Arvoisa herra puhemies! Kreikan lainaneuvottelut epäonnistuivat jälleen. Tuliko tämä hallitukselle yllätyksenä? Kokoomus kurittaa kotiäitejä, kilometrikorvauksia ollaan leikkaamassa, verot nousevat, sosiaalituet pienenevät, mutta EU:n helmaan ja tukipaketteihin riittää rahaa. EU ei näytä ymmärtävän taloudesta juuri mitään vaan tekee taloudesta poliittisia päätöksiä. IMF, Kansainvälinen valuuttarahasto, sääntöjensä mukaan huomioi talouspäätökset, talouskestävyyden. Kriisi ei ole helpottumassa, ei Kreikassa eikä muuallakaan.

Arvoisa puhemies! Tuleeko suomalaisille lisää maksettavaa ja vastuuta, kun sitten taas joku kerta näitä tukipaketteja, ehkä ensi maanantaina, myönnetään?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Euroopan taloustilanne on edelleenkin hyvin vaikea. Olen käyttänyt semmoista vertauskuvaa, että kun tällä hetkellä monessa osassa Suomea odotetaan ensilunta ja myöskin järvet jäätyvät ja silloin aina pitää myöskin jäällä kulkijan miettiä, kantaako tuo ensijää, niin nyt ollaan Euroopan taloustilanteessa vähän samassa tilanteessa, että on valoa, on valonpilkahduksia, eli tilanne on hieman vakaantunut, jos katsomme esimerkiksi markkinoita ja markkinoiden reaktioita, mutta toisaalta edelleenkin paljon on epävarmuutta siitä, onko tuo kriisi vähitellen ratkaistu.

Mitä tulee Kreikan tilanteeseen, niin on totta, mitä edustaja Soini totesi. Me yritimme löytää 12 tunnin kokouksessa euroryhmässä yhteistä näkemystä siitä, miten Kreikan velkataso saataisiin sellaiselle tolalle, että Kreikka tulevaisuudessa tulee itsenäisesti pärjäämään. Vielä yhteisymmärrystä ei saavutettu. Kokous keskeytettiin, ja maanantaina on tarkoitus jatkaa euroryhmässä asian käsittelyä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä kriisissä on nyt päästy siihen vaiheeseen, että kansainvälisten pörssipelureiden, sijoittajien, rahakauppiaiden, monen sortin viilettäjien, vastuu on nyt siirretty eri maiden veronmaksajille, väliaikaiseen vakausmekanismiin, pysyvään mekanismiin, Target 2 -rahoitukseen Euroopan keskuspankin tasolle. Nyt alkaa veronmaksajien piikkiin lainojen anteeksianto, mutta se ei ala ennen Saksan vaaleja, ennen ensi syksyä.

Arvoisa puhemies! Kysyn: koska Suomen hallitus lähtee peräämään suomalaisten oikeuksia jäsenmaksuhelpotuksiin, aivan niin kuin Iso-Britannia, Ruotsi ja muut maat ovat tehneet, kompensaationa sille, että joudumme näitä möhläyksiä maksamaan samalla kun oma kansa, teollisuus ja talous kurjistuvat?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Soinin puheenvuorossa oli monta asiaa.

Ensinnäkin, mitä tulee yksityisten sijoittajien vastuuseen, täytyy muistaa, että viime keväänä me teimme Kreikassa velkajärjestelyn, joka historiallisella tavalla leikkasi nimenomaan yksityisten sijoittajien ja yksityisen sektorin velkoja. (Matti Saarinen: 100 miljardia!) Tätä kautta kyllä voi sanoa, että myöskin sijoittajat ovat osallistuneet Kreikan talouskriisin hoitamiseen. Siitä, onko tuo taso riittävä taso, voidaan tietenkin keskustella, mutta joka tapauksessa täytyy muistaa, että tämä velkajärjestely ja velkojen leikkaaminen keväällä jo toteutettiin.

Mitä tulee velkojen anteeksi antamiseen, niin Suomen hallituksen, kuten myöskin eduskunnan, vahvistama kanta on ollut se, että me emme halua lähteä leikkaamaan velkapääomia eli emme halua lähteä leikkaamaan niitä kahdenvälisiä lainoja, jotka Kreikalle ensimmäisen lainaohjelman myötä vuonna 2010 annettiin. Tämä kanta on meillä hyvin selkeä ja tiukka, ja tästä kannasta myöskin näissä neuvotteluissa ensi viikolla pidämme kiinni.

Mitä tulee sitten EU:n budjettiin ja rahoituskehykseen, niin niistä neuvottelut paraikaa ovat käynnissä. Pääministeri on huippukokouksessa Suomea edustamassa, ja myöskin tässä meidän linja on varsin tiukka, (Puhemies koputtaa) eli esitämme leikkauksia komission tekemään esitykseen.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset veronmaksajat ovat tukeneet Kreikkaa jo tuhansilla miljoonilla euroilla, ja yhä uusia tukipaketteja ollaan sorvaamassa. Tukipaketeilla ei ole ajateltu Kreikan kansaa vaan suurpankkeja. Veronmaksajat ovat ottamassa ja ottaneet jo tappiot kantaakseen. Kreikan valtion velka on nousemassa holtittomalle tasolle, lähes kaksinkertaiseksi kansantuotteeseen nähden. Kurjistumisen vuoksi Kreikan kansantuote on rajussa laskussa, Kreikka on syöksykierteessä. Vain kilpailukyvyn paraneminen ja viennin kasvu voivat pelastaa Kreikan, eivät tällaiset tukipaketit. Milloin hallitus tunnustaa tosiasiat ja toteaa, että Kreikka tulee päästää eurosta vapaaksi ja että Kreikka ottaa devalvoituneen drakman käyttöön?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kreikalle on nyt tehty kaksi lainaohjelmaa. Ensimmäinen lainaohjelma tehtiin vuonna 2010, ja silloin sovittiin kahdenvälisistä lainoista, joita euromaat myönsivät Kreikalle. Suomen osalta tuosta ensimmäisestä lainaohjelmasta ehdittiin maksaa noin miljardi euroa, 1 000 miljoonaa euroa, ihan riihikuivaa rahaa, joka lainattiin siis Kreikalle. Sitten tehtiin viime keväänä toinen lainaohjelma, jossa ei siirry Suomesta rahaa Kreikkaan vaan jossa Suomi antaa väliaikaiselle kriisityökalulle takauksia ja tämä kriisityökalu hakee markkinoilta rahaa ja lainaa sen Kreikalle. Ja mikä Suomen aseman tekee poikkeukselliseksi? Suomi sai Kreikalta vakuudet, jotka omalta osaltaan ovat vähentämässä meihin kohdistuvaa riskiä siinä tilanteessa, jos Kreikka ei pysty lainoja tälle väliaikaiselle kriisityökalulle maksamaan vaan nuo takaukset laukeaisivat. Eli tältä osin mielestäni suomalaisten veronmaksajien asema on turvatumpi kuin monen muun euromaan, kansakunnan tai veronmaksajien, johtuen juuri siitä, että me saimme toiseen ohjelmaan liitettyä vakuudet.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun Kreikassa neuvotellaan ja selvitellään Kreikan asioita läpi yön, valvotaan suomalaiskodeissa sen takia, että pelätään työpaikkojen menevän, koska meillä nyt leikataan muun muassa kilometrikorvauksia ja se pahimmassa tapauksessa vie myös työpaikat. Silloin kun olemme tällaisessa tilanteessa, jossa me vain annamme rahoja ulkopuolisille, olisi syytä katsoa sitä, mitkä ovat ne keinot, että saadaan työpaikat pysymään täällä Suomessa, että niitä ei hallituksen toimesta leikattaisi, koska tällainen tie johtaa vain siihen, että Suomi on hetken päästä samassa tilanteessa kuin Etelä-Eurooppa nyt ja Suomi odottaa myöskin tukipaketteja. Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta: kuinka paljon tämä Kreikka-paletti tulee maksamaan Suomelle ja veronmaksajille, ja mistä hallitus aikoo ottaa rahat tämän tappion maksamiselle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Yritin juuri äsken edellisessä puheenvuorossani kuvata sitä, että tällä hetkellä Suomesta ei lähde killinkiäkään, ei sentin senttiä eikä euron euroa, Kreikkaan, vaan me annamme takauksia tälle väliaikaiselle kriisityökalulle, joka lainaa rahaa markkinoilta ja sitä kautta myöskin lainaa sen Kreikalle.

Mitä tulee sitten tähän eurokriisiin ja siihen, pitääkö allekirjoittaneen ja muidenkin hallituksen ministereiden osallistua tämän eurokriisin ratkaisemiseen, istua 12 tuntia kokouksissa tai osallistua ylipäänsä näihin kansainvälisiin kokouksiin, niin pidän sitä kyllä hyvin tärkeänä siitä näkökulmasta, että Suomen keskeinen vientimarkkina-alue on Eurooppa. Se, mitä Euroopan taloudessa tapahtuu, vaikuttaa aivan suoraan myöskin muun muassa suomalaiseen vientiteollisuuteen, josta valitettavasti tällä hetkellä työpaikkoja on kadonnut liikaa — siitä olen samaa mieltä. Sen takia sen ohella, että me teemme toimenpiteitä kotimaassa meidän talouden rakenteiden uudistamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi, julkisen talouden kuntoon saattamiseksi, meidän pitää olla aktiivisia myöskin kansainvälisissä pöydissä, löytämässä yhdessä ratkaisua tätä koko maanosaa (Puhemies koputtaa) ja maanosan taloutta koettelevaan velkakriisiin.

Arvoisa puhemies! Vakuudet on parempi kuin ei mitään. (Eduskunnasta: No niin! — Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!) Keväästä 2011 lähtien on kuitenkin ollut täysin selvää, että Kreikka ei pysty suoriutumaan sille määrätystä ohjelmasta. Siitä huolimatta Kreikkaa on pidetty, roikutettu, mukana eurossa kaiken aikaa. Sijoittajien raha on häipynyt sieltä ja meidän raha mennyt sinne tilalle. (Jouko Skinnari: Kuka aloitti?) Tätä on jatkunut kaiken aikaa tähän päivään asti. Tilanne on Kreikassa se, että Kreikan kansantuote supistuu rajua vauhtia, kymmeniä miljardeja euroja, se potti, millä maksetaan, ja samaan aikaan velan määrä kasvaa. Tulot menevät alas, ja velan määrä menee ylös. On vaikea kuvitella, miten tällainen maa tästä selviää, varsinkin kun Kreikka ei pidä ohjelmastaan kiinni. Kreikan piti yksityistää omaisuuttaan 50 miljardilla eurolla — se on yksityistänyt 1,7 miljardilla eurolla. Sen piti uudistaa verotusta ja panna aukot kuntoon — se on sen tehnyt, mutta vain miljardin euron verran. Kreikka ei ole tehnyt sitä, mitä sen pitäisi tehdä. (Jouko Skinnari: Kuka aloitti?)

Kysymys kuuluu, arvoisa puhemies: onko hallitus valmis siihen, antaako se takeet siitä, että ei enää mennä muuttamaan Kreikalle määrättyä ohjelmaa, tekemään siihen helpotuksia, ja antaako hallitus (Puhemies koputtaa) takeet myöskin siitä, että uutta lisärahaa tai lainoitusvaltuuksia meiltä ei lähde Kreikan rahoittamiseen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Yritän noudattaa omalta osaltani ohjettanne.

Edustaja Pekkarinen on siinä oikeassa, että Kreikka ei ole pystynyt kaikilta osin täyttämään talouden uudistamisohjelmaa, joka keväällä sovittiin. Yksi keskeinen syy siihen oli vaalit, eli Kreikan poliittinen tilanne ajautui sellaiseen pisteeseen, että maassa käytiin (Hälinää — Puhemies koputtaa) peräkkäin kahdet vaalit. Minä uskon, että me kaikki kansanedustajat tiedämme, että silloin kun käydään vaaleja, niin poliittisten päätöksien tekeminen aina hieman hidastuu ja vaikeutuu. Tästä syystä myöskään Kreikka ei pystynyt toimeenpanemaan kaikkia niitä asioita, jotka tuossa Kreikan toisessa talouden uudistamisohjelmassa olivat.

Mutta minun täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että kyllä Kreikka on myös paljon tehnyt. Jos me katsomme ihan paria edellistä viikkoa, niitä uudistuksia rakennepuolella mutta myöskin talouden puolella, esimerkiksi ensi vuoden budjettia, niin Kreikka on tehnyt isoja, merkittäviä päätöksiä, ja siltä osin ei voida sanoa, että Kreikka ei olisi tehnyt mitään. Se on selvä asia, että kaikkiin niihin tavoitteisiin, esimerkiksi omaisuuden yksityistämisen osalta, johon edustaja Pekkarinen viittasi, Kreikka ei ole päässyt. Tämä on tietenkin asia, joka (Puhemies koputtaa) ei rassaa pelkästään Suomea vaan muitakin euromaita.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten esityksessä on yksi selkeä virhe ja, toiseksi, yksi asia on selkeästi väärin ymmärretty. Se virhe liittyy siihen, että Suomesta ei ole annettu tuhansia miljoonia rahaa Eurooppaan. Me olemme olleet takaamassa ja olemme takaamassa, turvaamassa eurooppalaista vakautta ja etsimässä polkua vakaaseen eurooppalaiseen tilanteeseen. Väärinymmärrys koskee sitä, että tätä tehdään nimenomaan siksi, että me turvaamme suomalaiset työpaikat. Me olemme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa maailmanlaajuisesti euroalueella. Me teemme tätä työtä siksi, että me turvaamme suomalaisten työpaikat, jotta meidän ei tarvitsisi lukea niin paljon uutisia yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Kysyisin ministeri Urpilaiselta: mikä on teidän arvionne siitä, että jos me epäonnistumme, jos Eurooppa epäonnistuu Kreikan tilanteen ratkaisemisessa ja vakauttamisessa lähipäivinä ja lähiviikkoina, kuinka suuret riskit siitä on suomalaiselle työllisyydelle ja hyvinvoinnille?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kyllä riskit ovat suuret, juuri siitä johtuen, että edelleenkin Euroopan taloustilanne on niin herkkä ja meillä on monia muitakin maita, jotka ovat kriisin keskellä, kuin pelkästään Kreikka. Sen takia, mikäli Kreikka ajautuisi sen kaltaiseen tilanteeseen, että se olisi esimerkiksi maksukyvytön, sillä olisi suora vaikutus myöskin muihin niin sanottuihin Euroopan kriisimaihin, maihin, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa, ja sitä kautta koko Euroopan talous vaarantuisi, ja sitä myöten myöskin sillä olisi kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen. Tästä syystä mielestäni meidän suomalaistenkin päättäjien pitää myöskin katsoa tätä kokonaiskuvaa ja ymmärtää se, että niin mielellään kuin hakisikin helppoja ratkaisuja tähän eurokriisiin, niitä ei valitettavasti ole, johtuen juuri tästä kohtalonyhteydestä, joka Kreikasta on muihin euromaihin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te puhuitte tulevasta talvesta, järvien jäätymisestä ja ensilumista. Kymmenettuhannet ja sadattuhannet suomalaiset miettivät, mitenkä heidän tulee käymään. Euroopan talouskriisin johdosta monet maat Euroopassa parantavat kilpailukykyään, tekevät radikaaleja päätöksiä, joilla haluavat turvata oman maansa työtä. Viimeinen toimi oli, kun pohjoismainen lentoyhtiö SAS halusi puolustaa työpaikkoja, teki radikaaleja toimia, joilla varmaan tulee olemaan merkittäviä seurauksia. Kysynkin nyt, mitä hallituksen agendalla on: mitä konkreettisia toimia — joilla yrittäjyyttä, yrittäjän innovaatioita ja uskoa yrittämiseen vahvistetaan — lähiviikkoina tullaan tekemään, jotta voidaan varmistaa suomalaista työtä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Uskon, että tässä yli hallitus—oppositio-rajojen me olemme huolestuneita niistä uutisista, joita olemme lähes viikoittain saaneet uusista irtisanomisista ja myöskin yt-neuvotteluiden alkamisista. Sen takia myöskin meidän yhteinen tehtävämme on miettiä, miten Suomen kilpailukykyä puolustetaan ja miten työllisyyttä voitaisiin vahvistaa ja sitä kautta huolehtia, että suomalaiset voisivat olla turvatussa asemassa oman tulevaisuutensa ja taloutensa suhteen.

Kun kysyitte suoraan, mitä hallitus on lähiviikkoina tekemässä esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämiseksi yrityksissä, niin meillä loppuu huomenna lausuntokierros tutkimus- ja kehitysverovähennyksen osalta, ja varmasti pystytään antamaan lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn hallituksen esitys, jolla pyritään tukemaan yrityksiä, jotta ne panostaisivat enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen, uusien innovaatioiden syntymiseen ja toivottavasti myöskin uusien työpaikkojen syntymiseen. Tähän hallitus on antamassa verohuojennuksen yrityksille, ja uskomme, että tällä on myöskin positiivinen vaikutus.

Arvoisa puhemies! Suomen nykyhallituksen linja on ollut hyvin tiukka. Me olemme vaatineet sijoittajavastuuta, me olemme vaatineet vakuuksia, me olemme vaatineet Euroopan pysyvään vakausmekanismiin ensisijaisen velkojan asemaa ja me olemme vaatineet leikkauksia Euroopan unionin monivuotisiin rahoituskehyksiin. Eli kyllä voi sanoa, että me olemme pitäneet suomalaisen veronmaksajan puolta.

Mutta Eurooppa on tällä hetkellä vakavassa taloustilanteessa ja taantumassa: 25 miljoonaa työtöntä, 5 miljoonaa nuorisotyötöntä, ja esiintyy jopa hyvin huolestuttavaa liikehdintää näissä Etelä-Euroopan maissa, jota jotkut voivat kuvailla jo fasistiseksi liikehdinnäksi. Kysymys on siitä, miten me voimme vahvistaa sosiaalista Eurooppaa ja hyvinvointia. Näettekö te, valtiovarainministeri Urpilainen, että nyt neuvoteltavissa Euroopan monivuotisissa rahoituskehyksissä esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston toimin olisi todellisia työkaluja esimerkiksi eurooppalaisen nuorisotyöttömyyden hoitoon?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä edustaja Tuppuraisen huoleen, ja ehkä tämä olisi myös se osa kriisiä, josta meidän Suomessa tulisi keskustella enemmän. Nyt huomio kiinnittyy juuri siihen, että me olemme olleet rahoitusmarkkinoiden kriisissä, olemme olleet velkakriisin keskellä, mutta jos me emme hoida tätä kriisiä oikein, on iso riski olemassa, että seuraava kriisi, jota Eurooppa elää, on sosiaalinen kriisi. Tästä merkit ovat hyvin huolestuttavat Etelä-Euroopassa, ennen kaikkea jos katsomme työttömyyslukuja: nuorisotyöttömyys on noin 55 prosenttia sekä Espanjassa että Kreikassa, 35 prosenttia Italiassa, ja muissakin maissa nuo luvut ovat hyvin huolestuttavia. Totta kai, samalla kun me edustamme tiukkaa linjaa ja puolustamme suomalaisten veronmaksajien asemaa tämän velkakriisin hoidossa, meidän tulee myöskin yhdessä hakea ratkaisuja tämän sosiaalisen kriisin ehkäisemiseksi.

Yksi asia, jossa Suomi on ollut aktiivinen myöskin Euroopassa, on ollut nuorten yhteiskuntatakuu -ajatuksen vieminen myöskin eurooppalaisiin pöytiin ja päätöksentekoon, jotta myös eurooppalaisille nuorille voitaisiin turvata opiskelupaikka, harjoittelupaikka tai työpaikka kohtuullisen ajan kuluessa.

Arvoisa puhemies! Kreikka on todella syvässä kriisissä: 190 prosenttia bruttokansantuotteesta on velan määrä. Minusta vaikuttaa siltä, että hallituksella ja hallituspuolueilla on hämärtynyt tämä Kreikan miljardien velka. Otan demonstraation Suomesta: Suomen bruttokansantuotteesta on meillä velkaa noin 50 prosenttia. Jos se olisi 190 prosenttia, meidän velkamme määrä olisi 380 miljardia eli seitsemän kertaa vuosittainen budjetti. Maksaisimme korkoja vuodessa noin 10 miljardia. Suomi ei tähän kykene. Ja kun tämä on demonstraatio, niin kuin sanoin, niin Kreikalla on aivan sama tilanne.

Minua ihmetyttää, että hallitus edelleenkin haluaa taata lainoja, joita Kreikka — esimerkiksi Suomen tapaan — ei varmaan koskaan saisi maksetuksi. Aikooko hallitus tehdä oikeita ratkaisuja tässä lähipäivinä, vai jatkuuko tämä Kreikan syöksykierre entiseen tapaan? Korostan: Kreikka ei missään olosuhteissa kykene maksamaan edes korkoja nykyisestä velasta.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksella tuntuu talousoppi olevan sillä tasolla, ettei eroteta dollareita ja taalereita, jos sanotaan, ettei ole mennyt suoraa rahaa. Suora Kreikka-raha meni aikanaan: 1,44 miljardia pääomitettiin vakausmekanismia. Mistä rahat otettiin? Otettiin velkaa markkinoilta. Kokoomus ei näytä ymmärtävän talouspolitiikasta juuri tuon taivaallista.

Ja sitten kun vielä lähdetään siihen, että kokoomus sanoo, kuinka hyvä bisnes tämä on — kuinka hyvä bisnes tämä on! — niin, valtiovarainministeri Urpilainen, onko tämä niin hyvä bisnes kuin kokoomus väittää tämän olevan, ja jos tämä kerran on niin hyvä bisnes, niin mikseivät Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska osallistu tähän bisnekseen, tai Norja öljymiljardeineen? Ja vielä yksi kysymys, arvoisa valtiovarainministeri: mikä on se oikea taso, velkataso, jolla teidän mielestänne Kreikka voisi selvitä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni oikea velkataso on se, minkä me keväällä yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa arvioimme kestäväksi velkatasoksi, eli se tarkoittaa käytännössä sitä, että vuonna 2020 Kreikan velkataso pitäisi saada noin 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta. (Mauri Pekkarinen: Sekin on mieletöntä!) Se on selvä asia, että ilman lisätoimenpiteitä Kreikka ei tule tuohon pääsemään. Niistä lisätoimenpiteistä me parhaillaan muiden euromaiden kanssa — myöskin komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa — neuvottelemme ja pyrimme löytämään sellaisia toimia, jotka uskottavalla tavalla tuota Kreikan velkatasoa vuoteen 2020 mennessä pudottavat.

Mitä tulee sitten bisnekseen, en ehkä arvioisi tätä eurokriisin hoitoa hyväksi bisnekseksi, (Timo Soini: No niin!) mutta jos katsomme sitä ensimmäistä lainaohjelmaa ja sen kautta myönnettyjä suoria lainoja Kreikalle, niin Suomi on saanut niistä korkotuloa noin 50 miljoonaa euroa tähän mennessä — jos oikein muistan, 48 miljoonaa taitaa olla se tarkka luku. Eli toistaiseksi me olemme (Puhemies koputtaa) saaneet kuitenkin myöskin tuloja näistä maksetuista lainoista.

Arvoisa herra puhemies! On ollut tärkeätä, edustaja Soini, korjata sitä virheellistä käsitystä, jota muun muassa te olette antaneet, että Suomen veronmaksajien rahoja kaadettaisiin miljardikaupalla lahjoituksena Kreikkaan tai joihinkin muihin Etelä-Euroopan maihin.

Herra puhemies! Vielä tärkeämpää on ollut se, minkä puheenjohtaja Petteri Orpo ja myös ministeri Urpilainen toivat esiin eli mikä on meidän motiivimme, miksi me olemme näissä tukipaketeissa mukana. Meidän motiivimmehan on pyrkiä patoamaan tätä Euroopan velkakriisiä, jotta voisimme varjella Suomen taloutta, Suomen työllisyyttä erittäin kohtalokkailta vaikutuksilta, jos velkakriisi täysin hallitsemattomasti Euroopassa leviäisi.

Herra puhemies! Kreikan osalta on välttämätöntä, että kreikkalaiset tekevät vielä enemmän, vaikka tiedän, että tavallinen kansa siellä on suurissa vaikeuksissa. Ministeri Urpilainen, kysyn: ovatko kreikkalaiset tehneet mitään — tai jos ovat, niin mitä — veronkantojärjestelmänsä tehostamiseksi, niin että sielläkin säädettyjä veroja ruvettaisiin maksamaan? (Mauri Pekkarinen: 1 miljardi on arvioitu lisätuotto!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä analyysista, mikä meillä Euroopan taloustilanteessa tällä hetkellä on olemassa, ja sen takia juuri hartiavoimin teemme töitä vakauden löytämiseksi niin Kreikkaan kuin muihinkin euromaihin.

Yksi haaste tässä Kreikan talouden uudistamisohjelmassa on ollut juuri veronkanto yksityistämisen ohella, eli Kreikka ei ole pystynyt yksityistämään omaisuuttaan siinä määrin kuin on ollut tavoite, ja myöskin verotulokertymä on jäänyt pienemmäksi kuin mikä on ollut tavoitteena. Siinä tietenkin osasyynä on se, että työttömyys on ollut siellä niin korkealla, ylipäänsä bruttokansantuote on supistunut, mutta totta kai myöskin heidän verojärjestelmässään on edelleen parantamisen varaa. Tästä syystä myöskin muut euromaat ovat olleet valmiita sitä järjestelmää parantamaan ja ammattiapua ja asiantuntijuutta heille antamaan juuri tässä mielessä.