Markus Mustajärvi /vr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen laatimisessa tuli aika lailla kiire, kun viime tingassa huomasimme, että vaikka hallituksen esitys 176 on ihan oikeansuuntainen, niin se jää vajaaksi siltä osin, että työttömyysturvan suojaosuutta ei esitetä sidottavaksi indeksiin.

Esitys tästä 300 euron suuruisesta suojaosasta, joka mahdollistaa sen, että sen suuruisen työtulon saa ansaita kuukaudessa ilman että se pienentää muuta maksettavaa työttömyysturvaa, on ihan oikea. Vielä parempi malli olisi ollut se — jos olisi menty vanhassa työttömyysturvalaissa vielä kauemmas taaksekäsin — että jos henkilö on yhden päivän töissä, hän on töissä silloin ja siltä päivältä ei makseta työttömyysturvaa, muuten maksetaan. Se olisi ollut kaikista selvin malli ja kannustanut vielä enemmän ottamaan vastaan satunnaisia töitä kuin tämä suojaosamalli. Mutta hyvä kuitenkin, että tässä asiassa on päästy eteenpäin. Tämä, toivon mukaan, helpottaa työttömyysturva- ja työtulojen yhteensovittamista, kannustaa ottamaan vastaan pätkä- ja keikkatöitä, myöskin osa-aikaisia töitä, ja osaltaan vähentää byrokratiaa myös sen rinnalla, että kassat voivat nyt aiempaa joustavammin maksaa työttömyysturvaa ennakkomaksuina, jos se työttömyysturva meinaa kohtuuttomasti viivästyä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ihmetyttää, että paitsi että tätä etuutta tai suojaosaa ei sidota indeksiin, niin sitä ei hallituksen esityksessä perustella millään tapaa. Normaalitilanteessa, kun tämäntyyppisistä rajoista tai etuuksista päätetään, siellä on ainakin arvioitu se, mitä indeksiin sitominen merkitsisi. Toimeentulotuen osalta on aika lailla ikävä esimerkki, että toimeentulotuen 150 euron suojaosan — joka on vuodesta 2005 lähtien ollut samansuuruinen — reaaliarvo on pienentynyt noin 17 prosenttia, eli tuo suojaosa on menettänyt hyvin ison osan siitä merkityksestä ja tarkoituksesta, minkä takia se aikoinaan määrättiin ja määrättiin tuon suuruiseksi. Me olemme tässä lakialoitteessamme yrittäneet olla johdonmukaisia siltäkin osin, että tämä indeksi sidottaisiin palkkakertoimeen eikä kansaneläkeindeksiin, ja kun tässä kuitenkin on olemassa tuloraja, niin palkkakerroin olisi se oikea muoto turvata, että raja säilyttää arvonsa ja ne tavoitteet myöskin tulevina vuosina, mikä hallituksen esityksessä mainitaan, täyttyisivät mahdollisimman hyvin.

Tämän lakialoitteen ovat allekirjoittaneet vasenryhmän edustajien lisäksi myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ja myöskin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, ja toivon kyllä, että kun tämä asia tulee sitten lopulliseen äänestykseen tässä salissa, niin ainakin tuolta osin tuki olisi rikkumaton.

Minä haistan tässä osin palaneen käryä sillä tapaa, että kun tätä tulorajaa ei haluttu sitoa indeksiin ja sitä ei perustella millään tapaa, niin voi olla, että varaudutaan jo tulevaan aikaan, ensi vuoden alkuun, kun ilmoitetaan, että valtiontalous on heikommassa jamassa kuin nyt talousarviota laadittaessa ja siitä päätettäessä on tiedetty. Siinä tilanteessa indeksien jäädyttäminen tai leikkaaminen on sellainen toimenpide, sellainen hiljainen rosvo, joka sillä hetkellä ei kirpaise niin paljon mutta vuosi vuoden jälkeen toisi myöskin valtion kassaan satojen miljoonien eurojen säästöjä ja olisi totta kai pienituloisilta kansalaisilta pois. Nythän kannattaa muistaa, että esimerkiksi lapsilisien indeksikorotukset on jo jäädytetty, eli osin sille tielle on jo lähdetty, että nähdään — ja valitettavasti varmaan vuodenvaihteen jälkeen laajemminkin — se, että indeksien jäädyttäminen tai niistä leikkaaminen on sitten se yksi säästökeino, säästöpakko monien muiden pakkojen joukossa, joita varmaan eteen tulee ensi helmi—maaliskuussa aika lailla.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajaherrat! Käytän hieman historiaa, niin kuin edustaja Kataja edellisessä puheenvuorossaan.

Työmarkkinoiden rakennemuutos alkoi 1990-luvulla. Silloin myös alkoivat yleistyä niin sanotut epätyypilliset työsuhteet, kuten määrä- ja osa-aikaiset sopimukset. Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet jäädäkseen monilla aloilla, kuten kaupassa ja palveluissa. Epätyypilliset työsuhteet ovat yksi syy työssä käyvien köyhien ongelman esille nousemiseen. Epätyypillisten työsuhteiden lisäksi pitkä työura edellyttää usein pitkäjänteistä ja jatkuvaa kouluttautumista. Yksinhuoltaja- ja yhden hengen talouksien osuus kasvaa, mikä aiheuttaa paineita sosiaalipalvelujen puolelle muutostilanteissa.

Meidän on tuettava työn vastaanottamisen kannattavuutta ja samalla estettävä sosiaaliloukkujen syntyminen. Tämä 300 euron suojaosa on pieni kädenojennus työttömille katkaista työttömyyttä ja ottaa vastaan työpätkiä. Summan olisi pitänyt olla korkeampi ja indeksikorotus on sen elinehto, jotta sen alkuaankin pieni merkitys ei hupene kokonaan parissa vuodessa.

Meidän työllisyysongelmamme tulevat vain kasvamaan. Ei lama ole selätetty, ja työmarkkinoilta pudonneita on kymmeniätuhansia — ei pudoteta heitä lopullisesti.

Kuten edustaja Mustajärvi mainitsi, tämä hallituksen esitys 176 on ollut käsittelyssä, jossa myös on käsitelty tätä 300 euron kuukausituloa, mutta siellä me toimimme niin kuin edustaja Mustajärvi lakialoitteessaan esitti, että tämä 300 euroa pitää myös sitoa indeksiin. Toivottavasti tämäkin esitys sitten aikanansa menee läpi parempaan suuntaan.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva edustaja Mustajärven ynnä muiden allekirjoittama lakialoite liittyy hallituksen esitykseen työttömyysturvan sovitellun päivärahan 300 euron suojaosasta. Aloite suojaosan indeksisidonnaisuuden säätämisestä on erittäin perusteltu, ja on aivan hämmästyttävää, että tätä tulorajaa ei hallituksen esityksessä ole indeksiin sidottu. Toimeentulotuen vaatimaton 150 euron suojaosa on esimerkki siitä, kuinka indeksiin sitomattoman tulorajan reaalivaikutus syöpyy. Tästä edustaja Mustajärvi myös puhui. Vuodesta 2005 lähtien sitä ei ole tarkistettu lainkaan. Niinpä siitä on leikkautunut runsas kuudennes eli euroissa yli 25 euroa, noinkin pienestä 150 euron summasta.

Hallitus näyttää muutenkin pyrkivän heikentämään etuuksien indeksiturvaa. Lapsilisien indeksijäädytys vuoden 2012 tasolle vuoteen 2014 leikkaa lapsiperheiden toimeentuloa edelleen. Lapsilisien reaaliarvo on esimerkiksi viiden lapsen perheessä pudonnut vuoden 94 jälkeen vuoden 2012 rahan arvossa laskien runsaasta 1 000 eurosta kuukaudessa 772 euroon. Menetys on merkittävä siitäkin huolimatta, että indeksitarkistuksia on tehty normaalisti. Kysymys on tietysti siitä, että niin sanottu Kela-indeksi on erittäin heikko indeksi näiden etuuksien varassa elävien reaalitulojen kannalta. Myös muut perusturvan etuudet ovat reaalikehityksen osalta jääneet tietenkin ansiokehityksestä jälkeen. Jos me suhteutamme ansiokehitykseen esimerkiksi peruspäivärahan reaalikehitystä, niin sen tulisi olla ansioindeksillä tarkistettuna 820 euroa kuukaudessa. Nyt se on alle 700 elikkä 698 euroa.

No, opintotuen osalta tilanne on tietysti samankaltainen. Nyt tietysti opintoraha sidotaan indeksiin, mikä on perusteltua, mutta tähän saakka tuo opintorahan reaaliarvon alamäki on ollut erittäin merkittävä. Vuodesta 92, siis 20 vuodessa, vuoteen 2012, jos katsomme vuoden 2012 rahan arvossa, lähtötilanne on 370 euroa kuukaudessa ja nyt ollaan alle 300 euron määrän.

Heikko indeksi tai indeksisidonnaisuuden puuttuminen pienituloisten etuuksista on tietenkin poliittinen valinta. Se merkitsee aina köyhien toimeentulon leikkaamista ja, voi sanoa, kurjuudella kannustamista, kuten tämä muotisanonta tuolla oikealla kuuluu. Vasemmistolle on aina ollut sydämenasia sitoa pienituloisten etuudet, eläkkeet, sairauskorvaukset ja perhe-etuudet, kunnolliseen indeksiin. Se, että nyt indeksijäädytystä käytetään pienituloisten tuloleikkurina, sopii äärimmäisen huonosti hallitukselle, jossa molemmat vasemmistopuolueet ovat mukana.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite koskee siis työttömyysturvalain mukaiseen soviteltuun päivärahaan liittyvää 300 euron suojaosaa ja nimenomaan sen sitomista indeksiin.

Lakialoite on mitä kannatettavin. Kannustinloukkuja pitää purkaa. Työn vastaanottaminen tai työtuntien lisääminen pitää tehdä taloudellisesti kannattavaksi. Liian monet elävät työttömyysloukussa, siis tilanteessa, jossa työttömän käteenjäävät tulot kasvavat työllistymisen myötä hieman tai eivät ollenkaan.

Suomessa kaikista työttömistä noin 15 prosenttia on työttömyysloukussa ja yksinhuoltajista lähes joka kolmas. Työllistymisen kannustimia on pyritty kehittämään 90-luvulta lähtien muun muassa pieni- ja keskituloisille kohdistetuilla verovähennyksillä. Taloudellisten kannustinloukkujen lisäksi työllistymisen esteenä ovat niin sanotut byrokratialoukut, siis kaikki paperityön määrä, joka työttömän on tehtävä ilmoittaessaan työtuloja eri sosiaalietuuksia varten. Byrokratiasta aiheutuvan haitan vuoksi työtön voi jättää vastaanottamatta myös taloudellisesti kannattavan työn.

Suojaosa ja siitä tehty hallituksen esitys 176 on lähtökohtaisesti kannatettava asia, kun ensimmäiset 300 tienattua euroa eivät vähennä soviteltua päivärahaa. Indeksisidonnaisuudella pidettäisiin suojaosan edes jonkinlainen kannustavuus kunnossa myös jatkossa. Kun tätä indeksiin sitomista ei hallituksen esityksessä ollut, jätimme asian valiokuntakäsittelyssä eriävän mielipiteen indeksiin sitomisen puolesta. Byrokratialoukkuihin suojaosa ei vaikuta, koska palkkatulot tulee edelleen ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle. Suojaosuus parantaa kuitenkin pienten osa-aikatöiden tekemisen kannattavuutta hieman.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Ensiksikin hallituksen pohjaesityshän oli hyvä, mutta siitä unohtui tämä indeksi, ja siinä suhteessa edustaja Mustajärvi on tehnyt erittäin hyvän lakialoitteen, jossa tämä indeksisidonnaisuus tulee tähän.

Sinänsä tämä työttömän 300 euron lisähankinta on tukemassa työttömien asemaa, mutta se on myös yrittäjien kohdalla. Jos ajatellaan semmoisia pienyrittäjiä, joilla on sesonkiluonteista toimintaa, he eivät pysty palkkaamaan pitemmäksi aikaa lisätyövoimaa, mutta tässä voidaan tätä asiaa käyttää, ja siinä suhteessa se on hyvä.

Mutta se on totta, kun ajatellaan, että tällaisista pienistä korvauksista on kysymys, että ehdottomasti tämän pitää olla indeksiin sidottu näissä asioissa. Tosin tietysti uhkakuvia on olemassa, niin kuin edustaja Mustajärvi tuossa totesi, että kun vuodenvaihteessa ollaan sitten tarkastelemassa valtion kirstun pohjaa, niin voi ilmetäkin, että siellä ei ole maksuvaraa ja tämäkin jäädytetään näissä asioissa.