Täysistunnon pöytäkirja 117/2005 vp

PTK 117/2005 vp

117. TORSTAINA 10. MARRASKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi perhehoitajalain 2 §:n muuttamisesta

 

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vähäinen ymmärrykseni sanoo, että lain perustelujen tulee kertoa, miksi laki säädetään. Tästä mielestäni seuraa, että lain ja sen perustelujen tulee olla ristiriidattomia ja ikään kuin tasapainossa keskenään. Tämän perhehoitajalain muutoksen osalta asia ei ole näin. Perustelut ovat pykälää paremmat.

Muutettava pykälä mietinnössä esitetyssä muodossa toki parantaa perhehoitajien asemaa siitä, mitä se on nyt, tai oikeastaan siitä, mihin se on eläkelakien moninaisten muutosten seurauksena ajautumassa. Tällä lakiesityksellähän itse asiassa estetään muussa yhteydessä erinomaista kuuluisuutta saavuttaneen niin sanotun taitetun indeksin leviäminen myös perhehoitajien palkkioiden tarkistamiseen, minne se ei totta tosiaan kuulukaan. Valitettavasti lain valmistelijoiden hyvä pyrkimys on kuitenkin lopahtanut kalkkiviivoille, kuten entisen suomalaisen pitkänmatkanjuoksijan, ja samoin nyt uhkaa käydä myöskin sen säätäjille.

Arvoisa puhemies! Luen lain perusteluja:

"Perhehoitajien hoitopalkkio perustuu hoitajan tekemään hoitotyöhön, johon hoitaja on sitoutunut kunnan kanssa tekemällään toimeksiantosopimuksella. Palkkio rinnastuu siten työ- tai virkasuhteen perusteella maksettavaan palkkaan. Siksi indeksisuojan heikentyminen vastaamaan maksussa olevien eläkkeiden indeksisuojaa ei ole perusteltu."

Arvoisa puhemies! Tämä on kerta kaikkiaan erinomainen perustelu. Perhehoitajien työ on todellakin työtä eikä mitään sosiaalipuuhastelua. Siksi tästäkin työstä maksettavaa palkkaa on verrattava nimenomaan työstä maksettaviin palkkoihin eikä eläkkeisiin, niin kuin nyt on tapahtunut ja valitettavasti tämän lainmuutoksen jälkeenkin edelleen tapahtuu.

Kun perustelut selkeästi toteavat, että kysymys on työstä, niin miksi ihmeessä sitten kuitenkin laissa päädytään käyttämään työntekijän eläkelain 7 b §:ssä tarkoitettua palkkakerrointa? Se kun on tarkoitettu nimenomaan eläkkeiden eikä palkkojen tarkistamiseen, tai oikeammin sillähän tarkistetaan, kun eläkkeistä on kysymys, eläkkeitten laskemisen perusteena olevien palkkojen muuttamista nykyarvoonsa eli siis jo kymmeniä vuosia aiemmin maksettujen palkkojen indeksoimista siten, että ne ovat vertailukelpoisia, kun niitä eläkkeitä ruvetaan sitten aikanaan maksamaan. Mutta kysymys ei suinkaan ole siis tulevien palkkojen tarkistamisesta, vaan kysymys on eläkkeiden perustana olevien vanhojen palkkojen tarkistamisesta, jolla ei ole juuri mitään tekemistä niitten palkkojen kanssa, johon tulevaisuudessa perhehoitajan palkkiota saavien palkkioita pitäisi verrata. Siis eihän siinä ole mitään tolkkua, että perhehoitajien palkkojen korotusta verrataan ikään kuin kymmenen vuotta sitten maksettuihin palkkoihin, kun sitä pitää verrata tietenkin niihin palkkoihin, joita maksetaan tulevaisuudessa.

Tästä kyseisestä syystä olen vastalauseessa esittänyt, että käytettäisiin sellaista indeksiä, joka ihan oikeasti vertaa perhehoitajien palkkioita muille työtä tekeville maksettaviin palkkoihin, kun sellainen indeksi on ollut jo pitkään olemassa. Se on palkansaajien ansiotasoindeksi, joka kuvaa sitä, miten palkat ovat muuttuneet, tästä toki taaksepäin, mutta aivan viimeisessä menneisyydessä, johon se vertailu tässäkin tapauksessa pitää tehdä. On tietenkin huomattava, että tässä tapauksessa tämä eläkkeiden palkkakertoimen käyttö johtaa, kun reaalipalkat kuitenkin nousevat, huonompaan lopputulokseen kuin ansiotasoindeksin käyttö, jos sitä käytettäisiin. Toki tämän palkkakertoimen käyttö johtaa parempaan tulokseen kuin taitetun indeksin käyttö, johon nyt ajauduttaisiin, mutta miksi nyt ihmeessä tehdä puolinaisesti hyvää lakia, kun samalla kertaa voitaisiin tehdä ihan oikein hyvä, lopullisesti hyvä laki? Tästä syystä, arvoisa puhemies, esitän, että tämä lain 2 § saisi sen muodon, joka on vastalauseessani, jonka olen jättänyt valiokunnan mietintöön.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan sen verran puuttua tähän perhehoitajalakiin, että olen iloinen siitä, että perhehoitajien asemaa vahvistetaan lakitasolle, heidän oikeuksiaan. Olen pahoillani, mikäli ed. Virtanen on oikeassa, että vahvistus on väärä.

Sen sijaan haluan tämän asian yhteydessä tuoda esiin sen, että toivon, että mahdollisimman pian eduskunnalle valmistellaan selvitys siitä, miten perhehoitolakia tulisi kehittää siten, että siinä määriteltäisiin perhehoitajalle asetettu ohjaus ja osaamisvelvoite ja samalla se, miten perhehoitoa ja perhekoteja valvotaan. Nämä eivät ole enää orpokoteja. Näihin sijoitetaan lapsia, joilla on hyvin traumaattiset kokemukset, jotka vaativat ammatillista osaamista, ja yhdistämällä lähimmäisenrakkaus ja hyvä ohjanta ja koulutus ja valvonta perhehoito voi onnistua.

Täällä on perusteluna se, että nostetaan ja korjataan tätä asemaa samalla tavalla kuin omaishoitajillakin. Se on aika heppoinen peruste, mutta olkoon. Silloin, kun perhehoitolaki tuli ensimmäisen kerran reilut kymmenen vuotta sitten, niin omaishoitolakia ei voitu tehdä, kun ei pystytty määrittämään, kuka on omaishoitaja. Tänään on mielenkiintoista, että molemmat asiat ovat esillä.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa herra puhemies! Olen myös mukana tässä vastalauseessa, ja tässä ed. Virtanen hyvin perusteli sitä, että perusteluissa on nostettu esille tämä indeksi, tämä asia, joka tässä nyt on vastalauseessa sitten otettu pykälämuutoksena, kun sitä ei kuitenkaan hallituksen esityksessä ollut loogisesti sieltä perusteluista johdettu sinne pykälään.

Haluan myös korostaa sitä, että perhehoitajan työ on todella tärkeää ja osaamista vaativaa, ja sillä tavalla on tärkeää, että perhehoitajan työ tulee lain piiriin. Niin kuin tässä edellä ed. Puisto toi esille, on varmasti todella tärkeää jatkossa korostaa sitä, että se vaativuus, mikä perhehoitajien työhön kohdistuu, koko ajan lisääntyy, ja silloin myös siitä, minkälaisesta ohjauksesta ja osaamisesta puhutaan, määriteltäisiin jatkossa ehkä lailla. Niin kuin lakiesityksen perusteluissa todetaan, perhehoitajan hoitopalkkio perustuu hoitajan tekemään hoitotyöhön. Se on todella työtä, johon hoitaja on sitoutunut kunnan kanssa tekemällään sopimuksella, ja näin ollen on perusteltua, että palkkio rinnastuu tähän työ- ja virkasuhteen perusteella maksettavaan palkkaan, eli tämä 2 §:n hoitopalkkiomuutoshan lähinnä on, että se maksetaan ansiotasoindeksin mukaan eikä eläkeindeksin mukaan. Ilmeisesti ed. Virtanen ei tehnyt pohjaesitystä, mutta sitten kun pykälästä äänestetään, olen mukana.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämän perhehoitolain käsittelyssä todellakin valiokunnassakin käsiteltiin tätä vastalausetta, olin siinä mukana, mutta valitettavasti nimeäni ei siitä löydy. Ihan aikataulullisista syistä en pystynyt kirjoittamaan nimeäni tuohon vastalauseeseen, mutta haluan tällä puheellani osoittaa sen, että olen kyllä tämän vastalauseen takana.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jotta ei epäselvyyttä syntyisi, kahdestakin asiasta:

Nimittäin ensiksi ed. Puistolle, että olen täsmälleen samaa mieltä kanssanne, ja tämä minun vastalauseeni perustuu siihen, että indeksin osalta olisi voitu tehdä vielä vähän parempi esitys.

Muutan esitystäni, kun totean tietenkin, että kun tässä on ainoastaan tämä yksi pykälä, niin jotta kannatukset saadaan kuntoon, ehdotan, että vastalauseeni otetaan pohjaesitykseksi.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan nimenomaan tätä ed. Virtasen tekemää ehdotusta.

Yleiskeskustelu päättyy.