Juho Eerola /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisuuden Liitolla on pitkä ja kunniakas historia. Monet tässäkin salissa menneinä vuosikymmeninä vaikuttaneet suurmiehet ovat olleet sen toiminnassa mukana. Koko 106-vuotisen historiansa ajan on Suomalaisuuden Liitto ollut puoluepoliittisesti sitoutumaton, riippumaton toimija. Liiton tehtävä lippu- ja nimivalistuksen antajana sekä kielellisen tasa-arvon ja oikeuksien puolustajana on ollut merkityksellinen.

Tämä lakialoite rakentuu perustuslain säännöksille ja pyrkii siihen, että sanotun perusoikeuspykälän kirjain ja henki tulisivat nykyistä paremmin toteutetuiksi. Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saman pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Se kielellisen samanarvoisuuden velvoite, jonka perustuslain 17 § asettaa julkiselle vallalle, eduskunta mukaan lukien, on maassamme jäänyt eräin osin toteutumatta suomen kielen tappioksi ja ruotsin kielen eduksi. Kyseessä on Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön lainsäädännöllinen erityissuosinta julkisen vallan taholta, ilman että julkinen valta olisi suomenkielisen väestön osalta huolehtinut vastaavalla järjestöllisellä tukilainsäädännöllä sen sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Folktinget on vuodesta 1919 lähtien ollut ruotsinkielisten kansalaispiirien kielellinen edunvalvontakoneisto.

Nykyinen asiaa koskeva tukilaki on laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä. Nykyisen Folktinget-lain 11 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Sanotut lain edellyttämät järjestön tehtävät ilmenevät Folktinget-lain 1 §:stä: tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi.

Jotta tämä edellä selostettu perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus tulisi nykyistä kokonaisvaltaisemmin toteutetuksi, on perusteltua järjestää tehtävään sopivalle järjestölle myös suomenkielisellä puolella vastaavan kaltainen lainsäädännöllinen asema kuin mikä ruotsinkielisellä puolella on sallittu Svenska Finlands folktingille. Suomenkielisessä kielellisessä, sivistyksellisessä ja yhteiskunnallisessa järjestökentässä tällainen merkittävä järjestö on Suomalaisuuden Liitto ry. Tässä lakialoitteessa ehdotetaankin säädettäväksi laki Suomalaisuuden Liitto ry. -nimisestä järjestöstä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisuuden Liiton tehtävät ovat seuraavat: herättää ja vahvistaa suomalaisten kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä, kulttuuria; vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta; lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajatustapaa; edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä, lopuksi, ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Kerrotun tarkoituksen toteuttamiseksi Liitto sääntöjensä 3 §:n mukaan harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista, avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymyksen hoitamisessa sekä järjestää seminaareja, esitelmä-, neuvottelu-, keskustelu- ja muita samankaltaisia tilaisuuksia.

Nyt tässä lähetekeskustelussa oleva lakialoite on rakennettu seuraamaan melko tarkasti edellä mainittua Folktinget-lakia. Aivan täyteen yhdenmukaisuuteen ei ole voitu päästä, koska Folktinget-järjestön historiallinen ja juridis-organisatorinen muotoutuminen on ollut hyvin omaleimaista ja eronnut Liiton kehityksestä kuluneen reilun sadan vuoden aikana. Tästä syystä tämän laki-aloitteen mukaisessa laissa on ainoastaan seitsemän pykälää, kun taas Folktinget-laissa on peräti kolmetoista — tretton — pykälää.

Laiksi tullessaan aloite merkitsisi, että Liitto muuttuisi pelkästään yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä puolittain julkisoikeudelliseen suuntaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista lainsäädännössämme, jossa on vuosikymmenten aikana annettu joukko muitakin säädöksiä, joissa on tietyille yksityislähtöisille yhdistyksille annettu joitakin julkisoikeudellisiksi luonnehdittavia tehtäviä ja tätä vastaavaa rahoitusta. Yhtenä esimerkkinä tällaisista voidaan Folktingetin ohella mainita Väestöliitto, jonka kolme perustajaa vuonna 1941 olivat juuri Suomalaisuuden Liitto, Nouseva Suomi ja Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto. Muina esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Kriminaalihuoltoyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Keskuskauppakamari ja kauppakamarit, Liikenneturva, Metsästäjäin keskusjärjestö, metsänhoitoyhdistykset, Raha-automaattiyhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Lakiteknisesti lainsäätäjällä on kaksi vaihtoehtoista linjaa, jos yhdistykselle halutaan säätää tietyssä määrin julkisoikeudellista funktiota. Nämä kaksi vaihtoehtoa ilmenevät seuraavasta esimerkistä, joka on sitaatti hallituksen esityksestä valmisteltaessa Maanpuolustuskoulutus ry -nimisen yhdistyksen statuksen muutosta osana lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta: "Lainsäädännöllisesti Maanpuolustuskoulutus ry:n asemaa on mahdollista lähestyä siten, että se säilytettäisiin oikeudelliselta luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle on tässä laissa annettu hoidettavaksi julkinen hallintotehtävä tai -tehtäviä. Lakiehdotukseen on valittu toinen vaihtoehto eli ehdotetaan muodostettavaksi siitä julkisoikeudellinen yhdistys."

Arvoisa puhemies! Nyt käsillä olevassa laki-aloitteessa on valittu ensimmäisenä mainittu vaihtoehto eli se, että Liitto säilytettäisiin luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle tässä laissa annetaan osaltaan hoidettavaksi muutamia julkisen hallintotehtävän luonteisia toimintoja. Tuo toiminta liittyisi suomenkielisen kulttuurin, suomen kielen, Suomen lipun, Suomen lipun kulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaan. Liitosta ei siis muodostettaisi julkisoikeudellista yhdistystä.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen Suomalaisuuden Liitto -nimisestä järjestöstä siten kuin se on tähän aloitteeseeni kirjattu.

Edustaja Rajamäelle, joka nyt on jo poistunut salista mutta ehkä kuuntelee työhuoneessaan tätäkin keskustelua, todettakoon, että tämäkin aloite on perussuomalaisten eduskuntaryhmän, ei Suomalaisuuden Liiton eduskuntaryhmän, tekemä aloite.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevassa edustaja Eerolan, minun ja yli 30 muun edustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa ehdotetaan, että Suomalaisuuden Liitto, joka yhdistyksenä on vanhempi kuin itsenäinen Suomi, säilyisi luonteeltaan yksityisoikeudellisena yhdistyksenä mutta sille annettaisiin osaltaan hoidettavaksi erinäistä julkisen hallintotehtävän luonteista toimintaa, kuten suomen kielen, suomenkielisen kulttuurin, liputuskulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaa.

Se on perusteltua, sillä tätä työtä Suomalaisuuden Liitto on jo pitkään tehnyt. Liiton toimintaan on jo yli sadan vuoden ajan liittynyt tavoite herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä, kulttuuria. Liiton liepeiltä ovat alkunsa saaneet muiden muassa Suomen kulttuurirahasto ja Väestöliitto. Liitto on myös kautta historiansa puolustanut suomalaisvähemmistöjen kielellisiä oikeuksia maamme ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa.

Suomalaisuuden Liitto on perustettu vuonna 1906. Se tukeutui toimintansa alusta alkaen fennomanian perinteeseen. Liitto on siis suomalaisuusliikkeen verso, jonka synnyn taustalla oli kansallisen herättäjämme J. V. Snellmanin ohjelma: kansa oli sivistettävä, sivistyneistö kansallistettava, ja sitä varten suomenkielisen väestön oli päästävä kaikissa kielellisissä suhteissa täydellisesti samanarvoiseksi ruotsinkielisten kanssa.

Suomalaisuuden Liitto on historiansa aikana aina painottanut olemustaan suomalaisuuden edistämisliikkeenä, ei ruotsin kielen, ruotsalaisuuden tai suomenruotsalaisuuden vastustamisliikkeenä, vaikka sellaiseksi sen vastustajat ovat sitä omista syistään yleensä mielellään nimittäneet ja nimittävät. Otan esimerkin: Suomalaisuuden Liitto ajaa tunnetusti pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi maamme suomenkielisissä kouluissa, ja tässä työssään sillä on mielipidetutkimusten mukaan Suomen kansan enemmistön kannatus, mutta se ei tarkoita sitä, että liitto olisi ruotsinkielisiä vastaan. He ovat yhtä hyviä suomalaisia kuin suomenkieliset suomalaiset.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomalaisuuden Liitossa on tehty ja tehdään kielipolitiikkaa, on puoluepolitikointi liitossa alun alkaen ollut pannaan julistettu. Esimerkiksi liiton ensimmäiseen hallitukseen mahtuivat niin Juhani Aho, Yrjö Sirola, J. K. Paasikivi, Eero Erkko kuin Otto Wille Kuusinenkin. Tällä hetkellä Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana on europarlamentaarikko Sampo Terho, mutta mukana on muitakin kuin perussuomalaista väriä tunnustavia. Liiton toiminnassa on aina ollut mukana yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä.

Perustamisvuonnaan 1906 ja Kalevalan riemuvuoden 1935 yhteydessä Suomalaisuuden Liitto oli johtavassa roolissa suuressa nimenmuuttoliikkeessä, jonka seurauksena sadattuhannet suomalaiset ottivat suomenkielisen sukunimen. Suomeen syntyi rikas omakielinen sukunimistö. Nimivalistus samoin kuin jo itsenäisyyden alkuvuosina alkanut suomalaisen lippukulttuurin vaaliminen ja kehittäminen kuuluvat edelleen liiton perustoimintaan. Tähtitorninmäen perinteinen itsenäisyyspäivän radioitu lipunnostotilaisuus on monelle tuttu. Se on katkeamaton perinne vuodesta 1957. Liitto on julkaissut kymmeniä liputus- ja nimioppaita, ja palvelua annetaan myös puhelimitse ja netin välityksellä.

Liiton toimistosta annetaan veloituksetta neuvoja yksityisille kansalaisille, yhteisöille ja viranomaisille, pääasiassa puhelimitse mutta myös kirjeitse ja sähköpostitse. Lisäksi vastataan suomalaista perinnettä koskeviin kyselyihin. Myös viranomaiset ohjaavat kyselyitä edelleen Suomalaisuuden Liiton toimistoon, vaikka liitto ei saakaan neuvontatyöhönsä enää valtionapua. Se poistettiin vuonna 2003. Päätöksen teki muuan kokoomuslainen sisäministeri, mutta sanotaan, että hän teki päätöksensä hallituskumppani RKP:n vaatimuksesta. Mikä on totuus, sitä en osaa sanoa, mutta joka tapauksessa tämä on epäkohta, jonka korjaamista vaatii terve kansallinen itsetunto ja oikeudenmukaisuus.

Lopuksi totean vielä, että edustaja Eerola, minä ja muut allekirjoittajat ehdotamme laki-aloitteessa, että säädetään laki Suomalaisuuden Liitto ry -nimisestä järjestöstä vastaavaan tapaan kuin on olemassa laki ruotsalaisen Suomen kansankäräjät- eli Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä. Niin sanotun Folktinget-lain mukaan järjestön tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi. Samaisen lain mukaan valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille näiden tehtävin hoitamiseen.

Jotta perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus toteutuisi aikaisempaa paremmin, on perusteltua järjestää myös suomenkielisellä puolella tehtävään sopivalle järjestölle, siis Suomalaisuuden Liitolle, vastaavankaltainen lainsäädännöllisen asema. Tätä ajatusta muuten puitiin jo kieliturvakomitean mietinnössä vuonna 1971. Folktinget pääsi lakisääteisen valtionavun piiriin vuonna 1985. Nyt on Suomalaisuuden Liiton aika.

Arvoisa puhemies! Kansallishenkeä ja oikeudenmukaisuutta ajaa siis tämä edustaja Eerolan kannatettava lakialoite.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tuon tässä omassa puheenvuorossani esille osittain samoja asioita, joita tässä edelliset edustajat ovat puhuneet.

Kuten edustaja Eerola toi omassa puheenvuorossaan esille, Suomalaisuuden Liitolla todella on pitkä ja kunniakas historia takanaan. Liitto on perustettu vuonna 1906, ja sen riveissä ovat aikojen saatossa vaikuttaneet useat suomalaiset suurmiehet. Näistä voidaan mainita muun muassa Johannes Linnankoski sekä presidentit J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Suomalaisuuden Liitto on puoluepoliittisen sitoutumattomuutensa vuoksi ollut aina avoin kaikille suomalaisille. Toimijoita on yhdistänyt yhteinen pyrkimys edistää Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia. Liiton rooli onkin ollut merkittävä suomalaisuusaatteen edistäjänä ja sen ylläpitäjänä.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomessa Svenska Finlands folkting -niminen järjestö nauttii lainsäädännöllisestä erioikeudesta. Järjestön tehtävänä on lain mukaan edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi. Lainsäädännössä myös velvoitetaan varaamaan valtion talousarviossa Folktingetille vuosittainen määräraha. Suomen nykyinen perustuslaki sanoo, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä perustuslain edellyttämä kansalliskielten samanarvoisuus ei kuitenkaan toteudu nykyisin yhteiskunnassamme kaikilta osin. Lainsäädännöstämme nimittäin puuttuu kokonaan Folktingetiä vastaava suomenkielinen järjestö, jolta löytyisi samanlainen lainsäädännöllinen asema. Tästä johtuen onkin perusteltua esittää, että lakiin lisättäisiin myös suomenkielinen järjestö, joka edistäisi Suomen suomenkielisen väestön oikeuksia ja toimisi tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä suomen kielen aseman edistämiseksi. Parhaiten tämän roolin pystyisi täyttämään Suomalaisuuden Liitto ry.

Arvoisa herra puhemies! Suomi elää tänä päivänä kansainvälisessä maailmassa. Saamme kansainvälisyydestä paljon hyvää, mutta valitettavasti joudumme hyötyjen lisäksi kohtaamaan myös kyseisen ilmiön aiheuttamat ongelmat. Suomalainen kulttuuri tulisikin nähdä nykyistä vahvemmin kansakuntaamme yhdistävänä ja koossa pitävänä voimana, jota on siksi syytä edistää ja vaalia. Yhtenäisenä kansana kestämme tulevaisuuden mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haasteet huomattavasti paremmin. Siispä totean, että kannatan edustaja Eerolan tekemää lakialoitetta.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että kielellisen vähemmistön oikeudet turvataan. Näin meillä on tehtykin, sillä en tunne toista maata, jossa vajaan 5 prosentin kielelliset oikeudet on niin hyvin turvattu kuin meillä täällä Suomessa.

Hyvä ajatus on kuitenkin johtanut myös ylilyönteihin. Esimerkiksi ruotsinkielisistä hakijoista pääsee yliopistoihin noin puolet mutta suomenkielisistä vain noin kolmannes. Se on hyvin merkittävä epäkohta. Toinen esimerkkini on pakkoruotsi, joka koetaan tarpeettomaksi täysin yksikielisillä alueilla. Se on jopa haitaksi, koska pakkoruotsin opiskeluun käytetty aika voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemminkin.

Nyt käsittelyssä oleva lakialoite pyrkii lisäämään kielellistä tasa-arvoa, ja se on ihan hyvä tavoite. Siksi Suomalaisuuden Liitto ry pitäisi rinnastaa Svenska Finlands folkting -järjestöön ja näin turvata Suomalaisuuden Liitolle tasapuoliset toimintamahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Eerolan tekemää lakialoitetta.

Jussi  Halla-aho  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun Ahvenanmaan asemasta neuvoteltiin Kansainliitossa, Ison-Britannian delegaatti sanoi, että Suomi on siitä eriskummallinen valtakunta, että siellä vähemmistöllä on enemmistön oikeudet ja enemmistö sietää kohtelua, jota kaikki muut sivistyskansat pitäisivät kansallisena häpeänä. Nämä sanat ovat mitä ajankohtaisimmat myös tänään, 90 vuotta myöhemmin. Kun maassamme puhutaan kahden kansalliskielen vaalimisesta, se tarkoittaa käytännössä aina ruotsin kielen vaalimista, usein suomen kielen ja suomenkielisten kustannuksella. Edustaja Eerolan aloite edistää kahden kansalliskielemme ja niihin liittyvien kieli-identiteettien tasa-arvoista asemaa, siksi kannatan sitä lämpimästi.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen kieli ja kulttuuri ovat ainutlaatuisia. Suomalaisuuden Liitto vaalii näitä asioita. Edustaja Eerola perusteli lakialoitteensa erittäin kattavasti, joten kannatan hänen aloitettaan.