Markku Koski /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on saanut eduskunnalta käsiteltäväkseen toisen lisätalousarvioesityksen sekä kaksi täydentävää esitystä. Nämä kaikki on käsitelty yhdessä ja näistä annetaan yhteinen mietintö. Lisäksi valtiovarainvaliokunta on käsitellyt myöskin lisätalousarvioaloitteet, jotka valiokuntaan on lähetetty.

Yleisperustelujen osalta valiokunta toteaa, että valtion toisesta lisätalousarviosta ja sitä täydentävistä esityksistä käy ilmi suotuisa talouskehitys. Tuloarvio on noussut alkuperäisestä noin 2,7 miljardia euroa veropohjan kasvun, osinkotulojen kasvun sekä toteutettujen osakemyyntien vuoksi. Verojen ja veronluonteisten tulojen osuus tästä on nettomääräisesti hieman yli miljardi euroa ja osakemyyntitulojen sekä korkotulojen ja voiton tuloutusten osuus noin 1,5 miljardia euroa. Suotuisan tulokehityksen johdosta siirtoa Valtion eläkerahastosta on voitu alentaa alun perin arvioidusta runsaat 1,2 miljardia euroa. Näin on voitu kartuttaa eläkerahaston varoja suunniteltua huomattavasti enemmän. Tästä johtuen varsinaiseen talousarvioesitykseen verrattuna vuoden 2006 tuloarvio on kohonnut nettomääräisesti lähes 1,5 miljardia euroa.

Hyvä tulokehitys on antanut puolestaan mahdollisuuden luopua varsinaisessa talousarvioesityksessä arvioidun noin 446 miljoonan euron suuruisen lisävelan otosta kokonaan ja lisäksi lisätä valtionvelan nettokuoletuksia yhteensä 765 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Valtionvelka on siten vuoden lopussa alle 60 miljardia elikkä 59,4 miljardia. Tämä on bruttokansantuotteesta noin 35,6 prosenttia. Valiokunta toteaa tyydytyksellä laaja-alaisen ja ennakoitua huomattavasti vahvemman talouskasvun antaman mahdollisuuden vahvistaa valtiontalouden pohjaa myös rakenteellisesti, samalla kun myös välttämättömiä menotarpeita on voitu tyydyttää alkuperäisen talousarvioesityksen lisäksi lähes 250 miljoonaa euroa.

Yksityiskohtaisesti voisi todeta, että lisäbudjetin osalta on lisätty sisäministeriön pääluokassa 26 avustuksissa kunnille harkinnanvaraista valtionavustusta noin 2 miljoonaa euroa, jolloin vuoden 2006 määräraha olisi 28 500 miljoonaa euroa. Kyseisellä määrärahalla voidaan avustaa arviolta 50—60:tä kuntaa, mikä tosin edustaa alle puolta negatiivisen vuosikatteen kunnista. Tämän osalta voisi todeta, että harkinnanvaraista avustusta tarvitaan myöskin tulevaisuudessa, mutta täytyy olla kyllä tarkka seuranta siinä mielessä, että ei jäädä tilanteeseen, että määrätyt kunnat roikkuvat harkinnanvaraisen avun varassa, mikä ei ole kohtuullista niitä kuntia kohtaan, jotka tekevät toimenpiteitä, joilla pyrkivät talouttaan todella parantamaan.

Pääluokan 29 osalta taide- ja kulttuuripuolella on lisäystä 180 000 euroa, joka on kohdennettu lähinnä Kansallismuseossa sattuneessa räjähdyksessä tuhoutuneiden vitriinien korvaamiseen. Tällä rahalla pystytään tuo ongelma korjaamaan.

Pääluokka 32 on erittäin tärkeä pääluokka lisäysten osalta. Siellä satsataan biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen. Tämä on todella tärkeää sen takia, että kansainvälisesti biopolttoaineet menevät eteenpäin ja Suomen täytyy olla siinä aktiivisesti mukana. Uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen lisätään 9 miljoonaa euroa. Se käytettäisiin tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämiseen ja lähdettäisiin siitä, että kansainvälisesti olisimme mukana tässä kehittämistyössä ja myöskin suomalainen puoli vastaisi omalta osaltaan sitten tästä kehitystehtävästä eikä lähdettäisi siitä, että jäisimme odottamaan muiden tekemiä kehitelmiä, jolloin olisimme ulkopuolella tästä bisneksestä. Nämä biopolttoaineiden tuottamiseen liittyvät ratkaisut ovat ajankohtaisia hallituksen annettua esityksen biopolttoaineiden käytön edistämisestä esimerkiksi liikenteessä.

Lisätalousarviossa esitetään myös yritystukivaltuuden kohottamista 4 miljoonalla eurolla, mikä on käytettävissä muun muassa polttoaineiden teolliseen tuotantoon liittyviin investointihankkeisiin. Eri puolilla valtakuntaa on aika useita biopolttoainekehitelmiä, jotka toivottavasti toteutuvat myöskin investointipuolella, ja silloin myöntövaltuutta tarvitaan lisää. On tärkeää, että biopolttoaineiden tuotannossa ja käytössä edetään, sillä liikenteen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on lähes neljännes. Biopolttoaineiden tuotannolla voidaan myös vähentää öljyriippuvuutta sekä lisätä energiaomavaraisuutta.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla pääluokassa 35 lähdetään siitä, että Nuuksion luontokeskuksen osalta on lisättävä määrärahoja sen takia, että voidaan edetä siellä olevassa Metsähallituksen ja alueen muitten toimijoitten pitkään kehittelemässä investoinnissa, joka on Nuuksion luontokeskus. Tässä on tarkoitus lähteä liikkeelle sillä tavalla, että kun hankkeen rakennuskustannukset ovat 10,5 miljoonaa euroa, niistä valtionosuus olisi enintään 6,5 miljoonaa euroa. Käyttökustannuksista se olisi noin 20 prosenttia, ja loppuosasta huolehtisivat Pääkaupunkiseudun kunnat ja Solvallan urheiluopisto. Hankkeen suunnittelu kestää noin kaksi vuotta, ja Nuuksion keskuksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2010.

Myöskin Öljyntorjunnan osaamiskeskus on lisäbudjetissa mukana. Öljyntorjunnan osaamiskeskusta varten on tarkoitus perustaa osakeyhtiö, jonka osakepääoma olisi 2 miljoonaa euroa, josta valtionosuus olisi enintään miljoona euroa. Tämäkin on tärkeä asia, ja tätä kautta voimme turvata öljyntorjunnan tason säilymisen.

Yhteenvetona voisi todeta, että hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan tuloarvioihin ilman nettolainanottoa ja velanhallintaa nyt yhteensä reilut 457 miljoonaa euroa lisäystä ja määrärahoihin 47 567 000 euroa lisäystä ja nettokuoletuksiin ja velanhallintaan 410 280 000 euroa lisäystä. Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja vuoden ensimmäinen lisätalousarvio huomioon ottaen 40 585 330 000 euroa kokonaisuudessaan.

Päätösehdotuksena valiokunta esittää: "Edellä lausuttuun viitaten ja muilta osin hallituksen esitysten perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus vuoden 2006 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävien esitysten mukaisena - -". Sitten lisäksi lisätalousarvioaloitteitten osalta esitetään, että ne hylätään. Esitämme myös, että lisätalousarviota sovelletaan 1. päivästä joulukuuta 2006 alkaen. Mietintöön sisältyy vastalause, ja varmaankin vastalauseen esittäjät esittelevät oman vastalauseensa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, ed. Koski esitteli valiokunnan mietinnön, ja hän totesi siinä valtiontalouden ylijäämän kasvaneen enemmän, mitä alun perin on arvioitu, ja valtiontalouden tila on siinä mielessä erinomaisen hyvä. Sitä suurempi hämmästyksen aihe on se, että kun kuntatalouden tila on edelleenkin varsin vaikea, niin hallituspuolueitten taholta ei löytynyt halua nostaa kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia muuta kuin tämä 2 miljoonaa euroa. Tiettävästi kuntaministeri on alun perin esittänyt 10:tä miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriön neuvottelussa on sitten päädytty tähän 2 miljoonaan euroon, ja tämä on täysin riittämätön määräraha niihin tarpeisiin nähden, mitä kuntasektorilla olisi ollut erityisesti kuntien harkinnanvaraisten rahoitusavustusten kohdalla.

Kun vuonna 2005 tilinpäätöksen mukaan kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia oli 40 miljoonaa euroa ja vuonna 2004 niitä oli 48 miljoonaa euroa, niin nyt on tarkoitus tulla toimeen 28,5 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee sitä, että yhä useampi kunta jää ilman tätä kuntien harkinnanvaraista valtionosuutta, ja se tulee merkitsemään niissä kunnissa entistä kovempaa veroruuvin kiristämistä ja kovia säästöjä, jotka tulevat heikentämään näitten kuntien osalta niitten tarjoamia palveluja.

Kuntien veroprosentin nousu kertoo kuntatalouden heikosta tilasta ja menneiltä vuosilta kertyneiden alijäämien paikkaamisesta. Esimerkiksi vuoden 2005 lopussa 176 kunnalla oli alijäämää yhteensä 431 miljoonaa euroa. Kuntien veronkorotuspaineita lisäävät kuntien järjestämien palvelujen kasvava kysyntä, palvelujen laatuvaatimuksien kiristyminen sekä valtion jo aiemmin toteuttamat, kunnille kompensoimattomat verovähennykset. Onkin todella käsittämätöntä, että näin ollen kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia ei nostettu edes lähellekään sitä tarvetta vastaavasti, mikä olisi ollut, ja se tietää erityisesti kuntalaisten eriarvoisuuden lisäämistä riippuen siitä, missä kunnassa on. Jos kunta on taloudellisissa vaikeuksissa, niin eriarvoisuudet lisääntyvät, ja se tulee merkitsemään myöskin sitä, että monissa kunnissa pakkolomautetaan henkilöstö. Esimerkiksi Parkanon kaupunki on ilmoittanut kolmen viikon pakkolomista koko henkilöstölle siitä huolimatta, että kaupunki nostaa veroprosenttinsa 20 prosenttiin.

Arvoisa puhemies! Näin ollen tulemme lisäbudjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuteen 8 miljoonan euron lisäystä tähän valiokunnan esittämään 2 miljoonaan lisää elikkä yhteensä 10 miljoonaa euroa lisää. Sillä voitaisiin jo osittain paikata sitä jälkeenjääneisyyttä, jonka myöskin valiokunnan enemmistö tässä mietinnössään on todennut ja myöntänyt.

Toisena asiana, liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa saariston yhteysliikennepalvelujen osto ja kehittäminen: Kolmen vuoden siirtomäärärahat ovat siellä loppumassa. Tiettävästi juuri ja juuri tämä vuosi selvitään, mutta rahoitusvaje siirtyy ensi vuodelle ja se tulee silloin vastaan. Olisi ollut järkevää, että olisi lisätty tänä vuonna tähän tarpeeseen 100 000 euroa, jolloin olisi voitu tavallaan lähteä ensi vuonna niin kuin puhtaalta pöydältä. Myöskin tähän liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kohtaan eli 31.60.64 tulemme esittämään yksityiskohtaisessa käsittelyssä 100 000 euron lisämäärärahaa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten olemme huomanneet, rahasta ei ole puutetta, sitä tulee ja pröystäily jatkuu. Olen tehnyt kaksi lisätalousarvioaloitetta, jotta tämä Molokin kita EU olisi edes jossain tolkussa. Vaikka marsipaanihattu olisi jäänyt joltain vieraalta auton takapenkille, niin sillekin olisi löytynyt oma musta auto viemään sitä Lahden EU-kokoukseen. Kirves on jo puun juurella, ja Soinin kirves on teroitettu EU-puheenjohtajuuden määrärahojen osalta. Niistä kahdelta kohdalta miljoona euroa pois.

Arvoisa puhemies! Rataverkkomme tila näkyy meille joka viikko ja nämä ongelmat. Sen takia olen esittänyt perusradanpitoon huomattavaa 20 miljoonan euron lisäystä ja myöskin perustienpitoon, alempaan tieverkkoon, 30 miljoonan euron lisäystä. On täysin järjetöntä, että kansallisomaisuutemme mätänee ja heikkenee. Meillä on nyt rahaa. Miksei näitä logistiikka- ja infrastruktuurihankkeita tehtäisi, kun hallitus nyt paukuttelee henkseleitään, että rahaa on?

Aivan kuten tässä ed. Kuoppa totesi kuntien osalta, kuntia kuristetaan, ja kunnat aina kuristavat sitten heikompiosaisia omissa kunnissaan. Näitä ihmiselle hyviä lisäysesityksiä tulemme tietysti perustellun asialinjamme mukaisesti kannattamaan myös, jos ne on tehty toisen toimesta, ei pelkästään perussuomalaisten toimesta.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ovat nousseet keskusteluun kuntien harkinnanvaraiset rahoitusavustukset. Toki valiokuntakin on mietinnössään kirjannut, että rahoitusavustuksen kokonaistarve olisi suurempi kuin varsinaisessa lisäbudjetissa ja hallituksen budjettiriihessä ehdotettu lisäys, elikkä tämä vuosi selviydytään 28,5 miljoonalla eurolla. Toki on todettava, että veroprosenttien korotusvauhti on hiukan hidastunut — ensi vuodelle 106 kuntaa esittää veronkorotusta — ja verojen kehitys muutoinkin on kunnissa ollut kasvusuuntainen. Tällä erää verotulot kasvavat noin 6 prosentin luokkaa.

Ed. Kuoppa esitteli vastalauseensa, mutta toteaisin sen, että nyt ehkä parempi on keskittyä ensi vuoden varsinaisen budjetin osalta harkinnanvaraisen avustuksen tarkasteluun. Budjetin pohjassa on vain 12 miljoonaa euroa, ja minusta nyt se on jo niin alhaisella tasolla, että se vaatii omalla tavallaan merkittävääkin korotusta, joten uskon, että painopiste olisi tässä harkinnanvaraisessa rahoitusavustuksessa ensi vuoden puolella.

Toinen kysymys, joka valiokunnan puheenjohtajan esittelyssä tuli esille, on energiapolitiikka. Minusta on erinomainen asia, että hallitus on nyt lähtenyt jo energiastrategian mukaisesti panostamaan uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen. Se on ensi vuosikymmenen haaste, mutta lisäksi on biopolttoaineisiin nyt esitetty 4 miljoonan osalta käyttötukivaltuutta, ja pidän sitä hyvänä. Euroopassa ja Amerikoissa biopolttoaineiden käyttö lisääntyy merkittävästi. Öljyriippuvuudesta pitää päästä pois, ja tässä on oikea suunta.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tarkoitukseni on käsitellä pelkästään kuntataloutta tämän lisäbudjetin yhteydessä, tulin varmuudeksi puhujakorokkeelle, koska tuo pari minuuttia voisi muuten ylittyä.

Kuntatalouden osalta on tietenkin se tilanne, että kun hallitus aikanaan raameja rakennellessaan asetteli tietyt julkisen sektorin menokehykset, se samalla ratkaisi sen, että kuntatalous säilyy ja pysyy kireänä. Hyvinvointipalveluja selvästi halutaan rajata tämän hallituksen toimenpitein. Sehän on selvästi nähtävissä.

Äsken käyttämässään puheenvuorossa ed. Nousiainen kehotti kiinnittämään huomiota ensi vuoden budjetissa olevaan kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen. Siihen voidaan palata ja varmaan esityksiä määrärahan lisäämiseksi tehdään ja toivottavasti niitä saadaan.

Mutta nyt on ajankohtaista tietenkin käsitellä tätä lisäbudjettia, jossa valiokunta yksimielisesti toteaa, että esitetty määräraha käytännössä on riittämätön. Siitä huolimatta valiokunta ei esitä lisäystä. Sen vuoksi minusta on perusteltua se, että vastalauseessa on tehty sitä koskeva esitys.

Täällä on useissa puheenvuoroissa eri yhteyksissä, viimeksi eilen käydyssä keskustelussa, kerrottu kuntatalouden vahvistumisesta jne. Se on aika pitkälle harhaa. Ongelmahan tällä hetkellä erityisesti on tältä vuodelta tehtävät tilinpäätökset ja niissä syntyvä alijäämä, joka uuden, voimaan tulevan säännöstön mukaan on ensi vuoden aikana käytännössä katettava. Kun tiedetään, että aikaisempia alijäämiä on kunnilla runsaasti, 176 kunnalla alijäämää, jonka summa on 431 miljoonaa euroa ja joka on katettava tulevaisuudessa, niin käytännössähän se tietää sitä, että on valtava paine edelleen veroprosenttien korottamiseen, mikäli harkinnanvaraisen avustuksen kautta ei ryhdytä kaikista vaikeimmassa tilanteessa olevia kuntia auttamaan. Se, että harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen hakijoiden määrä on vähentynyt aikaisempaan verrattuna 34:llä, ei kuvaa millään tavalla myönteistä kehitystä sen takia, että hakijoina on entistä suurempia kuntia.

Eli nythän käytännössä oikeastaan keskikokoiset kunnat ovat joutuneet entistä suurempiin vaikeuksiin. Aikaisemmin siellä oli hyvin pienen asukasluvun kuntia, mutta tällä hetkellä suurimmissa ongelmissa ovat keskikokoisten kaupunkien ja kuntien taloudet. Silloin, jos niitä aiotaan pitää jollakin tavalla siedettävällä tasolla kunnallisveron osalta, on väistämättä ohjattava sinne lisää rahoitusta. Harkinnanvarainen rahoitusavustus on yksi niitä keinoja, joilla voidaan nimenomaan nopealla aikataululla vaikuttaa siihen, että ne alijäämät, joita on aikaisemmin syntynyt, saadaan katetuiksi.

Muistaakseni ed. Nousiainen puheenvuorossaan kiinnitti huomiota siihen, että tuloveroprosenttiakin on korottamassa lukumääräisesti vähemmän kuntia ensi vuodelle kuin tälle vuodelle. Sehän pitää paikkansa, mutta samalla on huomattava, että tälle vuodelle korottaneiden lukumäärässä tehtiin suomenennätys. Ensi vuodellekin esitettyjen lukumäärä on 1990-luvusta lähtien korkeimpia. Eli tässä ei ensi vuodelle rikota ennätystä, mutta tänä vuonnahan tehtiin suomenennätys korotusten lukumäärässä ja tietenkin määrässä. Elikkä kaiken kaikkiaan vasemmistoliiton vastalauseeseen sisältämä harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen korottaminen esitetyllä 8 miljoonalla eurolla on välttämätöntä.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ottaa esiin erään hyvän, myönteisen ja iloisen asian, joka sisältyy tähän hallituksen esitykseen nyt sitten asunto- ja ympäristöjaostonkin ponnistelujen jälkeen koskien Nuuksion kansallispuiston hanketta.

Tietenkin pirkanmaalaisena kansanedustajana haluan nähdä asian niin, että kun Nuuksiosta kehittyy näköala ja näyteikkuna kaikkiin Suomen kansallispuistoihin, niin se näköala on siellä myöskin meidän pirkanmaalaisten kansallispuistoihin. Tällä periaatteella voi olla lämpimästi sen kehittämistä tukemassa sillä sivulauseella, että pientä toivoa on joskus tulevina aikoina, että myöskin Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuiston vastaavia hankkeita tulevat eduskunnat vievät eteenpäin.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuntien rahoitustarve on todella kova, ne ovat todellisessa kriisissä. Hallinto- ja tarkastusjaosto asiantuntijoita kuullessaan todella näki sen, että rahaa olisi pitänyt enemmän antaa, mutta tähän nyt ei sitten ollut valmiutta, sillä jo ennakoiden alijäämien kattaminen, kun ne nyt vaan syvenevät, olisi ollut kyllä paikallaan, ja kun ensi vuoden budjettikaan ei nyt lupaa, niin ei tällä Paras-hankkeella vielä kuntien heikkoa rahoitustilannetta paranneta. Toivotaan, että verotulojen kasvu, joka on myönteisesti kehittynyt, toisi ja tuokin varmasti apua. Tämän halusin tässä nostaa esiin.

Tietenkin myönteisenä on todettava muun muassa Ilmavoimien osalta, että koneet lentävät ja panssarivaunutkin liikkuvat, kun sinne on lisää rahaa saatu.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! On positiivista, että hallitus esittää biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen 9 miljoonan euron määrärahaa ja yritystukivaltuuden korottamista 4 miljoonalla eurolla.

Nämä summat ovat kuitenkin erittäin pieniä, jos lähdetään siitä, että Suomessa on jatkossakin hyvät mahdollisuudet toimia bioenergian ja ympäristöystävällisten teknologioiden edelläkävijänä ja aktiivisesti osallistua toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen, kuten mietinnössä todetaan. Tällä hetkellä kehitystyö on voimakkaasti menossa ja se, mitä tarvitaan ja missä muut maat ovat tällä hetkellä tekemässä paljon työtä, on nimenomaan näiden polttoaineiden käyttöönotto.

Monessa Euroopan maassa on hyväksytty valmisteveron alennus ja biopolttoaineita saadaan nopeasti käyttöön. Ruotsissa on hyväksytty myös jakeluverkon muuttaminen siten, että biokaasuautoja voidaan jo ottaa käyttöön. Näkisinkin, että meillä panostus on aivan liian pieni ja tarvitaan erityistä panostusta nimenomaan biopolttoaineiden käyttöönottoon.