Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Pankkivero on askel oikeaan suuntaan, mutta se on vain kukonaskel ja volyymiltaan varsin vaatimaton, mutta askel kuitenkin. Pankkivero ei eurokriisiä ratkaise, mutta onpahan se kuitenkin jonkinlainen viesti siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Se oikea suunta on sääntely, joka on kauhistus uusliberalisteille. Hyvää tässä esitetyssä mallissa on se, että sillä pyritään tunnistamaan ja hinnoittelemaan pankkien taseisiin liittyvät riskit. Onnistutaanko siinä, sen näyttää vasta aika.

Pankkivero voi nostaa ajan oloon asiakkaiden maksuja ja korkoja, sitä ei käy kiistäminen, mutta niinhän asiakkaat maksavat nykyisenkin kohelluksen. Viimeksi tänä aamuna olemme saaneet seurata, mitä yksistään Kreikan pelastaminen tai jo viivytystaistelu, jota ennen lopullista romahdusta käydään, tulee maksamaan myös meille suomalaisille. Vieläkin tätä kriisiä hoidetaan pitkälti pankkien ehdoilla. Kun valtiot haettiin kantamaan pankkien riskejä, syntyi mekanismi, jossa tuen suorat hyötyjät ovat pankit, mutta sekä tuen kohdemaan että tuen antajamaan köyhät laitetaan maksajiksi. Kreikassa syödään tulevan kasvun eväät rajuilla leikkauksilla, ja Suomen vähävaraiset laitetaan maksamaan entistä enemmän seuraavan kehysratkaisun yhteydessä vuodenvaihteen jälkeen. Sellaista valitettavasti on vasemmistolainen kansainvälinen solidaarisuus tänä päivänä. Täytyy muistaa, että nurkan takana häämöttää liittovaltio.

Eurokriisin ratkaisumalleja ei liene kuin kolme: euroalue hajoaa itsestään, se jaetaan pohjoisen ja etelän alueeseen, tai sitten syvenevän integraation kautta liittovaltio ulottaa lonkeronsa jäsenmaiden vero-, talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan sektoreille. Taloutta ei voi yhdenmukaistaa, integroida, jos ei Euroopan unioni tule näille politiikkalohkoille.

Oleellinen kysymys — puhutaanpa sitten kansallisesta tai eurooppalaisesta pankkiverosta, ja kansallinenhan väistyy, jos eurooppalainen saa tuulta alleen — eurooppalaisessa transaktioverossa tai vastaavassa järjestelmässä on, siirretäänkö myös verotusoikeus Eurooppa-tasolle. Jos tässä eurooppalaisessa veromallissa näin tapahtuu, niin se on ensimmäinen kerta, kun Euroopan mittakaavassa tällä tasolla verotusoikeus annetaan pois kansallisvaltiosta. Valitettavasti nykyisellään Euroopan unioni on vain haiseva ruumis, jota yritetään väkisin herättää henkiin, elvyttää hinnalla millä hyvänsä.

Arvoisa puhemies! Pankkiverolla aiotaan kerätä 170 miljoonaa euroa vuodessa. Mielenkiintoista vääntöä on käyty siitä, rahastoidaanko kerättävä vero vai meneekö se sellaisenaan valtion kassaan. Finanssialan Keskusliitto on vastustanut itse veroa mutta kannattanut sen rahastoimista. Miksi näin? Ehkä siksi, että rahastomallilla voidaan osoittaa, että maksaja on jo tiedossa, kun seuraavan kerran rysähtää. Toisin päin ajateltuna voi kysyä: jos rahastomalli hylättäisiin, katoaisiko pahan päivän varauma yleiskatteellisena rahana sinne jonnekin valtion yhteiseen kassaan? Kuitenkin verotettavaan pohjaan verrattuna kerättävä summa on varsin vaatimaton, niin pieni, että sillä ei ratkaista isoja vastuita.

Pankkiveroa valmisteltaessa on keskusteltu myös siitä, onko transaktiovero vai finanssivero parempi. Välttämättä ei ole pakko valita vain toisesta, yhdistelmämallikin on mahdollinen. Finanssivero olisi siitä hyvä, että se kohdistuisi järjestelmäriskin pienentämiseen ja ylisuurten voittojen leikkaamiseen eli sinne, missä on veronmaksukykyä. Systeemikriisissähän me elämme. Järjestelmässä on valuvika, ja se pitäisi jo tunnustaa riippumatta siitä, arvioidaanko tätä eurokriisiä ja Suomen taloustilannetta oikealta tai vasemmalta.

Joka tapauksessa on päivänselvää, että julkisen vallan tulee ottaa tiukempi säätely pankkisektorista ja tiukempaan tahtiin kuin yhteisiä vastuita on kasvatettu. Nythän on käyty niin, että säätely on laahannut koko ajan perässä ja yhteisten vastuitten määrä on kasvanut eksponentiaalisesti suhteessa siihen, mitä toimia pankkien säätelemiseksi on tuotu pöytään.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi tapojensa mukaan puhui jälleen kerran järkeviä tältä paikalta, mutta olen kuitenkin hieman eri mieltä pankkiveron järkevyydestä suomalaisille pankeille.

Valtio aikoo kerätä pankkiveroa, niin kuin äsken todettiin, 170 miljoonaa euroa valtion kassaan, ellei sitten jotain muuta päätetä. Pankit toivovat ainakin keskisessä Suomessa sitä, että jos rahaa kerätään, niin nämä kyseiset pankit saisivat omaan käyttöönsä nämä rahat rahastoimalla tai muuten. Pankkivero, niin kuin äsken kuultiin Mustajärven puheessa, perustuu pankkien taseisiin, eli mitä varakkaampi pankki, sen suurempi on tämä pankkivero. Heikkous tässä koko hommassa on se, että hallitus nyt etuajassa kiirehtii tätä asiaa. Olisi pitänyt odottaa niin kauan, että koko EU on siinä mukana, ja näin ollen se kerätään vain suomalaisilta talletuspankeilta. Ulkomaalaiset Suomessa toimivat pankit ovat ymmärtääkseni veron ulkopuolella.

Arvoisa puhemies! Pankit ovat huolissaan tästä asiasta, ja miksi? (Pia Viitanen: Mitä?) Siksi, että pankit maksoivat tuloveroa viime vuonna 460 miljoonaa eli verot kasvavat kolmanneksella tulevina vuosina. Kotikylässäni Jyväskylässä on rekisteröity Keski-Suomen Osuuspankki, ja keskustelin tämän pankin johdon, paikallisen Nordean pankinjohtajan kanssa ja parin muun entisen pankinjohtajan kanssa, ja kyllä hekin olivat kriittisiä tästä järjestelystä. Tämä pankkivero aiheuttaa esimerkkitapauksena pitämälleni Keski-Suomen Osuuspankille 600 000 euroa ylimääräisiä kustannuksia, ja se vastaa pankinjohtajan kertoman mukaan noin 10 toimihenkilön palkkausta. Saatan pelätä sitäkin, että jos pankilla eivät tulot tule, niin kuin pitäisi tulla, niin toimihenkilöitä joudutaan joko lomauttamaan tai kokonaan vähentämään.

Aivan lopuksi totean sen, mikä minua tässä henkilökohtaisesti ärsyttää, kun edustaa tässä salissa vähäväkistä kansaa, jolla on pieniä talletuksia pankissa: tämän veronhan maksavat viime kädessä veronmaksajat eli tässä tapauksessa pankkien asiakkaat.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen jonkin verran häkeltynyt tästä perussuomalaisten puheenvuorosta. (Kauko Tuupainen: Minun puheenvuorostani!)

Ensinnäkin ihan faktaa. Totesitte, että Suomi olisi ainoa. Suomi on lähes ainoa, jolla ei ole jonkinmuotoista pankkiveroa. Olemme jälkijunassa. Muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Itävallassa, Portugalissa, Hollannissa, Tanskassakin on kerätty jo eriä aikaisemmin, eli tämä on hyvin laajalti käytössä, ja en minä ole nähnyt kauheita ongelmia näissä kyseisissä maissa juuri pankkiveron suhteen. Minua häkellyttää perussuomalaisten linja myös siinä suhteessa, että kun muuten olette sitä mieltä, että EU:ssa on kaikki pahaa ja koko EU:ta ei pitäisi olla, niin tässä te haluaisitte kuuliaisesti odottaa EU:n yhteistä järjestelmää, ennen kuin Suomi voisi mennä mukaan.

Vielä lopuksi kyllä totean, että ihmettelen perussuomalaisten huolta siitä, että teidän mielestänne ilmeisesti sitten rahalla käytävä kauppa, rahoitusmarkkinavero tai tämä pankkivero ovat ainoita asioita, mitä maailmassa ei saisi verottaa. Menettekö te sitten kertomaan Hervannan Valintatalolla pienelle ihmiselle, työttömälle, että kyllä sinun pitää maksaa veroa, mutta pankkeja minä suojelen, enkä halua, että maksetaan veroja? Sinänsä teidän aikaisempaan linjaan nähden olen hämmästynyt tästä poikkeuksesta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Viitanen! Tämä ei ollut perussuomalaisten näkemys, tämä oli minun henkilökohtainen näkemys. Taisin jättää sen sanomatta.

Mutta sen sijaan tässä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sivulla 19 on muun muassa tämmöinen lause: "Pankkiverossa pyritään ensisijaisesti EU-tasoiseen ratkaisuun". Sitä tarkoitin, että miksi Suomi, vaikka jotkut Pohjoismaat saattavat olla, niin kuin edustaja Viitanen sanoi, ovat mukana, miksi tässä nyt hötkyillään.

Kyllä se on totta, että tämä on eräs vero taas Suomen kansalaisille, sille vähäväkiselle väestölle, eläkeläisille ja muille, joilla on pienet säästöt, joita jo inflaatio syö omalta osaltaan. Nyt tulee vielä tämä maksaa, joudutaan keräämään heiltä. Koska pankkien marginaalit ovat tänä päivänä erittäin pienet, luottoprosentti on alhainen, ja pitäisi korkojakin maksaa, niin eivät pankit saa pelkästään siitä pienestä marginaalista tuloja, jonka ne tarvitsevat.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, me olemme menossa Euroopan tasoiseen järjestelmään. Kunhan tämä pankkiunioni tässä etenee, niin sinne tulee yhteinen vakausmaksu, joka on sitten versio tästä suomalaisesta pankkiverosta. Joissakin maissa tälläkin hetkellä se on jo vakausmaksun nimellä. Siinä on vain se ero, että jossakin se kerätään täysin erilliseen rahastoon pankkien toimesta ja tässä Suomen mallissa niin kuin muutamissa muissakin maissa valtiolle, jossa se sitten on erillisenä rahastona siellä sisällä.

Täytyy hämmästellä kyllä hieman, että nämä vähäväkisten ihmisten kannalla niin syvästi ja tunteella olevat ihmiset jotenkin sitten kuitenkin haluavat, että pankeille on lisää tuottoa, ja pitävät huolta siitä, että rahamarkkinat pärjäävät, ja mitäpäs siitä, eikä valtiollekaan saa tuloja tulla. Millä te ajattelette tämän valtion näitä kaikkia toimia hoitavan, jos ei valtiolle saada verotuloja lisää? (Kauko Tuupainen: Lopetetaan EU:n tukeminen!)

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli lohdullista edustaja Tuupaiselta kuulla, ettei hänen mielipide, jonka hän esitti pöntöstä, se, että hallitus tässä hötkyilee ja noin poispäin, ole perussuomalaisten kanta vaan Tuupaisen oma kanta.

Minun mielestäni hallitus on sanonut suoraan myöskin sen, että jos tämä eurooppalainen pankkivero ei lähde nopeasti liikkeelle, niin sitten se toteutetaan Suomessa. Ja ne puheet, mitä täällä on monen edustajan toimesta kerrottu — muun muassa edustaja Viitanen sanoi aivan loistavasti sen, että Suomi on lähes ainut maa, jossa tätä ei ole. Mikähän teille, edustaja Tuupainen, oikein kelpaa? Hallitus ei ollut äskeisessä keskustelussa lisätalousarvion kohdalla tehnyt yhtään mitään, eikä varmaan aiokaan koskaan tehdä, ja nyt tässä sitten mennään etukenossa. Hyvää ei tunnu olevan mikään.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Pankkivero on ollut sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite. Viime vaalikaudella oppositiossa ollessamme pankkivero oli yksi tärkeimmistä tavoitteistamme, ja hallitusneuvotteluissahan tämä pankkivero sitten saatiin hallitusohjelmaan. Sosialidemokraatit olisivat halunneet siirtää tämän pankkiveron tuoton suoraan budjettiin, mutta ristiriita oli kokoomuksen kanssa siitä, ja kokoomus kannatti rahastointia, ja nyt malli toteutetaan niin, että veron tuotto rahastoidaan budjetin siirtomäärärahaksi. Eduskunnan budjettivallan kannalta on tietenkin parempi se, että vero tulee budjettiin eikä minnekään ulkopuoliseen rahastoon.

Tässä esityksessähän esitetään, että talletuspankeilta kerätään veroa, jonka suuruus on 0,125 prosenttia pankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien määrästä, ja näissä riskipainotetuissa erissä otetaan huomioon luottoriski, toiminnalliset riskit, valuutta- ja hyödykeriskit sekä kaupankäyntivarastoon liittyvät riskit.

Pankkivero on ensimmäinen todellinen yritys kerätä varoja pankeilta tulevia kriisejä varten, ja pankkiverolla voidaan pienentää veronmaksa-jien laskua tulevaisuudessa. Pankit ovat perustelleet muun muassa irtisanomisia ja osin myöskin maastalähtöpuheita, olen kuullut, tällä pankkiverolla. Todellisuudessa ne johtuvat pankkien kannattavuuspaineista, mitkä taas johtuvat matalasta korkotasosta, huononevasta talouskehityksestä ja kiristyneistä säätelytoimista.

Arvoisa puhemies! Pankkiverolla on tarkoitus siis kerätä varoja etukäteen mahdollisten uusien rahoitusmarkkinoitten ongelmien varalta, ja laki on määräaikainen — tai olisi — ja on syytä korostaa, että pankkiveron tuotto siirrettäisiin lähtökohtaisesti kotimaisiin kriisinratkaisutarkoituksiin. Jos komission antamassa kriisinhallintaa koskevassa direktiivissä päästään unionin tasolla ratkaisuun, varojen käytöstä päätettäisiin silloin direktiivin ohjaamalla tavalla. Lisäksi tähän kuuluu se, että elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lisättävän säädöksen mukaan pankkivero ei olisi verotuksessa vähennyskelpoinen erä.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, jonka mukaan pankeille pitäisi asettaa erityinen pankkivero, kuvastaa hyvin tätä aikaa, ovathan juuri pankkien ongelmat taustalla eurokriisissä sekä monien tukea saavien maiden rahoituksessa. Pankkisektorin rasittaminen ylimääräisellä verolla haastavina taloudellisina aikoina ei kuitenkaan ole automaattisesti paras mahdollinen ratkaisu. Syy on se, että vero johtaa käytännössä pankkien asiakasmaksujen ja lainamarginaalien nousuun, ja pankkien asiakkaathan ne lopulta maksavat. Kun vielä muistetaan, että yrityksemme ovat poikkeuksellisen riippuvaisia pankkirahoituksesta, myös yritykset toimivat käytännössä veronmaksajina.

Pankkiveron käyttöönotto johtaa siis siihen, että rahan hinta kallistuu. Kun jo muutenkin olemme ajautuneet taantumaan, ei talouden hidasta kehitystä enää pitäisi lisää ruokkia sellaisilla veroilla, jotka vaikuttavat negatiivisesti esimerkiksi yritysten investointihalukkuuteen tai perheiden kykyyn maksaa esimerkiksi asuntolainoja. Pitää muistaa, että kansainvälisesti katsottuna suomalainen pankkisektori on pysynyt vahvana kriisistä huolimatta. Meillä on osattu pitää huoli vakavaraisuudesta ja siitä, että riskit eivät kasva liian suuriksi. Nämä toimet tulevat tulevaisuudessakin olemaan kestävän pankkitoiminnan ydin sekä Suomessa että Euroopassa.

Tässä hallituksen esityksessä pankkivero on siinä muodossa, kuin se on hallitusohjelmassa sovittu. Hallitusohjelmassahan todetaan, että erityisen tärkeää on ottaa käyttöön pankkivero, joka kerää etukäteen varoja mahdollisten kriisien hoitamiseen. Tätä hallitusohjelman kirjausta voidaan noudattaa vain kahdella tavalla: keräämällä vero budjetin ulkopuolelle tai siirtomäärärahaksi budjettiin, kuten nyt tehdään, eikä budjetin sisäpuolelle, josta sitä voitaisiin käyttää myös muiden kulujen rahoittamiseen.

Pankkilainsäädännön tulisi olla yhtenäistä koko EU:n alueella niin, että myös kuhunkin yksittäiseen maahan kohdistuvat riskit otetaan huomioon. EU-valmistelussa oleva ja pankkiunioniin liittyvä kriisinhallintadirektiivi tulee todennäköisesti sisältämään vastaavan pankkiveron tai vastaavan puskurirahastomallin. Se, joka näistä toteutuu, tulee aikanaan korvaamaan nyt ehdotetun pankkiveron.

Kriisinhallintadirektiiviä ja pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntöjä pitää aina tarkastella kokonaisuutena. Siinä vaiheessa, kun EU:n yhteinen pankkivalvonta tulee voimaan, suomalainen pankkisektori ei enää kaipaa sen päälle mitään ylimääräistä kansallista rasitusta.

Arvoisa puhemies! Tähän asti Suomen luottoluokitus on vielä säilynyt hyvänä. Sitä kautta suomalaiset pankit ovat hyötyneet matalista rahoituskustannuksista. Huonot ennusteet ensi vuoden talouskasvusta kuitenkin kasvattavat riskiä siitä, että luottojen arvoa joudutaan alentamaan. Tämä tarkoittaa, että meidänkin pankkijärjestelmästämme tulee entistä haavoittuvaisempi. Aina kun otamme käyttöön mitä tahansa suomalaista liiketoimintaa rajoittavan veron, täytyy meidän todella tarkasti seurata, miten Euroopan unionin yhteinen valvonta juuri sillä toimialalla kehittyy. Emme esimerkiksi vielä tiedä, toteutuuko rahoitusmarkkina- eli transaktiovero euroalueella ja millaisena se tulee toteutumaan. Nythän on lähdössä 11 euromaata työryhmään, joka tulee aikanaan tekemään oman esityksensä. Toisaalta pankkeja tullaan säätelemään entistä tiukemmin likviditeetti- ja vakavaraisuusvaatimusten osalta muutenkin, muun muassa Basel III -sääntelyn tullessa voimaan, ja myös tuo aiemmin mainittu pankkiunioni on suunnitteilla.

Pankkiunionin kohdalla, arvoisa puhemies, kaikki tämä tarkoittaa, että meidän pitää seurata tarkasti yleistä eurooppalaista pankkivalvonnan kehittymistä, jotta tiedämme, millaisia uusia raskaita velvoitteita pankeille tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Suomalaista pankkitoimintaa ei pidä rangaista kohtuuttomasti muiden maiden pankkisektorin tekemistä virheistä.

Mika  Kari  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kohdennetuista veroista puhuttaessa syntyy näin myös veronmaksajana aina huoli siitä, että verotulo ja verotuotto häviävät valtion pohjattomaan kassaan. Huoli on usein aiheellinen, mutta pankkiveron peruste ja sen käyttötarkoitus ovat hyvin selkeät. Pankkiverolla varaudutaan pankkisektorin suhdannevaihteluihin uuden pankkikriisin varalta. Suomen pankkisektori on kansainvälisesti vertaillen hoitanut asiansa melko hyvin. Jos Suomessa ei synny tulevaisuudessa tilannetta, jossa pankkiveron tuottoa tarvittaisiin pankkikriisin seurausten helpottamiseksi, jääkö vero varmasti tilapäiseksi, ettei kävisi kuten takavuosien ajoneuvoverotarroille? Tästä muistutuksena on edelleen väliaikaiseksi tarkoitettu veroratkaisu, joka muuttui vaivihkaa pysyväksi, ja vanhempien autojen tuulilasia koristaa edelleen eriväristen verotarrojen rivi.

Pankkiveroa ei kerätä siksi, että pankeille halutaan kostaa niiden tekemiä virheitä. Veroille täytyy olla peruste, ja pankkiverolle on, niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, painavat perusteet. Jos nämä perusteet lakkaavat joskus olemasta, on myös verontarkistuksen aika, ja tarkoituksenmukaisuutta tulee tarkastella uudelleen. Pääoma liikkuu kansainvälisellä tasolla ja ylittää valtioiden rajat ilman esteitä. Lainsäädäntö törmää kuitenkin aina valtioiden rajoihin. Kun raha liikkuu ja sitä luodaan enterin painalluksella, pitäisikö käytännössä olla vähintään eurooppalaisen tason standardit sen suhteen, miten pankkeja verotetaan ja miten niitä säännellään?

Ruotsissa pankeilta kerätään vakausmaksua ja Tanskassa pankeilta on kerätty aiemmin yhteensä noin 25 miljardin kruunun maksut rahoitusmarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Suomen pankkivero tuo näin Suomea samalle viivalle muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomalaisten mielikuvissa pankit ovat suomalaisia ja pääoma sinivalkoista kuin Fazerin suklaa, mutta todellisuus on toinen. Suurin osa Suomessa toimivista pankeista on ulkomaalaisessa omistuksessa. Pankkisektorin fuusiot tarkoittavat pankkien omistuksen keskittymistä yhä harvempiin käsiin. Laaja pankkisektori pitää yllä hintakilpailua, mikä on kuluttajien ja tavallisten pankkipalveluiden käyttäjien etu.

Pankit eivät ole mitä tahansa yrityksiä, vaan niiden tehtävänä kansantaloudessa on turvata rahoitus yrityksille ja uusille yritysideoille sekä tietysti tavallisille palkansaajille ja muille asiakkaille. Sääntelyä tälle tärkeälle alalle tarvitaan, mutta ketään ei tietenkään pidä säännellä hengiltä. Jopa markkinauskovaisen puolueen luulisi ymmärtävän sääntelyn ja verotuksen merkityksen edellisen, Yhdysvalloista lähteneen finanssikriisin jälkeen. Kansakunnan kollektiivisessa muistissa on yhä, että sama kuin Euroopassa ja globaalissa taloudessa koettiin täällä Suomessa 20 vuotta sitten. Toivottavasti niistä virheistä on opittu.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien tavoite pankkiverosta on nyt vihdoin tulossa realistiseksi ja käyttöön. Nyt kuitenkin se ollaan antamassa väliaikaisena ja sille odotetaan Euroopan unionin tasolta tulevaa vakausmaksua, joka kattaisi näin kaikki Euroopan maat.

On kaksi syytä, minkä takia pankkivero on tärkeä ja miksi se tulee säätää.

Ensimmäinen on meidän hyvä muistaa 90-luvulta, jolloinka tällaista ei ollut, ja niin Suomen valtio veronmaksajineen joutui maksamaan suuret summat ja säästämään ihmisten selkänahasta ja monista sosiaalitoimen etuuksista ja muista siitä syystä, että pelastimme suomalaisia pankkeja. Elikkä tarvitaan pankkien osallistuminen etupainotteisesti tähän talouden riskienhallintaan tulevia kriisejä varten, jotta ei oltaisi myöskään niissä tilanteissa, kuten ovat tällä hetkellä tuolla Keski-Euroopan ja Etelä-Euroopan puolella pankit, joiden pääomittamisesta puhutaan tässäkin talossa tällä viikolla ja tänä päivänä.

Toinen syy on tietysti myöskin valtiontalouden tasapainottaminen, joka ei ole vähäisin 170 miljoonan euron summalla. Sille summalle on todellakin käyttöä tulevaisuudessa, vaikka se nyt tällä hetkellä rahastoidaan erilliseen osastoon valtion budjetissa.

Me emme ole tällä lakiesityksellä heikentämässä suomalaisten pankkien ja rahoituslaitosten kilpailuetua, sillä tämä vastaavanlainen lainsäädäntö on jo käytössä suurimmassa osassa Euroopan pankkeja. Ja kun aina yleensä meitä verrataan Ruotsiin, niin Ruotsissa tämä samainen lainsäädäntö on jo täyttä totta, elikkä nyt pääsemme tasa-arvoiseen käytäntöön Ruotsin pankkien kanssa. Niitä on eri versioina, vakausmaksuina tai pankkiveroina, mutta joka tapauksessa samaan aiheeseen.

Kysymys siitä, koskettaako tämä tytäryhtiöitä tai sivukonttoreita: Suomessa olevat tytäryhtiöpankit ovat tämän samaisen pankkiveron piirissä, kun taas sivukonttorit eivät, mutta suurin osa sivukonttoreista, jotka Suomessa sijaitsevat, on niiden maiden yhtiöistä, joissa nykyinen pankkiverojärjestelmä tai vakausmaksujärjestelmä on jo olemassa, jotenka lähes kaikki pankeista, ovat ne sivukonttoreina, tytäryhtiöinä tai varsinaisina suomalaisina pankkeina, tulevat samalla tavalla tämän pankkiveron piiriin.

Pankeilla on tietenkin tässä oma intressinsä valvottavana, eikä voi syyttää, että pankeilla olisi kaikkein helpoimmat ajat, niin kuin ei monella muullakaan yrityssektorilla tällä hetkellä. Kannattavuuspaineet korkokatteiden osalta ovat haastavat. Synkkenevä talouskehitys kaikille yrityksille, ovat ne niin pk-sektori- ja vientiyrityksiä kuin pankkeja, tuottaa tietenkin luottotappioita ja muuta tuottavuuden alentamista. Samaan aikaan on Euroopan tasolla menossa monenmoista säätelymekanismia, vakavaraisuusvaatimusta ja muuta, jotka varmaan vaikuttavat pankkien tuottavuuteen. Mutta ne vakuutukset, joita olen ainakin itse kuullut tähän mennessä, ovat ne, että suomalaiset pankit eivät tähän kaadu. Suomalaiset pankit haluavat, että niitä kohdellaan reilusti samalla tavoin kuin muitakin pankkeja Euroopassa, jotenka en jaksa uskoa, että pelkästään pankkiveron syyllä sanottaisiin tuhansia ihmisiä irti tai että suomalaiset pankit kaatuisivat tai muuta. Jos semmoisia joskus tapahtuu, kyllä se koostuu tästä koko kokonaisuudesta, niin kuin valitettavasti muillakin yritystoiminnan alueilla tällä hetkellä Suomessa. Ei voi olla niin, että pankkisektoria kohdeltaisiin jotenkin eri tavoin kuin kaikkia muita yritystoimintoja Suomessa.

On erittäin hyvä myöskin, että tässä samassa yhteydessä tulee verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin säädökset, joiden mukaan Verohallinto voisi salassapitosäännöksen estämättä antaa verotustietoja Finanssivalvonnalle silloin, kun tarvitaan näitä tietoja pankkiveron määräämiseksi. Tämä on erittäin merkittävää, että ne tiedot Finanssivalvonnalle tältä osin myöskin saadaan, jotenka pankkivero tulee kaikilta kerättyä samoilla pelisäännöillä. Siitä syystä kannatan lämpimästi pankkiveron nopeaa voimaantuloa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymys myös finanssikriisien hallinnasta ja finanssikriisien ehkäisystä, ja kun meillä nyt aika tuskaisia kokemuksia muutaman viime vuoden ajalta on siitä, mitä nämä kriisit voivat olla, niin luulisin, että meidän kaikkien yhteinen etu on ihan oikeasti se, että me etsimme lisää valvontaa, säätelyä ja erilaisia mekanismeja, joilla voimme ehkäistä liiallista riskinottoa, joilla pystymme ehkäisemään finanssikriisiä. Ennen kaikkea myös sitten niissä tilanteissa, jos tällaisia kriisejä on, pystymme rajaamaan suomalaisten veronmaksajien vastuita siten, että tilanne ei olisi niin surullinen. Aina oletetaan, että sitten, kun ongelmia tulee, suomalainen veronmaksaja viime kädessä maksaa viulut, mutta tässä nimenomaan lähdetään siitä, että myös finanssialan omavastuu toteutuu, sijoittajavastuu toteutuu, pankkien vastuu. Eli siinä mielessä tämä lakiesitys lähtee erittäin hyvistä lähtökohdista. On ihan oikein, että tässä tilanteessa myös pankeilta otetaan siivu yhteiseen hyvään ja tässä tapauksessa nimenomaan siitä näkövinkkelistä, että tällä yhteisellä hyvällä voidaan sitten rajata veronmaksajien vastuita.

Kuten tässä tuli, puhemies, todettua, hyvin useassa maassa tämä pankkivero on käytössä, hyvin useassa. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa se on ollut vuodesta 2009 asti, enkä minä ole ainakaan siellä nähnyt, että pankinjohtajat olisivat pakanneet kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteneet karkuun. Ei siellä näin ole lainkaan käynyt.

Siinä vaiheessa, kun tämä keskustelu alkoi, aika vahvasti tästä pankkiverosta sanottiin, että no niin, että nyt sitten suurin piirtein lähdetään pois meiltä, jos pankkiveroja tulee tai muuta. Täytyy muistaa tietenkin se tosiasia, että valitettavana aikana silloin 90-luvun alkupuolella, kun oli pankkikriisi täällä Suomessa, silloin suomalaiset veronmaksajat pelastivat suomalaiset pankit. Voisin kuvitella, että tässä tilanteessa, kun näin on käynyt, ja historian valossa, niin myös silloin, kun apua tarvitaan ja yhteiseen hiileen pitää puhaltaa, uskoisin, että suomalaiselta pankkimaailmalta löytyy myös solidaarisuutta tällä tavalla osallistua yhteisiin talkoisiin. En usko, että tässä sen kamalammasta asiasta kuitenkaan on kyse kuin siitä, että yhdessä kannamme vastuuta.

Puhemies! Me olemme sosialidemokraatteina halunneet pankkiveroa jo viime kaudella. Silloin kun finanssikriisi alkoi, sanoimme, että täytyy olla niin, että myös rahoitussektori itse osallistuu tämän maksamiseen. Siksi olemme tietenkin tyytyväisiä siihen, että nyt tässä Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa lukee kirjaus pankkiverosta. Tämä esitys alkaa, että "pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan Suomessa otetaan käyttöön pankkivero", ja se on hyvä, että näin olemme yhteisesti sopineet.

Puhemies! Kyseessähän siis, kuten täällä on todettu, on budjetin sisäinen rahasto, joka sinänsä on viime kädessä eduskunnan päätösvallan ja budjettivallan alla. Ulkopuolisiin rahastoihin oli eduskunnan tarkastusvaliokunta muun muassa ottanut kantaa, että enää ei pitäisi ulkopuolisia rahastoja perustaa. Siihen nähden tämä on varmasti sopusoinnussa, tämä lopullinen esitys, mikä tähän sitten tuli.

Kuten täällä on myös todettu, on tarkoitus, että siinä vaiheessa, kun Euroopan unionissa tämä kriisinhallintadirektiivin mukainen kenties yhteinen vakausjärjestelmä tulee voimaan, nämähän eivät sitten päällekkäin mene, vaan lähtökohtaisesti kyse on siitä, että sitten näitä tämän sisäisen rahastoinnin seurauksena kertyneitä varoja käytetään tämän mekanismin kanssa sen puitteissa soveltuvaksi. Mutta on ihan hyvä, että se on tässä vaiheessa näin kirjattu, sillä me emme vielä tiedä, koska tämä Euroopan mekanismi tulee voimaan, emmekä vielä tiedä sen sisältöä, eikä meidän pidä blankosti luvata rahojamme sitten johonkin, mistä emme vielä ihan tarkkaan tiedä, mitä se on. Siksi tämä käytäntö, että tämä tulee budjetin sisäiseksi momentiksi ja rahastoidaan näin, on ihan hyvä kaikkinensa. Tuotto 170 miljoonaa vuodessa, hyvä niin.

Mitä tulee tähän kaikkinensa, mikä tällä on vaikutus vaikkapa lainanottajan asemaan, isoja otsikoita on nähty, mutta minä katselin tuossa muutama viikko sitten muun muassa erästä artikkelia Helsingin Sanomissa, missä toimittaja oli laskenut, paljonko tämä mahdollisesti voisi vaikuttaa, jos sillä vaikutusta on, esimerkiksi 100 000 euron asuntolainaan. Tämän laskelman mukaan se olisi noin 22—44 euroa vuodessa, ja otsikkokin kuului, että "Pankkiveron vaikutus on marginaalinen". Se on marginaalinen, tämän itse pankkiveron vaikutus, ja täytyy tietenkin huomata, että vanhoihin lainoihinhan tässä ei tietenkään voikaan vaikutusta tällä kaikkinensa olla.

Kuten täällä edustaja Paatero aiemmin totesi, niin pankkimaailmaan tällä hetkellä kohdistuu paljon uudistuksia, kohdistuu uusia vakavaraisuussääntöjä ja kaikkea tätä, ja siksi tietenkin tämä on osa isoa kokonaisuutta. Kyllä varmasti siitä, mitä pankkimaailmassa nyt tapahtuu, paljon isompi osa on juuri tätä muuta säätelyä, muuta uutta säännöstöä, mikä sitten vaikuttaa kaikkinensa.

Puhemies! Ihan tähän loppuun sanon vielä sen, että siitä huolimatta, että pankkivero tulee, Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on myös kirjaus tästä rahoitusmarkkinaverosta. On hyvin järkevää, että Suomi lähtee myös siihen mukaan yhdessä Euroopan unionin, euromaiden kanssa miettimään, millainen siitä järjestelmästä tulee. Nimittäin nyt harvoin tässä keskustelussa muistetaan, että nyt parhaillaan siellä ne maat, ketkä menevät mukaan, määrittävät, millainen siitä verosta tulee. Jotta me saisimme siitä sen tyylisen veron, joka on Suomen etujen mukainen, Suomen kannalta hyvä vero, niin kyllähän silloin kannattaa itse olla määrittelemässä sitä eikä olla passiivisena ulkopuolella ja nostaa kädet ylös ja sanoa, että tehkää te muut, me emme tule mukaan. Jos ei Suomi tähän valmisteluun mene mukaan, niin sitten olemme euromaista ulkona yhdessä Luxemburgin, Irlannin, Maltan ja Kyproksen kanssa, ja ainakaan minusta tämä seura ei tunnu kovinkaan luontevalta Suomelle. Kyllä meidän tässäkin pitäisi olla edistyksellisiä ja myös katsella sinne hallitusohjelman kirjauksiin sen suhteen, että menemme myös tämän rahoitusmarkkinaveron valmisteluun mukaan.

Puhemies! Ihan loppuun. Sen verran vielä tähän aikaisempaan puheenvuoroon — edustaja Tuupainen sopivasti jo nouseekin siellä ylös seisomaan — olisin kyllä halunnut sanoa, että jos puhutaan vähäväkisistä ja heidän tilanteestaan, Suomessa on aivan liikaa köyhyyttä, pienituloisuutta, kaikkea sitä. Minä ainakin olisin ensisijaisesti heidän kannaltaan huolissaan siitä, miten saamme heille toimeentulotuen edellytyksiä ja miten saamme työtä heille, miten saamme ylipäätään elämisen edellytykset hyviksi niin, että rahapussissa olisi muutakin kuin matti. Uskon, että tämä pankkivero ei kyllä heidän kannaltaan se pahin asia ole. Päinvastoin, siinähän sitten näiden veronmaksajien riskejä rajataan muun muassa kriisitilanteissa. Minusta se on ihan oikein, puhemies.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin kerroin äsken, puhuin tästä pankkiverosta, se on minun henkilökohtainen näkemykseni, mutta pidän kannastani kiinni, en rupea sen kanssa rettelöimään. Mutta jos tämä rahoitusmarkkinavero on tulossa hallitukselta, niin kuin edustaja Viitanen kertoi, niin sitten teen kaikkeni sen estämiseksi, koska se jos mikä koettelee vähäväkistä kansaa.

Luin jostakin, olikohan se Helsingin Sanomien taloussivuilta vai Kauppalehdestä, tässä joku viikko sitten, lyhyesti totean, että Ranska on tehnyt tällaisen päätöksen rahoitusmarkkinaverosta ja tarkoituksena oli kerätä 500 miljoonaa euroa heidän kassaansa. Kuinka siinä kävikään? Suursijoittajat löysivät alta aikayksikön keinot veron kiertämiseksi, mutta piensijoittajat eivät pystyneet samaan, ja he kärsivät. Suursijoittajat ottavat käyttöön tämmöisen CFD:n — Contract for Difference — mikä tiivistettynä tarkoittaa ostajan ja myyjän sopimusta kurssierosta, joka on arvopaperihinta ja sen päälle transaktiovero. Suuret viisaat, keillä on paljon lakimiehiä, pystyvät kiertämään tämän rahamarkkinaveron jo Ranskassa, (Puhemies koputtaa) kyllä ne varmasti kiertävät sen Pohjoismaissakin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle kaksi kysymystä:

Ensinnäkin tästä rahastoinnista ja rahastomallista ja rahastosta puhumisesta: Eikö se ole pikkuisen liian löysää, kun kuitenkin puhutaan rahoista, jotka ovat suoraan budjetin sisällä siirtomäärärahoina? Sehän on kauhean yksinkertainen menettely, että lopetetaan momentti ja otetaan rahat pois siltä momentilta. Sinällään minä ymmärrän varsinaisella rahastomallilla aivan jotain muuta.

Toinen asia sitten tästä eurooppalaisesta veromallista, transaktioverosta, rahoitusmarkkinaverosta. Eikö kuitenkin ole aika oleellinen kysymys se, siirretäänkö siinä verotusoikeutta kansallisvaltioilta Eurooppa-tasolle? Jos näin tehdään, se on ensimmäinen aivan ainutlaatuinen ratkaisu, että lähdetään tälle tielle. Jatkossahan on sitten lupa odottaa, että myös muutkin veroratkaisut menevät Eurooppa-tasolle pois kansallisvaltioilta. Se on taas yksi iso ja oleellinen askel liittovaltion suuntaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sehän on ihan hyvä juuri, että se on budjetin sisäinen rahasto, koska se on viime kädessä eduskunnan päätösvallan alla. Lähtökohtaisesti on sovittu, että sinne kertyneitä varoja sitten käytetään tämän tulevan mekanismin hyväksi ja näillä varoilla ehkäistään kriisien syntyä. Minusta tämä on ihan oikea ja hyvä tie, kun näin haluttiin lopulta päättää, että tämä meni tällä kertaa näin.

Mitä tulee tähän rahoitusmarkkinaveroon, olen kyllä hyvin hämmästynyt, jos edustaja Mustajärvi huolimatta kaikesta siitä ideologisesta puheesta, mitä olen teidän suustanne kuullut, vastustaa sitä, koska sillähän nimenomaan suitsitaan markkinavoimia, oikeudenmukaistetaan verotusta. Ei voi olla niin, että maailmassa rahan kaupalla saatavat voitot ovat ainoita asioita maapallolla, mitä ei saisi verottaa. Eihän se nyt, hyvänen aika, näin voi olla. Kyllä se on kumma, että työttömien työmarkkinatuesta voidaan periä veroa ja voidaan periä veroa pienituloisen duunarin palkasta, mutta sitten jos jollain on varaa käydä rahalla kauppaa, niin siitä kaupan voitosta ei saisi lohkaista siivua. Johdannaiskaupassa vero olisi peräti (Puhemies koputtaa) 0,01 prosenttia. Ei pääse tavallinen eläkkeensaaja, palkansaaja tämän suuruisten prosenttien kanssa neuvottelemaan.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitasen on tavattoman helppo väitellä täällä, kun voi laittaa sanat toisen suuhun. Minä en ole missään kohtaa sanonut, että vastustan ylikansallista verotusta, mutta vastustan sitä, että se otetaan osaksi, jotta voidaan rakentaa Euroopan liittovaltio. Jos malli on semmoinen, että verotusoikeus ensin tällä avataan Euroopan unionille, niin on aivan varma, että jatkossa tulee myös muita verokysymyksiä, jotka viedään liittovaltion alle. Kun puhutaan talouden integroimisesta, niin taloutta ei voi integroida, jos ei päästetä silloin Euroopan unionia jäsenvaltioitten veropolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, työmarkkinapolitiikkaan, päättämään jopa eläkei’istä. Se on päivänselvä asia. Minä kannatan sitä, että säädellään markkinoita. Omassa varsinaisessa puheenvuorossani nimenomaan puhuin sääntelyn tarpeesta, jolloin se tarkoittaa myöskin veroja, mutta ei niin, että se on palanen Euroopan liittovaltion rakentamisessa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eihän se ole mikään pala Euroopan liittovaltion rakentamisessa. Se on yhteinen yritys yhteisesti määritellä rahan kaupalle vero. Kun täällä tuli aiemmin esille, että tätä voitaisiin kiertää, niin emmehän me enää tässä maailmassa ikinä voisi keksiä ihan yhtäkään veromuotoa, kun minä sanoisin, että kyllä kuitenkin joku keksii keinon kiertää. Juuri siksi on keksitty yhteistyö, on keksitty asiantuntijat, on keksitty ihmisille luova mieli, että meidän on pakko kerta kaikkiaan tehdä siitä niin kattava ja hyvä, että kiertomahdollisuudet ovat mahdollisimman pienet. Mutta emme me sillä voi sanoa, että ei tarvita, kun siitä kuitenkin tulisi sellainen tai tällainen. Juuri siksi Suomen täytyy olla mukana siinä valmistelussa, jotta me saisimme siitä mahdollisimman hyvän.

Puhemies! Vaikka tämä rahoitusmarkkinavero ei nyt meillä ole tässä suoraan agendalla, me puhumme pankkiverosta, niin sinänsä tietenkin hyvä, että tämä tuli puheeksi, koska kysymys on vähän samantyyppisistä asioista. Siksi on mielestäni hyvin tärkeää myös sen pienen ihmisen kannalta, että verotusta oikeudenmukaistetaan, ja rahoitusmarkkinavero on sitä mitä suurimmassa määrin.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Liittovaltiokehityksestä takaisin tähän pankkiveroon, joka on ajankohtainen aiheemme. Talouden laaja ja syvä epävarmuus on jatkunut jo pitkään. Sen vaikutukset alkavat ulottua ihmisten arkipäivään yhä vahvemmin. Irtisanomisuutiset ovat seuranneet toisiaan, ja työttömyys on kasvanut. Kunnissa budjettipäätökset alkavat olla todella hankalia, ja sama pätee tänne eduskuntaankin. Haasteet ovat kovaa luokkaa, ja jonkun on kannettava loppupeleissä kuitenkin aina se vastuu.

Haasteellisissa olosuhteissa meidän on samalla, kun ratkomme nykyongelmia, kyettävä miettimään uudenlaisia keinoja välttää vastaavanlaisia kriisejä tulevaisuudessa, ja yksi sellainen on nyt tänään iltapäivällä tässä käsittelyssä. Määräaikainen pankkivero on yksi tärkeä lisäys tällaiseen keinovalikoimaan, yksi askel oikeaan suuntaan, niin kuin edustaja Mustajärvi keskustelussa omassa puheenvuorossaan totesi.

Arvoisa puhemies! Pankkiverolla on tarkoitus kerätä varoja etukäteen mahdollisten uusien rahoitusmarkkinaongelmien varalta. Tällä halutaan rajata veronmaksajien vastuita mahdollisissa tulevissa pankkikriiseissä. Tavoite on mielestäni näissä oloissa äärimmäisen tärkeä. Nykytilanne, jossa pankkien tappiot voidaan kaataa veronmaksajien maksettaviksi, on kaikin puolin täysin kohtuuton. Luottamuksen palauttaminen talouteen edellyttää avoimuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä myös pankeilta. Se, että valvontamekanismit ovat pettäneet näin pahasti ja johtaneet näihin ongelmiin, toimii kiistattoman vahvana perusteena valvontamahdollisuuksien parantamiselle ja uusien riskinhallintamekanismien käyttöönotolle. Maamme talousluvut vaativat mielestäni meitä kaikkia talkoisiin, myös pankkeja tässä kohdin.

Ihan lopuksi. Edustaja Tuupainen epäili omassa puheenvuorossaan tulevan pankkiveron aiheuttavan irtisanomisia. Eiköhän se kuitenkin todellisuudessa johdu pankkien kannattavuuspaineista: matala korkotaso, synkentyvä talouskasvu ja ehkä viimeisenä kiristyneet sääntelytoimet?

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Pankkiveroista puhuttaessa pitää muistaa, että me tarvitsemme joitakin välineitä, joilla me pystymme pärjäämään tulevien finanssikriisien keskellä. Tämä on pieni askel, me olemme sen tänään kuulleet, tällä ei ratkaista lopullisesti tätä asiaa. Mutta tämä on vasemmistoliitolle erityisen tärkeä asia. Me olemme kuitenkin olleet puolueista ensimmäinen, joka on edellyttänyt transaktioveroa. Me toimme sen vahvasti hallitusohjelmassa esille, ja on hyvä, että tämä askel on periaatteellisesti kyetty ottamaan tämän hallituksen aikana.

Tähän varmasti sisältyy lausunnonantajien mukaan erityisiä riskejä joukkopaosta, rahan karkaamisesta ulkomaille jne., mutta jos ei joku ole esimerkkinä ja uskalla ottaa niin sanotusti rahamarkkinoita niskasta kiinni näitten kokemusten jälkeen, mitä Suomessa on ollut... Pankkien on syytä muistaa, että suomalaiset veronmaksajat olivat heitä pelastamassa 90-luvun laman keskellä. Suomalaisilta yrityksiltä pankit leikkasivat yrittäjämahdollisuudet, työntekijöiltä lähtivät siinä vaiheessa työpaikat, mutta silti veronmaksajat, työntekijät kustansivat ja pitivät pankit pystyssä.

On erityisen tärkeätä, että tämä askel tässä vaiheessa uskalletaan ottaa. Se antaa tästä kuuden puolueen hallituksesta kuitenkin moraalisesti vastuullisen kuvan. Uskallamme osoittaa niille tahoille, että hekin ovat vastuussa. Ei voi olla yhtä ainoaa liiketoimintamallia, jossa ei veroa kerättäisi. Ja siinä mielessä on helppo seistä pankkiveron takana.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski tuossa jo viittasi 1990-luvun kokemuksiin. Silloinhan meillä otettiin porvarihallituksen toimesta avoin pankkitukipiikki, ja jälki oli niin hirveää, että se näkyy vieläkin esimerkiksi suomalaisessa yritysrakenteessa. Silloin tapettiin tuhansia, tuhansia kannattavia yrityksiä, koska jo pienetkin hallittavissa olevat riskit siivottiin tähän pankkitukipiikkiin, ja totta kai pankit tekivät sen, kun heidän annettiin tehdä se. Mutta meillä on kyllä samaan aikaan, nyt kun tästä mallista puhutaan, käytössä eurooppalainen pankkitukipiikki, joka on mittakaavaltaan aivan jotain muuta: Euroopan vakausmekanismi. Siellä on johtajilla syytesuoja, asiakirjat ovat salaisia, se on jo perustettaessa karannut demokraattisen valvonnan ulkopuolelle, ja ensi vuoden talousarvioesityksessä on pari riviä, joissa sanotaan, että 11 miljardia maksetaan tälle Euroopan vakausmekanismille eli Luxemburgin suurherttuakunnassa perustetulle pankille vaadittaessa, ei niin, että onko maksukykyä vai ei, vaan kun käsky käy, niin kassa aukeaa.

Minulla on tähän pankkiveromalliin hieman kyyninen suhtautuminen sekä volyymin että sen vaikutuksen suhteen, mutta se on ilman muuta askel oikeaan suuntaan, ja vasemmalla laidalla on pitkään puhuttu tästä, että ainakin päänavaus pitää saada tehtyä. Mutta jos ja kun on todennäköisesti näin, että eurooppalainen malli tulee, niin silloinhan kansallinen malli väistyy. Se on tuossa esityksessäkin kerrottu. Oleellista on se, kenellä tässä eurooppalaisessa mallissa on veronkanto-oikeus. Jos se on Euroopan unionilla, se on ilman muuta askel liittovaltion suuntaan. Jos se on jollain muulla, silloin sitä uhkaa ei samalla tapaa ole. Ja kyllähän suomalaisessakin hallintomallissa se, joka kantaa verot, on vahvin.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuo pankkivero on semmoinen isku. Minä maaseutuyrittäjänä olen nyt jonkin verran kiertänyt noita kyläkuntia, ja siellä on semmoinen niin sanottu rahoituskriisi päällä. Esimerkiksi nyt, jos yritys tällä hetkellä investoi koneisiin, kone laitetaan aina rahoituksella. Nyt on rahahanoja laitettu tällä hetkellä kiinni, niitä on tiukennettu. Siellä ei investoida enää. Nyt kun tämä vero tulee sinne, niin varmasti ne loputkin hanat laitetaan kiinni. Elikkä pyörät herkiävät pyörimästä. Loppupelissä tämän vielä maksavat veronmaksaja ja se työtön, mikä tulee tämän pankkiveron päälle, se johtuu siitä, hän joutuu sen maksamaan sieltä. Se on nimenomaan näin. Rahan hinta nousee, varmasti nousee. Ei se pankki sitä maksa. Käyttäjä maksaa sen. Se on aina tehnyt näin. Ja investoinnit loppuvat. Nyt pitäisi saada tuottoja. Ei niitä tuottoja varmasti pitkällä juoksulla tule. Se on plus miinus nolla. Me olemme vain maksajia loppupelissä.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisi ihan mukava kuulla, jos täällä salissa olisivat perussuomalaisten puheenjohtaja ja ryhmäpuheenjohtaja, ovatko perussuomalaiset sitä mieltä, että pankkeja ei saa verottaa. Itse toimin yhden pankin luottamustehtävässä ja tiedän, että pankkiverolle tulee maksaja pankista. Pankki maksaa omasta tuloksestaan sen. Kaikessa yritystoiminnassa kustannuksia siirtyy. Mutta tämä peruskysymys on se, oletteko te sitä mieltä, että pankkitoimintaa ei Suomessa saa verottaa. Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Valitettavasti puheenjohtaja ei ole vastaamassa täällä tästä asiasta, ei sen paremmin ryhmäpuheenjohtaja kuin myöskään puolueen puheenjohtaja.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hakkarainen varmasti kuvasi sen tilanteen, mikä tällä hetkellä on oikein. En voi kyseenalaistaa, etteikö edustaja, joka maaseudun yrittäjänä on toiminut, tietäisi sitä tilannetta, mikä siellä yrityksessä tällä hetkellä on. Sitä on turha kiistää. Mutta jos pohditaan, mistä tämä tilanne on johtunut, niin se ei ole kyllä johtunut siitä, että olisi tullut jostakin ilmasta tämmöinen edellytys, että tällä hetkellä pankeilta edellytetään korkeampaa vakavaraisuutta kuin ennen kuin tämä rahoituskriisi alkoi, pankkien omana järjestämänä yliluototuksena ja niin edelleen. Tämä on seurausta siitä, että nyt edellytetään enemmän. En tiedä. Voidaan olla kahta mieltä siitä, kuuluuko nyt sitten vielä laittaa yksi pykälä siihen päälle. Mutta kyllä meidän pitää tämä keskustelu aloittaa aidosti siitä, missä kulkee se pankkien ilman verotusta oleva bisnes.

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten puheenjohtaja olisi varmasti vastannut niin kuin perussuomalaiset, mutta minä nyt toin tähän yrittäjänäkökulman. Todellisuudessa se tekee sen, että investoinnit lakkaavat sieltä. Se on ihan näin maaseudulta tuotu näkökanta tänne. Minä en tiedä, miten isoilla pankeilla ja isoilla kylillä menee, vaan miten siellä maaseudulla menee ja mitä tämä pankkivero tarkoittaa. Varmasti tarkoittaa sitä, että investoinnit menevät entistä pienemmiksi nyt. Se tulee yrittäjälle maksuun, se tulee työmiehelle maksuun. Me olemme maksajia.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kari toi esille ja kyseli, mikä on perussuomalaisten kanta tähän pankkiveroon. Henkilökohtaisesti voin sanoa: Se on ok, että pankilta peritään veroa. Mutta selkeästi se, kuka maksaa sitten pankille, on asiakas. Tämä on vain välitie tässä. Käytetään asiakkaita tässä hommassa. Niin kuin edustaja Hakkarainen toi hyvin esiin, niin kyllä se tuolla maaseutupankeissa ja muissa aiheuttaa sen tilanteen, että kun luoton hinnat nousevat, niin yritystoiminta lakkautuu. Se aiheuttaa tähän yhteiskuntaan lisää kurjuutta ja työttömyyttä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Yritin tuossa saada vastauspuheenvuoroa edustaja Taimelan puheenvuoroon, mutta totean tässä aluksi, että suomalaisilla pankeilla ovat nyt jo rasitteena kansainväliset vakavaraisuusmääräykset, ja jos näitä kuluja luetellaan, niin kuin edustaja Taimela luetteli kolme asiaa lopussa — en enää muistakaan, mitkä ne olivat, mutta todellisia pankin kuluja — niin kyllä kai se nyt vaikuttaa siihen, että pankin myyntitulot kasvavat.

Täällä joku teistä totesi, että pankki maksaa verot omasta tulorahoituksestaan, vai miten päin se meni. Tämä on totta. Mutta niin kuin edustaja Hakkarainen totesi, niin viime kädessähän pankin asiakkaat maksavat pankin kustannukset joko alentuneena tuottoprosenttina talletuksista tai sitten pankin periminä maksuina. Näin tämä homma menee.

Eräs esimerkki, joka antaa pahalle pikkusormen: Täällä hallituksen esityksellä hyväksyttiin, oliko se ensi vuodelle, 9 prosentin arvonlisävero lehtimaksujen tilauksiin. Nyt keskisessä Suomessa olen ollut yhteyksissä siellä asianomaisiin henkilöihin, ja he kertovat, että tilaukset ovat aika paljon vähentyneet siitä, mitä ne olivat aikaisemmin. Eli kun antaa pahalle pikkusormen, niin se vie koko käden.

Omalta osaltani taisin sanoakin äsken edustaja Viitasellekin, että en nyt hirveästi vastusta tätä pankkiveroa, mutta jos tämä rahoitusmarkkinavero tulee, niin siinä teen kaikkeni, millä näin pieni mies ja vanha mies voi asiaa vastustaa.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa varmaan kaikki maksavat veroja, niin pankitkin, sehän on selvä, ja suomalainen verotus pitää tietenkin pitää suomalaisten käsissä. Mutta haluaisin vähän tukea edustaja Kaumaa, joka totesi, että suomalaiset yritykset ovat poikkeuksellisen paljon riippuvaisia pankeista, joten näille yrityksille ja heidän investoinneilleen ja toimivuudelleen on kyllä rahan hinnalla aika suuri merkitys.

Viime viikonloppuna kävin eräässä vientiyrityksessä, heillä oli juhlat. Heillä on suuri ongelma se, että kun he vievät tavaroita ja valmistavat niitä, niin viimeiset maksut tulevat vasta silloin, kun viimeiset tavarat on toimitettu. Heillä pitää olla tase kunnossa, että he pystyvät tuottamaan näitä tavaroita. Sen takia minun mielestäni oleellisesti tähänkin pankkiverokeskusteluun liittyy se, millä tavalla me turvaamme suomalaisten yritysten rahoituksen, ja monet ovat esittäneet yhteisöveroon tiettyjä muutoksia. Minusta muutokset yhteisöveroon eivät ole oleellisia, vaan oleellista on se, kuinka suomalaisten yritysten omaa pääomaa vahvistetaan. Tässä suhteessa meidän täytyisi kyllä katsoa Viron suuntaan ja miettiä sitä, voidaanko jonkin paketin yhteydessä lähteä muuttamaan yritysverotusta niin, että sitä osaa yrityksen tuotosta, jota ei oteta ulos osinkoina, ei myöskään verotettaisi, koska luulen, että se on yritysten rahoitusten ja investointien kannalta aivan oleellinen kysymys.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni kyseessä on aika lailla arvonlisäveron kaltainen vero, joka siirtyy asiakkaiden maksettavaksi, ja aika useasti suomalaisessa järjestelmässä tämän maksavat viime kädessä työeläkeyhtiöt, jotka vastaavasti sitten joutuvat hankkimaan parempia prosentteja suhteessa palkkasummaan, jotta eläkkeiden taso voitaisiin pitää entisellään. Ei tämä pankin asema niin heikko ole, etteikö se pysty tällaista siirtämään asiakkaiden maksettavaksi, ja voi tässä yhteydessä siirtää ehkä vähän enemmänkin, kun on kerran mahdollisuus jotain siirtää ja perustella.

Suomalainen pankkijärjestelmä on tällä hetkellä kiusallisen harvalukuinen ja suurelta osalta vielä kaiken lisäksi ulkomaalaisomisteinen. Pankkien välistä kilpailua on vähän, ja kun vero tulee kaikille, niin mitään kilpailutekijää, joka johtaisi siihen, että pankki itse maksaisi tämän veron, ei ole. Täytyy muistaa, että pankit ovat tietysti tuloksestaan, liiketoiminnan tuloksesta, maksaneet tähänkin asti aina veronsa, mutta kansainvälisesti, kun tällainen päätös on saatu, Suomi jälleen on periferiamaana vaarassa menettää osan rahoitusliiketoiminnasta, ensiksi Tukholmaan, mahdollisesti Lontooseen tai vielä kauemmaksi. Pankkiliiketoiminta silloin, kun se on transaktiopohjaista rahoitusten järjestelyä, on erittäin likvidiä, oikeastaan riippumatonta maasta, hakeutuu sinne, missä olosuhteet ovat parhaimmat. Jos EU tällaisen tekee, niin tässä on vielä vaarana, että EU:kin menettää tätä rahoitusliiketoimintaa muihin maihin.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkaraisella oli omassa puheessaan tietty logiikka. Jos sitä pankkimaailmaa katsoo vaikka maaseudulta osuuspankkilaisen asiakkaan silmin tai vaikka pienyrittäjänä, niin onhan se tosi, että ennemmin tai myöhemmin pankki maksattaa kulunsa aina asiakkaalla, jos ei sitten tule viimeaikaisen mallin mukaan valtio väliin ja hoida kaikkia riskejä pankkien puolesta. Koska se maksu realisoituu? Se realisoituu ennemmin tai myöhemmin, mutta oleellista minusta tässä veromallissa on — jota minä siis kannatan — tunnistaako tämä malli pankkien taseisiin sisäänrakennetut riskit. Jos se tunnistaa ja hinnoittelee ne oikein veron muodossa, niin kyllä se ennemmin tai myöhemmin koituu kaikkien pankkiasiakkaitten hyväksi niin, että se tervehdyttää pankkimaailmaa, ja silloin siitä hyötyy myöskin se keskisuomalainen Osuuspankin asiakas, pienyrittäjä, joka ehkä suoraan joutuu maksamaan rahan hinnassa vähän enemmän, mutta sitten ajan oloon, kun tämä tervehdyttävä vaikutus toteutuu, silloin myös hän saa omiaan takaisin.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lehti tavanomaisesti käytti erinomaisen puheenvuoron. Tuli mieleen näistä pankkien veroista se, että muistini mukaan pankit eivät tänä päivänä saa vähentää arvonlisäveroja. Eli kun sinne menevät laskut, niin normaali yrittäjähän saa vähentää sen 23 prosenttia, 24 prosenttia ensi vuonna, alvia, mutta pankki ei sitä ymmärtääkseni pysty tekemään tässä ajassa. Eli kyllä pankilla näitä tietynlaisia veroluonteisia kustannuksia on enemmän kuin muilla yrityksillä. Tämän vuoksi jokainen lisäys pankin kulupuolelle aiheuttaa sen, että kate vähenee ja, minä vielä kerran todistan, viimekätinen maksajahan on se pankin asiakas: me, köyhät ja kansanedustajat tässä salissa.