Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tässä heti aluksi teen hylkäysesityksen ja sitten lopuksi lausumaehdotuksen, jos hylkäys ei toteudu. Perustelen esitystäni neljällä kohdalla.

Ensiksikin, miksi päädyttiin hallinnolliseen järjestelyyn. Kuten esityksessä todetaan, kyse on poikkeuksellisesta lainsäädännöstä, ratkaisusta, jossa sopimuksen määräykset saatetaan jälkikäteen voimaan osana järjestelyä koskevaa voimaansaattamislakia. Järjestelyyn päädyttiin esityksen mukaan, koska Suomen ja Naton välisissä alustavissa keskusteluissa ilmeni, että Nato ei ole valmis muuttamaan vuoden 94 tietoturvallisuussopimusta. Nato ei siis halunnut, että itse sopimus olisi avattu keskusteluun. Toivon, että edustajat ovat myöskin perehtyneet paitsi tähän voimaansaattamislakiin ja hallinnolliseen järjestelyyn myös itse sopimukseen.

Toinen peruste liittyy valtiosäännön näkökulmaan. Tässä on kysymys sikäli erikoislaatuisesta asetelmasta, että ehdotettuun lainsäädäntöratkaisuun ei liity ehdotusta siitä, että eduskunta samalla ilmaisisi suostumuksensa itse sopimukselle perustuslain 94 §:n mukaisesti. Täytyy ihmetellä tätä, miksi mentiin myös perustuslain kannalta näin arveluttavaa tietä, hallinnollisen järjestelyn tietä. Tästä tietysti seurasi se, että tämän esityksen käsittelystä tuli korostetun tekninen ja että se rajoittuu vain kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain säännöksiin ja määräykseen ja valiokuntakäsittely jäi myös suppeaksi ja muodolliseksi ilman, että esityksen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset asiayhteydet olisi riittävästi avattu. Kysymyksessä on kuitenkin Suomen ja Naton välillä tehty järjestely ja sopimus turvallisuusluokitellun tiedon käytöstä, välittämisestä, suojaamisesta ja salaamisesta, joka kattaa laajan alueen Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan merkittävästi vaikuttavaa Nato-yhteistyötä. Kiire tässä ei ainakaan peruste voi olla, sillä tuo 94 solmittu tietoturvallisuussopimus täytti jo 18 vuotta. (Markus Mustajärvi: Täysi-ikäiseksi!)

Edelleen hallinnollisen järjestelyn artiklojen tulkinnalla ja soveltamisella on siinä määrin vaikutuksia ja yhtymäkohtia perustuslain 12 §:ssä kansalaisille turvattuun oikeuteen saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta sekä turvallisuusluokiteltujen tietojen, turvallisuusselvitysten ja -tarkastusten yhteydessä perustuslain 10 §:n henkilötietojen suoja. Olisi ollut perusteltua pohtia järjestelyn toimivuutta myös kriisi- ja poikkeusoloissa. Tässä on kysymys siis ihan yksilön kansalaisoikeuksiin liittyvistä vaikutuksista.

Lopuksi perustelen hylkäysesitystä ja myöskin lausumaesitystä sillä, että esitys ei sisällä hallinnollisen järjestelyn ja voimaan saatettavan sopimuksen kansainvälisoikeudellisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä arviointeja, vaikka syytä todella olisi ollut. Tässä viittaan ennen kaikkea laajaa kansainvälistä huomiota herättäneeseen ja vuosia jatkuneeseen CIA:n salaisia vangitsemisia ja luovutuksia koskevan ohjelman vankikuljetuksiin, salaisiin laittomiin pidätyksiin, kidutuksiin, katoamisiin, salaisiin pidätyskeskuksiin ja vankiloihin, jotka kyllä yksiselitteisesti tuomitaan Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 11.9. kuluvaa vuotta.

Lopuksi esitän lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta katsoo, että vain aidot kansalliset turvallisuussyyt voivat olla peruste turvallisuusluokitellun tiedon salassapidolle. Tietojen salaamista vakavissa ihmisoikeusrikoksissa ei voida perustella kansallisilla turvallisuussyillä. Eduskunta yhtyy Euroopan parlamentin päätöslauselmaan 11.9.2012 ja edellyttää, että Naton ja Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden välisissä sopimuksissa ja yhteistyössä kunnioitetaan perusoikeuksia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia".

Ja kuten alussa totesin, esitin siis myös esityksen hylkäämistä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho on tehnyt erittäin hyvää työtä puolustusvaliokunnassa, ja kehuisin häntä, vaikka hän ei olisi saman ryhmän jäsenkään. Hän on erittäin hyvin nostanut esille sen, minkälainen iso linja näihin salaamispäätöksiin, joita nyt rukataan liukuhihnalta, liittyy. Muistamme Israelin kanssa tehtävät asekaupat ja niiden asekauppojen yksipuolisen salaamissopimuksen, joka velvoittaa myös Suomea. Nyt ovat sitten pöydällä Naton ja Yhdysvaltain vastaavat sopimukset, ja tämähän on myöskin osaltaan Suomen lähentämistä Natoon ja Yhdysvaltoihin. Näiden sopimusten suhde muun muassa perusoikeuksiin on hyvin kyseenalainen.

Minä kannatan edustaja Yrttiahon hylkäysesitystä ja kannatan hänen tekemäänsä lausumaesitystä ja ennustan kyllä, että voipi olla niin, että näihin asioihin, sekä Naton että Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn sopimukseen ja joihinkin muihin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviin kysymyksiin, palataan aika pian, kun näiden keskinäisten asioitten yhteys tulee päivänvaloon ja myöskin ne kansanedustajat, jotka eivät ihan yhtä tarkkaan ole asioita seuranneet kuin edustaja Yrttiaho on tehnyt, saavat asioihin lisävalaistusta, ja se hetki voi olla kyllä aika kiusallinen puolustusministerille ja kiusallinen koko hallitukselle.