Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hallituksen esitys, jolla ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta. Laki korvaisi nykyiset sairausvakuutuslaissa olevat tarkastuslautakuntaa koskevat säännökset. Tarkastuslautakunnan nimi muuttuisi lautakunnan toimintaa paremmin kuvaavaksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnaksi. Valtioneuvosto asettaisi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Valiokunnassa käytiin aika vilkas keskustelu asiantuntijakuulemisen yhteydessä ja sitten valiokunnan mietinnön valmistelun yhteydessä, mitä kuvastaa se, että tähän on jätetty kaksi vastalausetta. Kysymys oli aika pitkälti siitä, mitä nämä oleelliset muutokset käytännössä merkitsevät, ja niitä voidaan sitten arvioida tietysti myöhemmin, kun nähdään, miten käytännössä tämä järjestelmä uudessa koostumuksessaan vastaa niitä odotuksia, joita tälle laille on asetettu.

Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimivat sosiaalivakuutuslautakunnat, jotka nyt siis ovat jakautuneet alueille, lakkautettaisiin ja niiden tehtävät siirrettäisiin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle, joka keskitetysti hoitaisi nämä asiat. Tältä osin haluan nyt todeta vaan, mikä varmasti tulee vastalauseiden yhteydessäkin esille, että arvioitiin sitä, että koottaessa nämä asiat yhden lautakunnan alaisiksi voi syntyä sellainen tilanne, että se alueellinen asiantuntemus jossakin määrin jää vähäisemmälle. Tätä täytyy tietysti miettiä vasta sitten, kun nähdään, miten käy, kun tämä lautakunta on täydennetty ja kun se alkaa käytännössä toimia. Lautakunnan toimivaltaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että lautakunnasta tulisi ensimmäinen muutoksenhakuaste kaikissa niissäkin toimeentuloturvaetuuksia koskevissa muutoksenhakuasioissa, joissa se tällä hetkellä toimii ylimpänä muutoksenhakuasteena. Lisäksi lautakunnalla olisi oikeus ratkaista Kansaneläkelaitoksen päätöksistä tehtyjä poistohakemuksia.

Valiokunnan kannanotoissa yleisperusteluissa todetaan, että esitys perustuu toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean ehdotuksiin (KM 2001:9). Kun tässä salissa on usein arvosteltu nykyistä lakien valmistelutapaa ja sitä ruuhkaa, joka näissä valmisteluelimissä silloin tällöin näyttää vallitsevan, niin haluan nyt tässä yhteydessä todeta, että tällä valmistelulla, joka nyt on ollut tässä taustalla, aikanaan hoidettiinkin tämä lainsäädäntö elikkä komiteanmietintöjen pohjalta. Tältä osin voidaan olla ehkä aika varmalla pohjalla sen suhteen, että tällainen toimeentuloturvan muutoksenhakukomitea on aikanaan perustettu ja tämä muutoksenhakukomitea on kartoittanut laajasti ne tarpeet. Silloin tavoitteena on kaksiasteinen muutoksenhakujärjestelmä, jossa ensimmäisenä asteena toimivat muutoksenhakulautakunnat ja toisena oikeusasteena vakuutusoikeus. Lisäksi tavoitellaan valitusten käsittelyaikojen lyhentämistä.

Tässäkin mielessä täytyy palauttaa mieliin se keskustelu, joka valiokunnan kuulemisen yhteydessä käytiin. Haluttiin nimenomaan selvittää se, että jos näiden alueellisten toimielinten tilalle tulee yksi keskitetty, onko mahdollista, että käsittelyajat todellisuudessa lyhenevät, ja koska ne lyhenevät. Esitettiin arvioita siitä, että tämän muutoksen seurauksena voi ainakin hetkellisesti alussa tulla päinvastainen kehitys, ja tätä täytyy nyt sitten tarkastella.

Tähän liittyvät sitten muutoksenhakulautakuntaan liittyvät muut toimenpiteet, jotka on tänne lakiin kirjoitettu. Nimittäin muutoksenhakulautakuntaan saapuvien asioiden määrän arvioidaan olevan noin 20 000 asiaa vuodessa. Sen tähden hallituksen esityksessä arvioidaan, että riittävällä henkilöstöllä, kokoonpanojen uudistamisella ja toiminnan tehostamisella määrästä kyetään selviämään. Merkittävää on sekin, että tässä yhteydessä lautakunta saa esityksen mukaan toisen päätoimisen puheenjohtajan ja 11 uutta esittelijän virkaa, joista kaksi siirtymävaiheen ajaksi. Tällä tavoin henkilöstön lisäys olisi yhteensä 15 henkilötyövuotta. Nyt sitten käytäntö osoittaa, onko tämä riittävä määrä ja tuleeko alkuvaiheessa ruuhkaa vai eikö tule.

Valiokunta joka tapauksessa korostaa, että lautakunnan käsittelemissä muutoksenhakuasioissa käsittelyn joutuisuudella on yksilön kannalta suuri merkitys, koska kyse on esimerkiksi eläkettä tai päivärahaa koskevissa asioissa hakijan perustoimeentulon turvaamisesta. Valiokunta katsoo, että uudistuksen toteutumista tarkoitetulla tavalla on seurattava huolellisesti ja ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, mikäli asioiden käsittelyaikoja ei saada esityksen tavoitteiden mukaisesti lyhenemään.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, tähän mietintöön liittyy kaksi vastalausetta, joita en käy kommentoimaan. Ne varmasti selviävät täältä mietinnön sisällöstä, ja uskon, että vastalauseiden tekijät ovat varautuneet esittämään niistä omat näkemyksensä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja edellä totesi, olen varautunut esittelemään itse ensimmäisenä allekirjoittamaani vastalausetta, jossa esitetään lain hylkäämistä.

Kuten valiokunta on mietinnössä todennut, valitusasioilla on yksittäisille ihmisille, jotka ne valitukset ovat tehneet, erinomaisen suuri merkitys. Usein näissä asioissa kyse on heidän perustoimeentulostaan. Ja nyt, kuten täällä jo aiemmin on todettu työttömyysturvalautakunnan osalta, valitusajat ovat aivan liian pitkiä. Aivan samalla tavalla alueellisten sosiaalivakuutuslautakuntien ja sitä ylempien elinten käsittelyjen kesto on ollut ja on aivan liian pitkä. Siihen pitää saada parannus. Tällä lainsäädännöllä siihen pyritään. Pyrkimys on hyvä. Valitettavasti käytäntö sisältää sellaisia uhkia, että kysymys tämän lakiehdotuksen hyvyydestä joutuu kyseenalaiseksi.

Kysymys on nyt ennen kaikkea siirtymävaiheesta. Voi olla, me emme kukaan kuitenkaan tiedä, onko, mutta voi olla niin, että tämä lakiesitys ajan myötä johtaa tilanteen paranemiseen. Varmaa se ei ole, mutta jos johtaa, niin hyvä on, ja jos ei johda, niin viimeistään sitten pitää tehdä sellaisia toimia, että varmasti tilanne paranee.

Mutta se on varmaa kuultujen asiantuntijalausuntojen perusteella, että tässä siirtymävaiheessa käsittelyajat nimenomaan tämän lain uudistuksen seurauksena tulevat pitenemään. Ja niille ihmisille, joitten valitukset osuvat nyt tähän ajankohtaan, joiden valitukset ovat jo sisällä tai tulevat vielä nyt tähän vuodenvaihteeseen, tämä lakiesitys merkitsee varmasti huononnusta. Silloin on tietenkin kysymys siitä, voidaanko heidän valitusaikojensa pitenemistä perustella sillä, että kenties sitten myöhemmin saamme muitten valitukset käsitellyiksi lyhyemmässä ajassa. Tästä syystä, kun itse tietenkin vastaan siihen, että näin ei voi olla, en voi pitää tätä lakiesitystä hyvänä.

Kysymyshän on siitä, että nyt, kun alueelliset, viidellä eri paikkakunnalla eli Lahdessa, Turussa, Seinäjoella, Kuopiossa ja Oulussa toimineet alueelliset sosiaalivakuutuslautakunnat lakkautuvat, valitusten käsittely siirtyy Helsinkiin. Maakunnista loppuu ja siirtyy Helsinkiin noin 25 työvuotta. Ongelma on siinä, että kun nyt ensi vuoden budjetissa ollaan esittämässä vastaavaa kompensaatiota Helsinkiin tänne tulevalle uudelle, yhdelle valituselimelle, niin ei niitä työntekijöitä tietenkään ole vielä palkattu. Kun ei budjettiakaan ole vielä hyväksytty, niin eivät taida olla vielä nämä virat edes haussakaan. Silloin väistämättä järjestelmään tulee puolen vuoden resurssivaje, ja se tarkoittaa sitä, että se työpanos, joka on ollut näissä alueellisissa lautakunnissa, jää nyt käyttämättä, koska niitä ihmisiä ei kerta kaikkiaan ole, ja vaikka siellä olisikin uusia ihmisiä, niin todennäköisesti heidän sisäänajonsa joka tapauksessa kestää. Eli ne ihmiset, jotka ovat valittaneet tässä tilanteessa, joutuvat kyllä kohtuuttomaan tilanteeseen.

Se, mikä minusta itse prosessissa on vielä murheellisempaa, on se, että Kela esitti ministeriölle, että esitystä muutettaisiin niin, että alueelliset lautakunnat saisivat jatkaa työtään niin pitkään ja siihen saakka, kunnes ne ovat käsitelleet sen ruuhkan, joka siellä on nyt sisällä, ja sen jälkeen ne olisivat voineet ikään kuin hiljaa haudata itsensä seppelten kera tai ilman, jolloin tämä siirtymävaiheen ongelma olisi poistunut. Mutta tämäkään ei kelvannut. Nyt sitten mietinnössäkin perustellaan, että enää ei voi tehdä mitään, koska kuulemma näistä alueellisista lautakunnista työntekijöitä on jo irtisanoutunut. Voi olla tietenkin, että jos on olemassa uhka, että tulee laki, jolla työ viedään alta pois, niin tekee mieli lähteä etsimäänkin uutta työtä, mutta kun olen tätä asiaa selvittänyt, niin ei kovin moni vielä kuitenkaan ole poistunut. Mutta tästä syystä Kela oli ja pääjohtajan suulla on edelleen hyvin huolissaan siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tämä on toinen syy, miksi tätä lakiesitystä ei pitäisi hyväksyä.

Toinen syy on sitten aluepoliittinen. Meillä on toimintojen alueellistamisesta voimassa oleva laki, jossa sanotaan, että kun valtiolle tulee uusia tehtäviä tai kun vanhoja merkittävästi muutetaan, siinä yhteydessä pitää tarkastella, voidaanko ne tehtävät siirtää pois Helsingistä, jos ne siis ovat olleet täällä tai jos niitä aiotaan tänne perustaa. Tässä esityksessä toimitaan juuri päinvastoin: Lopetetaan maakunnista viisi pitkään ja ansiokkaasti toiminutta elintä ja siirretään ne yhteen paikkaan tänne Helsinkiin. Sitä on perusteltu sillä, että tällä tavalla saadaan läpinäkyvyyttä, koska nämä lautakunnathan ovat nyt toimineet ikään kuin Kelan yhteydessä, saaneet hallintopalvelut sieltä ja myöskin nämä esittelijät ovat olleet Kelan palveluksessa. Voihan se olla tietysti muodollisesti ja teoreettisesti näin, mutta kyllä me nyt kaikki tiedämme, että ei varmasti sillä, että se järjestely on ollut teknisesti tällainen, ole ollut mitään vaikutusta siihen, minkälaisia päätöksiä ne lautakunnat ovat tehneet.

Toinen perustelu on se, että saadaan päätökset yhdenmukaisemmiksi, ja tämäkin kuulostaa lievästi sanoen käsittämättömältä. Todennäköisesti nämä lautakunnat on perustettu alueellisina sen takia, että ne voisivat, kun ne tuntevat niitten alueitten olot paremmin kuin Helsingin herrat, ottaa niitten ihmisten tilanteet nimenomaan alueelliselta kannalta huomioon. Päätökset ovat varmaan parempia, ja tiettävästi 40 vuoden aikana ei ole tullut yhtään semmoista tapausta, että joku olisi ylipäätään väittänyt, että alueellisista syistä olisi tehty kovin erilaisia päätöksiä eri puolilla. Sitä paitsi on olemassa se ylempi valituselin, joka varmasti poistaisi tämän ongelman. Aivan samalla perusteellahan voitaisiin vaatia hovioikeuksia lakkautettavaksi, kun niitäkin nyt toimii eri puolilla Suomea.

Periaatteellinen kysymys tästä nurinkurisesta alueellistamisesta on kyllä vakava. Vaikka tässä tietysti syntyisi suuri intohimo ryhtyä esittämään hallituspuolueille erilaisia, sanoisiko, kärjistyneitä näkemyksiä, en nyt sitä tee, mutta kyllä varmaan itsekin keskuudessanne tiedätte, miltä tämä tuntuu, ainakin alueilta tulevista keskustan ja sosialidemokraattien kansanedustajista, joilla tiedän aidosti olevan huolta tästä asiasta.

Totean vain sen, että kun olen ollut kohtuullisesti kolmikantaan tyytyväinen ja sen yleiseen toimintaan, niin tässä asiassa en kyllä ole. Perustelut ovat myötäilleet kovin helsinkiläisiä näkemyksiä, joita valiokunnassakin esitettiin. Ainoa minusta suoraselkäisesti toiminut edunvalvontajärjestö tässä tapauksessa oli MTK, joka sanoi, että tämä vaarantaa muun muassa maanviljelijöitten erityisaseman huomioon ottamisen.

Arvoisa puhemies! Kun nyt on kysymys ensimmäisestä käsittelystä ja mahdollisista muutoksista pykäliin, en niitä ryhdy tässä tekemään, vaan olen sitä mieltä, että parempi panna koko laki turkin hihaan ja tehdä se uudestaan. Siksi tulen toisessa käsittelyssä ehdottamaan lain hylkäämistä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Yleensä tämän hallituksen esitykset ovat suhteellisen hyviä noin 98-prosenttisesti, mutta tässä on ainakin yksi semmoinen lakiesitys, jota en ymmärrä ollenkaan, ja se perustuu siihen näkökulmaan, jotta meidän hallitusohjelmassamme on mainittu tämä alueellistaminen ja meillä on sen tyyppinen politiikkaohjelma olemassa, ja tässähän toimitaan just sen ohjelman vastaisesti. Tässä alueellistetaan kyllä, mutta alueellistetaan Helsinkiin nämä työpaikat. Jos tämä olisi tehty sillä tavalla, jotta olisi johonkin muualle tämä elin perustettu ja hoidettu kuntoon se ruuhka, mikä tässä siirtymävaiheessa on odotettavissa, niin sitten sen voisi vielä ymmärtää. Mutta tässä tulee nyt just niitä ongelmia, joita ed. Virtanenkin kuvasi tässä sen siirtymävaiheen ajalta. Kun lopetetaan ja yhteen paikkaan pukataan koko tämä käsittely, niin todennäköisesti se on tukossa koko systeemi.

Kun tämä on nyt tämmöinen mikä on ja tämä on epäkelpo esitys sillä tavalla noin aluepolitiikan kannalta, niin lukeudun siihen joukkoon, joka on tuon vastalauseenkin allekirjoittanut. Itse en päässyt allekirjoittamaan, kun en ole valiokunnassa, mutta täällä nappia painamalla ilmeisesti voi tehdä sen, mitä ed. Virtanen totesi, jotta pannaan turkin hihaan koko tämä esitys. Toivon mukaan täältä löytyy riittävä porukka nimittäin siihen ja tehdään uudelleen semmoinen ratkaisu, joka on alueellistamisen kannalta järkevä ja on linjassa meidän ohjelmiemme kanssa.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Olen hallituspuolueen kansanedustaja ja tuen hallitusta ja varmasti tulen tekemään niin tämänkin lain käsittelyn yhteydessä, kun se on toisessa käsittelyssä.

Mutta, arvoisa puhemies, kun katsoi tämän lakiesityksen, valiokunnan mietinnön ja täällä olevat vastalauseet, täytyy sanoa, että en ole koskaan täällä salissa käynyt pöntössä puhumassa ja puolustanut jotakin vastalausetta, mutta nyt se on pakko tehdä, koska ei tälle löydy järkiperusteita, ei millään lailla, hallituksen aluepoliittisen linjan kannalta. Tämä on täysin sen vastainen, ja täällä ed. Virtanen minusta toi hyvin esille nämä perusteet, miksi tämä ei ole kelpo lakiesitys hyväksyttäväksi, ja ihmettelen. Tämähän ei ole mikään megaluokan kysymys hallituspolitiikassa. Tämä on pieni asia, mutta tavattoman tärkeä.

Meillä on ollut järjestelmä, alueelliset sosiaalivakuutuslautakunnat Lahdessa, Turussa, Seinäjoella, Kuopiossa ja Oulussa, 40 vuotta toimineet, ja nyt ne sitten siirretään tähän komiteanmietintöön vedoten Helsinkiin, keskitetään tänne, ja ennen kaikkea, kun tässä tulevat myöskin näiden alueellisten näkökohtien lisäksi nämä ammatilliset näkökohdat, tulevatko ne riittävästi huomioiduiksi. Ei minulle ainakaan siitä lakiesityksestä, puhumattakaan tästä valiokunnan mietinnöstä, käy ilmi, että tämä nyt ongelmat ratkaisisi. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että tämä on tänne tullut.

Mutta sanon vielä sen, kun hallituspuolueen edustajana olen tottunut siihen, että niin kauan kuin hallitus istuu, niin tuen sen esityksiä. Tämä on täysin ristiriitainen tilanne omalta kohdaltani. En minä pysty perustelemaan omassa maakunnassani millään tätä hallituksen esitystä. Meihin ovat ottaneet yhteyttä alueelliset sosiaalivakuutuslautakunnan jäsenetkin, monet, tämän asian suhteen, ja jos tämä kytkentä Kelaan halutaan purkaa, se pystytään purkamaan myöskin aluepoliittisesti aivan oikealla tavalla säilyttämällä alueellisesti nämä lautakunnat toisen organisaation alaisuudessa. Sanon suoraan, että harvoin joutuu tämmöisen puheenvuoron käyttämään. Vaikka hallitus on hyvin hoitanut asiansa, niin tässä lakiesityksessä tämä on pieni asia, mutta tämä on poliittisesti hyvin merkittävä ja suurikin asia.

Ennen kaikkea sitten vielä täällä kuulin, että asiantuntijalausunnoissa on valiokunnassa käynyt ilmi, että tämä siirtymäaika tulee olemaan erittäin ongelmallinen niiden muutoksenhakijain kohdalla, jotka ovat muutosta hakeneet, ja ei voitu myöskään säilyttää sitten näitä lautakuntia niin kauan, että uusi pääsee toimimaan. Jokainenhan nyt talonpoikaisjärjellä ymmärtää, että eihän tämä vaan toimi alkuun. Jää monia väliinputoajia, ja tämä on minusta murheellista, että tämmöinen esitys täällä on.

Olisin toivonut, että hallitus voisi vetää tämän lakiesityksen täältä pois, mutta nyt se on eka käsittelyssä, ja nyt se on sitten yhtä menoa, ja minunkin täytyy hallituksen uskollisena soturina sitten puolustaa esitystä, jota en voi kyllä tuolla kentällä puolustaa. Ainoa peruste on, että en halua hallitukselle esittää epäluottamuslausettani tämän esityksen takia, mutta mitään muuta perustetta minä en löydä.

Valto Koski /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti tässä on asioita, joita ei kukaan voi etukäteen tietää, miten ne käytännössä loppujen lopuksi sujuvat. Sen takia on arvioitava keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä sitä, onko hallitus onnistunut valmistelussaan parhaalla mahdollisella tavalla vai ei.

Jos ajatellaan tätä ed. Vihriälän kritiikkiä tästä keskittämisestä, niin se on tietysti sillä tavoin kuin hän sanoi, poikkeuksellinen, ja maakunnan ihmisenä ymmärrän ihan hyvin tällaisen. Mutta sitten kun hän esitti, että tulee sitä ruuhkaa, sekin voi olla täysin mahdollista. Silloin on punnittava keskenään sitä henkilöstölisäysten määrää ja sitä kokoamista yhteen paikkaan suhteessa niihin alueellisiin toimijoihin. Kumpi siinä sitten loppujen lopuksi on oikea ratkaisu, en osaa sanoa. Mutta oleellistahan tässä asiassa kokonaisuudessaan oli se, että me voisimme täälläkin talossa keskittyä siihen, että tämä valitusten määrä saataisiin pienenemään. Silloin näitten tehtävätkin oleellisesti muuttuisivat.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä n:o 167 ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta, ja se korvaisi sairausvakuutuslaissa olevat tarkastuslautakuntaa koskevat säädökset.

Tässä edellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Valto Koski toi mielestäni esille tärkeän kysymyksen, että valiokunnassa, kun näitä asioita käsitellään, tulisi voida luottaa siihen, että hallitus on valmistellut esitykset hyvin perusteellisesti, niin että lähtökohta-ajatuksena pitäisi olla sen, että eri näkökulmat on otettu huomioon siinä, miksi lainmuutosta lähdetään tekemään. Tältä pohjalta silloin tietysti se keskustelu, mikä tässä nyt on käytykin, osoittaa sen, kun valiokunta päätyi siihen, että valiokunta ei tee muutoksia ja sitten lakia viedään valiokunnan mietinnönkin myötä eteenpäin, hallituksen esitystä, että hallituspuolueet ovat luottamassa siihen valmisteluun.

Kuitenkin ne asiat, joita jo valiokunnassa asiantuntijat esittivät, toivat näitä ristiriitoja. Niitä täällä on tuotu esille, ja ne ovat mielestäni hyvin tässä vastalauseessa. Täällä on kaksi vastalausetta, ja ed. Erkki Virtasen ensimmäisenä allekirjoittamassa vastalauseessa 1 on nämä perustelut mielestäni, voi sanoa, kattavasti esitetty. Itse olen tässä vastalauseessa mukana. Niin kuin täällä on tuotu esille, tähän ovat myös hallituspuolueen edustajat jo siellä valiokunnan käsittelyn aikana yhtyneet, ja sekin mielestäni osoittaa sen, että tässä olisi todella voitu tehdä toisenlainenkin ratkaisu tämän esityksen yhteydessä.

Erityisesti on se kysymys, niin kuin asiantuntija Kansaneläkelaitoksen taholta esitti, että olisi voitu toimia siirtymäkauden aikana toisella tavalla eli käsittelyt, valitukset, jotka ovat jo käsittelyssä, olisi toteutettu entisissä lautakunnissa ja sillä tavalla saatu nopeasti käsiteltyä ja sitten ne uudet olisi tuotu tähän uuteen lautakuntaan. Se on se ensimmäinen kysymys, mutta tähän siirtymävaiheeseen ei sitten suostuttu. Tästä seuraa se, että tässä nimenomaan on kysymys asiakkaitten näkökulmasta: heidän tilanteensa vaikeutuu, he joutuvat entistä pidempään odottamaan päätöstä omalle valituksellensa. Se on se yksi kysymys, minkä vuoksi tämä vastalause on oikeutettu.

Toinen on tämä alueellinen kysymys, että nyt Helsinkiin siirtyy tämä keskitetty lautakunta ja sen nimikin on erilainen. Mielestäni se, että 40 vuotta on toimittu alueellisissa sosiaalivakuutuslautakunnissa määrätyillä paikkakunnilla, on varmasti tuonut siellä toimijoille myös osaamista ja asiantuntemusta. Tietenkin tiedämme, että eri lautakunnissa ovat nämä valitusajat pitkiä eli päätöksiä saa odottaa, on saanut näissäkin alueellisissa lautakunnissa odottaa. Mutta mieluummin kuin että mentiin tämänlaiseen ratkaisuun, olisi voitu etsiä ratkaisua siihen, miten voidaan tehostaa näitä alueellisia lautakuntia ja sitä toimintaa, joka kaiken kaikkiaan on lähempänä asiakasta ja ihmistä, jonka asiasta on kysymys, koska ei varmastikaan tähän, kuinka kauan valitusaikaa nyt tarvitaan, saada parannusta tällä lailla.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämäkin olisi voitu nostaa lausumaksi valiokunnan mietinnössä, kun on valiokunnan kannanottojen yhteydessä tämä viimeinen lause: "Valiokunta katsoo, että uudistuksen toteutumista tarkoitetulla tavalla on seurattava huolellisesti ja ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, mikäli asioiden käsittelyaikoja ei saada esityksen tavoitteiden mukaisesti lyhenemään." Jos siis tämän lain tavoite on, että ne saataisiin lyhenemään, ja nyt on selkeä kysymys ja oletus, että ne eivät tällä lailla lyhene, niin olisin mieluusti nähnyt, että tämä olisi ollut ainakin sitten lausumaksi irrotettuna tästä.

Mutta kun tätä kokonaisuutta olen itsekin arvioinut ja pannut nimeni tähän vastalauseeseen, niin näen, että ehkä sitten se lausuma, kuinka seurataan näitä, olisi ollut se toinen vaihtoehto. Mutta tässä vaiheessa katson, että perustelut riittävät nimenomaan sille, että tätä lakia ei olisi pitänyt viedä eteenpäin. Seurantaa nyt joka tapauksessa tulee olla, jos tässä eduskunnan salissa tulee hyväksytyksi. Jos vastalauseet eivät tuota tulosta, niin silloin tietenkin tarvittaisiin vahvempaa lausumaa siitä, millä tavalla tätä asiaa kaiken kaikkiaan seurataan ja tehdään mahdollisesti pikaisesti muutos, jos tästä on vaikeita seurauksia asiakkaille.

Arvoisa puhemies! Todella olen oikeastaan vähän hämmentynyt siitä, että nyt tässä salissa on hallituspuolueitten edustajien taholta tullut vahvasti näkemystä, että tätä ei olisi pitänyt viedä eteenpäin. Toisaalta olen hämmentynyt, mutta toisaalta tietysti se ehkä antaa vastausta siihen, että olemme tehneet hyvän vastalauseen, että näin olisi pitänyt edetä. Se vahvistaa vaan omaa näkemystäni, miten olen arvioinut tämän lain. Tietenkin toivoisi, että tämän tyyppisiä lakeja ja tämän tyyppisiä esityksiä ei useampia tulisi.

Mielestäni ed. Vihriälä toi hyvin esille sen, että tässä nyt ei ehkä ole semmoista suuren luokan ongelmaa, että tähän ei hallitus olisi varmasti kaatunut, jos tämä olisi yksittäisenä asiana otettu pois. Siitä ei suurempia ristiriitoja, olettaisin, ainakaan olisi tullut.

Tässä nämä alueelliset lautakunnat ovat Lahdessa, Turussa, Seinäjoella, Kuopiossa ja Oulussa. Itse olen Tampereelta. Ei tässä ole Tamperetta mainittu. Mutta näen, että tämä, jos mikä, on nimenomaan meille itse kullekin tärkeä, jotka kannatamme ja pidämme erityisen tärkeänä sitä, että Suomessa ei keskitetä kaikkia yhdelle paikkakunnalle tai ainakaan tänne Ruuhka-Suomeen, vaan se osaaminen ja ne kaikki palvelut, jotka meillä tulee olla mahdollisimman lähellä väestöä eri puolilla Suomea, tulee todella säilyttää ja tätä aluepoliittista linjaa tulisi päinvastoin vahvistaa eikä, niin kuin tässä, heikentää.

Arvoisa puhemies! Ihan vielä lopuksi: Tietysti tässä toisessa vastalauseessa, ymmärrän hirveän hyvin sen, on kysymys tästä alueesta lähellä. Tietenkin se sitä tilannetta, mitä kaiken kaikkiaan tapahtuu sitten tässä Helsingissä, Pääkaupunkiseudulla, voi parantaa. Mutta kyllä itselläni sinänsä on vielä sekin kysymys, kun tehdään tämmöisiä hyvin massiivisia lautakuntia, mikä siellä on sitten yksilöarvo, yksittäisen hakemuksen, yksittäisen valituksen arvo ja sen kysymyksen tarkastelutapa, miten koko se tilanne, missä se ihminen, jonka asiasta on kysymys, elää, ja miten ne asiat tulevat sinne suurelle pöydälle. En usko, että se tällä lailla paranee.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Myös me kokoomuksen valiokunnan jäsenet olimme aika ymmällämme siitä, että tällaista takaperoista alueellistamista tapahtuu, emmekä suinkaan ole niin itsekkäitä kuin ed. Rauhala sanoi, että haluaisimme kerätä Helsinkiin nimenomaan näitä ihmisiä lisää; tervetuloa vaan. Mutta ehkä tätä on kuitenkin erittäin vaikea pyörtää enää tässä vaiheessa, koska olemme kuulleet tuossa valiokuntakäsittelyssä, että niitä ihmisiä on siirtynyt pois niistä alueellisista lautakunnista.

Mutta esitämme kuitenkin tätä vastalausetta 2, tätä pontta, ja kun ei sitä hyväksytty tähän mietintöön valiokunnan käsittelyssä, niin aiomme toisen käsittelyn yhteydessä esittää ponnen, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että lakia toimeenpantaessa varmistetaan riittävä henkilöstö sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa, jotta valitusasioiden käsittelyajat pysyvät kohtuullisina." Olemme aivan yhtä huolissamme kuin ed. Virtanen siitä, että pahoja ruuhkia tulee syntymään, koska tässä laissakin sanotaan, että tämän muutoksenhakulautakunnan tulisi saada 15 lisävirkaa, mutta ei suinkaan, että heillä on jo 15 lisävirkaa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on asia, jolla voi olla vaikutusta jokaisen suomalaisen arkipäivän elämään silloin, kun on kysymys tilanteesta, jossa perusturvaan liittyvän etuuden osalta kansalainen kokee vääryyttä. On ollut mielenkiintoista kuulla tätä keskustelua sen suhteen, mikä nousee päällimmäiseksi kritiikin kohteeksi. Aika vähän on kannettu huolta oikeusturvasta lukuun ottamatta sitä siirtymäaikaa, joka tässä vääjäämättä tulee ja joka on ongelmallinen. On kuitenkin kysymys niitten ihmisten arkipäivästä selviytymisestä, joitten päiväraha tai joku muu etuuspäätös on ollut kohtuuton, väärä jne.

Olen pääsääntöisesti valiokunnan puheenjohtajan Valto Kosken kanssa ollut kolmen ja puolen vuoden aikana samoilla linjoilla. Niin olen pääsääntöisesti tämänkin asian kohdalla, mutta minulla on tämän asian valmistelun osalta hieman kriittisempi ote kuin valiokunnan puheenjohtajalla esittelypuheenvuorossaan. Tämä esityshän perustuu toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean esitykseen. Valiokunnan puheenjohtaja totesi, että valmistelu on hoidettu, niin kuin joskus aikaisemmin on tämän tyyppisten asioitten valmistelu hoidettu, komiteanmietinnön pohjalta. Siteeraan ed. Koskea: "- - voidaan olla ehkä aika varmalla pohjalla - -." Myönnän, että tämä on saivartelua. Voidaan olla ehkä varmalla pohjalla. Jos minulla on oikeat tiedot — korjatkaa, jos olen väärässä — tästä komiteanmietinnöstä ainoa eteenpäin tullut asia on tämä, ja se asettaa tämän aika mielenkiintoiseen valoon. (Ed. Pulliainen: Voidaan olla ehkä väärässä!) — Voidaan olla, ja minulla on vara tunnustaa, jos olen väärässä, mutta tällaisella tiedolla minä olen liikkeellä.

En voi antaa kiittävää arvosanaa hallituksen toiminnalle, ja erityisesti kritiikki kohdistuu valmistelun osalta siihen, että tämä laki ajetaan läpi tavalla, jossa valmisteluprosessi on ollut menossa tilanteessa, jossa lopputuloksesta ei ole tietoa. Opposition vastalauseissa on kaksi kärkeä: toinen on aluepoliittinen ja toinen on huoli siitä, mitä tapahtuu siirtymävaiheen aikana. Meillä olisi täysin kestämätön tilanne, jos me hylkäisimme tämän lain nyt. Nimittäin valmistelu on ollut täyttä päätä menossa. Ihmiset, jotka ovat tietoisia, että tämän kaltainen esitys on tulossa, ovat jo jättäneet paikkansa, mikä tarkoittaa sitä, että yksi syy siihen, että meillä saattaa olla tilanne, joka on todennäköinen, ei vain saattaa olla, vaan on tilanne, missä nämä valitusprosessit ruuhkautuvat, on se, että uppoava laiva on jätetty. Eihän tämä voi olla aivan oikea tapa valmistella tämän tyyppisiä asioita, kun mennään sinne perustasolle, kun on kysymys yksittäisen ihmisen henkilökohtaisen elämän ylläpitämisestä ja siitä perusturvasta, johon muutoksenhaku kohdistuu. Eli valmistelu on tapahtunut tavalla, joka ei kokonaisuudessaan kiitosta ansaitse.

Siirtymävaiheessa tulee varmasti ongelmia. Se on valiokunnan mietinnössä sanottu ääneen. Resursseista tullee olemaan pulaa. Mutta toisaalta se toinen näkökulma, että siirtymävaiheen ongelmilla perustellaan sitä, että tämä lakiesitys hylätään, ei minusta sekään ole kestävä tie. Edellä puhuin siitä, mitä seuraisi, jos hylkäisimme tämän. Toisekseen, kyllähän tässä yksi tavoite on se, että politiikassa yhä enemmän on tärkeää se, miltä asiat näyttävät, ei niinkään se, miten ne ovat.

Tähän astihan nämä muutoksenhakutoimielimet ovat olleet — ja tämä on yksi keskeinen peruste, miksi lakiesitystä ollaan viemässä eteenpäin — Kelan hallinnossa mukana. Tämän asian oikaiseminen ei välttämättä ole Kelankaan kannalta huono asia. Ei välttämättä ole Kelankaan kannalta huono asia, että eriytetään tämä tilanne. Tässä tulee selkiytystä muutoksenhakujärjestelmään. Kun tässä ollaan uskon varassa, niin uskon siihen, että aikaa myöten myöskin valitusaikoihin pystytään puuttumaan. Se on resurssikysymys. Mutta yksi syyhän tähän meidän aikataulutukseemme on se — kokoomus esittää täällä vastalauseessaan toiseen käsittelyyn pontta siitä, että riittävät henkilöstöresurssit turvataan — että tämä on budjettilaki vuoden 2007 osalta ja tämä pitää näiltäkin osin viedä läpi, jottei esimerkiksi tämän siirtymäajan osalta ja varsinkaan sen jälkeen tapahtuisi mitään ihmeellistä.

Ed. Virtanen, te totesitte puheenvuorossanne, että yksityiselle ihmiselle on suuri merkitys sillä, että perustoimeentulo turvataan, ja sen omassakin puheenvuorossani aikaisemmin totesin. Tätä jos opponoidaan sillä, että vähintäänkin yhtä voimakkaasti — kerroitte jopa lähes intohimoon saakka tämän asian menevän — kyse on aluepolitiikasta, niin ainakaan Kelaa tästä kohtaa ei voi syyttää. Kela on kuluneen vaalikauden aikana siirtänyt maakuntiin yli 200 henkilötyövuotta tavalla, josta ei ole tehty turhaa mekkalaa, vaan Kela on kehittänyt toimintojaan tavalla, jossa tämä on ollut mahdollista. Myönnän, että tämän vastinparin synnyttäminen voi kuulostaa keinotekoiselta — te ette syyttänytkään Kelaa, en ollenkaan väitä sitä — mutta tämän asian haluan nostaa tässä yhteydessä esille: yli 200 henkilötyövuotta sillä, että on Kelan hallintoa kehitetty ja viety eteenpäin.

Miten tämä laki tulee jatkossa toimimaan, sen tulemme näkemään. Minusta valiokunta on aivan oikein todennut — ja sitä ei ole tässä vaiheessa tässäkään keskustelussa kukaan kiistänyt — että on seurattava, mitä tapahtuu. Tehtyä ei tietysti tekemättömäksi saa, mutta toisaalta täällä mietinnössä lukee täysin selkeästi: "- - ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin."

Me kansanedustajat, jos ketkä, tiedämme, että olemme tähänkin asti toimineet ja toimimme ylimpänä muutoksenhakuelimenä, noin lainausmerkeissä, tilanteessa, missä kansalaiset ovat jääneet järjestelmämme rattaisiin, hakeneet muutosta etuutensa tasoon tai vääriin päätöksiin, mistä on seurannut, että on otettu kansanedustajiin yhteyttä. Jos tämä menee pieleen, on aivan varmaa se, että meidän osaltamme tilanne muuttuu. Toisekseen, tässä on myös Kansaneläkelaitokselle oppimisen paikka siinä, että esimerkiksi itseoikaisua tehtäisiin Kelan päätöksenteossa jatkossa lisää. Tämä olkoon yksi viesti myös Kansaneläkelaitoksen suuntaan, koska on selkeitä viestejä siitä, että Kelassakin sanotaan, että valittakaa ja katsokaa, mitä sen jälkeen tapahtuu, tilanteissa, joissa pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin jo siellä Kelan toimistossa.

Laki ei ole ongelmaton. Aluepoliittisia perusteita voi käyttää. Minusta ne eivät ihan täysin kestäviä tässä tilanteessa ole. Sitten se, että jos me puhumme ihmisen oikeusturvaan keskeisesti liittyvästä asiasta ja täällä käytetään puheenvuoro, että "näin tamperelaisena totean tämän", niin on tämä aika mielenkiintoista. No, vaalit on tulossa, ja jokainen oman kotikulmansa puolia tietysti näissäkin asioissa pitää. Listalla on Lahti, ja totta kai olen huolissani siitä, mitä tapahtuu, (Ed. Pulliainen: Mutta onneksi ei Hollola!) mutta minusta tässä on tämä periaate se iso ja näiltä pohjilta tämän aluepoliittisenkin näkökulman kestää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole valiokuntatyöskentelyssä ollut tilaisuudessa tähän käsiteltävään asiaan paneutumaan, mutta pitäisin hyvin tärkeänä niitten asioitten kannalta, jotka koskettavat ihmisiä sosiaaliturvan muutoksenhaussa, että menettelyt voisivat olla mahdollisimman nopeita, selkeitä ja joustavia, jotta silloin kun on sosiaaliturvan oikeudenmukaisesta saannista kyse, henkilö voisi kokea elävänsä oikeusvaltiossa, jossa hänen asioitaan ei pallotella vaan asioihin saadaan selkeät ratkaisut. Toivon, että ne ongelmat, joita täällä on tuotu esille, voitaisiin saada jäljellä olevissa ratkaisuissa hoidettua. Edelleen toivon, että vaikka tämä näyttää nyt keskittyvän, pohdittaisiin myöskin, mitä alueellistamismenettelyn suhteen olisi tehtävissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinoselle: tässähän alueellistetaan, mutta suunta on vaan Helsinkiin päin ja lakkautetaan muualta.

Arvoisa puhemies! Kun on tätä keskustelua kuunnellut, niin ei voi mitään muuta sanoa, kuin että hallitukselle on annettava tunnustus siitä, että tällä tavalla se pitää opposition hengissä, voimissa, taisteluhaluisena, ja se on niin voimakasta tunnetta, että se tempaa jo osan hallituspuolueitten kansanedustajista mukaan. Että kiitoksia vaan paljon taas tästäkin palveluksesta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on varmaankin poliittis-topologisesti tämän eduskuntakauden mielenkiintoisin lakiesitys. Ensinnäkin ed. Rehula ilmoitti, että he eivät valiokunnan puheenjohtajan kanssa ole missään asiassa olleet näin etäällä toisistaan. Toisaalta minä voin taas sanoa, että missään niissä asioissa ed. Rehulan kanssa, joissa olemme olleet eri mieltä, emme ole olleet näin lähekkäin. Tässä on varmaan tuleville historiantutkijoille ihan mielenkiintoisia viivottimellamittaamiskohteita. Totean kuitenkin olevani ed. Rehulan kanssa hieman eri mieltä sikäli, että tämä hylkäysesitys ei johda yksittäisten ihmisten osalta käytännössä katastrofiin, koska jos tämä lakiesitys hylätään, niin alueelliset lautakunnat jatkavat työskentelyään, ja kun sieltä poistuneet ovat poistuneet muualle Kelan palvelukseen, niin virathan ovat olemassa ja he voivat palata sinne varmasti paljon nopeammin kuin näihin nyt uusiin perustettaviin virkoihin tänne Helsinkiin saadaan uusia työntekijöitä.

Kaiken kaikkiaan tämä prosessi on minusta puhtaan lainsäädäntötyön kannalta sillä tavalla ongelmallinen, että kun tänne tuotiin lakiesitys siinä vaiheessa kuin se tuotiin eli lokakuussa, se käytännössä tarkoittaa — juuri siitä syystä, että on varauduttava vuodenvaihteessa tapahtuviin asioihin — että käytännössä eduskunnalta viedään pitkälti mahdollisuus ottaa oikeasti kantaa siihen, mitä tälle pitäisi tehdä etenkin, kun ei anneta edes mahdollisuutta harkita jatkoaikaa, jota kuitenkin se pääasiallinen toimija eli Kela, joka minunkin mielestäni on viemällä omia tehtäviään maakuntaan toiminut erinomaisesti, on esittänyt. Jossakin tässä valmistelutyössä kyllä mättää pahemman kerran.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle totean, että kyllä olen huomannut, että tässä tapahtuu juuri Helsinkiin keskittämistä tietyistä maakuntakeskuksista, mutta toinkin sen esille, että asioita voidaan tarkastella melko nopeasti myös uudelleen. Silloin minä toivon, että asioille löydettäisiin uusia sijoituspaikkoja. Ja vielä kerran korostan, että Keuruun Haapamäki on menettänyt yli 700 valtion työpaikkaa ja mitään kompensaatiota emme ole saaneet. Tonttimaat järvien rannoilla olisivat suhteellisen kilpailukykyisiä.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin ed. Rehulan sinänsä ansiokkaan puheenvuoron johdosta vaan puheenvuorossani todennut, että oli kaksi vaihtoehtoa käyttää: se, mitä ed. Rehula totesi ja jonka itse esittelyssä totesin, tai sitten päinvastoin, että emme ehkä voi olla varmoja. Valitsin sen, että voimme ehkä olla varmoja.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen on aika toiveikas ja hänellä on semmoinen utopia, että jos tämä siirretään Helsinkiin, niin se voidaan heti tarkastelun jälkeen sitten siirtää johonkin muualle. Se on kyllä niin, että kun tänne se siirretään, niin tänne se jääkin. En usko muuta. Tarkoitus todennäköisesti on, että katsotaan, onko tämä miten toiminut tämä järjestelmä, mutta kyllä se sillä tavalla on, jotta se pysyy täällä Helsingissä. Mutta kyllä kannattaisin sitä, jotta se voisi olla vaikka Haapamäellä tämä paikka. Pitäisi tehdä tässä ja nyt se ratkaisu eikä tehdä tämmöistä pahaa liikettä, jotta antaa vetää tänne Helsinkiin. Se on meidän politiikkaohjelmaa vastaan, mikä hallituksella on tämän alueellistamisen osalta olemassa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Minä vaan korjaisin kollegoja siinä, että tässähän ovat kyseessä huippuasiantuntijat. Ei heitä niin vain voi siirtää. Tässä on esimerkiksi lääkäreitä, jotka toimivat näiden asioiden tutkijoina ja ajajina, ja heistä on osa vielä tällaisia osa-aikaisia, ettei heitä noin vaan voi heitellä paikasta toiseen. Mutta kyllä minuakin ihmetyttää se, etteivät nämä entiset alueelliset toimikunnat saaneet jatkaa.