Arvoisa puhemies! Suomen hiilidioksidipäästöt nousivat viime vuonna rajusti. Vuonna 2000 olimme Kioto-tavoitteessa, mutta sen jälkeen päästöt ovat nousseet joka vuosi. Päästövähennysten toteuttamisessa on vetovastuussa kauppa- ja teollisuusministeriö, joka nyt näyttää siis epäonnistuneen. Kysynkin pääministeri Vanhaselta:

Olisiko syytä nyt siirtää pois tämä vetovastuu KTM:ltä vaikkapa ympäristöministeriölle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Asian valmistelu kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle. Näin se on ollut aikaisemminkin. Suomi on omalta osaltaan valmistautumassa Kioton pohjalta ja EU:n sisällä jaetun taakan kantamiseen tehtyjen sitoumusten puitteissa. Hallituksen peruslinja tätä taakanjakoa tehtäessä Suomessa on se, että pyrimme tekemään mahdollisimman paljon tilaa tehtyjen sitoumusten antamissa raameissa Suomen teollisuuden tuotannon kasvattamiselle.

Arvoisa puhemies! Jotta ilmastomuutos saataisiin hillittyä semmoiselle tasolle, että ihmiset, yhteiskunta ja talous sen kestäisivät, niin päästöjä tulee leikata erittäin reippaasti. Ruotsissa onkin nyt sitten asetettu semmoinen tavoite, että vuoteen 2050 mennessä puolet tulee leikata, ja Britanniassa jopa 60 prosenttia tullaan leikkaamaan. Suomessa ministeri Pekkarinen voivottelee jo sitä, että ne eivät saa kasvaa enää.

Ministeri Pekkarinen, jos nyt tärvelemme maapallon, minne ehdotatte, että me muutamme sen jälkeen koko ihmisyhteiskunnan? (Eduskunnasta: Jyväskylään! — Naurua)

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi sitä ajatusta, että maapalloa ei saastuteta. Kernaasti yhdyn kaikkiin niihin, jotka tämän näkemykset jakavat. Olen myös sitä mieltä, että Kioton pyrkimykset ja tavoitteet ovat aivan hyviä ja oikeita. Edelleen olen sitä mieltä, että Suomi on tehnyt tietyt sitoumukset ja niiden kanssa pitää nyt vain elää, mutta olen myös sitä mieltä, että se taakka, mikä Suomen kannettavaksi tuli, oli kyllä aika kova taakka, mistä todisteita löytyy tänään yllin kyllin. Mutta se on toinen asia. Sen kanssa on nyt elettävä.

Suomi on paraikaa valmistautumassa päästökauppaan ja sitä kautta askeleitten ottamiseen sitä tietä, joka vie siihen, että 2008—2012 keskimäärin meillä päästöt ovat vuoden 1990 tasolla. Se on muuten kova taso. Ruotsi, johon viittaatte, sai tavoitteeksi vuoden 90 tason plus neljä prosenttiyksikköä lisää. Jos Suomella olisi sama tavoite, sen kanssa olisi erittäin paljon helpompi elää. Varmaan pärjättäisiin kohtuullisen hyvin vastaavalla tavoitteella.

Herra puhemies! Suomi on määrätietoisesti vähentänyt teollisuuden ja liikenteen päästöjä viime vuosina. Lainsäädäntö on kiristynyt sellaiseksi, että laajamittainen saastuttaminen ei ole mahdollista. Viime eduskuntakaudella tehty energiaratkaisu tukee tätä päästöjen vähentämistä. Samaan aikaan USA, Venäjä ja Kiina ovat jäämässä päästökauppasopimuksen ulkopuolelle, ja USA saa tästä melkoisen kilpailuedun. Kysynkin:

Onko hallituksen mielestä oikein, että mallioppilas Suomi joutuu isojen maitten päästöjen maksumieheksi? Mitä tälle asialle aiotaan tehdä hallituksessa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys! Nyt on vaan niin, että Suomi on sitoumukset tehnyt, eikä minusta siinä pyrkimyksessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä todellakaan ole mitään pahaa. Mutta se ongelma on juuri siinä, mihin ed. Kangas kiinnittää huomiota. Se osa maailmasta on nyt mukana Kioton sopimuksen toteuttamisessa näiltä osin, mikä päästää tällä hetkellä vajaat 15 prosenttia koko maailman päästöistä. Se osa maailmaa, joka tuottaa 85 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ei ole näissä kisoissa mukana. Jos käy niin, että Kioton sopimus tai pöytäkirja ei tule allekirjoitetuksi, elikkä jos Venäjä ei sitä ratifioi, minun mielestäni siinä tilanteessa Suomen ei tulisi toimia niin, että pyrkii irti Kioton sopimuksesta, vaan tulisi toimia osana Euroopan unionia, nimenomaan unionissa, aloitteellisesti, jotta Kioto saataisiin uudelleen pystyyn ja jotta tämän taakan kantajiksi saataisiin esimerkiksi USA, Australia, Kiina, Intia jnp. Tämä on osin nyt myöskin henkilökohtaista näkemystä.

Arvoisa puhemies! Ne, jotka vastustivat vuonna 93 ydinvoimaa ja väittivät silloin, että energiankulutus ei kasva, erehtyivät, ja he myöskin luottivat siihen, että vaihtoehtoisia energiamuotoja voidaan kehittää, ja erehtyivät siinäkin olennaisesti määrissä. Te, pääministeri Vanhanen, vastustitte silloin ja juhlitte täällä, että ydinvoimaa ei rakennettu. Jos olisi rakennettu, Suomen olisi hyvin helppo täyttää tänä päivänä Kioton kriteerit. Myönnättekö tehneenne vakavan virheen vuonna 93?

Tämän lisäksi, mitä tulee neuvotteluihin Kioton sopimuksesta, Kanada sai nielujen osalta melkoiset helpotukset. Kanadan ei käytännössä tarvitse tehdä yhtään mitään. Ministeri Hassi oli valmis antamaan tämän Kanadalle, mutta Suomen osalta hän ei neuvotellut nielujen osalta sellaista ratkaisua, joka olisi oikeudenmukaisesti turvannut Suomen aseman. Tästä syystä pitäisi miettiä sitä, että Kioto-neuvotteluihin jatkossa osallistuisi kauppa- ja teollisuusministeri eikä ympäristöministeri. Oletteko, pääministeri Vanhanen, valmis esittämään tätä, jotta realismia tulisi näihin neuvotteluihin enemmän?

Kolmas kysymys vielä: Oletteko valmiita siihen, että jos Venäjä ei keväällä ratifioi Kioton sopimusta, Suomi esittää EU:lle, että lykättäisiin päästökaupan voimaantuloa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on neuvottelujärjestelmä, jossa vastuualueet ovat selkeät ministeriöiden välillä, ja tätä vastuunjakoa noudatetaan jatkossakin. Neuvotteluihin osallistuvat neuvottelevat aina koko hallituksen ja maan puolesta. Ei siinä ole kyse henkilöstä, vaan neuvottelijalla on neuvottelumandaatti, jolla hän edustaa koko hallitusta, ei yksittäistä puoluetta tai yksittäistä ministeriötä, vaan koko hallitusta.

Kysyjän esittämät kaksi väitettä vuodelta 93 olivat molemmat vääriä. Sen tähden en siihen vastaa. Sen sijaan vuoden 93 jälkeen meillä on hyvin paljon tuotettu uutta energiaa, myös uusiutumattomilla energialähteillä. Kannattaa tutustua tässä suhteessa tilastoihin.

Meidän ei myös oikeastaan tämän pidemmälle kannata lähteä spekuloimaan sillä, jos Venäjä ei liity tähän sopimukseen. Se ei ole nyt tällä hetkellä Suomen hallituksen ratkaistavissa. Suomen hallituksen pitää toimia tehtyjen sopimusten täyttämiseksi ja saavuttamiseksi. Pitää myös antaa se viesti markkinoille, että tehdyt sopimukset ja sitoumukset on otettava tosissaan ja niiden saavuttamiseen on tähdättävä.