Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Se on kyllä tiedetty jo kuukausien ajan. Kerta toisensa jälkeen maan hallitus on kieltänyt sen olemassaolon. Vasta sen jälkeen, kun muutama päivä sitten tai viikko sitten valtakunnan kaikkitietävä, positiivisella tavalla ilmaistuna, Raimo Sailas sanoi sen julki, näyttää hallituskin heränneen.

Mitä tällä tarkoitan? Sitä, että hallituksen piirissäkin on nyt sitten tunnustettu ja todettu, että Suomen talouden selviytymisperusta rapistuu monin kohdin erittäin kovaa ja rajua vauhtia. Siitä vissi esimerkki ovat nyt esiteltävät lisäykset ensi vuoden varsinaiseen talousarvioon, mutta vielä enemmän siitä kertovat monet niistä tunnusluvuista, jotka kertovat, missä tällä hetkellä mennään: vienti ei vedä, tilauskirjat ohenevat kaiken aikaa, Suomi on ensimmäisen kerran lähes 20 vuoteen vaipunut kaksoisvajeeseen, sekä julkisen talouden että kansantalouden vajeeseen yhtä aikaa.

Vuonna 2009, kun kansantulo rajusti supistui, (Hälinää — Puhemies koputtaa) Suomen vaihtotase oli vielä ylijäämäinen, kansantalous oli ylijäämäinen. Muun kuin julkisen talouden ylijäämä oli niin suuri, että se riitti silloin vielä kattamaan julkisen talouden alijäämän. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomi menettää kilpailukykyään jonkun verran, ja kun sen rinnalla vielä vaihtosuhde meille on paljon huonompi kuin monille muille maille, suomalaisen tuotannon edellytykset maailmalla kaventuvat kaiken aikaa ja vähentyvät myöskin Suomessa, täällä meidän markkinoilla tapahtuvassa kilpailussa tänne tulevien tuotteitten kanssa.

Hallitus kerta toisensa jälkeen täällä tämän syksyn aikana on kieltänyt, että mitään vakavampaa olisi tapahtumassa. Se perusvastaus on ollut se, että tulee tällainen kasvupaketti, innovaatiokannustimet ja bisnesenkelituki — hyvä. Ne valmisteltiin kaksi kolme vuotta sitten silloisiin olosuhteisiin, mutta niitten voima ei enää edes tällä hetkellä riitä. Tarvitaan aivan eri sortin ja erimittaisia toimia tilanteen kohentamiseksi nyt.

Annan tunnustuksen valtiovarainministeri Urpilaiselle, hänen lauantaisille puheilleen. Hän suurin piirtein tunnisti tämän ja käänsi katseen sinne, mistä nyt katseilla onkin haettava kumppania: työmarkkinajärjestöihin. Kun hallitus tällä hetkellä on sananmukaisesti korporaatioitten hallitus — ovi hallituksesta ulospäin korporaatioitten johtoon käy tiuhaan ja korporaatioitten johdosta tännepäin käy tiuhaan — jos jolloinkin jollakin hallituksella, niin tällä nyt sitten, pitäisi olla edellytykset sopia korporaatioitten kanssa siitä, että Suomen kilpailukykyä parannetaan. Nyt manaankin nimenomaan hallitusta esiin siinä, että työmarkkinajärjestöjen kanssa sovitaan, että kerta kaikkiaan nimenomaan Suomen talouden kilpailukyvyn siihen osaan, mikä tulee yksikkötyökustannuksista, työmarkkinajärjestöt voivat vaikuttaa niin, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt ottavat tämän osan erittäin lujasti käsiinsä.

Sama porukka voi merkittävästi vaikuttaa yhdessä eduskunnan kanssa myöskin siihen toiseen tautiin, ja se toinen tauti on se, että meillä työpanoksen määrä uhkaa supistua erittäin radikaalisti: 144 000 henkeä työikäisen väen vähenemä 10 vuoden aikana joka vuosi rajusti työpanoksista pois. On kerta kaikkiaan kyettävä sopimaan siitä, millä tavalla työpanosta lisätään. Minkälaisia ratkaisuja siinä tarvitaan, en käy esittelemään, mutta monenlaisia tarvitaan. Myöskin tässä tarvitaan tätä yhteyttä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen ja eduskunnan kanssa. (Ilkka Kanervan välihuuto) Hallitus tässä kaikessa on paljon vartijana. — Ja vielä tämän lisäksi tarvitaan, edustaja Kanerva, niitä toimia, joilla investointeja Suomeen houkutellaan. Pitää rohjeta rinnan kaikkien äsken sanottujen, myöskin toimiin, joilla yritysten investointeihin täällä otetaan samanlainen ruiske kuin tehtiin 90-luvun alussa. Satuin olemaan itse aika keskeisesti mukana silloin edustaja Kanervan kanssa niissä ratkaisuissa, mitä silloin tehtiin. Samanlaista rohkeutta kaivataan nyt.

Arvoisa puhemies! Jos ja — niin kuin pidän välttämättömänä — kun näissä toimissa onnistutaan, kun markkinoille pystytään vakuuttamaan, että Suomi parantaa kilpailukykyään, että Suomi lisää työpanostaan, että Suomi kasvattaa tuottavuuden kasvun edellytyksiä, se luo edellytykset myöskin siihen, että aikaistetaan nopeasti niitten julkisten investointien tekemistä, mitkä ennen pitkää joka tapauksessa Suomessa pitää tehdä, niitten kasvua, sen edellytysten parantamista koskevia investointeja, niitä infrainvestointeja, niitä hyvinvointiyhteiskunnan niitä osia, investointeja, joilla parannetaan Suomen kasvua ja kilpailukykyä. Mutta ellei ensiksi mainitusta kyetä tekemään sopimuksia myös työmarkkinajärjestöjen kanssa, ei voida myöskään näitten investointien aikaistamista saada liikkeelle. Suomi saa tällä hetkellä miinusmerkkisellä reaalikorolla velkaa maailmalta. Jos me hoidamme nämä ensimmäiset asiat kuntoon, meillä siinä tilanteessa on mahdollisuus ottaa jopa lisää velkaakin ja laittaa näitä hankkeita, jotka ennen pitkää pitää laittaa liikkeelle, liikkeelle nyt.

Arvoisa puhemies! Minun viestini kiteytettynä hallitukselle on nyt se, että jos joskus minä luotan, uskon korporaatioihin, (Naurua) niin nyt minä sinne katson. Jos joskus hallitukselta ihan oikein toivoo ja odottaa, että se kykenee näissä äsken kuvaamissani asioissa ihan oikeisiin ratkaisuihin, niin nyt sitä odotan. Ellei tämä joukko siihen pysty, niin kyllä siltä lopullisesti on sitten pohja pois, tältä hallituskoalitiolta. Se kyllä nytkin on jo puolittain pois, mutta siinä on sen verran kovaa vielä pinnalla, että jos se näissä äsken kuvaamissani asioissa siitä osasta ponnistaa eteenpäin, Suomi saattaa selvitä ja hallituskin selviytyä tämän vaalikauden loppuun, mutta kumpikaan ei selviä, ei Suomi eikä hallitus, ellei äsken sanotussa asiassa onnistuta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen käytti ansiokkaan puheenvuoron mutta antoi kyllä väärän kuvan hallituksen kriisitietoisuudesta. Ei ole niin, edustaja Pekkarinen, kuin sanoitte, että hallitus viittaa vain muutamiin tällaisiin, enkelivähennykseen ja t&k-vähennykseen, ja sanoo, että tässä se on, millä me kasvua edistämme ja tilannetta pyrimme hoitamaan, vaan aivan kuten itse asiassa sanoitte, sekä valtiovarainministeri Urpilainen että viimeksi esimerkiksi elinkeinoministeri Vapaavuori ovat hyvin selvästi todenneet, että hallituksella on edessään vaikeita ratkaisuja, jotka on välttämätöntä tehdä maan talouden kasvun ja työllisyyden eduksi. Hallitus ei ole pelkästään puhunut, vaan niin kuin julkisuudessakin on kerrottu, hallituksen piirissä on hyvin intensiivinen valmistelu, joka tähtää vuodenvaihteen jälkeiseen aikaan, jolla näitä uudistuksia valmistellaan.

Se kysymys, joka minulle keskustan vaihtoehdosta on edelleen auki, on se, haluatteko te vähemmän velkaa vai lisää velkaa. Tuntuu, että joka toinen viikko sanotte, että lisää velkaa, joka toinen viikko moititte sitä, että hallitus ottaa edes nykymäärän velkaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Pekkariselle, sanotaanko, hallituksen hyvän toiminnan kirittämisestä. On ihan totta, että nyt on uudistusten aika ja niitä tarvitaan niin täällä t&k-vähennysten puolella, siellä saamaan kannusteita siihen, että kasvuyritykset pääsevät eteenpäin, kuin myöskin työmarkkinapuolella. Työn tarjontaa lisäävät uudistukset ovat keskeinen keino nostaa työllisyysastetta. Jos meidän työllisyysasteemme saataisiin samalle tasolle kuin on Ruotsissa, missä nämä uudistukset on toteutettu, niin meillä olisi 100 000 ihmistä enemmän töissä. Se on valtava määrä enemmän ihmisiä töissä, vähemmän syrjäytyneitä, enemmän verotuloja, enemmän hyvinvointipalvelujen rahoittamista. Sen lisäksi me tarvitsemme myöskin työurakysymykseen ratkaisun, jota on pitkään haettu. Toivon, että nyt todellakin on se aika, että lähikuukausina voidaan nämä ratkaisut hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin mukava kuulla se tunnustuksen osoitus, mitä edustaja Pekkarinen Jutta Urpilaisen viikonlopun puheita kohtaan osoitti. Ne olivat todellakin hyviä puheita ajan tasalla, (Mauri Pekkarinen: Retoriikka!) ja ne osoittivat myös sen, että kyllä hallitus tässä politiikassaan on ollut ja tulee olemaan ajan tasalla. Jo pelkkä hallitusohjelma on ajan tasalla juuri siksi, että se lähtee siitä, että joka kevät suhdannetilanne katsotaan ja sen jälkeen tehdään tarvittavia toimia, jos aihe niihin on, ja mikä parasta, työ ja oikeudenmukaisuus, nämä periaatteet, koko ajan vahvasti läsnä. Nyt tarvitaan työpaikkoja, ja siihen varmasti hallitus on läsnä.

Mutta, puhemies, kyllä minä ihan tätä samaa olisin kysynyt sitten osittain myös oppositiolta, koska tietenkin on hyvä, että vastuullinen oppositio tarjoaa vaihtoehtoja. Pekkarisen puheessa niitä oli paljon, mutta mikä on ongelma, keskustalta ei ole tullut jäsenneltyä vaihtoehtoa. Edustaja Zyskowicz viittasi tähän velkaan. Me emme tiedä, paljonko keskusta haluaa ottaa velkaa, me emme tiedä, puhemies, edes sitä, haluaako keskusta leikata kulutusta niin kuin edustaja Pekkarinen aikaisemmissa puheenvuoroissaan, ja se ei toden totta tähän tilanteeseen sovi, että ihmisten ostovoimaa alettaisiin leikata.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin herkällä korvalla edustaja Pekkarisen puheenvuoroa, ja kun hän peräänkuulutti sitä, että korporaatioiden ja hallituksen yhdessä pitää työmarkkina-asiat ratkaista, hyvä niin. Tulkitsen sen myöskin samalla, että Pekkarinen perää työehtosopimuskokonaisratkaisua syksylle 2013, mikä tässä taloudellisessa tilanteessa onkin aivan loistava juttu, koska sillä mahdollistetaan maltilliset palkankorotukset ja se, että ne koskevat mahdollisimman laajaa joukkoa palkansaajia, jotta mahdollisimman vähän näitä väliinputoajia sinne sitten syntyy. Erinomainen asia, toivotaan vain, että järjen ääni kuuluu tuonne Elinkeinoelämän keskusliiton toimistoon asti.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän edustaja Pekkarisen puheissa niin tänään kuin monesti muulloinkin pieni ajatuksen pohja sieltä pilkahtelee esille niin kuin tässäkin. Yhtä itse asiassa jäin kaipaamaan, joka tietenkin yhteiskunnan näkökulmasta on todella suuren luokan kysymys. Se on se, mihin te ette viitannut sanallakaan, yrityksien vastuu, mikä on tänä päivänä, jos me katsomme, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällä hetkellä. Kyllä julkinen sektori voi tehdä liikahduksia erittäinkin moneen suuntaan, mutta jos toinen, tässä tapauksessa yhteistyökumppani, ei vastaa ollenkaan positiivisesti niihin liikahduksiin, niin kovin vaikea on saada kestävää tulosta. Siinä mielessä voisi lähteä myös purkamaan sitä asiaa, mihin te viittasitte, mikä merkittävä hanke on jäänyt toteutumatta siitä, että yhteiskunta ei ole tullut resursseillaan vastaan. Melkein uskaltaisin sanoa, ettei ole jäänyt toteutumatta yksikään, joka on reaalinen hanke ollut. Minä kyllä peräänkuuluttaisin vahvasti tätä yrityksien vastuuta tällaisessa tilanteessa, missä Suomi tällä hetkellä on.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Osaltani kanssa kiittäisin edustaja Pekkarista. Ehkä kaikki edustajat eivät jouda kierrätykseen sitä mukaa, kun osaavat asiansa. (Timo Soini: Mikä puolue sellaista esitti?) Tässä oli loistava puheenvuoro siitäkin näkökulmasta.

Erityisesti ehkä kuuntelisin nyt tässä ja nyt hänen puheenvuoronsa vakavasti niin, että se mitä ensi keväänä täytyy tehdä ja minkä hallitus, aivan niin kuin edustaja Zyskowicz täällä sanoi, on jo käynnistänyt ja luvannut, että puolivälin tarkastelussa tehdään, ja meidän todella tulee tehdä merkittäviä uudistuksia, niin siinä yhteydessä, jos on kerta aitoa mahdollisuutta konsensukseen myös siinä mielessä, että oppositiosta tulee näin vakavaa tukea, olisi ehkä hyvä ilman sarvia ja hampaita, että hallituspuolueetkin välttävät sitten heti epäilemästä kaikkea ja tivaamasta sitä ja tätä ratkaisua.

Todennäköisesti rakenteelliset uudistukset, myös säästöt juoksevissa kuluissa ja tarve investoida niin ympäristöteknologiaan kuin muihinkin uusiin työpaikkoihin ovat niin suuria, että nyt ei ole pikkupolitikoinnin ja keskinäisen haukkumisen aika. Ratkaisut tulevat samaan aikaan toivottavasti näyttämään tien ulos mutta olemaan myös ikäviä, ja jos silloin kuuntelee edustaja Pekkarisen puhetta kädenojennuksena ja haluna tulla mukaan, niin tämä oli minusta todella arvokas puheenvuoro.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin edustaja Pekkarisen puheen alkuosaa, niin ajattelin, että hän lukee varmasti tästä hallituksen esityksestä talousarvion täydentämisestä, koska tässähän lukee selvästi myöskin näitä asioita, mitä edustaja Pekkarinen mainitsi, että talouden kasvu on pääasiassa kotitalouksien ja siten yksityisen kulutuksen varassa ja viennin odotetaan kasvavan vain hitaasti.

Siis hallituksella on kriisitietoisuutta, mutta pitää muistaa, että hallitusohjelman toinen keskeinen tavoite on julkisen talouden tasapainottaminen, ja tähän meillä on käytettävissä kaksi instrumenttia: veropoliittiset ratkaisut ja leikkaukset. Mielestäni tässä tilanteessa olisi syytä nostaa tarkasteluun yhteisöveron taso. Pitäisikö meidän mennä Ruotsin perään? He alensivat veroa 22 prosenttiin. Mutta jos tähän mennään, sanoisin, että se pitäisi myöskin sitoa vahvasti tulopolitiikkaan, tulopoliittisiin ratkaisuihin.

Viimeisenä viestinä sanoisin, että Suomen pörssiyhtiöiden johtajien tulisi kyllä mennä peilin eteen. Jos me haluamme maltillisia tulopoliittisia ratkaisuja, niin johtajien täytyy mennä etupäässä esimerkillisesti ja leikata omia tulojaan, koska minusta on sikamaista, että joku saa 5 miljoonaa euroa vuosituloa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mikä on nyt hallituksen linja? Ministeri Vapaavuori sanoi, että kompromissien aika on ohi, ja SDP sanoi, että niitä tarvitaan. Levällään kuin Hujasen eväät, 180 astetta — toinen sanoo toista, ja toinen sanoo toista.

Teollisuutta on puolustettava. Kuulkaa, hyvät ystävät! Minkä takia hallitus ei anna STX-telakalle työllisyyttä ja takaa sen työllisyyttä? Mikä hallituksessa on kiinni? SDP:kö sitä vastusti, vai vasemmistoliittoko sitä vastusti?

Tutkikaa hieman sitä, mitä sisältyy Kreikan tukipaketteihin. Kreikkalaiset ostavat omalta laivastoltaan omaa laivastoaan käytännössä tukirahoilla. Siis suomalaiselle duunarille ei, mutta kreikkalaiselle kauppalaivastolle kyllä. Sitten kun sanotaan velkaantumisesta, 9 miljardia otetaan lisää lainaa, 1,44 Euroopan vakausmekanismiin, ja nyt alkaa Kreikan laskujen ja lainojen anteeksianto, jota riittää 30 vuotta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edustaja Viitasella ja muilla hallituspuolueitten edustajilla näyttää olevan vastaanottimessa vikaa, jos tuon edustaja Pekkarisen puheen tulkitsee kehuksi.

Mutta tässä tilanteessa meidän täytyy kyllä katsoa tulevaisuuteen ja nimenomaan nähdä tulevaisuuteen, ja kun näemme tulevaisuuteen, niin nyt on tehtävä niitä ratkaisuja, ja tässä päivässä, jotka vaikuttavat sinne tulevaisuuteen. Minä näen kuitenkin, että Suomen vientiteollisuus menee bittiavaruudessa jatkossa enemmän kuin laivoilla. Mutta ne konkreettiset toimenpiteet, mitä nyt täytyisi tehdä, niin meidän pitäisi purkaa vientiteollisuuden esteitä, ja tämän johdosta ympäristöministeriöstä voitaisiin luopua ja muuttaa se luonnonvaraministeriöksi.

Niin kuin pääministerikin viime viikolla omassa puheessaan sanoi, Suomesta täytyisi saada koko Euroopan kasvuyrityskeskus — hyvä idea sinänsä, ja tämä edellyttää kyllä sitä, että me pistäisimme TEMin sisälle sitten erikseen yrittäjyysministerin. Jos mietitään sitä, mihin työpaikat Suomessa ovat syntyneet viimeisten 12 vuoden aikana, niin se on nimenomaan pk-sektori, jota täytyisi nyt tukea.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tulisi olla poliittisen keskustelun keskeisin foorumi Suomessa.

Odotimme viikonlopun ja viime viikon hallitusryhmien puheitten jälkeen, että teillä todella olisi ollut kriisitietoisuutta ja se kenties johtaisi toimenpiteisiin. Odotimme, että valtiovarainministeri Urpilainen tiedostettuaan tilanteen olisi tullut tänne esittelemään ensi vuoden budjettia täydentävän esityksen, jotta olisimme voineet käydä keskustelun Suomen talouden tilanteesta. Ei näkynyt valtiovarainministeriä. Onneksi edustaja Pekkarinen kuvasi meille kaikille tuon taloustilanteen, viritti odotuksia hallitusryhmien suuntaan. Mutta missä ovat hallituksen ehdotukset? Pelkkä tietoisuus ei riitä, vaan tarvitaan toimenpiteitä. Täydentävä esitys, lähes 500 miljardia lisää velkaa, siinä olivat hallituksen toimenpiteet. Pettymys!

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaiken tämän kuullun perusteella on entistä suurempi syy suosittaa hallitukselle, että ottakaa tuo edustaja Pekkarinen konsultiksi. Uskon, että kun te kaikki olette antaneet tukea tälle esitykselle, niin te saatte aikaan todellisia toimenpiteitä. (Hälinää)

Vaikka nyt näyttää siltä, että tilannekuva pikkuhiljaa hallituksella alkaa muodostua, niin teiltä puuttuu kuitenkin yhteinen tahto tarvittavista keinoista. Täälläkin pääviesti oli, että odotellaan kevääseen, ja sitten puolen vuoden päästä tässä aletaan tehdä päätöksiä, sitten kun tulee tämä puolivälitarkistelu. Tämä hallituksen toiminta on ollut jo kohta pari vuotta odottelua. Päättämättömyys on yhteinen piirre, minkä tässä voi sanoa olevan.

Keskustalla on sen sijaan selkeä linja. Me haluamme ja pidämme tärkeänä, että syntyy maltillinen työmarkkinaratkaisu. Me saamme aikaan kasvua investoinneilla — esimerkiksi puheenjohtajan esittämä Infra Oy:n perustaminen — ja saamme julkiseen sektoriin tehokkuutta tietotekniikan hyödyntämisellä, byrokratian purkamisella ja julkisen sektorin tehtävien karsimisella.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä edustaja Rantakankaalle ja muillekin todeta sen, että hallitus ei todellakaan seiso eikä istu tässä tumput suorina, vaan tällä hetkellä tehdään laajalla rintamalla valmistelutyötä helmikuussa pidettävään hallitusohjelman puolivälitarkasteluun, mikä on tässä taloudellisessa tilanteessa välttämätöntä.

Hallitus tiedostaa täysin, kuinka vakava Suomen taloudellinen tilanne on, mutta hyvällä valmistelulla, hyvillä ja oikeilla, törmäköillä toimilla me pystymme kääntämään Suomen suunnan positiiviseksi, ja myöskin hyvä valmistelu takaa sen, että saadaan aikaan päätöksiä myös laajapohjaisessa hallituksessa. Laajapohjaisessa hallituksessa on sitä paitsi se hyvä puoli, että jos tällä rintamalla pystytään yhteinen linja löytämään, (Markku Rossi: Vahva "jos"!) se edustaa hyvin laajasti Suomea ja siihen voi luottaa, ja siitä pitää olla tyytyväinen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kokoomuksesta vakuutellaan, että intensiivisesti valmistellaan uusia toimenpiteitä. Kun hallitus esitteli ohjelmansa, sanoin tässä salissa, että hallituksen ohjelmalta puuttuu pohja. Hallitusohjelman teksti ja numerot eivät olleet samasta maailmasta. Viime viikolla valtiosihteeri Raimo Sailas totesi saman: hallitusohjelmalta puuttuu pohja.

Te olette nyt puolentoista vuoden ajan intensiivisesti valmistelleet toimenpiteitä. Valtiovarainministeri Urpilainen kehui, että tulee 300 miljoonan kasvupaketti yritysten toiminnan vauhdittamiseksi ja työllisyyden helpottamiseksi. Myös siitä yksityiskohdat ovat yksi toisensa jälkeen rapisseet ja musertuneet kuin rusinat pussin pohjalla kuivassa. Missä ovat ne teidän toimenpiteenne? Montako vuotta vielä tarvitsette intensiivistä valmisteluaikaa, jotta eduskunta saa niitä esityksiä, ettei niitä esityksiä tuolla turuilla ja toreilla esitellä?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin hallitus ei ole enempää retoriikassa kuin teoissakaan tunnustanut sitä, että nyt tarvitaan muutosta. Urpilainen retoriikassa nyt jo tunnusti, mutta teoissa ei vieläkään.

Kun edustaja Zyskowicz kysyy, että lisävelkaako vai miten päin tässä pitää menetellä: tällä menolla, millä nyt mennään, ei senttiäkään lisää velkaa! Mutta sillä ehdolla ja niillä edellytyksillä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla työn tuottavuutta parannetaan ihan oikein eikä leikata Tekesiltä ja muilta ja koulutuksista, niin kuin te teette, että hallitus ryhtyy ihan oikein toimiin, joissa työpanoksen määrää lisätään, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta meidän kilpailijamaitamme paljon nopeampi yksikkökustannusten nousu jatkossa estetään.

Tämän jälkeen, kun me sitoudumme tulevia vuosia silmällä pitäen linjaan, joka palauttaa meidän kilpailukykymme, me voimme sen päälle ottaa selvästi lisävelkaa ja sillä sitten tehdä niitä välttämättömyysinvestointeja, tulevaisuusinvestointeja, joita Suomi selviytyäkseen tarvitsee. Näin tehtiin 1990-luvun alkupuolella, ja periaatteessa (Puhemies koputtaa) samalle kaavalle on edellytykset myöskin tänään.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen listaa aivan oikeita asioita, joita meidän on tehtävä tässä tilanteessa, joka on tyystin erilainen kuin silloin, kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin. Tämä on tiedostettu, ja tätä vielä takaa se, että hallitusohjelmassa on niin sanotut perälautakirjaukset tätä varten. (Anne Kalmari: Mistä puolueesta on pääministeri?)

Tällä hetkellä tehdään valmistelua, jotta me lisäämme työn määrää Suomessa, jotta me parannamme suomalaisten yritysten kilpailukykyä, jotta me saamme velan määrän laskemaan, jotta Suomi pärjää tulevaisuudessakin. Tätä valmistelua tehdään tällä hetkellä, ja vielä pitää sanoa se, että kun olen perehtynyt keskustan varjobudjettiin, en minä löydä sieltä mitään dramaattista uutta tai erilaista linjaa suhteessa hallituksen tällä hetkellä täällä käsittelyssä olevaan budjettiin. Missä se teidän vaihtoehtonne on?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän kyllä tuntuu hassulta, että täällä edustajat Pekkarinen, Tiilikainen ja Rantakangas jakelevat tuomioita siitä, kuka on ajan tasalla ja kuka ei, siis sen jälkeen, kun ensin budjetin lähetekeskustelussa olette tyrmänneet kaikki menosäästöt, suurimman osan veronkorotuksista ja vielä vaatineet kahmalokaupalla lisää menoja. Täytyy sanoa, että tällä kriisitietoisuuden tasolla minä en kovin paljoa tuomioita jakaisi. Onneksi kriisitietoisuus nyt oppositiossakin on ehkä vähän paremmalla tasolla kuin vuonna 2008, jolloin esimerkiksi Mari Kiviniemi sanoi syksyllä, että finanssikriisillä ei ole mitään vaikutusta kuntatalouteen.

Sitten vielä, mitä tulee tähän edustaja Turusen esitykseen siitä, että hallitus ottaisi Pekkarisen talouskonsultiksi, niin jos katsotaan vaihtotaseen kehitystä vuosina 2003—2011, jolloin Pekkarinen oli elinkeino- ja kauppa- ja teollisuusministeri, niin tämä ei tietysti hyvää lupaa. Mutta otamme tämän keskustelunavauksen positiivisena vastaan ja toivomme, että sitten vastuullisesti suhtaudutaan tuleviin esityksiin.

Ja vielä mitä tulee tähän työmarkkinajärjestöjen...

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toisaalta minä kyllä vähän antaisin edustaja Lindtmania enemmän armoa Pekkariselle konsulttina, nimittäin toisaalta tämä hallitushan juuri nyt toteuttaa niitä asioita, joita Pekkarinen viime hallituskaudella vaati edelliseltä hallitukselta. Siinä mielessä hänen neuvonsa kyllä on vakavasti otettu, ja minä kiitän niistä. Nythän nimittäin nimenomaan hyväosaiset osallistuvat lamatalkoisiin, pääomaveroa on nostettu, solidaarisuusvero tulee, miljoonaperinnöt verolle jnp. Samoin t&k-vähennys toteutuu, ja myös esimerkiksi windfall-veroa viedään eteenpäin. Siinä mielessä kyllä nämä Pekkarisen konsulttineuvot on otettu vakavasti, on otettu tosissaan, toisin kuin edellisen hallituksen aikana.

Mutta, puhemies, yksi asia: Kun me nyt käymme tässä vakavaa talouspoliittista keskustelua, minä edellytän myös, että oppositiolla on selkeä vaihtoehto. Edustaja Pekkarinen sanoi äsken, että tässä tilanteessa ei senttiäkään lisää velkaa. Tämä on olennainen kysymys, tämä velan määrä. Ja samaan aikaan puheenjohtaja Sipilä on puhunut, että kaksi miljardia lisää velkaa. Sentin ja kahden miljardin välinen haarukka on aika iso, edustaja.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Pekkarinen otti esille velanoton. Kuuntelimme tänään ulkoasiainvaliokunnassa Maailmanpankin varapääjohtajaa, joka totesi, että sellaisessa ahtaassa tilanteessa, jossa nyt Euroopassa ollaan, on jopa järkevää ottaa jonkun verran velkaa lisää. (Mauri Pekkarinen: Minä olen samaa mieltä!) Mutta, mutta — sitä velkaa pitää ottaa vain järkeviin infrastruktuuri-investointeihin, joilla lisätään työllisyyttä, mutta ei missään tapauksessa kulutukseen. (Mauri Pekkarinen: Absolut!) Edustaja Pekkarinen suurin piirtein tämänkaltaisen reseptin sanoi tuossa puheenvuorossaan, siksi haluan ottaa sen esille, koska se on järkevä resepti tässä tilanteessa.

Sitten täällä heitettiin aivan järjetön ehdotus ympäristöministeriön lakkauttamisesta. Sehän ei voi tulla missään tapauksessa kysymykseen. Me suurella vaivalla saimme sen aikaan tässä salissa ja tässä talossa. Ympäristöministeriötä pitää vahvistaa eikä lakkauttaa.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Valitettavasti edustaja Soini on poissa. Hän antoi hieman väärän kuvan siitä, missä mennään telakkaneuvotteluissa. Tietysti on niin, että kansainvälinen merenkulku on aika erikoisessa tilanteessa, jossa jokainen valtio kilpailee valtiorahoitteisesti siitä, kuinka paljon osataan, rohjetaan antaa rahaa sekä varustamoille että telakoille samanaikaisesti. Suomi on taatusti tässä puhdasoppisimmasta päästä. Mitä kauemmaksi mennään — ja kovin kauas ei tarvitse mennä — keinot tulevat jo hyvin kyseenalaisiksi. Mutta tällä hetkellä on tiedossa, että hallitus erittäin tiukasti neuvottelee siitä, että STX:n telakka saa tämän suurtilauksen. Minusta on tärkeää, että pidetään veronmaksajien rahoista tiukka huoli eikä mennä sokeasti sellaiseen malliin, joka veisi Suomea hyvin kaidalle tielle. Sen vuoksi pitää tukea nyt hallitusta, sitä, että hallitus kykenee tässä asiassa puolustamaan sekä suomalaista työllisyyttä että suomalaista laivanrakennusosaamista.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ranskassa käytiin samankaltaista keskustelua muutama viikko sitten: millä parantaa tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Ranskan hallitus teki nopeasti päätöksen, kevensi sivukuluja muutamalla prosentilla ja rahasti sen kulutusveroa, arvonlisäveroa korottamalla, eli julkinen velka ei lisääntynyt. Tässä yksi konkreettinen toimi, ja keskustahan on ehdottanut, että arvonlisäveroa voitaisiin korottaa, kunhan sille rahalle tulee mielekästä käyttöä.

Kun kysyttiin konkreettisia asioita, niin ainakin itse, kun yrittäjien kanssa olen keskustellut, esiin on noussut, että enää vakuudeksi ei käy yrityskiinnitys. Yrityksiltä edellytetään entistä enemmän omaa nimeä. Finnveran lainat ovat kohtuuttoman korkeita, jos eivät ole vakuudet kunnossa. Jos halutaan puolustaa suomalaista yrittäjää, valtion on jollakin tavalla mentävä vastaan ja mahdollistettava se, että yritys voi elää ja yritys voi työllistää. Näillä toimilla, jotka tällä hetkellä ovat valikoinnissa, tulee tuho. Monet yritykset joutuvat lopettamaan. (Puhemies koputtaa) Eli yritysten rahoitus on turvattava.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustalta tuli viime viikonloppunakin useita kasvua parantavia esityksiä, esimerkiksi Infra Oy:n perustaminen, jolla saataisiin tiehankkeita käyntiin, ja kansainväliseltä kannalta katsottunakin erittäin tärkeä työurien pidentäminen, johon tämä hallitus ei ole uskaltanut lähteä. Meiltä on tullut esityksiä siitä, miten saamme yritykset maksamaan verot jatkossa Suomeen. Meiltä on tullut esityksiä siitä, miten parannamme vientitasetta satsaamalla kivihiilen sijasta uusiutuvaan energiaan ja muuttamalla verotusta niin, että se suomalainen energia on aina kannattavampaa. Olemme esittäneet, miten julkista hallintoa voidaan keventää, ja olemme tuoneet kotikunta—maakunta-mallin punnittavaksi. Näihin vaihtoehtoihin ei ole tartuttu. Aiomme vielä tuoda vaihtoehdon (Puhemies koputtaa) myös kilpailukyvyn parantamiseksi. Toivottavasti sitten… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tänään tässä salissa näyttää rönsyilevän. Kysymyksessä on ensi vuoden talousarvion täydentäminen, joten minäkin rohkenen puuttua erääseen pieneen asiaan.

Hallitusohjelmassa puhutaan eläinsuojeluvirkamiehen viran perustamisesta. Sinänsä tärkeä asia, mutta missä viipyy maaliskuussa tekemäni ja ryhmän allekirjoittama talousarvioaloite vammaisvaltuutetun viran perustamisesta? En ole nähnyt riviäkään tässä budjettikirjassa tästä asiasta. Vammaisia on Suomessa — jos ette tiedä, niin kerron — 10 prosenttia meidän väestöstä, 500 000 ja hivenen päälle. On kuulovammaista, näkövammaista, kehitysvammaista, keuhkovammaista ja invalidia. Eikö hallitus yhtään ajattele, kun tekee budjettia, tätä kansanosaa, joka jää niin monesta paitsi?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Salolainen, te puhutte velanotosta, lisävelan otosta. Eikö Euroopassa tällä hetkellä ole huono tilanne ja huono hyvä esimerkki siitä, mitä velanotto siellä on aiheuttanut? Eurooppa elää matalien korkojen aiheuttamassa ylituotantolamassa tällä hetkellä. Siellä on juuri se kotimainen kysyntä, jota me täällä peräänkuulutamme, että niin ei voi jatkua. Siellä velalla elvytetään kotimaisella tai eurooppalaisella kysynnällä. Se ei ole pitkä tie.

Mitä näihin vaihtoehtoesityksiin tulee, perussuomalaiset ovat sen kyllä varjobudjetissaan ihan tarkkaan esittäneet. Edustaja Orpo, te sanotte — tai hän on lähtenyt salista — että maailma on muuttunut hallitusohjelman kirjoittamisesta. Niin on. Siihen tulee nimenomaan reagoida. Minäkin haluan sitä vihreää kasvua, minä haluan sitä biotaloutta, jota myös Euroopassa haetaan.

Vielä sitten, edustaja Salolainen, miten ympäristöministeriö on nyt erityisesti näyttänyt kyntensä tapaus Talvivaaran kohdalla tai siinä, että meillä maatalousluvitukseen käytetään paljon enemmän resursseja? Siellä varmasti maataloudelle suorastaan asetetaan esteitä tai hidasteita, tämän elinkeinoelämän kehittämiselle, mutta sitten (Puhemies koputtaa) kaivosteollisuudessa pääsee käymään tämmöisiä vahinkoja.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriöhän kärsii suuresta resurssipulasta. Jos katsomme, mitä on tapahtunut nyt meillä kaivoksilla, suomalaisilla kaivoksilla, niin eihän näillä ely-keskuksilla ole riittävää henkilöresurssia analysoida sitä, mitä siellä tapahtuu. Kun muistetaan, mitä tässä hallinnon uudistuksessa tapahtui, niin nimenomaan ympäristösektorilta vietiin enemmän virkoja suhteellisesti kuin miltään muulta alueelta. (Antti Lindtman: Aivan!) Nyt me näemme tuloksen: maakunnassa tapahtuu hirveitä ympäristörikoksia, eikä ole riittävästi väkeä niitä tutkimaan, ja lisää kaivoksia tulee. Onhan se päivänselvää, että tälle sektorille on satsattava nyt lisää.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raimo Sailas ja nykyisin EK:n Jyri Häkämies ovat sanoneet saman asian, minkä edustajakollega Yrttiaho ja minä sanoimme jo puolitoista vuotta sitten. Valitettavasti se ennustus osui kohdalleen, mutta ennustimme kyllä hyvillä, tiukoilla perusteluilla, elikkä hallitusohjelmalta taloudellinen perusta on mennyt pois.

Tänään ministeri Urpilainen on laittanut tiedotteen, jossa hän kertoo, että on tyytyväinen Kreikka-ratkaisuun, ja edelleen, että "Suomi luopuu osasta korkotuloja Kreikan lainoista. Muuten päätöksellä ei ole Suomelle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia".

Kuinka se voi olla mahdollista, että mitä syvemmälle me sotkemme Suomen yhteisiin eurovastuihin, aina vakuutetaan, että se ei vaikuta mitään Suomen valtiontalouteen? Me olemme kuitenkin jo Euroopan vakausmekanismista maksaneet 1,5 miljardia euroa, ja budjettikirjassa, talousarvioesityksessä, lukee, että 11 miljardia maksetaan vaadittaessa. Tulemme näkemään, että ensi vuoden alun kehysratkaisussa tulevat kovat leikkaukset ja veronkorotukset eteen.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen oli oikeassa siinä, että ne tavoitteet, jotka hallitusohjelmaa laatiessa asetettiin, ovat vaarantumassa muun muassa sen osalta, että pyritään painamaan työttömyys 5 prosenttiin. Kyllä hallitus aivan suunnitelman ja ohjelmansa mukaisesti kehysriihessä ja puolivälitarkastelussa on ihan oikeasti kovan paikan edessä: millä tavalla sopeutetaan, kiristetäänkö veroja, millä on negatiivisia vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen, tehdäänkö säästöjä ja leikkauksia, joilla on negatiivisia vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen, annetaanko lisää yritystukia, jotka johtavat velkaantumisen lisääntymiseen jne?

Taustalla on se, että hallituksen toisaalta pitää pitää kiinni tästä pitkän linjan ohjelmastaan ja velkaantumisen taittamisesta, ja sillä on merkitystä esimerkiksi luottoluokituksen säilymisen osalta. Kun edustaja Salolainen kertoi viestin IMF:n pääjohtajalta — sen, että Eurooppaa katsotaan jo vähän elvyttämisen näkövinkkelistä — niin toivottavasti reittaajatkin sen toteavat, koska kyllä ihan oikeasti nyt pitää ehkä tästä velan taittumistavoitteesta tinkiä ja satsata talouden elvyttämiseen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on annettu kuvaa, että sen jälkeen, kun hallitusohjelma tehtiin, on sitten vain olla möllötetty eikä ole millään tavoin reagoitu tilanteen muuttumiseen. Haluan nyt muistuttaa mieliin, että edellisessä kehysriihessä hallitus päätti 2,5 miljardin euron uusista valtiontalouden tasapainottamistoimista juuri sen vuoksi, jotta tämä tavoite, joka meillä on ollut ja on velkaantumisen asteen kääntämisestä laskuun, voisi edelleen olla realistinen tavoite.

Nyt tällä hetkellä valmistaudutaan kevään puoliväliriiheen — joka siis on helmikuussa, ei touko—kesäkuussa — ja sieltä odotetaan uusia toimenpiteitä. Ne eivät tule olemaan helppoja, ja jos katsoo keskustan varjobudjettia, kun on vaadittu tekoja tässä ja nyt, niin ei siinäkään kyllä mitään erityisiä tekoja ollut. Voidaanko, edustaja Pekkarinen, sopia näin, että kun hallitus tulee näillä uusilla tasapainottamistoimilla, niin kun te vastustatte niitä säästöjä ja veronkorotuksia, niin te aina esitätte saman verran sitten tilalle jostain muualta?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, edustaja Salolainen, se on kyllä juuri niin kuin te sanoitte, ja tämä samalla vastauksena edustaja Viitaselle. Silloin kun sekä julkinen talous että kansantalous ovat alijäämäisiä, niin yksityisen kulutuskysynnän lisääminen ei oikein toimi. Nimenomaan investointikysyntää pitää saada vauhditettua tässä tilanteessa, ja sellainen velka, joka otetaan nimenomaan sellaisiin tarpeisiin, ei syömävelka, kyllä tulevaisuudessa poimii sitä kasvavaa kansantuloa, jota me välttämättä tarvitsemmekin.

Eli jos me ryhdymme kaikkiin niihin toimiin, joita en käy tässä toistamiseen kertaamaan ja joita täällä edustaja Orpo sanoo hallituksen valmistelleen — se on puolitoista vuotta meille kertonut, että on valmistellut, ja oikeastaan yhtään siihen liittyvää esitystä ei ole tänne vielä toistaiseksi tullut — sen jälkeen todellakin, ihan niin kuin edustaja Salolainen sanoi, Suomella on mahdollisuus ottaa velkaa, jos se velka käytetään ei syömävelaksi, vaan nimenomaan sellaisiin tulevaisuusinvestointeihin, sellaisiin välttämättömyysinvestointeihin, joihinka joka tapauksessa pitää rahaa ennen pitkää käyttää. (Puhemies koputtaa) Näin toimien uskon, että Suomi voi nousta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että nyt pitää siirtyä retoriikasta sisältökeskusteluun, ja nythän ovat tulossa ensimmäisen aallon kasvutoimenpiteet ja todennäköisesti vielä toisen aallon sitten helmikuussa. Nyt on ollut vain se ristiriita, että näyttää siltä, että me olemme antaneet ohjeet, mitenkä kasvutoimenpiteitä tehdään, mutta virkamiespuolella tuntuu olevan vähän vaikeuksia nähdä, että tehdään todellisia kasvutoimenpiteitä. Liittyen esimerkiksi t&k-verovähennyspuoleen on aika hassu tilanne, ja sanotaan, että se ei voi koskea alihankintaa tai yritysten yhdessä tehtävää työtä, koska yrityselämähän toimii sillä lailla. Tai sitten on niin, että täytyy ostaa yrityksestä vähintään 20 prosenttia, että saa pääomasijoituksen vähennyksen ja liittyy vain pääomatuloihin. Nyt nämä täytyy muuttaa. Mutta käydään läpi nämä, kun ne tulevat paranneltuna versiona, ja mietitään sitten, ovatko ne riittäviä, ja toivottavasti me löydämme vielä tehokkaampia keinoja heti helmikuussa.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme talousarvioesityksen täydentämistä. Opposition taholta edustaja Tuupainen ehdotti vähän aikaa sitten virkojen perustamista. Minulle on hieman hämärää, miten talous siitä nousisi.

Tarvitaan tosiasioiden tunnustamista, ja yksi keino olisi sisäinen devalvaatio. Siihen ei kyllä rohkeutta riitä opposition puolelta, en tiedä, riittääkö hallituksenkaan puolelta. Opposition puolelta tämä rohkeuden puute näkyy varjobudjeteissa.

Edustaja Salolainen otti ympäristöasiat esille. Se oli hyvä näkökulma. Viikonloppuna luin artikkelia Etelä-Koreasta, joka oli vielä toisen maailmansodan jälkeen täysin kehitysmaa. Tällä hetkellä se on maa, jolla on visio, näkemys siitä, mihin suuntaan se menee, ja yksi keino ja näkemys heillä on nimenomaan siinä, että he satsaavat vihreään teknologiaan ja näkevät pitkän kaaren vuosikymmenien päähän. Öljyllä, fossiilisilla polttoaineilla ja siihen perustuvalla teknologialla ei tulevaisuutta rakenneta myöskään Suomessa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hieno asia, että täällä puhutaan tulevaisuusinvestoinneista, ja näin pitää tehdäkin. Jos otetaan esimerkkinä Latvian tilanne, joka kävi aika lailla matalalla, millä tavalla he ovat selviytyneet? He ovat selviytyneet sillä, että julkisia virkoja vähennettiin, julkisia palkkakuluja vähennettiin, yksityisellä sektorilla myöskin palkat laskivat, ja se, mistä he pitivät huolta, oli tutkimus ja koulutus, ja nyt tämä maa nousee ylös. Tässä onkin kysymys siitä edustaja Pekkarisen peräämästä rohkeudesta. Löytyykö Suomelta rohkeutta lähteä kohti tulevaisuutta ja hieman tinkiä siitä, mitä meillä tällä hetkellä on?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen telakoiden rahoitus on tosiaan saatava kuntoon, ja on hyvä kuulla, että te olette nyt kehittämässä muidenkin kuin Kreikan telakoiden tukea. T&k-tukea on myös kehuttu täällä, ja hyvä niin, mutta se on vain vuoden myöhässä. Se ei teille kelvannut silloin, kun me sitä teille esitimme. Nyt me olemme joka tapauksessa siinä tilanteessa, että Suomen kolmen A:n luottoluokituksen pelätään tippuvan, joten sille on tehtävä jotain. Valtion laina nousee vain sen takia, että se annetaan saman tien pois. Ymmärrän sen, että valtion lainaa otetaan, jos se käytetään järkeviin investointeihin ja siihen, että saadaan talous nousemaan. Nyt minä kysyn: koska Suomen työntekijöiden, yritysten ja meidän kaipaamamme kasvupaketti on tulossa, millä tämä asia saadaan kuntoon?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lisävelan ottaminen tosiaan arveluttaa etenkin, kun sitä ei kohdenneta riittävästi pk-sektorille. Aivan kuten aiemmin jo edustaja Turunen mainitsi, suurin osa meidän työpaikoistamme tulee tälle pk-sektorille, ja siellä on myös se suurin kasvupotentiaali odottamassa. Esimerkkinä mainitsen vaikkapa turkisteollisuuden, josta on mahdollisuus saada suurta kasvua Aasian markkinoilta ja työpaikkoja meidän maaseudullemme. Sitten tosiaan tämä Turun telakkatilanne kyllä ihmetyttää, että sinne ei minkäännäköisiä takauksia tunnu löytyvän mutta sitten taas Kreikalle tulee jos jonkinmoisia helpotuksia. Jotenkin on alkanut tuntua tai on tuntunut jo pidemmänkin aikaa siltä, että hallitus on enemmän kiinnostunut kreikkalaisten työpaikoista kuin meidän omista työpaikoista.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hieman konkretiaa. On asioita, joihin voimme ihan itse vaikuttaa. Olen monta kertaa sanonut täällä, että ei tehdä itse semmoisia päätöksiä ja linjauksia, joilla viedään Suomesta työpaikkoja. Yksi keino siihen on suomalaisen työn puolustaminen valtion omistajaohjauksen kautta. On valittava se, millä ehdoilla omistajuutta ja valtaa käytetään valtion omistamissa yrityksissä. Myynti ulkomaiseen omistukseen ja työpaikkojen ulkoistaminen ulkomaiselle työvoimalle ei ole järkevää työvoima- eikä talouspolitiikkaa. Kyllä hallituksen pitää käydä arvokeskustelu siitä, miten omistajaohjauspolitiikkaa käytetään.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Pekkariselle veitsenterävästä analyysista.

Työmarkkinoilla todella tarvitaan nyt kilpailukykytilanteeseen heräämistä ja myös konsensusta tarvitaan. En tuo terveisiä Latviasta, mutta ihan Pirkanmaan Yrittäjiltä, johon kuulun, ja siellä todella on suuri huoli pk-yritysten jatkajista. Monet näistä yrittäjistä eläköityvät nyt ja eivät jatka yritystä, koska kustannukset ovat nousseet, ja nuoret eivät jatka näitä vanhempiensa yrityksiä. Myöskään monet yritykset eivät halua kasvaa, koska tulee niin paljon ongelmia näillä kuluilla.

Mitä velan ottamiseen tulee, niin se ei tietenkään ole järkevää ylipäänsä, mutta kyllä tiehankkeissa, joista nyt on monta viikkoa täällä väännetty, olisi tärkeää, että investointeja tehtäisiin. Tässä tilanteessa tieinfran rakentaminen olisi hyvä elvytystoimi, ja myös lainarahalla tai jollakin Infra Oy -tyyppisellä ratkaisulla. Kun vielä saisimme biotalouden käyntiin, niin se nimenomaan estäisi energiatuontia ulkomailta ja saataisiin kauppataseen vajetta vähennettyä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommentoin edustaja Jaskarin täällä sanomaa, vaikka hän ei valitettavasti ole enää paikalla. Jaskari käytti hyvän puheenvuoron, missä hän totesi tilanteen, että hallituspuolella on tehty poliittisia linjauksia, mutta eipä se valmistelu olekaan sitten edennyt halutulla tavalla.

Hyvät hallituspuolueitten edustajat! Hallituksessa istuvien ministerien tehtävä on johtaa ja ohjata valmistelua haluttuun suuntaan. Eivät asiat tapahdu itsestään, mutta vastuulliset ministerit on sitä varten valittu, että omalla hallinnonalallaan he pitävät huolen, että valmistelu etenee. Ette te voi mennä virheellistä valmistelua tekevien virkamiesten selän taakse piiloon, kuten olette jo puolitoista vuotta tehneet. Kyllä ministerit ovat vastuussa valmistelun etenemisestä, ja myös yrittäjyyttä ja kasvua tukevien konkreettisten esitysten saaminen eduskuntaan on ministerien vastuulla.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiittää keskustan edustajien puheenvuoroja. Ne ovat olleet rakentavia. En ole kokenut millään tavalla, että ne olisivat olleet tuomitsevia, niin kuin joku edustaja tässä aikaisemmin mainitsi, vaan hyvin pitkälle olette olleet hallituksen linjalla myöskin teidän omissa puheenvuoroissanne.

Muutamia havaintoja vain. Edustaja Tiilikainen käytti aikaisemmassa puheenvuorossaan esimerkkiä siitä, että kun tämä hallitusohjelma rakennettiin, niin siitä puuttui pohja. Siitä vain sellainen huomautus, mistä me lähdimme liikkeelle. Keskusta oli ollut hallituksessa kahdeksan vuotta, ja velka oli päässyt kasvamaan kahdessa ja puolessa vuodessa liki 30 miljardia. Tämä oli se pohja, miltä me lähdimme liikkeelle ja rakentamaan tälle hallituskaudelle sitten ohjelmia.

Edustaja Rantakangas sanoi, että keskustalla on selkeä linja. Tekin kerroitte, mitä te haluatte — oikeastaan ihan samoja asioita kuin tämä hallitus tavoittelee, kasvua, työllisyyskasvua ja talouskasvua, lisää työpaikkoja Suomeen — mutta ei teilläkään ole niin valmista, tekin olette sorvaamassa jonkunlaista selviytymisohjelmaa, joten kyllä tämä valmistelutyö vie aina oman aikansa.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun keskusta ihan oikeutetusti kysyy hallitukselta toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi, niin sopiiko niin, että kysytään hieman myös keskustan ohjelmasta? Te olette esittäneet nyt eläkeiän alarajan nostamista 63:sta 65 vuoteen, lähinnä nyt siis palkansaajien osalta. Kysyn, sisältyykö keskustan omaan ehdotukseen myös luopumistuen ikärajan nosto nykyisestä 60 vuodesta 63:een tai jopa 65 vuoteen. Luopumistuki on käytännössä sama kuin oikeus eläkkeeseen, eikä se edellytä maatilan myyntiä lähisukulaiselle. Onko keskustan rohkea esitys rajattu koskemaan tässä tapauksessa vain palkansaajia vai myös maatalousyrittäjiä?

Sitten edustaja Eerolalle. STX-puheet ja laivanrakennuksen tukipuheet kannattaa nyt mitoittaa kumminkin siihen tosiasiaan, että meillä on Euroopassa kilpailulainsäädäntö, meillä on myös säännökset sille, millä tavalla valtio voi tukea yksityistä elinkeinonharjoittajaa ja tässä tapauksessa vaikka laivanrakentajaa.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Tiilikaiselle oppitunnista siitä, millä tavalla ministeriötä johdetaan. Totta kai hän entisenä ministerinä on pätevä siihen neuvoja antamaankin.

Monessa, monessa puheenvuorossa ihan oikein on peräänkuulutettu talouskasvua, työllisyyttä — hyvä niin. Omasta mielestäni niitä uusia työpaikkoja tarvitaan, aitoon kysyntään perustuvia uusia työpaikkoja uusille toimialoille, ja niitähän on syntymässä runsain mitoin, useita tuhansia, muun muassa kaivosalalle. Tätä taustaa vasten onkin aivan käsittämätöntä puhetta se, että ympäristöministeriötä joissain puheenvuoroissa, tai ainakin yhdessä, oltaisiin ajamassa alas. Talousvaliokunnassa tänään kuultavina olivat ympäristö-, kaivosalan toimijat, virkamiehet, ja kyllä nähdään ihan yhtenäisesti se, että sitä laadukasta virkamiestyötä tarvitaan paljon, paljon enemmän, kuin sitä tähän asti on ollut, jotta omalta osaltaan mahdollistetaan talouskasvu vaikka nyt sillä kaivosalalla.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä mainittiin, että luopumistuki on eläkettä. Luopumistuki ei ole eläkettä, vaan se on sopimus siitä, että luovutetaan seuraavalle sukupolvelle ja nuoremmille tila. Sopimuksella se varmistetaan, investoinnit, sen jatkuvuus, sen kasvu, juuri sitä, mitä hallitus itse haluaa, juuri sitä, mitä hallituskin itse haluaa, jota myös keskusta haluaa, ja se halutaan näin varmistaa, hyvä niin.

Toinen asia, minkä, arvoisa puhemies, haluan ottaa esille, on se, että täällä kaipailtiin uusia virkoja. Minusta nykyisen hallituksen ja nykyisen ministeriöjaon yksi keskeisimpiä uudistamisia on se, että se toimii yhdensuuntaisesti. Nyt tällä hetkellä monissa yrityselämää, elinkeinoelämää koskevissa asioissa tapahtuu niin, että toiset ministeriöt ja tahot edistävät ja toiset estävät. Tästä meidän on päästävä eroon. Kaikkien on johdonmukaisesti edistettävä investointeja, yritystoimintaa ja työpaikkojen syntymistä, eikä niin, että jotkut tahot niitä estävät ja kampittavat.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä hieman olen pettynyt keskustan esityksiin siinä suhteessa, että halutaan palkansaajien eläkeikää väkisin nostaa pakolla. Heti, kun tulee lumiaika, Rukan lumet palaavat mieleen. Ei voi mitään. Sitten ei kuitenkaan olla valmiita maatalouspuolella vastaaviin ratkaisuihin. Se ei ole minusta oikein reilua, mutta ehkä tämä on sitten teidän ideologinen valintanne.

Puhemies! Alun perin pyysin vastauspuheenvuoroa siinä vaiheessa, kun puhuttiin ympäristöasioista, ympäristöministeriön lakkauttamisesta. Olen hyvin häkeltynyt siitä, että perussuomalaiset haluavat lakkauttaa ympäristöministeriön. Sitä samaahan muun muassa keskustan riveistä viime kaudella esitettiin, eli koko oppositio on suurin piirtein ympäristöministeriötä lakkauttamassa. Se on täysin vastuuton esitys näinä päivinä.

Me olemme Talvivaarasta nähneet, että todellakin me tarvitsemme vahvaa, osaavaa, resursoitua ympäristöhallintoa. Me tarvitsemme kaivosteollisuutta, me tarvitsemme sen tuomia työpaikkoja. Mutta yhtälö on mahdoton, ellei tällä ole ympäristön kokoisia raameja. Siksi olisin toivonut, että tämän tyyppisiä esityksiä ei olisi tullut oppositiolta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun aikana on nyt tuohon listaan tullut niin paljon asioita, mutta kommentoin nyt näitä viimeisiä, niin pysyy tämä ajankohtaisuus.

Edustaja Viitanen ja edustaja Salolainen, minä esitin sitä ympäristöministeriön sulauttamista uuteen ministeriöön, luonnonvaraministeriöön. Nämä Talvivaara-ongelmat ovat nimenomaan tulleet siitä, että meillä on vähintään kaksi ministeriötä, monta eri viranomaistahoa, jotka ovat pyrkineet hoitamaan. Ne eivät kommunikoi keskenään. Nämä ongelmat ovat muodostuneet siitä. Jos meillä olisi ministeriö, luonnonvaraministeriö, jonka osana toimii ympäristöministeriö, nämä olisi keskitetty, silloin tämä luvitus, kaikki tarkastukset, kaikki muut toimisivat paljon hallitummin kuin nyt niitten viranomaisten välillä, joitten yhteistyö ei pelaa.

Edustaja Kari, Suomi tukee Kreikan telakkateollisuutta Kreikka-paketeilla, mitä me täältä annamme. On otettava huomioon myös, että Kreikan varustamoteollisuus ei maksa Kreikkaan veroja ollenkaan. Nämä ovat semmoisia asioita, jotka täytyy ottaa huomioon.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tehdään nyt selväksi, että tässä Kreikka-ohjelmassa ei mene sentin senttiäkään yhdellekään kreikkalaiselle telakalle.

Ihmettelen suuresti, että tämmöisiä puheita viljellään samaan aikaan, kun Turussa neuvottelut tilauksesta ovat herkässä vaiheessa. Turussa on sellaista osaamista, jota tarvitaan juuri sellaisten laivojen tekemiseen. Pahimmillaan nämä tällaiset puheet antavat aivan väärän kuvan suomalaisen telakkateollisuuden kilpailukyvystä ja pahimmillaan saattavat koitua suomalaisen työn tappioksi. Paras esimerkki on siitä vielä, että Soini sanoi ja sitten lähtee, ei jää perustelemaan.

Mutta, arvoisa puhemies, vielä tähän keskustan linjaan. Siis täällä kyllä nätisti puhutaan siitä, että otetaan velkaa investointeihin. Mutta kun kuuntelin tarkalla korvalla budjetin lähetekeskustelua, kaikki säästöt te yksitellen tyrmäsitte. Te haluatte ottaa lisää velkaa kulutukseen, ja sillä tätä maata ei pelasteta. (Kaj Turusen välihuuto) — Keskustasta puhun. — Kysynkin, oletteko valmiit perumaan nämä kaikki puheenne, jotka käytitte budjetin lähetekeskustelussa, vai onko teidän linjanne lisää velkaa?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Lindtman, edustajat Pauli Kiuru ja Zyskowiczkin myös sanoivat ja sitten lähtivät. Minä ihmettelen heidän sanojaan siitä, mitä hallitus on tehnyt. Mitä te olette todella veroratkaisullanne tehneet tällä hetkellä niin, että Suomeen tuodaan kivihiiltä? Minusta se on käsittämätön vihreä ratkaisu.

Eilen kuultiin uutisista, että meillä jopa on mahdollista myydä niin sanottua vihreää sähköä, joka on tuotettu kivihiilellä. Sitä minä olen odottanut, että tässä tämä hallitus tekisi ratkaisuja biotalouden suuntaan niin, että päästäisiin puhumaan entistä vahvemmin kotimaisen energian käytöstä, joka luo sinne aluetalouteen uusia tuloja, uusia työpaikkoja ja sitä kautta vahvistaa kansantaloutta.

Todellakin vielä korostan sitä, että täällä ei ole puhuttu ympäristöministeriön lakkauttamisesta, vaan toiminnan tehostamisesta, siitä, että ministeriöt keskustelevat keskenään ja tällaisia ongelmia ei pääse syntymään, oli kysymys sulauttamisesta tai yhdistämisestä, ainakin toiminnan kehittämisestä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tämä keskustelun avaus kertoi, keskusta on erittäin huolissaan siitä, että hallitus nyt aikoo vain miettiä siihen puolivälitarkasteluun asti, mille tässä aletaan. Me olemme tehneet esityksiä. Toivomme, että näitä esityksiä pohdittaisiin vakavasti, sillä nämä pienet hyvät asiat, mitä hallitus on meille tuomassa, mistä on jo kuultu, tuotekehitysvähennys sekä pääomasijoituskannustin, eivät käytännössä palvele juuri sitä porukkaa pk-yrittäjistä, jotka ovat sitä kuuluisaa yhteiskuntavastuuta kantaneet ja jotka ovat viime aikoinakin työllistäneet, kun suurteollisuus sen sijaan on potkinut väkeä pellolle.

Me keskustassa haluamme, että työurille ihan oikeasti tehdään jotakin niin, että saamme sillä kansainvälistä uskottavuutta aikaan. Työuria pitää jatkaa alusta ja keskeltä ja uskaltaa puhua myös siitä, että kun elinikä nousee, myös sieltä lopusta pitää työuria pystyä pidentämään. Me uskallamme puhua siitä, että julkista hallintoa täytyy pienentää. Meillä on vaihtoehtomalli, joka tuo selkeitä säästöjä, siitä on alueellista näyttöä. Meillä on ratkaisuja siihen, miten vientitasetta parannetaan uusiutuvan energian ja ruuantuotannon tehostamisen avulla. Onhan se aivan hullua, että näitäkin tuotteita niin paljon ulkoa tuodaan, siis ruokaa ja energiaa. Meillä on avaimet siihen, miten kasvua elvytetään esimerkiksi Infra Oy:n avulla, ja olemme valmiita tuomaan teille selkeitä esityksiä kilpailukykyä koskien, jos hallitus ei kerran niitä pysty linjaamaan. Meidän täytyy pystyä täällä puhumaan siitä, miten saamme työvoima-, energia-, verotus-, pääomakustannuksia yrityksissä alaspäin, ja tämä muuten koskee kaikkia yrityksiä, niin maatalousyrityksiä kuin muitakin. Me emme ajattele, että ne ovat eri luokassa kuin toiset.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, eduskunnan tulisi olla keskeinen poliittisen keskustelun foorumi, mihin hallitus tuo esitykset, on valmis niitä puolustamaan, ja missä myös oppositio voi esittää omia näkemyksiään. Oppositio täällä voi esittää näkemyksiään, mutta olen luvalla sanoen pettynyt siihen, että valtiovarainministeri, joka toi merkittävän talousarvion täydennysesityksen, jonka vastuulla se esityksen laatiminen on, ei ollut esittelemässä puhetta eduskunnassa. Toivoimme ja uskoimme, että hallitus olisi tarttunut kuntavaalien jälkeen toimeen, koska se täällä moneen kertaan mainittu kriisitietoisuus monien ministerien puheissa on sentään jo kuulunut, ja hyvä, että edes puheissa. Esimerkiksi valtiovarainministeri Urpilainen puhui, että talousnäkymät ovat synkät, tarvitaan toimenpiteitä työllisyyden ja kasvun eteen. Ministeri Vapaavuori viikonloppuna on todennut, että kilpailukykyä parantavia toimia tarvitaan. Me odotimme, että hallitus toisi vielä esityksiä. Koska täällä on budjetin käsittely kesken, eduskunnan on mahdollista tehdä nopeallakin tahdilla päätöksiä, jos hallitus vain tänne esityksiä tuo.

No, jouduimme pettymään. Hallituksella ei ollut mitään konkreettista. Sen sijaan ne asiat, mitä hallitus on aiemmin puhunut, tuntuvat vähän rapautuvan ja murenevan käsistä, esimerkiksi mainostetut kasvun kannusteet. Hallitus on moneen kertaan puhunut, että 300 miljoonaa käytetään yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Kun noita konkreettisia esityksiä on vain muutama ja niistä esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanosten verohuojennus näyttää jäävän torsoksi — en usko, että se tulee saamaan kovinkaan suurta suosiota yritysten keskuudessa, ehdot on tehty niin tiukoiksi — sama näyttää käyvän yksityistä sijoittamista kannustavalle esitykselle. Sijoittajaenkeleitten verohuojennus on sen kaltainen, että eivät siellä paljon enkelit lentele sen verotuksen ansiosta, kyllä ne ihan omista motiiveistaan käsin lentelevät, jos lentelevät. Ja hallitus vetää myös pois esityksiä.

Täällä on peräänkuulutettu keskustan ratkaisuja, keskustan esittämiä vaihtoehtoja. Jos te, hyvät edustajakollegat eri ryhmistä, olisitte kuunnelleet keskustan ryhmäpuhetta budjetin lähetekeskustelussa, totesin muun muassa seuraavat asiat.

Totesin, että 7 miljardin velkaantuminen vaatii lukuisia miljardiluokan uudistuksia, jos se halutaan oikaista. Ensimmäisenä puhuin työn vastaanoton helpottamisesta, sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisesta ja siitä, että työttömällä täytyy olla aina mahdollisuus työtä tekemällä parantaa omaa asemaansa ja toimeentuloaan. Työn vastaanoton helpottaminen on suuri rakenteellinen uudistus, mikä on toteutettava, jos mielimme, että Suomen talous nousee.

Työurista ja niitten pidentämisestä puhuin myös budjetin lähetekeskustelussa. Tuossa työurien pidentämisessä on iso työkalupakki. Se alkaa siitä, että opiskelijoille on tarjolla riittävästi opiskelupaikkoja, opinnot etenevät hyvin ja opintojen jälkeen mahdollisimman nopeasti nuoret pääsevät työelämän alkuun. Alkupäästä työuria on pidennettävä. Työurien pidentämiseen kuuluvat työhyvinvointia edistävät toimet, työssäjaksamista edistävät toimet, johtamisen kehittäminen työpaikoilla, kaikkinainen työelämän laatuun liittyvä toiminta, jolla parannetaan ihmisten työssäviihtyvyyttä ja motivaatiota. Motivoitunut työntekijä jaksaa, olkoon hän sitten yrittäjä, palkansaaja tai mitä tahansa, itsensä työllistäjä.

Mutta työkalupakissa täytyy olla myös mahdollisuus asteittain ja vähitellen nostaa eläkeiän alarajaa. Valtaosa suomalaisista tunnustaa sen tilanteen, että meidän työikäisten on ikään kuin asetettava se rima itsellemme vähän korkeammalle. Ei ketään voida sairaana tai työkyvyttömänä pakottaa töihin, mutta jos asetamme sen riman itsellemme korkeammalle ja ajattelemme, että siitä kasvavasta eliniänodotteesta edes pieni osa käytetään enemmän työntekoon ja työurien jatkamiseen loppupäästä, saamme taloutemme vakaalle pohjalle. Työurien pidentämisessä tarvitaan kaikki työkalut käyttöön, mitään ei tule rajata pois.

Arvoisa puhemies! Budjetin lähetekeskustelussa kolmas miljardiluokan kysymys, josta puhuin, oli uuden kasvun aikaansaaminen Suomeen. Tässä hallituksen eväät ovat aika kevyiksi osoittautuneet. Keskusta on esittänyt jo viime syksynä muutaman kymmenen toimenpiteen ohjelman. Hallituksen omat selvitysmiehet, joita selvitysmiehiä töihin se on asettanut, ovat niin ikään tuoneet kymmeniä konkreettisia toimenpiteitä. Nämä eivät ole edistyneet hallituksen esityksiksi asti.

Neljäs miljardiluokan asia, jonka mainitsin ryhmäpuheessani budjetin lähetekeskustelussa, oli se, että Suomessa tehtävästä työstä verot on maksettava Suomeen. Tähän tarraudun hetkeksi aikaa syvemmin kiinni. Valtiovarainministeri Urpilainen lupasi ennen kuntavaaleja, että eduskuntaan tulee esitys veroparatiisien suitsimiseksi. No, esitys tuli ajastaan, mutta tämän päivän eduskunnalle annettu täydentävä talousarvioesitys kertoo karulla tavalla sen, mistä keskusta varoitti jo aiemmin syksyllä. Tuo veroparatiisien kitkemisyritys jää niin torsoksi, että hallitus vetää siitä arvioimansa tulot kokonaan pois ensi vuoden budjetista. Ei tullut stoppia veroparatiisikikkailulle korkovähennysten muodossa ensi vuonna, ja kun vielä tuo hallituksen esitys jättää pahoja puutteita veroparatiisien suitsimiseen, voi vain kysyä, miksi näin. Jos tiivistää tämän täydentävän talousarvioesityksen annin, niin suomalaista yrittäjyyttä edistävät kasvutoimenpiteet on vesitetty ja romutettu tai ne puuttuvat ja veroparatiiseissa toimiville yrityksille ei ole saatu stoppia. Täydentävä talousarvioesitys on veroparatiisiyhtiöiden kasvupaketti eikä mitään muuta, (Pia Viitanen: Voi, voi, voi!) valitettavasti.

Viides miljardiluokan asia, josta puhuin lähetekeskustelussa, on Suomen vaihtotaseen oikaisu. Otan tässä kaksi toimenpidettä, niitä voidaan luetella lukuisia.

Ensimmäinen ja nopeasti vaikuttava on uusiutuvan energian nopea käyttöönotto. Mitä järkeä meidän on maksaa ulkomaille hiilestä, kaasusta, öljystä, jos samaan aikaan puolet metsiemme kasvusta jää vaille käyttöä ja sitä pystyisimme energianlähteenä hyödyntämään? Rahat, työpaikat, yrittäjien mahdollisuudet olisivat kotimaista aluetaloutta elvyttämässä, ja samalla vaihtotaseemme oikeaisi.

Uudistuvan energian käyttöönottoa on nopeasti lisättävä, mutta tässä biotaloudessa piilee paljon suurempi mahdollisuus kuin vain lähiajan energiaratkaisut. Se mahdollisuus piilee siinä, että uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen kehitettävä teknologia, kotimarkkinoiden luominen sille, avaa mahdollisuuksia vientiteollisuudelle, kasvuyrityksille.

Nämä asiat, joista olen puhunut, kytkeytyvät konkreettisella tavalla toisiinsa, kun kerron esimerkin.

Olin lauantaina vihkimässä biovoimalaitosta käyttöön. Se perustuu yliopistossa tehtyyn tutkimukseen ja innovaatioon, jonka tutkija oli rohjennut hypätä yrittäjäuralle ja perustaa yrityksen. Ei hän yksin päässyt eteenpäin, mutta löytyi tulevaisuuteen uskovia sijoittajia, kolmen kappaleen ryhmä, jotka olivat valmiita rahoittamaan yrityksen kehittämistä, löytyi kotikunta, joka halusi paikallista energiantuotantoa edistää, jotta pilottilaitos voitiin rakentaa, oikaista vaihtotasetta konkreettisesti siinä kaukolämmön tuotannossa, ja löytyi kasvunäkymä. Ei tämä yritys tähtää kotimaan markkinoille, vaan vientimarkkinoille, koska tämän kaltaista teknologiaa tarvitaan Suomen rajojen ulkopuolella.

Mielenkiintoinen kommentti tuli tähän yritykseen sijoittaneilta sijoittajilta. Eräs heistä kertoi tehneensä viimeisten viiden vuoden aikana useita kymmeniä sijoituksia kasvuyrityksiin ja kertoi käyneensä nuo sijoitukset läpi. Yksikään niistä ei olisi päässyt hallituksen kaavaileman verohuojennuksen piiriin. Tämä kertoo karulla tavalla hallituksen kasvupaketin toimivuudesta käytännössä.

Hyvä hallitus, johtakaa valmistelua älkääkä levitelkö käsiänne.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus antaa näitä kasvupakettiesityksiä, toisin kuin edellinen hallitus, joka oli antavinaan, mutta tuloksia ei tullut puheesta huolimatta. Tämä oli, puhemies, nyt vähän... Minä nyt sallin sen oppositiolle, että voi tietenkin vetää mutkia suoraksi, mutta kyllä nyt on niin, että kun historiallisesti tulee vihdoin tämä laki veroparatiisien suitsimiseksi ja korkovähennysoikeuden rajaamiseksi, mitä edellinen hallitus puheista huolimatta ei saanut aikaan, niin olisi ollut kohtuullista edes siitä pikkuisen kiittää hallitusta ja olla yhteisesti iloinen siitä, että pistämme veroparatiiseja kuriin, mutta vedettiin kyllä nyt aika pahasti se oppositiovaihde päälle, mutta se sallittakoon.

Te puhuitte, edustaja Tiilikainen, että teillä oli neljä miljardiluokan asiaa, mistä te puhuitte, (Kimmo Tiilikainen: Viisi!) huom. puhuitte, lähetekeskustelussa. Kun katsoi teidän omaa vaihtoehtobudjettianne, siinä oli viidesosapromillen ero velanotossa esimerkiksi hallituksen esitykseen nähden. Puhua voitte miljardiluokan asioista, mutta valitettavasti nämä teot, joita te esitätte, ovat paperilla sitten viidesosapromillen luokkaa kaikkinensa.

Puhemies! Emme saaneet vastausta ryhmäpuheenjohtajalta edustaja Lindtmanin kysymykseen siitä, miten te sitten näitten säästöjen kanssa teette: te olette vastustaneet kaikkia hallituksen menoleikkauksia. (Kimmo Tiilikainen: Ei pidä paikkaansa, edustaja!) Jos vastustatte, katatteko ne, vai mikä on linjanne? Kertokaa.

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä kasvuyrittäjyydestä: edellisen hallituksen ohjelmasta löytyi tämä niin sanottu enkelikannustin. Sitä ei ikinä tullut, ja nyt sitä tämän hallituksen ohjelmasta ei löytynyt, ja silti se saatiin aikaiseksi. Minun mielestäni tällainen näinkin merkittävän asian aikaansaaminen oikeuttaisi ja ansaitsisi kyllä tukea yli puoluerajojen, jotta me pääsisimme tässä isänmaalle tärkeässä kasvuyrittäjyydessä eteenpäin. Ehkä ihan tuollaisilla helpoilla heitoilla ei sitä ilmapiiriä rakenneta.

Meillä on täällä eduskunnassa vapaamuotoinen start-up-ryhmä, jossa on edustajia kaikista puolueista, ja siellä kaikki kahdeksan puoluetta yhdessä olemme miettineet ja pohtineet, ja toivoisin, että kun näistä asioista puhutaan, täällä salissa olisi se sama henki.

Mutta tämä varsinainen ehdotus, joka on ollut lausunnolla, ei ole se lopullinen, ja sitä ei missään nimessä kannata kansalaisille lähteä levittämään lopullisena totuutena, vaan katsotaan nyt, mitä sieltä ministeriöstä tulee, ja sitten sitä arvioidaan yhdessä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä start-up-ryhmässä, mistä edustaja Jungner kertoi täällä, edustaa keskustaa edustaja Lohi, ja Lohen kanssa kannattaisi tästä asiasta jutella, koska minun mielestäni tämäntyyppinen toiminta tehdä niitä toimia, millä me saamme yksityistä rahoitusta yritystoiminnan virkistämiseen, on aika olennainen juttu.

Täällä paljon puhuttiin, että yhteiskunnan täytyy tukea ja pistää rahaa erilaisiin toimintoihin. Mutta jos yhteiskunta tekee sellaisia toimia, että me saamme yksityisen rahan liikkeelle — meillä on yksityisissä talouksissa Suomessakin merkittävästi rahaa, ja niin on muuten Italiassakin, vaikka siellä on julkinen talous kuralla, mutta yksityisellä puolella on rahaa, ja se raha meidän täytyy saada liikkeelle — niin silloin ei tarvitse yhteiskunnallista rahaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Jungneria siitä rohkeudesta, että avoimesti toitte myös tiedotusvälineisiin esille sen, että nykyinen viritys tuosta enkelisijoittajien kannusteista ei toimi. Ja hyvä, että myös hallituspuolueet toteavat, että tämä asia ei ole menossa oikeille raiteille ja se on pakko valmistella uudelleen. Odotamme mielenkiinnolla ja toivomme, että siitä tulee esitys, joka oikeasti edistää yksityisen rahan saamista investointien tukemiseen, kuten edustaja Turunen aivan oikein täällä peräänkuulutti.

Sen sijaan, edustaja Viitanen, teille voin nyt sanoa harvinaisen lauseen: kiitän toki SDP:tä edes yrityksestä tässä veroparatiisien suitsimisessa, (Pia Viitanen: Ja teoista!) mutta kun se nyt vain sattuu olemaan niin, että täydentävä talousarvioesitys poistaa jopa sen 70 miljoonaa, minkä olitte kaavailleet, että ensi vuonna tulisi, (Pia Viitanen: Te tiedätte hyvin sen taustan!) niin totesin vain tämän hallituksen esityksessä olevan luvun.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä talouden isosta kuvasta: tuoreen ennusteensa mukaisesti OECD tuo esiin, että talous pysynee taantumassa ensi kevääseen asti, ja taisi olla niin, että Suomessakin taantuman virallinen määritelmä jäi 0,3 prosentin taakse viimeisen vuosineljänneksen kehityksen perusteella, eli kovin hyvin asiat eivät ole Suomessakaan.

OECD:n mukaan euroalueen kriisiä pitää yllä kolme negatiivista asiaa: ensinnäkin pankkien ja valtioitten maksukykyyn liittyvät ongelmat, valuuttaunionin hajoamisen mahdollisuus, mikä ei suinkaan ole olematon, ja kolmantena huoli valtioitten velkaantumisesta. Se nostaa lainakorkoja ja lisää edelleen huolta valtioitten maksukyvystä. On Suomenkin kannalta aika lailla huolestuttavaa, jos siitä hetkestä, kun talousarvioesitys annettiin eduskunnalle, arvioidun velanoton määrä on noussut jo 2 miljardilla eurolla. OECD:n pääekonomisti tuo esiin kyllä sellaisen uhan, mikä pitää ottaa Suomessakin tosissaan, elikkä sen, että euroalue voi olla vaarassa. Edelleen he muistuttavat, että koko maailmantalouden kehitys on viiden kriisivuoden jälkeen heikkenemässä uudelleen, eli missään vaiheessa ei ole päästy oikealla lailla jaloilleen, ja se näkyy muun muassa sillä tavalla, että Suomessa työttömyys ei ole laskenut sille tasolle, jolla se oli ennen vuosia 2008—2009, eli lähdetään uuteen syöksyyn paljon heikommasta tilanteesta. Meillä voi olla edessä Japanin tie, 10—15 vuoden hitaan tai olemattoman kasvun aika, ja jo sekin vaihtoehto tietää kyllä rajuja päätöksiä.

Muistutan vielä siitä, että ei hallitusohjelmalta ole nyt pudonnut pohja pois. Se putosi jo silloin pois, kun hallitusohjelma rakennettiin. Onneksi edustaja Yrttiaho ja minä toimme vasemmistolaisesta näkökulmasta esille sen, mikä siinä mättää.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tänään täällä on puhuttu paljon työurista, työelämän laadusta, ja muutaman sanasen haluan siihen asiaan kommentoida ja ehkä jotakin lisäarvoakin siihen keskusteluun tuoda.

Eli meillähän on voimassa oleva työurasopimus, joka tuossa pieni tovi sitten tehtiin, ja se sopimus — taitaa olla 6 vai 7 sivua — on työssäjaksamiseen liittyviä asioita täynnä, ja niitä toteutetaan koko ajan yrityksissä. En toki tiedä, millä intensiteetillä kaikkia niitä tehdään. Tavoitteena tietenkin on se, että ihmiset jaksavat siellä työpaikalla pidempään. Työpaikathan pitää saada kuntoon, sieltä ne suurimmat ongelmat johtuvat. Siitä huolimatta, että työpaikat eivät ole kunnossa, näyttää siltä, että tästä tavoitteesta sinne 2025:een ollaan tällä hetkellä hieman edellä. Tuossa kesän korvalla se eläköitymisikä oli 60,4 vuotta — en ole ihan sataprosenttisen varma, oliko se juuri kymmenyksilleen noin.

Mutta yhtä kaikki, tähän tilanteeseen sitten sopivat erittäin huonosti muun muassa työnantajapuolen esittämät ajatukset näitten kolmen koulutuspäivän torppaamisesta. Kyllä Elinkeinoelämän keskusliitossa pitäisi, eritoten siellä, ymmärtää se, mikä tärkeys on sillä, että ihmiset pystyvät ammattiaan harjoittamaan ja tekemään laadukasta jälkeä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suomalaisilla työmarkkinoilla luottamuspula on valitettavan syvä ja musta kuin suolampi ja sieltä ylös pääseminen on pitkän tien takana. Mutta kyllä minä erityisesti toivon, että tuolla työnantajapuolen linnakkeessa löytyy se ymmärrys siihen, että tämä maa tarvitsee tällä hetkellä ennen kaikkea vakautta, ihmiset tarvitsevat ennustettavuutta oman elämänsä suhteen. Toivon, että Elinkeinoelämän keskusliitto sieltä mustan, syvän suolammen pohjasta vielä tyylikkäästi ylös nousee.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Minä hämmästelen edelleen sitä, että täällä puhutaan velkaelvytyksestä ja siitä, että velkaa voidaan ottaa, ja samalla puhutaan, että kotitalouksien kulutuksen ja kysynnän kautta saadaan lisäkasvua. Minusta todellakin eurooppalaisittain niin ei tilanne ole. Varsinkin nyt, kun Kreikasta taas kuuluu kummia, en malta olla muistelematta sitä, kun puhuttiin Kreikan ensimmäisestä tukipaketista, jolloin ministeri Stubb totesi, että nyt asiat Kreikassa ovat hyvin ja joka muuta väittää, on pölhöpopulisti. Jos olen taloudesta huolissani, olen sitten ehkä pölhöpopulisti.

Me olemme eurooppalaisten matalien korkojen kurimuksessa, joka on tuottanut rakennuskuplaa aivan liikaa. Samoin kävi Islannissa, mutta Islanti teki itse talouteen ansiokkaat korjausliikkeensä, on selviytynyt siitä ja on pystynyt maksamaan velkansa nopeammin takaisin kuin mitä tämän velkasaneerausohjelman aikataulu oli.

Mutta mitä erityisesti toivon ja odotan edelleen, on vahva satsaus energiapolitiikkaan ja siihen vihreään talouteen, kotimaisen energiantuotannon kasvattamiseen. Energia on edelleen se kriittinen talouden tekijä, josta maksamme: tuomme kivihiiltä, öljyä. Eivät kai ne ole sen kummempi luonnonvara kuin esimerkiksi turve. Kivihiiltä kaivetaan maasta, öljyä kaivetaan maasta ja vieläpä aika arveluttavissa paikoissa, kuten merenpohjissa. Eli edelleenkin me teemme kilpailukykymme itse heikommaksi kuin meidän olisi tarvis.

Siitä minä kiitän hallitusta, että se panostaa tietojärjestelmien kehittämiseen, mutta nyt on kiire. Tämä äkkiä Suomesta katoava ict-osaaminen on myös nopeasti hävinnyt, jos sitä ei oteta pian käyttöön.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vaikka käsittelyssä onkin tämä talousarvion täydentäminen, niin meidän olisi syytä keskustella joskus päivä pari, mihinkä Suomi on todella menossa. Olemme hallitus- tai oppositiopuolueita, niin ennustettavissahan on, että muutaman vuoden päästä Suomen valtionvelka on noin 100 miljardia euroa. Työttömyys kasvaa, meillä Suomessa on taloudellinen ja henkinen pääoma, joka on vähentynyt ennestään. Minä veikkaan, että maassamme nähdään entistä enemmän kärsimystä, velkavankeuksia, on ero rikkaan ja köyhän ihmisen välissä. Ei se auta, että sanotaan — on sitten oikealta tai vasemmalta — että tässä pitää saada työllisyys kasvuun, hyvinvointi kasvuun jne.

Meidän olisi mietittävä sitä — näin ihan yrittäjää kun olen itse seurannut — että kun täällä esimerkiksi puhutaan, että näitä sivutuloja vähennettäisiin, niin jollei maamme yrityksillä ole tavaroiden tai tuotteiden ostajia, niin ei se auta, vaikka ne sivukulut olisivat nolla. Eli meidän on mietittävä sitä — kun nyt meillä on luotettu liikaa Nokiaan, on hyviä bisneksiä myyty ulkomaisille, jotka nyt tuottavat voittoa — mitenkä me saamme työtä. Näinhän se on, että työtä saamalla vienti rupeaa vetämään, mutta ei se auta, että täällä toisiamme syyttelemme, vaan kyllä pitäisi oikein yhteisen pöydän ääreen istua miettimään, millä Suomeen saadaan niitä ei-perinteisiä työpaikkoja: pitäisi ennakkoluulottomasti etsiä, mistä näitä saadaan, kun ennusteet näyttävät, että työttömyys entisestään lisääntyy.

Sitten kun täällä esimerkiksi edustaja Kärnä puhuu näistä kolmen päivän koulutuspäivistä ja sitten puhutaan ehkä eläkeiän nostamisesta, niin kyllähän me olemme nyt hyvää vauhtia menemässä pankkiunioniin ja sitä mukaa liittovaltioon, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki harmonisoidaan. Ei silloin edustaja Kärnältä tai minulta kysytä, onko eläkeikä 63 vuotta, kun tiedetään Euroopan muissa maissa, että eläkeikä on hyvin korkea. Meidän pitäisi nyt miettiä, mihinkä tämä Suomi on menossa, ollaanko kovaa menossa siihen liittovaltioon ja pankkiunioniin. Meidän pitäisi keskenämme (Puhemies koputtaa) keskustella, mitä haluamme tälle Suomi-valtiolle tehdä.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Vaihtotaseen ennätyksellinen vaje, Nokia ja sen mukana koko ict-klusterin hiipuminen sekä metsäteollisuuden vaikeudet ovat todellisia ongelmia, joiden pitäisi herätellä meitä päättäjiä niiden kysymysten äärelle, millä suomalaiset elävät tulevaisuudessa.

Edustaja Jungner ja edustaja Turunen nostivat esiin enkelirahoituksen jokin aika sitten. Olen sitä mieltä, että tämä on erinomainen ajatus yhdessä t&k-vähennysten kanssa ja on hyvä, että keskustelu tästä on aloitettu. Julkisuuteen esille tulleet esitykset siitä, millainen tämä enkelirahoitus tulee olemaan, eivät kuitenkaan ole riittäviä, vaan esitystä pitää vielä kehittää, että me todella saamme aikaan sellaisen rahoitusmallin, että enkelirahoittajat lähtevät rahoittamaan näitä kasvuyrityksiä, start-up-yrityksiä, joita me tarvitsemme tänne Suomeen, että me saamme niitä uusia työpaikkoja katoavien tilalle.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täydentävä talousarvio niin kuin lisätalousarviotkin tehdään ymmärtääkseni juuri siitä syystä, että tilanteet ovat muuttuneet ja niihin reagoidaan. Siitä syystä minusta on arvokasta, että hallitus on tuonut tämän täydentävän tähän vielä loppumetreille, ennen kuin budjetin mietintö saadaan kirjoitettua.

Jos kerran kasvuennustetta tältä vuodelta ja ensi vuodelta on laskettu niin, että se on molemmille arvioitu noin 1 prosentiksi, on toimenpiteitä tietysti tehtävä. Tähän on varauduttu myöskin jo hallitusohjelmassa niin, että ensi kevään kehysriihessä katsotaan sopeutustoimet, joista siis tulojen lisäyksenä, verotuloina, ja toisaalta saman verran myöskin sitten säästöinä, sopeutuksina, tullaan varmaan tilanteeseen, jossa molempia käytetään, niin kuin on hallitusohjelmaan kirjattu.

Me elämme viennistä, niin kuin vanha totuus on ollut, ja siitä syystä eivät ole minun mielestäni mitenkään väheksyttäviä, niin kuin tänä iltana täällä on kuulostanut, ne toimet, joilla täällä valtuuksia on lisätty vientiteollisuutta vauhdittamaan. Summa on yhteensä 8,4 miljoonaa euroa niin, että Tekesin valtuuksiin, innovaatiotukeen ja kansainvälistymiseen tulevat yhteensä nämä yli 8 miljoonan euron satsaukset valtuuksina niin, että meillä yrityksillä olisi oikeasti mahdollisuus saada rahoitusta ja saada tuotteitaan vientiin. Nämä ovat niitä nopeita reagointeja, jotka eivät myöskään saman tien heilauta sitten valtion budjettia, kun tulevat valtuuksina.

Meillä on hallitus valmistelemassa myöskin elinkeinostrategiaa, joka tulee vastaamaan ymmärtääkseni ja ainakin niiden tietojen mukaan, mitä olen saanut, myöskin tähän kysymykseen, mitkä ovat ne uudet toimialat, minkälaiseen koulutukseen ja minkälaiseen uuteen innovaatio- ja kehittämistoimintaan tulevaisuudessa satsataan.

Ei minun mielestäni pidä myöskään väheksyä niitä satsauksia, joista ne sadat miljoonat eurot yritysten puolelle on jo osin päätetty, ja vielä nämä kaksi esitystä verohelpotuksista on tulossa, elikkä tämä t&k-vähennys ja sijoittajakummivähennys. Ne toivottavasti ehditään käsittelemään tämän ja ensi viikon aikana niin, että ne saadaan tähän valtion budjetin kanssa samanaikaisesti.

En malta olla mainitsematta yhtä yhtenäistä seikkaa, jossa oppositio on löytänyt toisensa. Tässä alkukeskustelussa käytiin mielenkiintoinen väliepisodi, joka ei liity mitenkään tähän budjettiin, mutta keskustelu luonnonvaraministeriöstä, joka nousi keskustan jo edellisen hallituskauden aikana, ja nyt sitten perussuomalaiset ovat liittyneet joukkoon. Aika erikoista se on, sillä juuri tänään muun muassa lisätään tässä budjetissa miljoona euroa ympäristöministeriölle ja vahvistetaan ympäristöministeriötä, koska on nähty, että se on niin tarpeellinen valvottaessa vaikkapa kaivosteollisuuden osalta ja nyt tässä tapaus Talvivaaran osalta, että sitä tarvitaan vielä enemmän kuin tänä päivänä sen ympäristöministeriön resurssien takaamiseksi, ja sen takia mielestäni se on aika mielenkiintoinen avaus myöskin perussuomalaisilta tälle illalle.

Samoin tämä keskustan Infra Oy. Kyllä, Infra Oy on ihan hyvä, mutta jos rahat otetaan siitä, että myydään koko valtion omaisuus, Destia-niminen yhtiö, niin en tiedä, onko se sitten taskusta toiseen laittamista niin, että tästä tulevaisuuteen ei sitten tiedettäisi, mikä se on se valtion teiden rakentamisen tai kunnossapidon mahdollisuus, kun ne rahat olisi käytetty niiden rakentamiseen Infran kautta, mutta tästä varmaan keskustelu jatkuu yhä edelleen.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä keskustelun kuluessa on kuunnellut puheita enkelirahoituksesta, on kyllä tullut mieleen, että keskustelu on tuonpuoleisesta, että keskustelu on taivasten valtakunnasta, jos sitä vertaa tilanteeseen telakkateollisuudessa, jossa juuri nyt vaadittaisiin hallitukselta tekoja, määrätietoisia toimia. Niitä puuttuu. No, se ei ole meille mitenkään yllättävää, koska valtion ja valtionyhtiöissä omistajaohjaus on ollut käytännössä nollan arvoista.

Vaaralliseksi tämän poliittisen leikin tekee telakkateollisuudessa se, että Royal Caribbean -risteilijätilauksen mahdollinen tyssääminen rahoitusvaikeuksiin saattaa uhata myös jo saatuja kahta risteilijätilausta. Ensimmäisen tuotanto on jo aloitettu Turun telakalla, toisen risteilijän tilaus vahvistettiin marraskuun alussa. Erityisesti vaakalaudalla olisi TUI-varustamon kakkoslaiva, jonka rakennusaikainen rahoitus on epäsuorassa kytkennässä Royal Caribbeanin alustilaukseen.

Ongelma on siis alusten rakennusaikainen eli STX:lle annettava rahoitus. Valtion luottolaitos Finnvera voi antaa takuita ainoastaan vakavaraiselle yritykselle, se on meille tietenkin selvä. Telakkayhtiöltä puuttuu alun perin taseesta noin 200 miljoonaa euroa, jotta se täyttäisi kriteerit jättiristeilijän rakennusprojektin pyörittämiseksi. Mutta STX:n Suomen valtiolta pyytämä pääomitus on huomattavasti tätä pienempi, puhutaan kymmenesosasta, ehkä hieman enemmästä. Osan tuosta summasta telakkayhtiö on jo saanut kasaan, mutta hallituksessa talouspoliittinen ministerivaliokunta ei ole osoittanut haluaan yhtiön pääomitukseen. Osaltaan on vedottu siihen, että EU:n kilpailusäännösten mukaan pääomalaina kannattamattomaan liiketoimintaan voitaisiin tulkita laittomaksi tueksi. Kysymys on pääomalainasta, -lainoituksesta. Suurta eroa ei ole siihen, että valtio menisi suoraan mukaan telakkayhtiön omistukseen, ja parhaillaan yhtiön omistuspohjan laajentamisesta käydään laajasti keskusteluja.

Nyt tarvittaisiin nimenomaan sitä, että hallituksella olisi ymmärrys siitä, miten suuresta ratkaisusta on kysymys. Nyt ei selvitä pelkillä puheilla enkelirahoituksesta, vaan tarvitaan tämänpuoleisia tekoja telakkayhtiön ja laivanrakennuksen jatkon turvaamiseksi Suomessa ja tuhansien työpaikkojen turvaamiseksi, laivanrakennusosaamisen turvaamiseksi ja kehittämiseksi Suomessa.

Valtionomistus voi olla vähemmistöosakkaanakin merkittävä. Se voi merkittävästi suunnata yhtiön markkinointia, tuotepohjan laajentamista, ja erityisesti Helsingin telakalla meillä on käytännössä hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö Venäjän kanssa on avannut näkymiä Helsingin telakan toiminnassa.

Näitä pitäisi pohtia, ja näistä pitäisi olla hallituksessa selvä näkemys, mutta sitä ei ole.