvointi ovat keskiössä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry on alkanut luoda elinkeinolle kyseistä omaa järjestelmää vuoden 2012 aikana. Syksyn 2012 aikana järjestelmää kehitetään edelleen useissa elinkeinon työryhmissä ja sille luodaan myös omat internetsivut sianlihatuotantosektorin Sikavan ja maidon- ja naudanlihantuotantosektorin Nasevan mukaisesti.

Ensimmäiset terveydenhuoltokäynnit tehtäneen pilottitiloille tammi—helmikuun aikana 2013, ja niistä kerätyn tiedon perusteella pystytään asettamaan hälytysraja-arvoja oletuksen mukaan esimerkiksi pentukuolleisuudelle, eri sairauksien oireille ja penikoimattomille tyhjäksi jääneille naaraille. Hälytysrajojen ylityttyä tilanteeseen puututaan terveydenhuoltokäynnin aikana ja ongelma pyritään selvittämään.

Kansallisiksi yleisiksi tavoitteiksi turkiseläinten terveydenhuollossa tultaneen asettamaan ainakin seuraavat: tuotannon kannattavuuden parantaminen, tautitilanteen seuranta ja valvonta sekä tautien ennaltaehkäisy, lääkkeiden käytön seuranta ja hallittu käyttö, eläinten hyvinvoinnin edistäminen, tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen, laatu ja kuluttajaturvallisuus.

Arvoisa puhemies! Eläinlääkäreillä on tärkeä rooli minkä tahansa eläinlajin sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, hyvinvoinnin arvioinnissa sekä eläintautien torjunnassa. Eläinlääkintäpalveluiden hankalasta saatavuudesta johtuen turkistuottajat joutuvat kantamaan lähes päivittäin vastuuta eläintensä sairauksista ja hyvinvoinnista puutteellisin eläinlääkinnällisin tiedoin. Tämän seurauksena elinkei-nossa on useita valitettavia ja ikäviä tapauksia, joissa eläintaudit ovat päässeet leviämään ja ovat aiheuttaneet turkiseläimille hyvinvoinnin heikkenemistä ja tuottajille suuria rahallisia menetyksiä.

Tämän lakialoitteen tavoitteena onkin turvata riittävät eläinlääkintäpalvelut myös turkiseläintiloille ja toisaalta eläinlääkärien avulla parantaa turkiseläinten hyvinvointia ja sairauksien ennaltaehkäisyä nykyisestä. Asetuksen muutoksen avulla tuottajat velvoitettaisiin ottamaan eläinlääkäripalvelua vastaan. Toisaalta turkiseläintiloilla ei tällä hetkellä kerätä systemaattisesti tietoa eläinten sairauksista tai hyvinvointiongelmista. Valtakunnallisen eläinten terveydenhuolto-ohjelman avulla systemaattinen tiedonkeruu ja ongelmakohtien löytäminen olisi helpompi järjestää. Ongelmakohtien löydyttyä niihin olisi helpompi myös pureutua ja neuvoa tuottajia toimimaan oikealla tavalla. Eläinlääkäreiden tekemät terveydenhuoltokäynnit esimerkiksi nauta- ja sikasektoreilla ovat neuvovia ja tuottajia ohjeistavia, eikä niillä ole tekemistä itse viranomaisvalvontatyön kanssa.

Toisin sanoen, tämä lakialoite on semmoinen, että kaikille pitäisi olla mahdollista kannattaa sitä, jopa niille, jotka ovat erittäin kriittisiä turkisalaa kohtaan tai haluavat jopa kieltää sen.

Värderade talman! I all enkelhet så handlar det om att förändra 12 § och införa ordet övriga nyttodjur där. I dag omfattas de djur som förädlas till livsmedel av den här goda lagstiftningen som vi redan har, och med en mycket enkel lagstiftningsåtgärd täcks också pälsbranschen in i det här. Ingen borde kunna motsätta sig det här även om man är kritiskt inställd till pälsnäringen eller till och med vill förbjuda den, och den förorsakar inte kostnader åt samhället.

Peter Östman /kd:

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Käymme siis keskustelua laki-aloitteesta, jossa ehdotetaan muutosta eläinlääkintähuoltolain 12 §:ään. Kuten me kuulimme, käytännössä tämä lakimuutos voi tarkoittaa, että valtakunnallinen eläinten terveydenhuolto-ohjelma laajennettaisiin koskemaan kaikkia hyöty-eläimiä, jolloin myös turkiseläimet pääsisivät kyseessä olevan ohjelman piiriin.

Totean sen, minkä olen jo aikaisemmin sanonut: turkisala on paradoksaalinen. Alalla on tällä hetkellä suhteellisen hyvät näkymät. Maahamme tulvii noin 400 miljoonaa euroa puhdasta vientituloa, siis liki puoli miljardia. Turkisala työllistää tuhansia ihmisiä maaseudulla, ja alan maksamilla verovaroilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaamme. Muun muassa Pellervon tutkimuskeskuksen arvion mukaan ala tuottaa vuodessa noin 60 miljoonaa euroa veroa valtiolle ja kunnille. 60 miljoonalla eurolla saa paljon peruspalveluja. Mutta tästä huolimatta löytyy myös niitä, jotka kyseenalaistavat turkisalan oikeutuksen ja haluaisivat kieltää sen. Viime keväänä astui voimaan laki uudesta poliittisesta vaikuttamisvälineestä, joka on kansalaisaloite. Niin kuin me tiedämme, elinkeinon vastustajat keräsivät yli 60 000 nimeä turkisalan kiellon puolesta. Tällainen uusi mahdollisuus on sinänsä tervetullutta ja se, että turkisten vastustajat nykyään haluavat käyttää demokraattisia vaikutuskanavia. Siitä ei ole kauan, kun vastustus rakentui vahingonteoille ja iskuille, jolloin turkiseläinkasvattajat joutuivat pelkäämään oman ja omaisuutensa turvallisuuden puolesta.

Arvoisa puhemies! Turkistarhaajat ovat vastuunsa tuntevia tuottajia, jotka haluavat huolehtia eläimistään ja ympäristöstään. Elinkeinon kieltämiseen tähtäävän aloitteen sijaan katson tärkeäksi nostaa julkiseen keskusteluun turkis-alaa koskevia rakentavia ehdotuksia. Jättämämme lakialoite tähtää nimenomaan siihen, että turkisala voisi edelleen kehittyä ja että katseemme ja huomiomme kiinnittyisi Suomen turkisalan nykytilanteeseen, tulevaisuudennäkymiin sekä alalle tärkeisiin asiakokonaisuuksiin.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Vaikka en yksiselitteiseksi turkistarhauksen kannattajaksi tunnustaudukaan, tunnustan ja tiedostan sen, että kyseessä on laillinen elinkeino, jolle kuuluu täten oikeus toimia lain säätämissä rajoissa. Kaikenlaiset eläinten hyvinvointiin tähtäävät ideat ovat mielestäni tervetulleita, ja tämän aloitteen perusteluissa kiinnitetään rakentavalla tavalla huomiota niihin keinoihin, joilla turkiseläinten hyvinvointia voitaisiin kohentaa.

Hyvää on sekin, että aloitteessa nostetaan esille krooninen kunnaneläinlääkäripula. Siitä kärsivät tietenkin turkiseläinten lisäksi muutkin tuotantoeläimet, ja lisäksi maaseudulla, missä ei ole yksityisiä eläinklinikoita kuten isommissa kaupungeissa, myöskään lemmikkien vaivoihin ei välttämättä saa kovin nopeasti apua. Eläinlääkärien tilanne kaipaisi totisesti lisää huomiota ja toimenpiteitä, etteivät työkuorman alle uuvu eläinlääkärit, joita on erityisesti maaseudulla liian vähän. Tästähän seuraa vaikeuksia eläinten omistajille ja sitä kautta myös tuotanto- ja lemmikkieläimille, jotka ovat sataprosenttisesti ihmisten huolenpidosta riippuvaisia.

En ole tätä aloitetta allekirjoittanut, koska, kuten tiedämme, täällä niitä riittää ja joku erityisen hyväkin voi siis livahtaa ohi silmien. Ilmaisen siis näin suullisesti tässä kannatukseni edustaja Nylundin aloitteelle.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on sinänsä hyvä. Se pyrkii edistämään turkiseläinten terveydenhuoltoa ja sitä kautta hyvinvointia. Huomionarvoista kuitenkin on se, että turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä alkaa jo aivan lähiaikoina, ja pitää huomioida myös se, että se on vapaaehtoista. Edustaja Nylund mainitsi asetuksen ja pakon, ja itse pidän sitä hyvänä työkaluna sinänsä, mutta mieluummin me pyrimme vapaaehtoistyön kautta näihin hyviin tuloksiin.

Näitä järjestelmiä kun me rakennamme, niin kannattaa kyllä sitten tarkemmin analysoida, kuinka paljon päällekkäisillä järjestelmillä saadaan etua, koska meillä on olemassa jo tilasertifiointijärjestelmä, joka on aloitettu 2006, ja valtaosa tuotannosta kuuluu tämän järjestelmän piiriin.

Ehkä muutama asia, jotka ovat suurimpia ongelmia. Turkistuottajien mukaan tällä hetkellä suurimpia ongelmia on tietenkin eläinlääkäreitten saanti, mutta tämä ei ole pelkästään eläinlääkäreitten saantikysymys, vaan kyseessä on myös eläinlääkäreitten erikoistuminen, sillä tavallinen eläinlääkäri, jota itsekin edustin kunnaneläinlääkärinä ollessani, ei tiedä turkisalasta juuri mitään. Sen takia se ei juuri hyödytä, jos on kunnaneläinlääkäreitä, vaan pitää olla alaan perehtyneitä erikoiseläinlääkäreitä. Turkistuottajille on tänä vuonna palkattu kaksi uutta eläinlääkäriä, joten heillä on käytössään tällä hetkellä neljä eläinlääkäriä, joten katson, että turkiseläinten hyvinvointiin on myös Turkistuottajien taholta kiinnitetty erittäin hyvää huomiota. Toinen ongelma, mikä vaivaa turkistuottajia, on rehunsaantiongelmat ja erityisesti korkealaatuisen rehun saantiongelmat. Tähän on syynä muun muassa sikatalouden huono kannattavuus, kun teurassivutuotteita ei tule turkiseläinten rehuksi. Ja huono rehu aiheuttaa...

Arvoisa puhemies! Huono rehu on hyvin tärkeä seikka siinä mielessä, että mikäli turkiseläimille syötetään huonolaatuista rehua, joka ei ole lajityypillistä, niin siitä aiheutuu monenlaista huonoa seurausta, esimerkiksi sellaisia sairauksia, jotka tulevat huonon kunnon takia, ja tämä on myös eläinsuojelukysymys. Tämä rehunsaannin pullonkaula pitäisi pyrkiä ratkaisemaan niin, että turkiseläimet saavat ensiluokkaista rehua, mikä takaa sen, että ne pysyvät sitten terveenä.

Yksi merkittävä tekijä, joka minun mielestäni suomalaisessa turkistuotannossa on jo nyt otettu huomioon, on se, että me tarjoamme tietyille turkiseläimille tuulensuojaa, me tarjoamme kuivikkeita, ja tämä on osoitus siitä, että myös turkiseläinten hyvinvointivaatimukset on Suomessa otettu hyvin huomioon, päinvastoin kuin kenties monissa muissa maissa. Lähtökohta ainakin sille, minkä takia itse näen, että säilytämme Suomessa turkistuotannon, on se, hyödyttääkö se turkiseläimiä kovin paljon, jos turkistuotanto lopetetaan Suomessa ja se siirtyy jonnekin muualle, missä, väittäisin, ei ole niin kehittyneitä terveydenhuoltojärjestelmiä kuin Suomessa on. Tämän takia, kun nämä olosuhteet on meillä otettu hyvin huomioon ja Itä-Suomen yliopisto on vahvasti sidoksissa turkiseläinten hyvinvoinnin ja tutkimuksen kanssa, katson, että tämä elinkeino, joka tuottaa meille 400 miljoonaa vientituloja vuodessa, kuten täällä äsken todettiin, on kyllä sen arvoinen, että se kannattaa Suomessa säilyttää. Mutta kaikki nämä toimenpiteet, jotka edistävät turkiseläinten hyvinvointia, kuten tämäkin lakialoite, ovat erittäin tervetulleita.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Turkistarhaus herättää kuumia tunteita, ja kansalaisaloitteessa on jo 60 000 nimeä sitä vastaan, mutta turkistarhaus on kuitenkin Suomessa yritystä, ja tämä edustaja Nylundin esittämä lakialoite, joka parantaa eläinten olotilaa ja eläinten asemaa, on erittäin kannatettava, ja siispä olen sen puolesta. Aivan kuten edustaja Lohela tässä esitti, niin jotkut lakialoitteet meinaavat mennä ohi suun, mutta tämä on kannatettava.

Mats Nylund /r:

Arvoisa puhemies! Olen kiitollinen, että otetaan vastaan myönteisesti tämä lakialoite.

Olen kiitollinen myös, että edustaja Lohela kiinnitti huomion eläinlääkäripulaan. Jos tämä onnistuu ja me saamme tämän lainsäädäntöön, se voisi jopa helpottaa eläinlääkäripulaa, jos terveydenhuolto paranee tarhoilla.

Tämä lakipohja, vaikka se on periaatteessa vapaaehtoinen järjestelmä, antaa hyvän rungon alalle itse, jolla ollaan rakentamassa samankaltaista järjestelmää kuin on sika- ja nautapuolella. Vaikka se pääsääntöisesti on vapaaehtoinen, ne, jotka lähtevät mukaan ohjelmaan, sitoutuvat siihen, että tulee ainakin yksi eläinlääkärikäynti — useimmiten jopa neljä — vuodessa, ja tämä on alan hyväksi ja eläinten hyväksi.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Nylund puhui jälleen hyvää asiaa. Itse haluaisin tuoda sen esille, että näillä järjestelmillä sika- ja nautapuolella on sellainen ero, että ne ovat tukijärjestelmiin sidottuja, ja kun turkispuolella ei ole tukia, niin tämä muuttaa hieman tämän koko järjestelmän luonnetta. Sekin täytyy rehellisesti todeta, että jos me luomme tämmöisiä järjestelmiä, jotka sitten vievät turkistuottajilta tai muilta aikaa ja myös rahaa, niin sitä pitää aina analysoida, kun ne rakennetaan jonkun toisen järjestelmän päälle, mistä äsken puhuin, kuinka paljon siinä todellisuudessa saadaan hyötyä. Lakialoite on hyvä ja vie asioita oikeaan suuntaan, mutta kuitenkaan me emme saa tehdä järjestelmiä, jotka toimivat ikään kuin päällekkäin ja rasittavat sitten tuottajia enemmän kuin niistä on hyötyä.