7) Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa-
ja puhtaanapidosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksessä on lakialoite
kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossapidosta ja puhtaanapidosta
annetun lain 4 §:n muuttamisesta niin, että kunnille
siirtyisi vastuu yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän
hoitamisesta ja kunnossapidosta.
Asia sai alkunsa siitä, että korkein hallinto-oikeus
päätti viime vuonna, että Lahden kaupunki ei
jatkossa ole velvollinen eivätkä muutkaan kunnat
hoitamaan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän
kunnossapitoa. Kun kolmekymmentä vuotta ovat kunnat hoitaneet
tämän velvollisuuden, tuntuu aika oudolta ykskaks
rasittaa entistä enemmän kiinteistöjen
omistajia, koska kiinteistöjen omistajathan alun perin
maksoivat kiinteistöveron sen takia, että kunta
hoitaa nämä velvoitteet.
Nyt kuitenkin moni kaupunki, muun muassa Helsingin kaupunki,
on tehnyt päätöksen, että jatkossakin
kaupunki hoitaa yhdistettyjen pyörätien ja jalkakäytävien
kunnossapidon, moni muu kaupunki myös. Esimerkiksi Kouvolassa
parasta aikaa on valtuuston käsittelyssä tämä asia.
Toivoisinkin, että mahdollisimman pikaisesti lakia
muutettaisiin siihen suuntaan, että kiinteistön
omistaja ei ole velvollinen huolehtimaan yhdistetystä pyörätiestä ja
jalkakäytävästä tai siitä raitista,
mikä liittyy kiinteistön omistajan tonttiin, koska
monta kertaa itse kiinteistön omistajalle ei ole siitä mitään
hyötyä.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Tätä lakialoitetta laajemman
lakialoitteen teki vastottain ed. Kiljunen, ja se sai myös
hyvin laajan kannatuksen. Kunnissahan on erittäin kirjava käytäntö,
niin kuin ed. Kuosmanen totesi. Muun muassa omassa kunnassani valtuusto
teki päätöksen, että kaupunki
hoitaa tonttien kohdalla olevat jalkakäytävät
ja myös kaiken kaikkiaan tämän asian.
Tähdennän sitä, että vaikka
lakia ei ole muutettu, luottamushenkilöiden käsissä tämä kuitenkin
on, ja asia voidaan hoitaa.
Kiinteistöjen omistajathan nykyisin ovat tietyllä tavalla,
totta kai, jos tämä jää heidän
kontolleen, hyvin erilaisessa asemassa. Kiinteistöjen omistajien
ikä vaihtelee ja tällä hetkellä,
tähdennän, myös kiinteistönhoitokulut
esimerkiksi energian hinnannousun kautta ovat huomattavasti nousseet.
Tämä on lisärasite. Mutta jo se, mikä fyysinen
kunto on kiinteistön omistajalla, rajoittaa tämän
asian hoitamista.
Joka tapauksessa kannatan lakialoitetta, mutta toisaalta tähdennän,
että kuntien luottamushenkilöiden käsissä tämä asia
on.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Rakennuslaki määrää kuntalaisen,
kansalaisen, luovuttamaan tiealueen julkiseen käyttöön
korvauksetta. Kunnat kaavoittajina määrittävät
tien tai kadun luonteen, tuleeko siihen kevyen liikenteen väyliä,
jalkakäytäviä jne. Tie tai katu otetaan
siis yleiseen käyttöön. Edelleen meillä on
kuitenkin olemassa lainsäädäntö,
joka velvoittaa tontin omistajan, yksityisen kansalaisen itse asiassa, huolehtimaan
katualueen kunnossapidosta ja ennen kaikkea myöskin puhtaudesta.
Tämä on erinomaisen ongelmallinen tilanne erityisesti
monissa kaupungeissa, joissa itse asiassa yksityisen kansalaisen,
tontinomistajan, velvollisuutena on vastata puhtaanapidosta ja myös kunnossapidosta.
Tämä kohtelee tyypillisesti esimerkiksi omakotialueilla
asuvia hyvinkin eriarvoisesti, sattumanvaraisesti. Jos jalkakäytävä sijaitsee
tontinomistajan kohdalla, tontinomistajalla on velvollisuus huolehtia
puhtaanapidosta. Naapurilla tien toisella puolella, jossa jalkakäytävää ei
kulje, tätä velvollisuutta ei ole. Jos sattuu
olemaan vielä kulmatontin omistaja, niin rasite voi olla
kahtakin suurempi. Jos sen sijaan jalkakäytävä on
samanaikaisesti merkitty kevyen liikenteen väyläksi,
niin tällöin tätä rasitetta
ei ole.
Tässä on siis yksityiselle kansalaiselle lankeavaa
sattumanvaraisuutta, joka on ilmiselvästi kohtuutonta.
Se on myös tien käyttäjien kannalta sikäli
ongelmallista, että eri ihmiset, tontin omistajat, huolehtivat
tästä velvoitteestaan eri tavalla. Näkyy
hyvin omakotialueella vaikkapa Pääkaupunkiseudulla
ja myöskin muissa kunnissa, joissa tämä velvoite
on langennut vielä yksityisille kansalaisille, että hyvin
epätasaisella laadukkuudella kadun puhtaanapitoa ylläpidetään.
Monissa kaupungeissa, joihin ed. Kuosmanenkin viittasi, muun
muassa kotikaupungissani Vantaalla, tilanne on sen kaltainen, että kunta
tai kaupunki huolehtii puhtaana- ja kunnossapidosta koko kaupungin
alueella, myöskin omakotialueilla, mutta laskuttaa niitä tontin
omistajia, joilla lainmukainen velvoite olisi olemassa. Tämä synnyttää eriarvoisen
lisäelementin, joka ilmiselvästi on ongelma.
Nyt ed. Kuosmanen on tehnyt tästä lakialoitteen.
Kuten tuli aikaisemmin kerrottua, niin itse asiassa samasta aiheesta
on tehty jo aikaisemmin lakialoite, viime vaalikaudella. Olin ensimmäisenä allekirjoittajana
lakialoitteessa, jossa oli 102 allekirjoittajaa eli eduskunnan enemmistö,
sillä toiveella, että kun reilu enemmistö eduskunnan jäsenistä on
lakialoitteen allekirjoittanut, niin se johtaisi lakialoitteen kiireelliseen
käsittelyyn. Näin ei käynyt, ja sen vuoksi
tämä lakialoite uusittiin tämän
vaalikauden alussa. Allekirjoittajia ei kerätty nyt sataa
kappaletta, meitä oli nelisenkymmentä kansanedustajaa,
jotka sen allekirjoittivat. Pelkään, ed. Kuosmanen,
että tekemällenne lakialoitteelle saattaa käydä samalla
lailla kuin tälle vuosi sitten tehdylle lakialoitteelle, melkeinpä jo
kaksi vuotta sitten tehdylle lakialoitteelle: se jää hallintovaliokunnan
suurten asiakirjapinojen ei ehkä alimmaiseksi mutta johonkin
siihen kohtaan, jossa asian käsittely ei tahdo edetä.
En tahdo olla pessimistinen, mutta tuon tämän
seikan esille.
Ed. Kuosmasen lakialoite on kuitenkin siinä mielessä rajallisempi,
että tässä lähdetään
liikkeelle kunnossapitovelvoitteen hoitamisesta kunnan toimesta,
ei niin kuin edellä mainitussa lakialoitteessa, jossa lähdettiin
siitä, että puhtaanapitovelvoite mukaan lukien
lumenluonti kuuluisi kunnalle ja nimenomaan kunta sitten kiinteistöveron
kautta kattaa ne kulut, joita puhtaanapitoon liittyy. En ole varma,
kun ed. Kuosmanen on tällä tavalla nyt vähän
rajannut tätä ja tehnyt pikkuisen kapeampivinkkelisen
lakialoitteen, olisiko sillä sitten paremmat
menestymismahdollisuudet, kun asiaa käsitellään
hallintovaliokunnassa ja sitten ehkä toivottavasti joskus
tässä salissa.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen aloite on varsin periaatteellinen
ja hyvä. Tässä, kuten ed. Kiljunen totesi,
menestymisen mahdollisuudet eivät ole koskaan niin erinomaisen
hyvät, mutta toisaalta olisi helppo todeta, että jos
ei jotain yritä, ei koskaan mitään tule.
Siinä mielessä ed. Kiljusen puheenvuoro äsken
oli ansiokas, kun siinä selvitettiin, mitä kuuluu
kenellekin ja mikä on kunkin osapuolen rooli tässä erityisesti
kevyen liikenteen väylän osalta.
Mutta, rouva puhemies, syy, miksi puheenvuoron pyysin, on se,
että kun nyt suuressa uskossa elämme, että ed.
Kuosmasen aloite voimakkaasti etenee, niin toivoisi, että valiokuntakäsittelyssä tarkennettaisiin
tällaista kohtaa: Täällä todetaan,
että lisäksi tontin omistajan velvollisuutena
on tarvittaessa poistaa jne. lumi- ja jäävallit
sekä pitää jalkakäytävän
viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. Tätä pitäisi
tarkentaa niin, ettei tätä maallikkolukemalta
voitaisi tulkita niin, että tontin omistajan pitää käydä luomassa
lunta sieltä ojasta pois, niin kuin ainakin itse sen ensimmäisellä lukemalla
luin. Lain sisältö pitää laatia
sen luonteiseksi, että sen rahvaskin ymmärtää,
ettei tarvitse olla sitä varten aina juristia näkemässä,
mitä siinä tarkoitetaan. Ei muuta.
Seppo Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä asia
on ollut aika kummajainen. Kerronpa vain esimerkin Helsingistä parin
kolmen vuoden takaa. Kun olin kunnostanut asuntoni edustan jalkakäytävän,
niin seuraavana päivänä tuli kaupungin
lumiaura ja heitti koko katupohjan siihen jalkakäytävälle,
jolloin soitin asianomaiselle kaupunginjohtajalle, että tulkaa
hakemaan lumenne pois. Lopputulos oli se, että kyllä taloyhtiö joutui
ottamaan ne lumet pois ja maksamaan. Mutta sen jälkeen
Helsinki muuttikin systeemiä niin, että Helsinki
haki aliurakoitsijan, joka suorittaa nämä toimenpiteet
ja laskuttaa taloja. Se kustannus ei nyt kauhean korkea ole, mutta
kun kiinteistöveron tuotto on paljon suurempi kuin koko
kaupungin lumitöistä koituu menoja, niin ihmetyttää vain,
miksei tätä ed. Kuosmasen esittämää lakiesitystä ole
joku jo aikaisemmin honannut, koska se on ihan järkevä ja hyvä.
Kyllä kunnossapito tarkoittaa myös sitä,
että lumet luodaan. Siinä en ymmärrä ed.
Kiljusen ymmärtämättömyyttä.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Kiljuselle, että me
molemmat olemme saman suuntaisen aloitteen tehneet. Minä lähden
myös siitä, aivan samalla tavalla kuin tekin,
että kunnossapito kuuluu kunnalle yhdistetyn pyörä-
ja jalkakäytävän osalta. Kunnossapitoonhan
liittyy talvella lumen poistaminen, auraaminen ja hiekoittaminen
ja kesällä puhtaanapito. Se on lähtökohta
lakialoitteessani.
Mitä sitten yleensä tulee lakialoitteen läpimenoon,
niin toivon, että asianomainen valiokunta ottaa tosissaan
lakialoitteen ylös ja sitä kautta tuo sen eduskuntaan
päätettäväksi. Uskon, että kun täällä salissa
on näin paljon lakialoitteen puoltajia ollut, niin varmasti
se menee läpi.
Pekka Ravi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Olen kunnallisen itsehallinnon ja autonomian vankka
puolustaja, mutta tässä asiassa tuntuu kyllä siltä,
että tämmöinen ylemmältä taholta
tuleva säätely voisi olla tarpeen. Täällä on
jo viitattu siihen, että Suomen kunnissa on tämän
asian suhteen hyvin kirjava käytäntö.
Kun ed. Kuosmanen mainitsi oliko se korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksen (Ed. Kuosmanen: Kyllä!)
tästä asiasta, niin sen jälkeen kentällä vasta
hämminki alkoikin, kun monet kunnat alkoivat siirtää tätä velvoitettaan
kiinteistön omistajille. Kysymyksessä on ainakin
sanotaanko vaikkapa 50 000 asukkaan kaupungissa myöskin
taloudellisesti aika merkittävä asia. Siinä on
kohdattu vaikeuksia. Toisaalta hoidon taso ja yhdenmukaisuus edellyttäisivät
kyllä sitä, että tämä tapahtuisi
keskitetysti asianmukaisella kalustolla ja sanotaanko asiantuntevalla
työvoimalla.
Ed. Kähkönen kiinnitti huomiota siihen, että esimerkiksi
vanhusväestölle tästä on tulossa
todella erittäin vaikea ongelma. Tämäkin
asia poistuisi, jos lakialoite johtaisi toivottuun tulokseen. Sen
verran voin luvata, kun ed. Kuosmanen vetosi hallintovaliokuntaan,
että ylös tämä varmasti siellä merkitään.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Minun täytyy nyt myöntää kyllä itselleni
lukihäiriö. Minä joko en nyt ymmärrä tätä tekstiä tai
sitten jossain muualla on vikaa, kun kollegat oikaisivat äsken
käyttämääni puheenvuoroa. Ehkä luen
nyt tämän ed. Kuosmasen tekemän lakialoitteen
ja yritän sanoa, miten sen ymmärrän:
"Kadun sekä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän
kunnossapito kuuluu kunnalle." Tämä on ehdotus.
Mutta: "Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää tontin
kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena
poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia
liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä."
Sitten kerrotaan vielä, että lisäksi
tontinomistajan velvollisuutena on huolehtia myöskin sadevesikouruista
ja viereisestä katuojasta.
Käsitykseni mukaan lakiesityksessä on se ajatus,
että peruskunnossapito kuuluu kunnalle, mutta lumenluonti
ja jään poistaminen kuuluvat tontinomistajalle.
Jos tämä on se sisältö, niin tämä on
erilainen kuin se lakialoite, jota itse olisin puoltamassa ja jossa
lähdetään liikkeelle siitä,
että kaikki kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvät
velvoitteet yleisessä käytössä olevalla
jalkakäytävällä ja tiellä kuuluvat
kunnalle, piste. Tätä kautta nimenomaan tämä talviurakointi,
jota monet tontinomistajat joutuvat kantamaan, poistuisi.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, osaanko selittää ed.
Kiljuselle, mutta minä luen tätä niin,
että ed. Kuosmasen aloitteessa on eri asia yhdistetty pyörätie
ja jalkakäytävä kuin pelkästään
jalkakäytävä. Siitä tämä ymmärrysero
varmasti johtuu, varsinkin kun teksti on vielä eri puolella
paperia.
Ismo Seivästö /skl:
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että jos
omakotitalonomistaja, tontinomistaja, on esimerkiksi kovan lumipyryn
aikana sairaana ja hän asuu yksinään
siinä kiinteistössä, tai on jossakin
matkalla, ei välttämättä eduskuntamatkalla,
ed. S. Kanerva, jossakin muualla matkalla, on luonnollisesti pieniä vaikeuksia
järjestää se kunnossapito. Mutta samaan asiaan
kuin ed. Kiljunen kiinnitin itsekin huomiota ja ilmeisesti nyt ymmärrän
niin, että ed. Kuosmanen tarkoittaa juuri tätä pyörätieosuutta, joka
sitten siirtyisi kunnan hoidettavaksi. (Ed. Kiljunen: Se on jo kunnan
hoidettava!) Mutta eikö tilanne nyt jo pitkälti
ole tällä hetkellä niin? Tämä ajatus
on erittäin hyvä, mikä tässä lakialoitteessa
on nyt takana, ja inhimillinen tavoite, mutta ed. Kuosmanen, joka
on varannut vielä puheenvuoron, ehkä nyt selvittäisi
sen, niin me ed. Kiljusen kanssakin täysin ymmärtäisimme,
mistä on kysymys.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Luen ed. Kiljuselle selväsanaisesti
tämän oman lakiehdotukseni muutosehdotuksen 4 §:n
kohdalta näin: "Kadun sekä yhdistetyn pyörätien
ja jalkakäytävän kunnossapito kuuluu kunnalle."
Tähän perustuu ainoastaan tämä aloitteeni.
Kaikki muu, mikä on laissa, jalkakäytävää koskeva
jnp. kunnossapito, säilyisi entisellään.
Seppo Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! Pitää pyytää ed.
Kiljuselta anteeksi, että ed. Kiljunen taitaa ollakin oikeassa.
Jos ed. Kiljusella on tuommoinen lakialoite, joka veisi niin pitkälle, että jalkakäytävät
kunnostaisi kunta siitä syystä, että kiinteistöveroa
kerätään, niin tervetuloa vain tuomaan
paperia tänne, pannaan nimi heti alle. Se olisi paljon
parempi ja ed. Kuosmanen voisi lähteä korjailemaan
lakiesitystään.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Huomautan ensiksi, että ed. Kanerva
on allekirjoittanut sen lakiesityksen, juuri tämän
sisältöisen lakiesityksen, joka on jätetty
kaksi vuotta sitten eli 99 keväällä tänne
eduskuntaan. Nyt minun täytyy todeta ed. Kuosmaselle, että jos
minä asian ymmärrän oikein, tämä lakialoite
on ilmassa. Te teette sellaisen lakialoitteen, minkälainen laki
on jo tällä hetkellä. Meillä on
olemassa tällä hetkellä laki, jossa nimenomaan,
jos on olemassa yhdistetty kevyen liikenteen väylä ja
jalkakäytävä yhdistyneenä katuun,
kunta siitä huolehtii. Siinä mielessä teette
lakialoitteen, joka on olemassa oleva laki, joka on ongelma. Se
täytyisi nimenomaan muuttaa siihen suuntaan, että jalkakäytävän
puhtaanapito tulisi myöskin kunnan velvollisuudeksi.
Kari Myllyniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Kiljuselle: Nimenomaan korkein hallinto-oikeus
katsoi, että tämmöinen laki ei velvoita
kuntaa, mikä tällä erää on
voimassa. Sen vuoksi ed. Kuosmasen lakiesitys on tarpeen. Kaiken
kaikkiaan tämän lakialoitteen olisi pitänyt
olla hyvin yksiselitteinen niin, että kunnan omistuksessa olevien
katujen ja muiden kevyen liikenteen väylien tulee olla
kunnan hoidettavia. Nyt keinotekoisesti kevyen liikenteen väyliä jaetaan
erillisiin tai yhdistettyihin kevyen liikenteen väyliin tai
pelkkiin jalkakäytäviin. Tämä asia
tulee kyllä kunnissa ehkä hoidettua. Tuskinpa
se menee kunnan toimialan ulkopuolelle, jos kunta päättää eli
valtuusto päättää, että hoidetaan
nämä kadut kuntoon. Tuskin eduskunnan tarvitsee
tehdä mitään tämän
asian kanssa.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin ed. Kuosmanen totesi tässä asiassa,
tähdentäisin vielä, että kun
tätä valiokuntakäsittelyssä valmistellaan,
niin ed. Kuosmasen kertoma lause "kadun sekä yhdistetyn
pyörätien ja jalkakäytävän
kunnossapito kuuluu kunnalle" on yksi momentti tässä asiassa
ja pykälässä ja sitten loput on sen jälkeen.
Kyllä minä uskon, että tällä keskustelulla,
kun tätä on nyt käyty, varmasti tämä aukeaa
jo kaikille läsnäolijoille, jos ei nyt, niin aivan
kohta.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kiljuselle totean, että nimenomaan korkein
hallinto-oikeus viime vuonna päätti sen, että laki
ei olekaan näin, että kunta hoitaa automaattisesti
raitit ja yhdistetyt pyörätiet ja kevyen liikenteen
väylät, vaan teki päätöksen,
että asia kuuluukin kiinteistönomistajalle, ja
sen takia allekirjoittanut teki tämän lakiesityksen.
Seppo Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt toteankin, että ed. Kuosmasen
lakiesityksen perusteella edelleenkin kaupunki voisi heittää katupohjansa
minun siivoamalleni jalkakäytävälle ja
sanoa, että pidä lumesi. Olipa hyvä,
ettei tullut pantua ed. Kuosmasen paperiin nimeä, vaan
se onkin ed. Kiljusen paperissa. Onnea vain ed. Kiljusen paperille.
Toivottavasti se menee eteenpäin.
Keskustelu päättyy.