Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen lyhyesti Luotsausliikelaitoksen muuttamista osakeyhtiöksi ja esitystä luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:n kumoamisesta sekä niistä annettuja liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöjä.

Valiokunnan enemmistö puoltaa Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämistä, sillä se mahdollistaa Luotsausliikelaitoksen ja esityksen mukaan luotsausyhtiöille aiempaa selkeämmän kustannuslaskennan, toiminnan läpinäkyvyyden ja myös verotuksellisesti yhtäläiset toimintaedellytykset kaupallisilla markkinoilla toimimiselle. Muutos on Luotsausliikelaitoksen ja esityksen mukaan luonnollinen jatke hallinnonalalla suoritetuille yhtiöittämisille ja edesauttaa omalta osaltaan luotsaustoiminnan monopolin purkamisessa, mikäli siihen vireillä olevan selvitystyön perusteella aikanaan päädytään. Luotsaustoimessa voimassa olevaa monopolia ei esitetä muutettavaksi näillä esityksillä.

Valiokunta on pitänyt välttämättömänä korostaa, että toimintamuodon muutos ja yhtiömuotoiseen toimintaan liittyvät liiketaloudelliset arvot ja päätökset eivät saa vaikuttaa heikentävästi luotsauksen perimmäiseen tarkoitukseen, joka on alusliikenteen turvallisuuden edistäminen sekä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen. Tämä on otettava huomioon sekä yhtiön toiminnassa että yhtiön omistajaohjauksessa.

Hallituksen esityksen mukaan yhtiöittäminen ei sinänsä vaikuta henkilöstön määrään tai mahdollisiin sopeuttamistoimiin. Valiokunta on painottanut, että valtion kokonaan omistavan yhtiön toiminnassa on tärkeää korostaa hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä erityisesti muutosvaiheessa. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on yrityksen toiminnan kannalta kriittinen menestystekijä etenkin tällaisella toimialalla. Sen takia on tärkeätä, että muutosvaiheessa taataan työntekijöiden asema ja säilytetään hyvät neuvotteluyhteydet työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Valiokunnan enemmistö on myös puoltanut luotsauslakiin ehdotettuja muutoksia, jotka liittyvät pääosin liikelaitoksen yhtiöittämiseen. Luotsaustoiminta on määriteltävissä julkisen tehtävän hoitamiseksi ja tähän liittyvän vastuun korostamiseksi. Valiokunta on pitänyt tärkeänä todeta, että uudistuksessa ei muuteta luotsien virkavastuuta koskevia säännöksiä. Luotsit kuuluvat virkavastuun piiriin luotsauslain 8 §:n mukaisesti. Valiokunta ei ole pitänyt saamansa selvityksen perusteella tarpeellisena virkavastuun ulottamista luotsausyhtiön johtoon tai henkilökuntaan, joka ei osallistu varsinaiseen luotsaukseen. Valiokunta on korostanut, että liikelaitoksen yhtiöittäminen ei saa vaikuttaa luotsien työn itsenäisyyteen heikentävästi. Valiokunta on todennut, että saadun selvityksen mukaan esityksellä ei ole vaikutuksia itse aluksen luotsaukseen eikä niillä myöskään ole tarkoitus muuttaa tai laajentaa luotsin omaa korvausvastuuta, joka määräytyy edelleen vahingonkorvauslain ja merilain säännösten mukaisesti.

Esityksen eräs keskeinen huoli on ollut uuden luotsausyhtiön vahingonkorvausvastuun määrittely. Luotsausliikelaitoksen yhtiöittäminen edellyttää luotsaustoimintaa koskevan voimassa olevan vahingonkorvausoikeudellisen sääntelyn muuttamista eli vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:n kumoamista. Tilanteessa, jossa luotsauksen harjoittaja on osakeyhtiö, lähtökohtana olisi ilman uutta sääntelyä se, että luotsausyhtiö olisi vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan isännänvastuussa luotsin virheen tai laiminlyönnin luotsauksessa aiheuttamasta vahingosta.

Valiokunta on hyväksynyt hallituksen esityksessä esitetyn kannan, että luotsausyhtiöitä ei ole perusteltua asettaa liian laajaan korvausvastuuseen luotsauksessa aiheutetuista vahingoista. Luotsaus on luonteeltaan merenkulkua avustavaa toimintaa, ja merilain säännösten perusteella ulkopuolisten vahinkoa kärsineiden asema on lähtökohtaisesti turvattu luotsatun laivan laivaisännän ensisijaisen isännänvastuun perusteella.

Toimintaan liittyvät vahinkoriskit ovat myös huomattavan suuret suhteessa luotsauksesta perittäviin maksuihin. Tässä vaiheessa on pidetty perusteltuna rajata luotsausyhtiön vastuuta luotsauksessa aiheutetusta vahingosta vain tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutettuihin vahinkoihin ja enimmillään 100 000 euroon. Suurempi euromäärä saattaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikuttaa erittäin merkittävästi esimerkiksi luotsausyhtiön vakuutusmaksujen suuruuteen.

Esitykseen sisältyvä vahingonkorvausvastuun laajennus aiempaan Luotsausliikelaitoksen vastuuvapauteen verrattuna on jo sinänsä periaatteellisesti merkittävä. Valiokunta on myös korostanut, että luotsausyhtiön vastuu muussa kuin luotsauksessa aiheutetusta vahingosta määräytyisi kaikilta osin vahingonkorvauslain mukaisesti.

Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että luotsaustoiminnan, kuten muunkin liikennepalvelun, hinnoittelu tukee liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Esityksessä ehdotetaan nykyään valtioneuvoston asetuksella säädettävien luotsausmaksujen määräämistä koskevan toimivallan siirtämistä luotsausyhtiön hallitukselle. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksella onkin jatkossa erittäin merkittävä tehtävä sen varmistamisessa, että luotsauspalvelujen hinnoittelu pysyy kohtuullisena. Valiokunta on korostanut lakiehdotuksen säännöstä hinnoittelun julkisuudesta, joka omalta osaltaan takaa hinnoittelun tasapuolisuuden. Valiokunta on pitänyt myös selvänä, että hinnoittelussa käytettävät mahdolliset alennukset ovat tarjolla samoin ehdoin kaikille laivan isännille. Valiokunta on pitänyt perusteltuna Saimaan alueen luotsauksen maksun alentamista edelleen. Ehdotuksen mukaan alennettu yksikköhinta olisi enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesti merialueilla noudatettavista yksikköhinnoista. Alennetusta yksikköhinnasta luotsausyhtiölle aiheutuvat tulonmenetykset korvattaisiin käytännössä tähän tarkoitukseen talousarvioon varattavasta määrärahasta.

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan luotsauksen mahdollista avaamista kilpailulle ja tähän liittyviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Työryhmän toimikausi päättyy 31.11.2011. Valiokunta on pitänyt työryhmän tehtävää erittäin tärkeänä.

Valiokunta on ehdottanut lakiehdotuksiin eräitä täsmennyksiä, ja molempiin mietintöihin, näihin lakiesityksiin, on liitetty hylkäysvastalause, ja ne varmaan tässä myöhemmin esitellään.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lastaustoiminnan ympärillä on viime vuosina kiehunut. Liikenne- ja viestintäministeriö keskeytti marraskuussa 2007 yksityisen Baltic Pilotin toiminnan. Siihen mennessä Turussa sijaitseva Baltic Pilot oli ehtinyt toimia noin kolmen ja puolen kuukauden ajan. Finnpilotin luotseja edustava Luotsiliitto kanteli oikeuskanslerille Baltic Pilotin toiminnasta.

Luotsausta valvova Merenkulkulaitos oli eri mieltä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa luotsauslain tulkinnasta. Merenkulkulaitoksen kantana oli jo syksyllä 2007, ettei Suomessa ole yksityisen luotsauksen kieltävää lainsäädäntöä. Vuonna 2010 lakia muutettiin kuitenkin Finnpilotin monopolia puoltavaksi. Merenkulkulaitoksen hoitama luotsaus siirrettiin vuonna 2004 valtion luotsausliikennelaitoksen Finnpilotin hoidettavaksi. Samalla Finnpilot laajensi toimintaansa merenkulkualan konsultointitehtäviin, joissa toimi jo yksityisiä yrityksiä.

Arvoisa puhemies! Liikenneministeriö halusi pitää luotsauksen Finnpilotin monopolina ja samalla kilpailla yksityisillä markkinoilla. Tämä on kuitenkin vastoin EU:n kilpailulakeja. Vastoin EU:n kilpailulakeja on myös luotsauslain tänä vuonna voimaan astunut muutos. EU:n komission vuonna 2007 antaman ratkaisun mukaan Suomen on muutettava liikelaitokset normaaleiksi yksityisiksi yrityksiksi, jos ne kilpailevat vapailla markkinoilla. Komissio teki ratkaisunsa tieliikelaitos Destiaa koskevassa asiassa. Se on täysin rinnasteinen Finnpilotin toimintaan.

Pidän asiattomana sitä, että liikenne- ja viestintävaliokunta puoltaa luotsiyhtiön monopoliaseman säilyttämistä. Se on paitsi EU:n lainsäädännön vastainen myös täysin vastoin kilpailulakia. Pidän tarpeellisena luotsauslain muuttamista niin, että luotsaustoiminta muutetaan kilpailulle vapaaksi. Ennen pitkää EU kuitenkin korjaa asian.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on montakin asiaa, mitä ed. Laxell tuossa sanoi, johon voisi puuttua, mutta tämä perusväittämä, että Destia ja luotsaustoiminta olisivat rinnasteisia, ei kyllä pidä miltään osin paikkaansa. Ei voi panna niitä samalle viivalle ja janalle.

Toinen, joka on todella iso periaatteellinen kysymys, on se, mistä luotsauksessa itse asiassa on kyse. Minun käsitykseni ja yleinen käsitys pitkin maapalloa on se, että se ei ole liiketoimintaa, vaan se on turvallisuuspalvelua, jolla itse asiassa haetaan meriturvallisuuteen, ympäristöön, kaikkeen tähän liikenteeseen nimenomaan turvallisuusulottuvuutta. Ne, jotka tätä liiketoimintamallia ovat kokeilleet, melkein kaikki ovat palanneet takaisin. Tässä pitää nyt pystyä näkemään se, mistä tässä ytimessä itse asiassa on kyse: ei liiketoiminnasta vaan turvallisuuspalvelusta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ihan täsmälleen samaa mieltä ed. Korhosen kanssa tästä asiasta. Jos ajatellaan sillä tavalla kuin ystäväni ed. Laxell äsken ilmaisi olevansa mieltä, sehän tarkoittaa silloin sitä, että me joudumme rakentamaan, niin kuin sanotaan, tårta på tårta, elikkä siis luomaan kontrollijärjestelmän, valvontajärjestelmän ja kaikki mahdolliset, että se turvallisuusulottuvuus, johonka ed. Korhonen viittasi, voi toteutua. Tämmöinen intomielinen toimeliaisuus, jossa hämärtyy tämän yhteiskunnan perusturvallisuus, on aika mielenkiintoinen.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen ja ed. Pulliainen, kysyisin teiltä, kun korostatte sitä, ettei luotsaustoiminta ole liiketoimintaa vaan se on turvallisuustoimintaa, miten te selitätte sen, että Merenkulkulaitoksen jakamisen yhteydessä 2004 vapautettiin jäänmurto. Onko teidän mielestänne jäänmurto liiketoimintaa vai turvallisuuspalvelua?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä kahta ei voi verrata ollenkaan. (Ed. Rajala: Miksi?) — Sillä tavalla, että luotsauksessahan on kysymys turvallisuudesta, (Ed. Rajala: Niinhän jäänmurtamisessakin!) osaamisesta, toisessa on kysymys jäänmurtamisesta. Luotsausta tarvitaan ympäri vuoden ja jäänmurtoa vaan silloin, kun on jo jäitä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää nyt sanoa, että olen täsmälleen samaa mieltä kuin ed. Pulliainen, koska jos nämä asiat pannaan vastakkain tai rinnakkain tai niitä verrataan toisiinsa, niin vertaukset ovat kyllä kuin yö ja päivä, eroavaisia toisistaan. Luotsauksessa meidän saaristoisella väylästöllä nimenomaan korostuu luotsauksen turvallisuus- ja meriturvallisuusmerkitys erittäin, erittäin voimakkaasti. Jäänsärkijäpalvelu on avustavaa toimintaa, ihan puhdasoppista avustavaa toimintaa. Totta kai sielläkin pitää navigointitaito olla ja liikkumistaidot mukana, mutta me puhumme aivan eri tyyppisistä toiminnoista. Minä vertaisin, jos puhutaan luotsauksesta, sitä muihin turvallisuuspalveluihin, meidän palokuntaan, meidän sairaankuljetukseen, kaikkeen tällaiseen, joka on turvallisuuteen liittyvää toimintaa. Ei minun mielestäni luotsausta ja jäänmurtoa voi pistää samalle yhtäläisyysviivalle.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä rannikkokaupunkien edustajien parista on hyvä myöskin tämmöisen maakravun tulla puhumaan luotsauksesta, kun tässä oululaiset näyttävät myöskin olevan keskustelussa Salon seutuun yhdistettynä kaikki merikaupunkien edustajia.

Puhemies! Luotsauksen perimmäiset tarkoituksethan ovat alusliikenteen turvallisuuden edistäminen, ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen estäminen. Luotsaus on yhteiskunnan peruspalveluja, kuten tuossa valiokunnan puheenjohtaja kertoikin, ja osa suomalaista perusinfraa. Näiden periaatteiden valossa hallituksen esitys Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi ei ole yhteiskunnan edun mukaista. Nykyinen laki on toiminut hyvin, ja vaikka ed. Laxell vetosikin tuohon Destia- ja liikelaitoskuvioon, niin meidän mielestämme se olisi voinut toimia myöskin niin, että kyseessä olisi ollut valtion perustyönteko ja valtion palkkalistoilla olevia virkamiehiä, niin kuin aikaisemmin on ollutkin. Luotsaus ei ole liiketoimintaa vaan merkittävä osa turvallisuuspalvelua, kuten valiokunnan puheenjohtaja kertoi.

Yksityisoikeudellinen toimintamuoto kaventaisi yhteiskunnan kontrollimahdollisuuksia samanaikaisesti, kun esimerkiksi ympäristönsuojelun tarve toisaalta entisestään lisääntyy. Hallituksen esitys toisi myöskin ristiriidan voiton tavoittelun ja meriturvallisuuden välille. Osakeyhtiössähän on aina tarkoituksena se, että yhtiö tuottaa voittoa. Yhteiskunta ei tästä yhtiöittämisestä hyödy. Taustalla on pelkästään ideologinen valinta, joita nyt on tässä 2000-luvulla nähty. Ei ole kyseessä halu turvata peruspalvelua parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka hallituksen esityksessä kilpailua ei vielä tässä vaiheessa tuodakaan alalle, se on selvää, että sitä ollaan tavoittelemassa. Valtion osakemonopoli on vain hetken siirtymäkauden ajan ennen varsinaista kilpailua.

Tanskaa lukuun ottamatta kaikissa EU-maissa luotsaus on säädetty julkiseksi palveluksi ja luotsaus on joko maan tai maan luotsausalueiden tasolla annettu yksinoikeudella yhdelle toimijalle. Yhdysvalloissa luotsauskilpailua on kokeiltu sekä Alaskassa että Floridassa, mutta kummassakin osavaltiossa kilpailusta on luovuttu sen aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Sitten tämä toinen esitys, josta myöskin saadaan nyt keskustella, on vahingonkorvausvastuu. Esitys on myöskin siltä osin aika lailla puutteellinen sekä ongelmallinen ja kiireessä valmisteltu ja tuo varmasti epäselvyyksiä tulevaisuudessa eteen. Esityksessä ei riittävästi käsitellä, millä perusteella julkinen hallintotehtävä voidaan antaa osakeyhtiön hoidettavaksi. Ongelmia tuottaa myös virkavastuun säätely. Esityksessä ei ole pohdittu rikosoikeudellisen virkavastuun soveltamista yksityisoikeudellisen osakeyhtiön työntekijäasemassa olevaan henkilöön. Lisäksi yksittäisen luotsin vastuu näyttäisi muodostuvan paljon ankarammaksi kuin luotsausosakeyhtiön johdon ja hallinnon vastuu. Tässä on aika erikoinen kuvio, että pomot eivät vastaa mistään, työntekijät vastaavat. Yleensä kuitenkin on niin, että se, joka määrää ja päättää, vastaa isommasta osasta. Aika monta kriittistä näkökohtaa myöskin oikeusministeriön ja muitten kohdalta tuotiin esiin näissä vastuukysymyksissä ja esitettiin vastuusummien nostamista, mutta nyt on pitäydytty siinä hallituksen esityksen muodossa.

Mutta tässä on, puhemies, vastalause, jossa tulemme molempien lakiesitysten osalta jättämään hylkäysehdotuksen toisen käsittelyn yhteydessä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Tulenpa tälle puolelle ensimmäistä kertaa elämääni puhumaan luotsauslaista. Toisin kuin edustajat Korhonen ja Pulliainen olen ollut merillä aika kauan. Tässä salissa on kansanedustajista minun lisäksi vaan yksi henkilö, joka on toiminut merimiehenä hyvin lyhyen aikaa, elikkä Bjarne Kallis. Minä en vastusta Luotsausliikelaitoksen muuttamista osakeyhtiöksi. Se on ihan asiallinen muutos, mutta vastustan henkeen ja vereen sitä, että kyseinen osakeyhtiö on monopoliosakeyhtiö.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Korhonen äsken vertasi, kun ei jäänmurto kelvannut vertailukohteeksi luotsaukselle, että esimerkiksi sairaankuljetus on turvallisuuspalvelua. Sairaankuljetus suurimmaksi osaksi hoidetaan yksityisin voimin. Jos ei ed. Korhonen ole koskaan vielä tiennyt sitä, niin se hoidetaan Oulussakin suurimmaksi osaksi yksityisten yhtiöiden voimin. Siellä on niin sanottuina apuvoimina palo- ja pelastuslaitoksen sairaankuljetus.

Tässä on monia kummallisuuksia. Ymmärrän toki, että osakeyhtiön hallituksella on oikeus hinnoitella palvelunsa, mutta miten se on mahdollista, että monopoliosakeyhtiön hallitus hinnoittelee palvelunsa? Se ei mene mihinkään pirtaan. On väitetty, että muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö asiantuntija Jokilehdon suulla on sanonut, että lakiehdotukseen sisältyvällä sääntelyllä ja liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksella varmistettaisiin luotsauspalvelujen hinnoittelun kohtuullisuus.

Tästä asiasta tehtiin lakimuutos myöskin viime keväänä, ja silloin puheenvuorossani 4. päivä toukokuuta kerroin totuuden tästä hinnoittelusta. Kun meillä oli pitkästä aikaa vaikeampi talvi, tämä monopoliyhtiö Finnpilot halusi heti korottaa luotsaustaksoja 8,5 prosenttia samaan aikaan, kun esimerkiksi Saksassa alennettiin luotsausmaksuja 10 prosenttia. Eli tämä ei kohtaa tämä hinnoittelu. Tämä ei pidä paikkaansa. Luotsausliikelaitos on tulouttanut valtiolle noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, ja sitten heti kun tulee vaikeampi talvi, niin sitten korotetaan hintoja lähes yhtä paljon kuin muualla maailmassa niitä tiputetaan. Tässä on monia kommervenkkejä. Joku sanoi, että tätä monopolia voi verrata vaikka Alkoon. Ei voi. Alkoon ei ole pakko kenenkään mennä, mutta tänne luotsauskuvioon on pakko mennä. Se on lakisääteistä hommaa.

Oletteko muuten ajatelleet kukaan sellaista asiaa, kun puhuin jäänmurrosta tässä? Jäänmurtajilla ei ole luotseja. Siellä kippari, kapteeni ajaa laivaa. Hänellä on niin sanottu erilainen paperi, ja minä väitän todellakin, että jäänmurto olkoon liiketoimintaa, mutta se on myöskin äärimmäisen suurta turvallisuuspalvelua. Olen itse ollut jäänmurtajalla niin monet kerrat, en töissä, mutta seuraamassa toimintaa, minkälaista on todellinen jäänmurto. Se täytyy käydä kokemassa siellä paikan päällä, mitä se homma oikein on. Se, jos mikään, on turvallisuuspalvelua. Siellä jäämassoissa nimittäin saattavat tuommoiset heikommat yksiseinämäiset alukset tuhoutua sinne jäitten sekaan, jos meillä ei olisi tällaista turvallisuuspalvelua nimeltään jäänmurto.

Luotsauksessa on erikoisia piirteitä. Toimin kuusi vuotta Silja Linen risteilypäällikkönä. Veivasin Helsinki—Tukholma-väliä. Siellä ei ole luotsia, siis sellaista luotsia, joka ajelisi vain satamasta ulkomerelle. Kaikissa matkustajalaivoissa, jotka Suomesta lähtevät tuohon lähiseuduille, on niin sanottu linjaluotsi eli kapteenilla tai yliperämiehellä on linjaluotsin paperi, jolla hän on oikeutettu ajelemaan sitä laivaa sillä reitillä, mihin hän on sen linjaluotsioikeuden saanut.

Tällä hetkellä lähes 70 prosenttia kaikesta Suomen merenkulusta hoituu linjaluotseilla. Tämä käsittelyssä oleva osakeyhtiö tulee hoitamaan vain noin 30 prosenttia kaikesta merenkulusta luotsauksen merkeissä, ja se tulee vähenemään entisestään, koska luotsaukselle annettiin suomen ja ruotsin kielen lisäksi keväällä mahdollisuus myöskin englanninkieliseen palveluun. Englanninkielinen palvelu on aika kummajainen; miksei englanninkielistä luotsipalvelua ole hyväksytty tähän saakka. Me kaikki kansanedustajat lentelemme aika paljon. Vaikka suomalainen lentokone tulee Helsinki-Vantaan lentokentälle, niin keskustelu kapteenin, perämiehen ja lennonjohdon välillä käy aina englanniksi, ei millään muulla kielellä. Näin se toimii ympäri maailman. Olen ihmetellyt, miksi merenkulussa on toisin. Oli pelättävissä, että englanninkielisyys aiheuttaisi jotain turvallisuusriskejä. Olen eri mieltä. Silloin kaikki puhuvat tavallaan vierasta kieltä. Ei tule niinkään väärinymmärryksiä.

Täällä on monia muitakin sen tyyppisiä asioita, muun muassa se, että tämä monopoliyhtiö, tuleva monopoliosakeyhtiö Finnpilot, on laajentanut toimiaan muun muassa alusten avustukseen, satamien jäänmurtoon, erilaisiin kuljetuspalveluihin tai alusten kiinnityspalveluihin ja on siihen toimintaan sisältyvä Ice Advisors Oy:n palvelutuotanto elikkä jääneuvojien osakeyhtiö, joka on täysin yksityinen palvelutuotanto. Saattaa olla ihan hyvä, että tämmöistä palvelumuotoa on, mutta miksi tällaiset irralliset tytäryhtiöt voivat toimia monopolin suojissa? Minä en ymmärrä sitä missään nimessä.

Kun valtion liikelaitos Finnpilot lomautti lähes kaikki luotsinsa viime keväänä, yksityinen markkina oli aikoinaan ollut, mutta se oli kielletty toiminta, elikkä Baltic Pilot ilmoitti suoraan, että he palkkaavat kaikki valtion luotsausliikelaitoksen lomauttamat luotsit, jos heille annetaan toimilupa. Aika erikoista, miksi yksityinen yritys pystyy tekemään näin. Yksityisessä yrityksessä toimii paremmin varmasti tuo työn tehokkuus jne.

Euroopan komissiohan haluaa tietenkin vapauttaa kaikki elinkeinot. Muutama vuosi sitten teimme taksilain, jossa saimme poikkeuksen Suomessa tähän kilpailuelementtiin. Siellä se luvanvaraisuus toimii ihan hyvin, mutta tänne luotsauspuolelle olisi kyllä tultava vapaa hinnoittelu ja vapaa kilpailu. Työryhmän toimiaika päättyy tämän vuoden lopussa. Toivottavasti työryhmässä saavat sanansa myöskin yksityisten luotsauslaitosten yhtiöiden edustajat. Niitä on tosin tällä hetkellä vain yksi eli Baltic Pilot Turusta, kuten täällä on mainittu, mutta toivottavasti työryhmässä otetaan myöskin heidän mielipiteensä mukaan.

Tätä monopoliosakeyhtiötä ovat vastustaneet asiantuntijakuulemisessa lähes kaikki tahot, sanotaan nyt vaikkapa Suomen Laivameklariliitto, Satamaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto, Laivanpäällystöliitto ja monet muut. Eli se ei ole saanut kannatusta edes omiltaan. Jos tämä monopolitoiminta menee tuossa muodossa kuin se on laissa ajateltu, sehän tarkoittaa silloin sitä, että myöskin valtion Luotsausliikelaitoksen, Osakeyhtiö Finnpilotin työntekijöiltä kapenee leipä. Koska kyseessä on monopoli, niin silloin he eivät voi enää toimia tytäryhtiössään, joka on Ice Advisors Oy, ja monissa muissa tehtävissä, joita he tällä hetkellä tekevät, koska ne palvelut eivät missään nimessä voi olla monopolitoimintaa.

Euroopan unionin komission näkemyksen mukaan valtion liikelaitoksessa ovat kiellettyjä valtiontukea konkurssisuoja ja poikkeavan verokohtelu. Siinä mielessä hyvä, että tästä tulee osakeyhtiö. Euroopan yhteisön komission päätöksen vuoksi myös Luotsausliikelaitos on tarkoitus yhtiöittää oikein. Tässä yhteydessä olisi tullut sallia myös avoin kilpailu, eikä komission tarkoitus ole ollut monopoliyhtiöiden perustaminen. Eli toivottavasti kilpailun avaamisen edellytykset selvitetään ja kilpailu avataan Euroopan yhteisön komission päätöksen mukaisesti Suomeenkin mitä pikimmin. Se, mitä täällä kuultiin, että ainoastaan Tanska on antanut kilpailulle sijaa, ei pidä paikkaansa. EU:n satama- ja merenrantamaissa on muitakin, joissa on kilpailua osittain tai kokonaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajalalle ihan tarkennuksena muutama asia.

Ensinnäkin turvallisuuspalvelu: Jos me vertaamme jäänsärkijää ja luotsia toisiinsa, niin varmaan sitten pitää verrata aura-autoa ja tiehöylää ja muita turvallisuuspalveluun, ihan niin kuin se lumen pois saaminen tieltä olisi sitten vähemmän arvokasta työtä. Ei se näin mene. Kyllä turvallisuuspalvelu on lennonjohtoon ehkä jollakin lailla rinnastettavaa. Meillä pitää olla tiettyyn kapeaankin alaan koulutettuja ihmisiä, jotka pystyvät hoitamaan luotsauksen, ja sen rinnalle sitten tulee muita toimintoja, kuten linjaluotsaus. Linjaluotsaukseen liittyen sekin on vähän käsittämätöntä, että jos meillä tämmöinen toimialue on, niin Suomi on siinäkin Euroopan ainuita maita, jotka lähtevät itse asiassa avaamaan yhä laajemmin sitä. Toisin sanoen markkinoita viedään omilta toiminnoilta pois. Tämä yhtiöittäminen on kovin kummallista ja tässä pisteessä elämässä oleminen. Itseltä annetaan markkinat pois ja samalla perustetaan monopoliosakeyhtiö. Sitä sopii kyllä miettiä, mikä logiikka tässä on.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella kävimme eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntana muutama kevät sitten Harmajan luotsiasemalla, Harmajan majakalla, ja siellä sain tutustua tuohon toimintaan, mitä Finnpilotin luotsit tekevät. Kyse on erikoisammattiosaamista vaativasta ammatista. Sitä osaamista näillä suomalaisilla luotseilla on. Heihin voi luottaa, ja heidän tuloksensa kertovat hyvästä osaamisesta. Henkilökohtaisesti olisin nähnyt, että meidän nykyinen järjestelymme tässä asiassa on ihan hyvä eikä sinällänsä olisi tarvinnut mitään muuttamisia.

Hieman ihmetyttää, että EU:n vaatimuksesta meillä tuollaisia perinteisiä, selviä valtion toimintoja jatkuvasti yksityistetään. Asiat saattavat hoitua näinkin. Mutta toisaalta ajattelen myös luotsien kannalta työntekijöitä Finnpilotin luotsausliikelaitoksen palveluksessa. Kyllä on kysymys niin vaativasta ammattiosaamisesta, että siinä toivoisi, että myös työpaikat olisivat turvattuja. Kun me odotamme, että meidän laivamme tulevat satamiin ja lähtevät satamista turvatusti, niin myös tuon alan erityisosaajat, jotka tämän varmistavat, tarvitsisivat turvatut työpaikat. Uskon, että tämä on mahdollista, mutta juuri kun paikalla näin tämän vaativan erikoisosaamisen, niin en henkilökohtaisesti olisi nähnyt mitään tarvetta järjestelmän muuttamiseen.

Kun me kävimme Harmajan luotsiasemalla, silloin oli kaunis kevätkesän päivä, mutta kun tulee talvi, pakkaset, syysmyrskyt, tehtävä on fyysisesti, henkisesti, tietotaidoiltaan hyvin vaativa tehtävä, ja sen takia hyvin mielelläni olisin toivonut, että alan erityisosaajia olisi voitu kuulla asiassa enemmän.