Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on lähes 15 000 yrittäjää vähemmän kuin vuosi sitten. Hallituksen paljon mainostettu Yrittäjyys-hanke on siis vaikuttanut, mutta valitettavasti väärään suuntaan. Yrittäjien vähenemisen lisäksi taloudellisen kasvun hiipuminen ja teknologiasektorin rakennemuutos aiheuttavat epävarmuutta valtiontalouteen sekä työllisyyteen.

Perinteisen teollisuuden ja yrittämisen syrjään jääminen 1980-luvun lopulla johti tilanteeseen, jolloin unohdettiin aito yrittämisen merkitys ja ajauduttiin syvään lamaan. Lamasta noustiin koko kansan ponnistuksin, mutta etenkin yrittämällä. Tänään olemme jälleen uusien haasteiden edessä. On huomattu, ettei pelkästään korkean teknologian vetovoimakaan riitä loputtomiin.

Yrittäjien sukupolvenvaihdoksia on edistettävä tehotoimin, sillä suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää jopa 70 000 yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä. Jatkajan löytyminen näille yrityksille ei ole helppoa. On olemassa suuri riski, että useat yritykset lopettavat toimintansa, jolloin kymmenientuhansien työpaikkojen olemassaolo vaarantuu ja suuri määrä arvokasta tietotaitoa menetetään.

Sukupolvenvaihdoksia on rohkaistava keventämällä lahja- ja perintöverotusta. Lisäksi yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmä on pidettävä voimassa. Onhan järjestelmä tuottanut hyvin, tukenut yritysten omavaraisuusasteen nousua ja estänyt kaksinkertaista verotusta. On myös kehitettävä riskirahoitusmalleja, joilla voidaan helpottaa yritysten jatkajien toimintaa ja tukea heitä.

Hidastuvan talouskasvun oloissa on tärkeää, että kaikki veroratkaisut ovat työllisyyttä edistäviä. Esitetty työnantajamaksujen kevennysvara tulisi käyttää kokonaan pienipalkkaisen työn maksurasituksen keventämiseen. Näin parhaiten edistettäisiin uutta yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Maksurasituksen kevennyksestä löytyy hyviä esimerkkejä muualta Euroopasta: Ranskasta, Hollannista ja Belgiasta.

Kuten yrittäjien selvästi vähentynyt määrä kertoo, ilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan Suomessa ei ole hyvä. Tutkimusten mukaan vain 10 prosenttia kansalaisista voisi harkita yrittäjäksi ryhtymistä. Tähän tilanteeseen on vakavasti tartuttava.

Ensinnäkin on vähennettävä yrittämiseen liittyvää byrokratiaa. Toteuttamalla niin sanottua yhden luukun periaatetta helpotettaisiin yrittäjien asiointia viranomaisten kanssa. Tietotekniikka on nykyisin jo niin kehittynyttä, että kiusallisesta ja aikaa vievästä paperien pyörittämisestä on päästävä yksinkertaisempiin malleihin. Hyviä ehdotuksia ratkomisen pohjaksi ovat äskettäin tehneet Mirjami Laitisen ja Cristoffer Taxellin johtamat työryhmät. Valmiita ehdotuksia on olemassa. Hallitukselta odotetaan nyt tekoja.

Toiseksi, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville on luotava laadukkaita koulutusmahdollisuuksia. Kun yhteiskunta kouluttaa työttömiä, olisi paremmin koulutettava myös niitä, joilla on mahdollisuus työllistää työtön. Lisäksi on tehostettava yrittäjätietouden ja elämänhallinnan opetusta peruskouluissa, keskiasteen kouluissa ja opettajankoulutuksessa. Tällä hetkellä nykyinen koulu- ja erityisesti korkeakoulujärjestelmä pyrkii ehkä liiaksikin kouluttamaan nuoria julkishallintoon ja erityisesti suuriin yrityksiin.

Kolmanneksi, yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava, jotta yrittäjäksi ryhtyvän turva palkkatyöhön nähden olisi edes kohtuullisella tasolla. Myöskään yrityskonkurssin ei pitäisi kohtuuttomasti leimata yrittäjän tulevaisuutta, kuten nykyisin liian usein tapahtuu.

Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjyysilmapiirin muuttuminen myönteisemmäksi ei ole mahdotonta, mutta se vaatii kaikkien toimijoiden määrätietoista työtä. Tavoitteeksi on asetettava edes EU:n keskitason saavuttaminen yrittäjien määrässä. Yrittäjät eivät tarvitse mitään erityisoikeuksia vaan tasavertaisen kohtelun yhteiskunnan jäseninä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Maamme yrittäjyyden suuria haasteita ovat asenteet, kynnys ryhtyä yrittäjäksi, kasvuhaluttomuus, yrityksen onnistunut sukupolvenvaihdos ja kansainvälistyminen. Yrittäjyyden avulla syntyy talouskasvua ja työpaikkoja. Valtion tehtävä on luoda yrittäjyydelle hyvä toimintaympäristö. Suomi sijoittui viimeisimmässä World Economic Forumin raportissa kärkisijoille maailmassa kilpailukykyvertailussa. Vertailussa otetaan huomioon muun muassa maan yleinen liiketoimintaympäristö, hallinto, infrastruktuuri ja koulutuksen taso. Julkisen hallinnon toimivuus arvioitiin Suomessa parhaaksi. Tulokset eivät ole tulleet itsekseen.

Toimintaympäristön kehittämisen lisäksi hallitus haluaa poistaa kaikkia yrittäjyyden esteitä. Hallituksen Yrittäjyys-hankkeen runsaat sata toimenpidettä toteutetaan uudenlaisella toimintatavalla, laajalla horisontaalisella yhteistyöllä. Tätä yhteistyötä tekevät yhdeksän ministeriötä ja Suomen Kuntaliitto. Hankkeessa keskitytään konkreettiseen toimintaan. Jokaisella toimenpiteellä on selkeä tavoite, aikataulu ja vastuutaho. Hanke on arvostettu korkealle kansainvälisissä tutkimuksissa. Monissa muissa EU-maissa yrittäjyyden edistäminen tapahtuu valtionhallinnossa pelkästään yksittäisten ministeriöiden toimesta. Suomen Yrittäjyys-hanketta kiitettiin käytännönläheisistä, yrittäjien tarpeisiin sorvatuista toimenpiteistä ja eri hallinnonalat yhdistävästä kokonaisuudesta.

Yrittäjyys-hankkeessa uutta on vahva alueellinen panos. Maamme 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta toteuttavat omat alueelliset yrittäjyyshankkeensa yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Eri puolella Suomea on järjestetty alueellisia yrittäjyyspäiviä 23 kappaletta. Niissä kauppa- ja teollisuusministeriön johto on jalkautunut keskustelemaan alueen toimijoiden kanssa. Kokemukset ovat olleet hyviä.

On totta, että työvoimatutkimuksen tietojen perusteella yrittäjien määrä on Suomessa laskenut viimeisen vuoden aikana noin 10 000:lla. Luvut perustuvat ennakkotietoihin ja sisältävät myös maatalousyrittäjät, joiden lukumäärä on viime vuosina vähentynyt keskimäärin 3 000:lla. Toisaalta Tilastokeskuksen mukaan meillä on tänä päivänä yrityksiä hieman enemmän kuin lamaa edeltäneenä vahvan talouskasvun aikana eli nettomuutos on ollut plusmerkkinen. Suhdanteilla on yritystilastoihin keskeinen vaikutus. Lamavuosina moni työtön perusti yrityksen. Viime vuosina talouskasvun aikana työmarkkinat ovat alkaneet vetää yrittäjiäkin työntekijöiksi. Turvallinen palkkatyö kiinnostaa enemmän kuin yrittäjyys. Onneksi työtä on ollut tarjolla ja työllisyysaste on noussut. Tähän emme halua kuitenkaan tuudittautua. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät palvelusektorille. Sinne tarvitaan uusia yrittäjiä. Tällä hetkellä yrityskantamme on alle EU:n keskiarvon. Määritelmissä saattaa kuitenkin olla eroja.

Suomessa on tällä hetkellä yrittäjien oman käsityksen ja kansainvälisten vertailujen mukaan historiallisen hyvät edellytykset yrityksille syntyä ja kasvaa. Tavallisimpana yrittäjyyden esteenä mainitaan kuitenkin hallintobyrokratia. Meillä se ei ole kuitenkaan selvitysten mukaan suurempaa kuin kilpailijoillamme. Sähköisessä tiedonsiirrossa olemme jopa eturivin maita. Hallintobyrokratian vähentämiseksi ylijohtaja Mirjami Laitinen on tehnyt merkittävän selvitysmiestyön. Hän on laatinut ehdotuksen maksuttomasta Internetin kautta toimivasta palvelujärjestelmästä pientyönantajavelvoitteiden yksinkertaistamiseksi.

Sukupolvenvaihdos on edessä jopa 80 000 yrityksellä seuraavien viiden vuoden aikana. Ongelmia on rahoitus- ja verotusjärjestelyissä. Finnveran perustamislainaa on laajennettu sukupolvenvaihdoksiin, perintö- ja lahjaverolakia on muutettu ja lisäksi on räätälöity Viestinvaihto-konsulttituote. Yritysten syntyä ja kasvua tuetaan rahoitus- ja kehittämispalveluilla. Suomen Teolli-suussijoitusta käytetään siemenvaiheen rahoituksessa siellä, mihin ei hakeudu riittävästi yksityistä pääomaa. Sitra ja Tekes ovat kehittäneet Preseed-toimintamallin teknologiahankkeiden kaupallistamiseen. Kasvukykyisille yrityksille on kehitetty Pikara-rahoitusohjelma. Uudenlaisia yrityshautomoita on kehitteillä. Ministeri Taxellin vetämä viennin ja kansainvälistymisen edistämistä selvittävä toimikunta on tehnyt hyvää käytännönläheistä työtä. Tavoitteena on antaa kaikkialla Suomessa te-keskusten, Tekesin, Finnveran ja Finnpron asiantuntemus yrittäjän käyttöön yhden luukun eli call center -periaatteella. Kaikkia yli sataa Yrittäjyys-hankkeen konkreettista toimenpidettä en ehdi tässä luettelemaan. Muut ministerit täydentävät listaa.

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyteen liittyvät asenteet ovat kuitenkin Suomessa ristiriitaiset ja muuttuvat hitaasti. Yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisesti, jopa ihannoiden. Toisaalta riskinotto pelottaa. Konkurssin tehneen yrittäjän asema Suomessa on tukala. Kantapään kautta saatua oppia meillä ei vielä osata arvostaa. Hallituksen toimenpiteillä pyritään estämään tulevaisuudessa ylivelkaantumista ja kohtuutonta riskinottoa. Suomalaisen yrittäjyyskulttuurin vahvistaminen on pitkän aikavälin prosessi. Tasainen taloudellinen kasvu ja valtion talouspolitiikan ennakoitavuus luovat yrittäjyyden kehittämiselle parhaat edellytykset.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Yrittäjyys-hankkeeseen liittyy yrittäjien sosiaaliturva. Hallitusohjelmassa on jo kirjattu tätä koskevia tavoitteita, ja näitä tavoitteita on myöskin uuden lainsäädännön muodossa saatu toteutetuksi. Yksi esimerkki on se, että sairausvakutuuslakia muutettiin tämän vuoden heinäkuun alusta lukien siten, että maatalous- ja muun yrittäjän sairausvakuutuspäivärahan perusteena käytetään verotuksessa vahvistetun ansiotulon sijasta yrittäjäeläkevakuutuksessa vahvistettua työtuloa. Tämä on toimenpide, jota on pitkään yrittäjäpiireissä toivottu.

Ed. Mauri Salo otti esille yrittäjien sosiaaliturvamaksut. Tälläkin alueella on edetty varsin merkittävästi. Viime vuoden heinäkuussa alennettiin pienyrittäjän sosiaaliturvamaksua, kansaneläkevakuutusmaksua, 0,4 prosenttiyksiköllä, ja ensi vuodelle tehdyt ehdotukset merkitsevät kaiken kaikkiaan yrittäjille 1,8 miljardin markan sosiaaliturvamaksujen alentamista. On otettava huomioon lisäksi, että myös työttömyysvakuutusmaksu on alentunut ja senkin merkitys lähentelee miljardia.

Eräs seikka, joka usein tuodaan esille yrittäjyyden kynnystä pohdittaessa ja yrittämiseen liittyviä ongelmia analysoitaessa, on työnantajabyrokratia. Tämän ongelman poistamiseksi on työskennellyt yksi jos toinenkin työryhmä ja selvityshenkilö. Yhdessä ministeri Siimeksen kanssa asetimme taannoin yhteisen selvitysmiehen tekemään ehdotuksen pientyönantajavelvoitteiden yksinkertaistamisesta. Tämä ehdotus saatiin muutama kuukausi sitten, ja se on jatkovalmistelussa siten, että pyritään saamaan toimintaa mahdollisimman pian. Kysymys on yksinkertaisesti Internetin kautta toimivasta maksupalvelujärjestelmästä ja selvittelykeskuksesta, joka helpottaisi lähinnä satunnaisten ja pienten työnantajien työnantajavelvoitteiden suorittamista.

Haluaisin nostaa esille tässä yhteydessä myös hallituksen Työssäjaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman, jonka yhtenä keskeisenä osana on yrittäjien oman jaksamisen tukeminen ja se, että myöskin pienemmissä yrityksissä kiinnitettäisiin huomiota työntekijöiden jaksamiseen. Kaikista kokeiluista, joita eri tyyppisissä yrityksissä on viety läpi, on saatu pelkästään myönteisiä tuloksia sekä yrityksen talouden näkökulmasta (Puhemies koputtaa) että työntekijöiden näkökulmasta.

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen yrittäjäohjelmassa on kovin paljon tavoitteita, ja niin kuin ministerikin sanoi, pyritään poistamaan yrittäjyyden kaikkia esteitä. Tuntuu, että ongelma on se, että ei oikein sitten pystytä keskittymään konkretiaan ja tuomaan konkreettisia esityksiä eduskunnalle.

Maksubyrokratian vähentäminen, jota ministeri Perho kuvaili, on erittäin hyvä hanke, mutta on valitettavaa, että senkin toteuttamisaikataulu menee kovin pitkälle. Saatujen tietojen mukaan se voitaisiin toteuttaa ehkä viiden vuoden päästä, vuodesta 2006:kin on puhuttu. Toivottavasti tätä aikataulua voidaan nopeuttaa.

Asia, johon erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota, on itsensä työllistävien, yksinyrittäjien, aseman parantaminen Suomessa. Heidän asemaansa helpottamalla saataisiin yrittäjäuraa houkuttelevammaksi ja myöskin parannettaisiin maaseudun työmahdollisuuksia. Ongelmahan on se, että paljon turvallisempaa tänä päivänä on olla palkansaajan asemassa, jolloin esimerkiksi sosiaaliturva on järjestyksessä niin sairauden kuin äitiydenkin aikana.

Yksi tehokkaimpia toimia itsensä työllistävän yrittäjyyden helpottamiseksi olisi arvonlisäverotuksen kohtuullistaminen aivan pienimmissä yrityksissä. Nykyinen 50 000 markan liikevaihdon raja arvonlisäverotukselle on aivan liian jäykkä. Kun yritys ylittää tuon 50 000 markan rajan, vero menee täysimääräisesti, mutta rajan alapuolella toiminta on verotonta. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi käsityö- ja kampaamoalalla, ja itsensä työllistäminen tulisikin tehdä paremmin kannattavaksi niin, että yrittäjä voisi tehdä esimerkiksi 20 000 markan suuruisen perusvähennyksen tämän 50 000 markan rajan ylittymisen jälkeen. Se loiventaisi verorasitusta ja myöskin vähentäisi houkutusta harmaaseen talouteen. Kauppa- ja teollisuusministeriötä voi kiittää siitä, että se on tehnyt aloitteen valtiovarainministeriölle joustavan arvonlisäverorajan toteuttamisesta, ja toivonkin, että valtiovarainministeriö nopeasti ryhtyy toimenpiteisiin tämän toteuttamiseksi. Asiahan on ollut esillä myöskin vammaisten yrittäjyyden edistämisen yhteydessä.

Toinen tärkeä asia yksinyrittäjien kannalta on sosiaaliturva. Nykyisin ongelma on esimerkiksi työttömyysturvan puolelta, että yrittäjän puolisolta kovin usein evätään oikeus työttömyysturvaan ja viranomaiset olettavat liian kaavamaisesti, että yrittäjän työtön puoliso tai perheenjäsen voisi noin vain työllistyä yrityksessä. Minusta näitä asioita pitäisi selkiyttää, koska meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat freelancer-asemassa itsensä työllistäviä, toimeksiantotehtävissä olevia yrittäjiä, joiden asema esimerkiksi työttömyysturvan suhteen pitäisi olla nykyistä parempi, jotta saataisiin enemmän aikaan talouden dynamiikkaa ja uudistumiskykyä. Suuretkin yritykset ovat joskus olleet pieniä, ja siitä syystä juuri itsensä työllistävän yksinyrittäjän asemaa pitäisi helpottaa.

Sosiaali- ja terveysministeri  Maija  Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Aula totesi työnantajabyrokratian yksinkertaistamisesta, että toimenpiteet ovat toteutettavissa vasta viiden kuuden vuoden päästä. Tämä on osittain totta. Se koskee niin sanottua verotilijärjestelmää, joka sinänsä olisi erittäin hyvä uudistus. Ministeri Siimes voi mennä sen yksityiskohtiin tarkemmin. Niin sanottu maksupalvelujärjestelmä ja selvittelykeskus puolestaan on toteutettavissa jo varsin nopealla aikataululla.

Sitten kysymykseen yrittäjien työttömyysturvasta: Meillähän on käytäntönä niin sanottu jatkuva neuvottelumenettely, jossa työttömyysturvan kanssa tekemisissä olevat tahot voivat nostaa esiin aivan käytännön ongelmia. Tiedän, että yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva-asiassa on pyritty ohjeistamaan jatkuvasti tulkintoja niin, että ne olisivat (Puhemies koputtaa) kohtuullisempia kuin jotkut yksittäiset merkit ovat osoittaneet.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Työministeriön tilastojen mukaan maassamme oli syyskuussa 285 000 työtöntä. Kehitys on ollut tästä korkeasta luvusta huolimatta positiivinen joskin hidas. Viimeaikaiset talouden tunnusluvut ja uutiset eri puolilla käytävistä yt-neuvotteluista ennustavat valitettavasti huonompia aikoja. Niihin onkin varauduttava erityisesti uusia keinoja etsien työllisyyden ylläpitoon ja sen edellyttämän yrittäjyyden edellytysten parantamiseen, kuten ed. Salo keskustelualoitteessaan viittaa.

Viimeksi mainitun ei tarvitse olla mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että jostain syystä vailla palkkatyötä tai riittävää eläkettä oleville taataan elämisen perusedellytykset. Näitä kahta asiaa ei tarvitse asettaa vastakkain.

Lehdistä olemme joutuneet lukemaan, että yrittäjien määrä on laskenut lähes 15 000:lla. Erään tilaston mukaan yrittäjyysaikeissa on myös suuria maakohtaisia eroja. Brasiliassa yksi kahdeksasta, Saksassa ja Englannissa yksi kahdestakymmenestäviidestä, Suomessa yksi viidestäkymmenestä ja Irlannissa yksi sadasta pyrkii perustamaan tai aikoo perustaa yrityksen. Yhdysvalloissa noin joka kymmenes sekunti syntyy uusi yritys, Suomessa noin joka kahdeskymmenesensimmäinen minuutti. Toki lopettamisiakin tapahtuu muuallakin kuin meillä.

Tarvitsemme yrityksiä. Tarvitsemme ikääntyvänä kansakuntana pieniä palveluyrityksiä. Siksi arvonlisälainsäädäntöä on yksinkertaistettava kokonaisuudessaan. Pientyönantajien välillisten työvoimakustannusten tilitys on tehtävä nykyistä helpommaksi. Byrokratiaa on siis kevennettävä, jotta aikaa jää yrittämiseen ja mielellään myös yrittäjän oman elämän ja lähisuhteitten hoitamiseen.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Voi sanoa, että yrittämisen perusasiat kuitenkin tällä hetkellä Suomessa ovat historiallisen hyvällä tolalla. Sellaisiin perusasioihin mielestäni ennen kaikkea kuuluu Suomen EU- ja Emu-jäsenyys. Miettikäämme, miten tilanne olisi, jos nytkin joutuisimme harjoittamaan itsenäistä valuuttakurssipolitiikkaa näissä suhdannetilanteissa. Tällä hetkellä pk-yritykset tässäkin suhdanteessa pärjäävät yllättävän hyvin. Pk-yritysbarometrihan kertoo siitä. Vaikka olemme vaikeassa jamassa, silti barometrin mukaan vientivetoisessa laskusuhdanteessakin vain 6 prosenttia yrityksistä näkee, että niillä voi tulla mahdollisesti henkilöstövähennyksiä, mutta neljännes yrityksistä pk-kentässä kuitenkin on sitä mieltä, että mieluummin tulee lisää väkeä. Eli pullat ovat kuitenkin historiallisesti katsoen aika hyvin uunissa.

Totta kai on huolestuttavia tekijöitä. Ehkä suurimpana ihan valtakunnan kehittämisen kannalta on se, että yrittäjien määrä todellakin, niin kuin ed. Seivästö totesi, on vähentynyt suhteessa viime vuoteenkin huomattavan paljon. Kyse on sitten vielä hyvin merkittävässä määrin nuorista yrittäjistä. Tämä vaikuttaa tietysti myöskin työllisyysasteeseen. Sen kasvuhan on nyt pysähtynyt, elikkä tavoitteeseen ei ole vielä päästy, ja kuitenkin pitäisi työllisyysastetta kyetä korottamaan.

Uskon, että korjaustoiminnassa pidemmällä aikavälillä on katsottava muun muassa koulutukseen ja koulutusjärjestelmään. Sillä puolella meillä on huono historiallinen perinne. Yrittäjyys koulutusjärjestelmässä ei ole ollut sillä sijalla, mikä esimerkiksi näkyy taas yrittäjyyden suosiossa, kun kansalaisilta kysytään asioita. Vaikka siinä on menty eteenpäin, siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Sitten ovat tietysti normaalit muun muassa verokiilaan liittyvät toimet, joissa on tehty hartiavoimin töitä kahden Lipposen hallituksen aikana, mutta vieläkin varmaan on syytä sillä puolella edetä. Ehkä myöskään yrittäjien sosiaaliturva ei ole sellaisessa iskussa, että se, voisi sanoa, houkuttelisi yrittämiseen, vaan mieluumminkin siellä koetaan yrittäjien puolella varmasti riskit kohtuuttomankin suuriksi. Tämän kaltaisia pieniä ja suurempia, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia toki pitää tehdä. Mutta lopuksi vielä muistutan, että Suomi myöskin kansainvälisessä vertailussa on tällä hetkellä pienille yrittäjille hyvä maa.

Leena-Kaisa Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on kääntynyt hätkähdyttävään laskuun, kuten olemme jo kuulleet. Kansainvälisen Gem-tutkimuksen osaraportin mukaan Suomi sijoittui yrittäjyysaktiivisuudessa varsin alhaiselle sijalle. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuoden loppuun verrattuna yrittäjien määrä on laskenut noin 10 000:lla. Tuoreimman, Suomen Yrittäjien laskelman mukaan yrittäjien määrä laskee 15 000:lla. Ristiriita on selvä.

Suomesta löytyisi valtavasti yrittäjäpotentiaalia. Myös asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat myönteisiä. Meiltä löytyy innovaatioita ja korkeatasoista koulutusta. Silti olo tavallisena palkansaajana on houkuttelevampaa ja turvallisempaa. Toimeentulon epävarmuus, pelko velkaantumisesta ja vapaa-ajan vähyys lienevät suurimmat kynnyskysymykset. Outoa on myös se, että mitä koulutetumpi henkilö on, sitä haluttomampi hän on yrittäjäksi. Puhtaalla yrittäjyyskasvatuksella olisi siis sijaa koulutusjärjestelmässämme.

Lähitulevaisuuden suurin haaste on uusien työpaikkojen luominen. Työn tarjoamisen lisäksi yrittäjille sysätään paljon vastuuta kulutuksen kasvusta, verotulojen pysymisestä ennallaan. Yrittäjyydelle asetetaan siis suuria kansantaloudellisia odotuksia ja paineita.

Yrittäjyysajattelu on pikkuhiljaa asettunut myös julkiselle sektorille. Tämä on positiivinen suunta, sillä tällä tavoin voimme odottaa julkisen sektorin tehottomuuden kääntyvän hiljalleen tehokkaammaksi ja tuloksekkaammaksi ja edelleen taloudellisesti kannattavaksi. Yrittäjämäisen näkökulman myötä julkiset palvelut pystytään turvaamaan, ja näin niiden taso ja saatavuus nousee.

Yrittäjyyden edistämisen on muututtava retoriikasta käytännön toimenpiteiksi. Konkreettisia yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa työn verotuksen edelleen keventäminen, yrittäjien sosiaaliturvan kehittäminen. Myös pienyritysten alv-menettelyssä on parantamisen varaa. On käsittämätöntä, miten nihkeästi valtiovarainministeriö suhtautuu alv-menettelyn joustavoittamiseen.

Arvoisa puhemies! Verojärjestelmän uudistamista selvittää kaksi erillistä työryhmää. Toinen pohtii yritys- ja pääomaverotuksen kehittämistarpeita kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja toinen erilaisten veroaste- ja verorakennevaihtoehtojen vaikutuksia. Tällä hetkellä verojärjestelmän kehittämistä koskevaa keskustelua käydään näiden eduskunnan ulkopuolisten työryhmien toimesta. Eduskunnalla tulisi mielestäni olla mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun, jolla merkittävästi suunnataan suomalaista kansantalouden kehitystä, työllisyyttä ja tulonjakoa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tuottavista yrityksistä, joista suurin osa on yksityisiä, tulee se kansantuotteen lisäarvo, jolla kaikki yhteiskunnan menot rahoitetaan pitkässä juoksussa. Usein kuulee sanottavan, että maksavathan ihmiset veroja. Tosiasiassa palkat, verot ja sivukulut ovat voittoa tuottavien yritysten aikaansaannoksia. Julkishallinto elää yritysten kukkarolla.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemässä yritysbarometrissa kysyttiin keväällä 4 000 yritykseltä, pk-yrityksiltä muun muassa, elinkeinoilmastosta. Sama tutkimus on tehty kaksi kertaa vuodesta 1998 alkaen. Yrittäjien kokema elinkeinoelämä, elinkeinoilmasto, on pysynyt keskimäärin melko myönteisenä, mutta laskenut viime aikoina selvästi. Erittäin hälyttävää on viime vuoden aikana ilmoitus, että 14 000 yrittäjää on luopunut urastaan.

Suomessa 30 prosenttia nuorista ilmoittaa haluavansa yrittäjiksi. Luku on maailman alhaisimpia. USA:ssa vastaava luku on 70 prosenttia. Suomessa konkurssin tehnyt yrittäjä syyllistetään. USA:ssa ajattelutapa on päinvastainen. Siellä ymmärretään vaikeuksiin joutunutta ja hänelle kertynyttä tietotaitoa. Myös Suomessa tulee pyrkiä löytämään toimintamalli, jossa ilman väärinkäytöksiä konkurssiin ajautuneelle yrittäjälle annetaan toinen mahdollisuus. Myöskään yrittäjien ja meidän päättäjien ei pidä valittaa turhasta. Se ei luo uskoa yrittäjiksi aikoville.

Suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky on tällä hetkellä keskimäärin erittäin hyvä. Kuitenkin esimerkiksi TT:ssä ja Suomen Yrittäjissä ollaan huolestuneita teollisten yritysten keskittymisestä Pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin. Pitkällä aikajaksolla tämä uhkaa kansainvälistä kilpailukykyämme, koska kustannukset nousevat kasvukeskuksissa muuta maata ja kilpailijamaitamme nopeammin. Samalla menetetään tärkeitä yhteiskunnan voimavaroja palvelujen uudelleen rakentamiseen. Hallitus on tässä kysymyksessä osoittanut olevansa näköalaton. Ajopuuna oleminen on mukavaa leppeässä myötävirrassa, mutta tulisi muistaa aina, että koski on edessäpäin.

Arvoisa puhemies! Pääomia tulisi voida jättää nykyistä enemmän pk-yrityksiin. Yritykset voisivat näin tasata paremmin tulostaan ja varautua huonompiin aikoihin. Tämä on tärkeää myös työllistämisen kannalta. Suuryrityksillä tätä ongelmaa ei juurikaan ole, koska ne pystyvät helpommin tasaamaan tuloksensa.

Yrittäjäkasvatusta on lisättävä kaikilla mahdollisilla tahoilla. Sen piirissä tulisi olla luottamusmiehet, virkamiehet ja ennen kaikkea opettajat. Kun Ahon—Viinasen hallituksen aikana lisättiin insinöörien koulutusta ja ammattikorkeakouluja sijoitettiin myös maakuntiin, siitä nousi kova poru. Nyt voidaan todeta, että sijoitus oli oikea, koska juuri oikea-aikainen koulutuspanostus on omalta osaltaan Suomen nykyisen menestyksen tae. Koulutustarve on voitava haistaa 5—10 vuotta etuajassa.

Arvoisa puhemies! Lähiaikoina suuri joukko pk-yrittäjiä siirtyy eläkkeelle. Nyt on löydettävä uusia.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! On paikallaan näitä tilastoja hieman miettiä. Tiedämme, miten tilastoja voidaan monella tavalla tulkita. Ed. Harkimo totesi, että Gem-tutkimuksessa on suomalaisilla huolestuttavan pieni kiinnostus yrittäjyyteen, mutta kun Gem-tutkimusta katsotaan pitemmällä aikavälillä, todetaan, että nuoret, koulutetut ihmiset ovat siinä nyt osoittaneet kasvavaa kiinnostusta nimenomaan Suomessa yrittäjyyteen. Ongelmana on se, että kiinnostusta on, on myönteisiä asenteita, mutta yrityksen syntymistä pantataan, pelätään riskinottoa. Tästä on kauppa- ja teollisuusministeriön tutkijan Kimmo Hyrskyn väitöskirja, jossa todetaan, että meillä on hyvin ristiriitainen suhtautuminen yrittäjyyteen Suomessa. Toisaalta ihannoidaan yrittäjiä, toisaalta todetaan, että taloudellisen voiton tavoittelu ei olisi jotenkin moraalista. Yrityksiä syntyy, kuolee luonnollisista syistä, sukupolvenvaihdoksen kautta. Konkurssien määrä on viime vuoden aikana vähentynyt 10 prosentilla, ja se on erittäin hyvä merkki.

Tässä on tullut tavattoman paljon tärkeitä asioita esille, joihin kaikkiin hallituksen yrittäjyysohjelman yli sadan konkreettisen toimenpiteen listassa on vastauksia. Te olette eduskunnassa käsitelleet niistä jo lukuisia. Niitä on mahdoton luetella tässä, mutta kirjallista tietoa on myös jatkossa jaettavissa.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Useissa puheenvuoroissa ja äsken ministeri Mönkäreen puheenvuorossa tuli jo esiin nuorten yrittäminen. Varmasti on todellakin, niin kuin äsken todettiin, että asenteet sinänsä olisivat kunnossa ja tiettyä kiinnostusta varmasti olisikin, mutta eduskunnassakin on jo useita vuosia mietitty, miten kynnys saataisiin matalammaksi, että nuori ihminen lähtisi yrittämään. Varmasti suuri ongelma on juuri tämä, että riskit ovat liian suuret, on vakuusongelmia, uskottavuusongelmia, epävarmuutta ja kaikkea muuta.

Koska tässä on hyvä tilaisuus jälleen kerran muistuttaa asiasta, eräänä konkreettisena keinona eduskunnassa on mainittu sen tyyppinen lainajärjestelmä kuin aikanaan luotiin naisyrittäjille, vastaavan tyyppinen lainajärjestelmä nuorille yrittäjille, joille ikään kuin tällä lainajärjestelmällä annettaisiin ponninta ja kannustusta yrittämään lähtemiseen. Tiedän, että on ollut pienyrittäjälainoja ja muita, joita on tähän tarkoitukseen suunnattu ja tarkoitettu, mutta mielestäni signaalina erityisesti nimetty nuorisoyrittäjälaina ja tietty potti siihen voisi varmasti piristää nuorten intoa lähteä yrittämään.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Mönkäre aivan oikein tunnistaa sen, että riskien pelko on olennaisin este nuorten ryhtymisessä yrittäjiksi. Mutta se on myös viesti sille, että tarvitaan nykyistä paljon järeämpiä toimenpiteitä. Sen vuoksi ei voida vähätellä niitä tilastoja, jotka meillä on tällä hetkellä käsillä. Noin 14 000 yritystä on menetetty vuoden sisällä. Kun se suhteutetaan lamavuosiin, jolloin Suomessa kadotettiin noin 30 000 yritystä, ja siihen, että vuosien 1995—2000 välillä syntyi 20 000 uutta yritystä, sen pitäisi käynnistää nyt hallituksen sisällä todellisia toimenpiteitä yrittäjyyden vauhdittamiseksi.

Matti Huutola /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjyys ja yrittäminen on toimivan yhteiskunnan ihan peruspilareita ja edellytys tämmöiselle innovatiiviselle kehitykselle yhteiskunnassa. Varmasti yritystoiminnan elvyttämiseen tarvitaan edelleen uusia välineitä. Edellisissä puheenvuoroissa viitattiin naisyrittäjälainan merkitykseen, joka on ollut huomattava yritystoiminnan, naisyrittäjien yritystoiminnan, aloittamisvaiheessa. Nyt saman tyyppisiä lainajärjestelmiä tulisi minunkin mielestäni selvästi hankkia ja osoittaa nuorille, joilla on idea ja halu yrittäjäksi, ja madaltaa kynnystä yrityksen perustamiseen.

Mutta se on todettava, että hallitus on tehnyt yrittämisen eteen kyllä enempi kuin koskaan aikaisemmin. Siitä on merkittäviä osoituksia. Me olemme työnantajamaksujen alentamisessa päässeet kuitenkin eteenpäin. Byrokratiaa on keskeisesti hyvinkin paljonkin purettu. Sitä on edelleen olemassa, sitä en kiistä, mutta tässä on otettu aika isoja askeleita. Ennen kaikkea yritystoiminnan osaltahan on perusedellytys se, että meillä on kilpailukykyä, että yhteiskunta toimii niin, että tuotteet ovat hyviä ja laadukkaita ja niillä pystytään kilpailemaan, jopa pienyritystoiminnallakin, ulkopuolelle maamme rajojen tai rajojen sisäpuolella. Se on kuitenkin se aivan perusedellytys, ja siinähän on onnistuttu erittäin hyvin.

Verouudistusten osalta on myös edetty, niin kuin totesin, työnantajamaksujen osalta, mutta me emme voi koskaan unohtaa sitä, silloin kun tehdään veroratkaisuja, että meidän koko sosiaaliturvajärjestelmämme rakentuu hyvin pitkälti työnantajan perimiin, työntekijän palkkatuloista perittäviin erilaisiin maksuihin, ja ei ole kovin yksinkertainen yhtälö se, että me puhumme pelkästään poistamisesta ja saman tien unohdamme sosiaaliturvajärjestelmän.

Mutta sitten pienyritystoiminnan mahdollisuudesta kehittyä: Näen kyllä hyvin olennaisena sen, että ne ovat ulkona yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuudesta kehittää pienyritystoimintaa. Tässä varmasti nyt tarvittaisiin yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista niin, että kyettäisiin se oman pääoman osuus hankkimaan ja hakemaan sitä tietotaitoa myöskin näille pienyrittäjille sitä kautta. Minusta se on hyvin keskeinen osa yritystoiminnan kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Olen itsekin aika läheltä yritysmaailmaa seurannut omassa lähipiirissäni ja yrittäjän puolisonakin ja tunnen tätä problematiikkaa aika hyvin ja näen, että yksi keskeisimmistä puutteista on kyllä yhteistoiminta yrittäjien välillä. Myöskin näen, että meillä suomalaisella perinteinen kateus on selvästi keskeinen pienyritystoiminnan edistämisen jarru. Se näyttää olevan hyvin syvällä. Olen erään kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Siinä on 27 yritystä, ja kaikki ovat hyvin pieniä yrityksiä. Sieltä hallituksen kokouksesta kun hengissä selviän, niin aina kiitän.

Mutta sitten (Puhemies koputtaa) haluan vielä puuttua (Puhemies koputtaa) tähän imagoon hyvin lyhyesti, että pienyrittäjien pitäisi päästä tästä valituksesta tietyllä tavalla pois. Ei kukaan lähde yrittämään, jos yleinen sanoma on se, että (Puhemies koputtaa) ne ovat mielenvikaisia, jotka yritystyön aloittavat.

Liisa Hyssälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Huutola puuttui näihin välillisiin työvoimakustannuksiin. Minulla on kyllä ihan eri käsitys, eli kyllä ne ovat liian korkeat. Tilastokeskuksen mukaan alasta riippuen sivukulujen osuus tehdyn työajan palkoista vaihtelee, mutta se on keskimäärin 65 prosentin luokkaa. Sitten kun tutkittiin työnantajaksi ryhtymisen kynnyksiä, arvioitiin, että uuden työntekijän palkkaus edellyttää noin 390 000 markan liikevaihdon kasvua. Tämä on Mäen ja Pukkisen tutkimus. Eli liikevaihdon tulee noin kolminkertaistua suhteessa uuden työntekijän palkkauskuluihin, ja eräänä syynä tähän ovat nimenomaan korkeat välilliset sivukulut. Tässä on se syy, minkä takia yritykset eivät voi palkata uutta työvoimaa. Sivukulut ovat liian korkeat suhteessa siihen, mikä on liikevaihdon nouseminen työntekijän (Puhemies koputtaa) tultua töihin.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huutola kiinnitti ihan oikeaan asiaan huomiota, tähän erityisesti pienten teollisten yritysten verkostoitumiseen ja yhteiseen markkinointiin ja tavallaan brändin rakentamiseen kansainvälisille markkinoille. Se olisi tärkeää, mutta ongelmahan on se, että esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön puolella tähän kansainvälistymiseen, kansainväliseen markkinointiin, suuntautuvat avustukset ja rahoitukset ovat vähentyneet ja ovat erittäin niukat tänä päivänä. Tälläkin puolella tarvittaisiin edistystä.

Ed. Huutola myös kehui kovasti hallituksen yrittäjäpoliittisia saavutuksia. Toisaalta tuntuu, että aina hallituksen vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Toisaalta hallitus on myös herättänyt aikamoista epävarmuutta perheyrityksissä spekuloimalla tässä viimeisen vuoden ajan pääomaverojärjestelmän tulevaisuudella ja sillä, luovutaanko tästä nykyisestä hyvitysjärjestelmästä, avoir fiscal -järjestelmästä, joka on ollut perheyrityksille erittäin otollinen ja mahdollistanut sen, että omia pääomia on voitu yritykseen kerryttää. Tästä minusta hallituksen pitäisi lähiaikoina (Puhemies koputtaa) vetää jonkinlaiset johtopäätökset, jotta tämä epävarmuus pienyrityksissä ei jatkuisi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tässä maassa on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen erilaisia rahoitusinstrumentteja yrittäjille ja yrittäjyyden edistämiseen, myös kansainvälistymiseen. Kaikkein tärkeintä on se, että meillä on matala, vakaa korkotaso ja taloudessa ennustettavuutta. Meillä on Sitran, Tekesin, Finnveran erilaiset instrumentit käytössä.

Olen puolentoista vuoden aikana käynyt lähes kahdessakymmenessä eri maakunnassa olleessa Yrittäjyyshanke-tilaisuudessa. Ei siellä valiteta rahoituksen puutetta. Siellä puhutaan enemmänkin siitä, mistä me saisimme hyviä ideoita, miten pystyisimme ottamaan enemmän tutkimus- ja tuotekehitysrahaa vastaan, puhutaan siitä, miten saataisiin parempaa palvelua työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Siellähän on nyt yrityspalveluluukku, josta pitäisi voida saada yhdeltä luukulta vastauksia.

Alueella on tapahtunut selvä asennemuutos, mutta totta kai suhdanteet vaikuttavat yrittäjyystilastoihin. Nyt ovat myöskin yritykset kasvaneet ja ottaneet lisää työntekijöitä, joten uutta yrittäjyyttä ei välttämättä ole sillä tavalla syntynyt, mutta se on meille haaste.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa on 215 000 yritystä. Näistä 84 prosenttia on 1—5 henkilöä työllistäviä yrityksiä, ja edelleen tuosta joukosta on 45 prosenttia yksinyrittäjiä. Voidaan perustellusti todeta, että Suomen talous nojautuu melko suurelta osin myös pienyritystoimintaan. Tämä antaa valtiolle todellisen velvollisuuden huolehtia yksinyrittäjien ja pienyritysten toimintaolosuhteista nyt ja niiden parantamisesta muuttuvassa yhteiskunnassa tulevaisuudessakin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt hallitusohjelmaan kuuluvan Yrittäjyys-hankkeen. Hallituskauden loppuun jatkuvan hankkeen tavoitteena on uusien yritysten perustaminen ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen. Tämä hanke on erityisesti pienyrittäjien kannalta tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaajana erittäin tärkeä. Siksi tätä hanketta tulee ehdottomasti suunnitelman mukaisesti toteuttaa. Yrittäjyyden eräs vahvuus on ammattitaidon ja yrittämisen mahdollisuuden periytyminen vanhemmilta lapsille, mutta nyt siihenkin on tullut verotuksellisia esteitä, jotka tulee poistaa.

Olisin yhden asian ottanut esiin, jonka ministeri Mönkäre nosti esiin avauspuheessaan, eli asenteet. Jos hallituksen sataa kohtaa, jotka ovat työn alla, käsitellään eduskunnassa yhtä hitaasti kuin perintökaaren muutosta eli suosiolahjalakia, aika ei riitä, ei edes kymmenen vuotta, tämän ohjelman läpiviemiseen, eli valppautta, asennetta ja tahtoa viedä eteenpäin näitä asioita eduskunnassa tarvitaan. Muun muassa 40 000 yrittäjää tai yritystä odottaa tätäkin lakia.

Ministeri Suvi-Anne Siimes

Arvoisa puhemies! Olisin lyhyesti halunnut ed. Aulan vastauspuheenvuoroon avoir fiscal -järjestelmän tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä vastata.

Ed. Aula totesi, että aiheesta on liikkunut epävarmuutta yrittäjien keskuudessa. Ihmettelen sinänsä sitä, mihin epävarmuus perustuu. Tämän hallituksen veropolitiikkahan on nimittäin perustunut hallitusohjelmaan, ja siinä on ollut vain pääoma- ja yhteisöveron korotus, joka on toteutettu. Sen sijaan poliittista keskustelua toki ihan normaaliin tapaan julkisuudessa tästäkin järjestelmästä on käyty. Nyt syyskuussa on asetettu työryhmä pohtimaan yritys- ja pääomaverotuksen tulevaisuutta. Sen työ valmistuu lokakuussa 2002. Kansainväliset paineet ovat ne, jotka kohdistuvat avoir fiscal -järjestelmään poliittisten painotuserojen lisäksi, mutta pidän itsekin tärkeänä, että pääoma- ja yhteisöveron uudistuksessa pienyrittäjien asemaan kiinnitettäisiin huomiota eikä vain pelkkien kansainvälisten paineitten mukaan liikuttaisi.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun mentiin veropolitiikkaan, olisin ensin mennyt tähän, mistä ed. Sjöblom puhui, perintö- ja lahjaverolain muutokseen, jota on odotettu pitkään, jotta voitaisiin perheyrityksissä sukupolvenvaihdoksia edistää. Se taitaa maata siellä teidän pöydällänne, ministeri Siimes, seuraavat kymmenen vuotta, ellei tässä kohta mitään tapahdu, niin kuin sanottiin.

Toinen näkökulma liittyy osinkoveron hyvitysjärjestelmään. Kyselytunnilla muun muassa hallituksen suunnalta on sanottu, että siihen on kansainvälisiä paineita ja muutospaineita. Minustakin, niin kuin ed. Aula totesi, tässä pitäisi edetä nyt hyvin harkitusti eikä antaa sitä kuvaa, että Suomessa ollaan pienten ja keskisuurten yritysten verotusta kiristämässä. Siihen meillä ei ole varaa.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämä avoir fiscal -keskusteluhan on lähtenyt liikkeelle siitä, että on esitetty kysymyksiä, syrjiikö tuo järjestelmä Suomessa ulkomaisia yhtiöitä. Suomalainen osakkeenomistaja tuleekin eri tavalla suosiollisemmin kohdelluksi, jos hän hankkii suomalaisen yhtiön osakkeita, kuin silloin, jos hän hankkii ulkomaisen yhtiön osakkeita. Tämä on EU:n kilpailukysymys ja irti meidän käsistämme.

Kun on puhuttu pienyrityksistä, tuskin sen edullisempaa verovuotta pienyritysten kannalta on ollut kuin kulunut vuosi, jolloin annettiin ensinnäkin se tunnistus ja tunnustus pienyrittäjille, että heidän tietyt toimintaan liittyvät kulunsa, kilometrikorvaukset ja päivärahat, ovat saman suuruisia kuin palkansaajilla. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, ja erittäin tärkeää on tietysti monille se, että pääomatuloksi luettava määrä tuloista on tästä eteenpäin valittavissa 18 tai 10 prosentin mukaan, jommankumman. Se antaa melkoisen valintavallan verotuksessa.

Juhani Sjöblom /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun otin suosiolahja-asian esiin: se on seissyt puolitoista vuotta lakivaliokunnassa, lähes puolitoista vuotta. Tarkoitin sillä, että täälläkin salissa on asenteissa parantamista.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Niinistö luetteli, mitä kaikkea hyvää hallitus on tehnyt pienyrittäjien hyväksi, ja annan tunnustusta. Pitää täysin paikkansa, että kaikki nämä neljä kohtaa, jotka te mainitsitte, ovat erittäin tärkeitä, ja ne on tyydytyksellä otettu vastaan.

Sen sijaan, mitä te sanoitte osinkoverohyvityksestä, avoir fiscal -järjestelmästä: En tiedä, mihin teidän väitteenne perustuu, että EU:ssa suhtauduttaisiin niin kovin kielteisesti siihen, kun ottaa huomioon, että Maastrichtin sopimuksessa hyväksytään tämä järjestelmä myöskin siinä tapauksessa, kun kohdellaan kansalaisia eri tavalla. Maastrichtin sopimukseen tämä sisältyy.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu, ennen kuin ministeri Niinistö tuli paikalle, koskikin juuri tulevaisuutta ja sitä, että keskustelu pääoma- ja yhteisöverojärjestelmän tulevaisuudesta, osinkoveron hyvitysjärjestelmän tulevaisuudesta, aiheuttaa epävarmuutta perheyrittäjille ja pienyrittäjille. Tämä on ongelma ja vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä pitkällä tähtäimellä, kun kuitenkin päätöksenteon ja verojärjestelmien pitäisi olla mahdollisimman vakaita ja pitkäjänteisiä, jotta yrittäjät voisivat suunnitella. Nykyinen verojärjestelmä on, aivan kuten sanoitte, pienyrityksille ja perheyrityksille hyvä ja suotuisa. He ovat voineet vahvistaa omia pääomia ja myöskin kasvattaa yrityksiään.

Nyt olisi tärkeää, että jatkossa ratkaisuja ei tehdä vain suurien kansainvälistyneiden yritysten ehdoilla. Niidenkin asia varmasti on jotenkin järjestettävä, ja kauttakulkuosinkojen verotusjärjestelyjä on tehty muun muassa viime vuoden aikana juuri niiden vaatimuksista. Olisi tärkeää uudistustyössä ottaa huomioon myös perheyritysten ja pienten yritysten tarpeet, jotta ei ikään kuin lapsi mene tässä asiassa pesuveden mukana.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että päivärahakysymys ja pienten pääomatulojen ongelma ratkaistiin. Tosin pienten pääomatulojen ongelman osalta ratkaisu oli varsin kaavamainen eikä koske henkilöyhtiöitä.

Osinkoveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen ei olisi Nokialle mikään iso ongelma, koska omistajat ovat ulkomailla, Koneelle se jo olisi. Erityinen ongelma se olisi pienille ja keskisuurille perheyrityksille. Olen samaa mieltä, että tässä ei pitäisi luoda nyt sellaista epävarmuutta, että siellä aletaan osinkoja ottaa ja verokonsultit lähtevät liikkeelle, vaan hallituksen pitäisi selkeästi todeta, että pienten ja keskisuurten yritysten verotusta ei tulla kiristämään Suomessa. Sen te, ministeri Niinistö, voisitte tänään täällä julistaa.

Valtiovarainministeri  Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Aivan toisin, ed. Aula, kuin te yrititte väittää, päähuomio on ollut tällä hallituskaudella nimenomaan pienyritysten verotuksessa, sitä on kehitetty. Suurimpien tarpeisiin ei ole tullut pienintäkään muutosta. Kun te yritätte sitä vanhaa sanomaa täällä, että kiinnostutaan vain suurista vientiyrityksistä, niin kaikki veromuutokset ovat kohdistuneet ja nimenomaan positiivisella tavalla pienyrityksiin. Mutta kyllä verotuksesta valitettavasti aina keskustellaan, ja ehkä siihen on vähän aihettakin, kun katselee esimerkiksi Suomen kokonaisveroastetta, edelleenkin. Ei sitä keskustelua voi tyrehdyttää.

Toisin kuin ed. Kallis väitti, tämä kysymys on herätetty EU:n piirissä. En väittänytkään, että on kritisoitu. On herätetty kysymys, tämä oli sanamuoto. Ei kukaan muukaan voi tietysti mitään muuta luvata kuin sen, että verotuksen kokonaisuutta seurataan muun muassa sen työryhmän puitteissa, joka nyt on pääomaverotukseen asetettu. Ei ole mitenkään mahdollista, että Suomessa voitaisiin ajatella, että meillä ei asioista ollenkaan keskustella. Kansainvälinen verokilpailu nimittäin väistämättä kohdentuu myöskin meihin, minkä vuoksi verotus tulee olemaan jatkuvan kehitystyön tuloksena. Siinä mielessä olen kuitenkin tietysti kanssanne samaa mieltä, että sellaisia radikaaleja muutoksia, jotka aiheuttavat selviä käyttäytymismuutoksia, pitäisi periaatteen vuoksi jo välttää.

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Olisin lyhyesti vastannut ed. Ala-Nissilän esiin ottamaan asiaan: hänen kaunopuheisuutensa mukaan seuraavat kymmenen vuotta pöydälläni tulevat lepäämään perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoksia koskevat säännökset.

Minä en tiedä, missä minun pöytäni on kymmenen vuoden päästä, mutta veronhuojennusasiaan sanon ensinnäkin sen, että sukupolvenvaihdokseen liittyvien huojennusten saantiedellytyksiähän on lievennetty kuluvan vuoden alusta niin, että omistusosuusvaatimus on tippunut 20 prosentista 10:een, millä huojennuksen siis saa. Sitten on esitetty ja lobattu, että vain osa siirrettävän omaisuuden verotusarvosta huomioitaisiin verotuksessa. Minä olen a) ilmoittanut yhdessä perheyritysten tilaisuudessa, että tähän ei valmistella muutoksia tällä hallituskaudella, ja toiseksi b) todennut, että olemassa olevassa perintö- ja lahjaverolaissa on kyllä aika monia semmoisia säännöksiä, joilla sukupolvenvaihdoksessa määräytyvää veroa voidaan tälläkin hetkellä helpottaa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Vastauspuheenvuoroni koskee myös perimistilannetta, kun ed. Sjöblom kiinnitti huomiota perintökaaren muutoksen, niin sanotun suosiolahjasäännöksen muutoksen, pitkään käsittelyyn eduskunnassa, ja siihen tosiaan sopiikin kiinnittää huomiota.

Nyt puolentoista vuoden jälkeen pari viikkoa sitten lakivaliokunnasta tuli ministeriöön kirje, jossa toivotaan aika lailla esityksen kirjoittamista uusiksi. Jos valiokunnan linja on todella näin, sen kannan olisi toivonut tulevan hiukan aikaisemmin, kun kuitenkin asia laajuudessaan on ollut pohdittavana jo pitkään valiokunnassa. Toki oikeusministeriö palvelee parhaan kykynsä mukaan, mutta toivoisi, että laajemminkin eduskunnassa mietittäisiin, mikä se toivottava linja tämän uudistuksen suhteen on.

Jos vertaa sitä muihin oikeusministeriön valmistelemiin Yrittäjyys-hanke-esityksiin, esimerkiksi pienyhtiöiden toimintaa helpottavat muutokset osakeyhtiölakiin saatiin täällä käsitellyksi muutamassa kuukaudessa talousvaliokunnan puolella, ja ne ovat nyt helpottamassa pienyritysten toimintaa.

Juhani Sjöblom /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on varsin hyvä, joka lakivaliokunnassa on ollut. Ainakin itse toivon, että ministeriön vastaus tulisi mahdollisimman pian ja hallituksen yksimielisesti antama esitys menisi eteenpäin eduskunnassa.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ministeri Niinistölle täsmentää, että tässähän oli kyse nyt toisaalta siitä, mikä on tilanne nyt ja mikä on tulevaisuudessa. Nythän pienyritysten ja perheyritysten kannalta pääomaverojärjestelmä on hyvä. En moittinut sitä, että hallitus olisi tehnyt joitakin muutoksia tai korjauksia väärään suuntaan, vaan kysehän on tulevaisuudesta, mitä tehdään seuraavien kolmen, neljän, viiden vuoden tähtäimellä. Silloin on toimittava niin, että sekä kansainvälistyneiden yritysten kannalta että perheyritysten kannalta Suomi olisi mahdollisimman hyvä yrittämisen ympäristö. Mehän olemme korjanneet eduskunnassa yksimielisesti muun muassa Nokian vaatimuksesta kauttakulkuosinkojen verotusjärjestelmää sellaiseksi, että se sopisi paremmin kansainvälistyvien ja globaalien yritysten olosuhteisiin. Toivotaan, että jatkossakin niin voidaan tehdä.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Suosiolahjakeskustelua on ollut mielenkiintoista seurata sen takia, että kuulun ryhmässämme absoluuttiseen vähemmistöön tässä asiassa. Olen ilmiselvästi eduskunnan enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että tämä asia pitäisi saada mahdollisimman pian eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota asiaan, johon ei vielä ole kiinnitetty huomiota, ja jätän kaiken muun kertomatta, mitä olin ajatellut, sen takia, että ne asiat ovat tulleet jo esille.

Nimittäin Suomen Yrittäjät ry:n lobbauspaperissa, joka eduskuntaan kaikille edustajille on tullut, on erinomaisen pitkä ongelmaluettelo, jonka suurin piirtein kaikki kohdat on täällä jo käyty läpi. Totean, että se on ilmiselvästi reilun pelin yrittäjäpolitiikan paperi siitä, mitä ongelmia on, kun reilun pelin sääntöjen mukaan yritetään yhteiskunnassa toimia. Nimittäin suomalaisessa yhteiskunnassa on sellaista yrittäjätoimeliaisuutta, jossa työnantajien sivutulot ovat nolla, arvonlisäverotuksen perusvähennys on totaalisesti toteutettu, työnantajien vero- ja maksubyrokratia on kevennetty olemattomiin. Ainut byrokratia, mikä on jäljellä, on ostaa kuittifirmasta kuitteja. Työttömyysturvaa ei tarvita, kun itse työllistää harmaan talouden markkinoilla oman toimeliaisuutensa täydellisesti. Jos tämän toimeliaisuuden takia julkiselta hallinnolta saamatta jäävät tulot ovat vuodessa 10:stä 20 miljardiin markkaa, niin tämmöisen toimeliaisuuden kilpailua vääristävän vaikutuksen täytyy olla uskomattoman suuri. Tässä on hallitukselle töitä, joita se nyt on vielä aika mukavasti laistanut.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliaisen jälkeen on hyvä jatkaa. Olen myöskin törmännyt viime aikoina sellaisiin yrittäjiin, useampiinkin, jotka ovat jättäneet kaikki asiat hoitamatta. On lähdetty liian kevein perustein uusiin uriin ja uusille aloille. Mielestäni yrittäjyyttä pitää edistää. Todella näin vain tuodaan meille uutta toimintaa ja sillä tätä maata rakennetaan, mutta täytyy olla myöskin toisella puolella jonkinlaiset vastuut. Ei pidä mennä ojasta allikkoon, niin että rummutetaan kaiken aikaa vain, että yrittäjyyttä lisää ja yrittäjyyttä lisää. Pitää myöskin olla niin, että yrittäjällä täytyy olla jonkinlainen vastuu silloin, kun hän yrittää, että hän pystyy huolehtimaan omista asioistaan, ja jos työntekijöitä palkkaa, myöskin niistä työntekijöistä. Orjan asemassa olevista työntekijöistä on tässä viime viikkoina minun pöydälleni ilmestynyt papereita muutama kasa, ja täytyy todella karmeasti todeta, että eväitä minkäänlaiseen yrittäjyyteen näillä yrittäjillä ei ole ollut.

Enkä myöskään voi kovasti kiittää niitten yrittäjien asenteita, joita esimerkiksi oma poikani on kohdannut parin kolmen kuukauden aikana. Pienet yritykset ovat hakeneet työharjoittelijoita työvoimatoimistosta, laittaneet sinne harjoittelupaikan nimen listalle paperiin. Sitten kun poika on mennyt kysymään, on ensin sanottu, että kyllä kelpaa, tule vain töihin ja he ilmoittavat, koska pääset tulemaan. Tätä ilmoittamista on saanut jallittaa noin kolme viikkoa molemmissa yrityksissä: huomenna soitetaan, huomenna soitetaan. Sitten kuitenkin sanotaan, että ei, emme me emme voikaan työllistää tällä hetkellä. Voitte miettiä, minkälaisen kuvan yrittämisestä ja yrittäjistä nämä nuoret saavat, kun heitä tällä tavalla kohdellaan.

Myöskin puhutaan, että yrittäjät ovat huonossa asemassa työttömyyskassassa. Jos yrittäjä lopettaa yrittämisen, hän pääsee välittömästi työttömyysturvan piiriin, mutta jos työntekijä ottaa lopputilin, hän joutuu karenssille. On tässä niin kuin toistekin päin jonkinlaista evästä olemassa.

Lakivaliokunnan jäsenenä sanoisin tuohon perintökaariasiaan, josta ministeri ja muutamat muutkin ovat käyttäneet puheenvuoron, että se ei valiokunnassa ole läheskään yksimielinen. Esitys taitaa kaatua, jos se tuodaan semmoisena kuin se on meille tuotu. Sitä asiaa ei kovin moneen kertaan ole puitu, mutta tällä hetkellä se ei näytä ollenkaan yksinkertaiselta ja siltä, miltä sen pitäisi vaikuttaa.

Mirja Ryynänen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä korostaa yrittäjyyskoulutuksen merkitystä ja toisaalta myöskin naisyrittäjyyden merkitystä, vaikka näihin asioihin täällä jo on puututtu. Sisäistä yrittäjyyttä, sen asennetta, voidaan joko vahvistaa pienestä pitäen tai se voidaan sitten lannistaa. Tuntuu vahvasti siltä, että lannistamismalli on meillä ollut hyvin pitkään vallitseva, niin vähäistä kiinnostus yrittäjyyteen on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa. On ihan hyvä asia, että nuorissa näkyy jo voimakkaammin kiinnostus, niin kuin täällä on todettu, mutta siinä on paljon parantamisen varaa. Totta kai syitä on muitakin. Ei yrityksiä synny käskemällä, niitä syntyy edellytyksiä luomalla, ja niistä edellytyksistähän tässä on puhuttu, esimerkiksi sivukulujen korkeudesta työllistämisen esteenä. Väitän, että tehokkaalla, hyvällä yrittäjyyskoulutuksella kautta eri kouluasteitten voi olla ihan ratkaiseva yrittämistä edistävä merkitys.

Myöskin kuntien yrittäjäystävällisyydessä on hyvin suuria eroja. Näin on myöskin kuntien mahdollisuuksissa. Kunnanhan pitäisi toimia hyvin kiinteässä yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja eri asteisten osaamiskeskusten kanssa, mutta ongelmana on usein se, että kunnalla ei yksinkertaisesti ole voimavaroja elinkeinokehitystyöhön. Tässä menettävien alueiden kielteisessä kierteessä yrittäjät menettävät asiakkaansa. Edessä on loppu ja kasvava työttömyys, ellei sitten suuntaa haluta muuttaa tietoisin, aluepoliittisin toimin, joita kohdennetaan sekä yrityksiin että osaajiin. Tätä laajaa yhteistyötä tarvitaan.

Naisyrittäjyys on edelleen liian heikosti hyödynnetty voimavara. Naisten monipuoliset taidot: kädentaidot, jatkojalostustaidot sekä hoito- ja hoivapalvelutaidot, on todella saatava tuottamaan hyvinvointia ja laatua lähiympäristöön. Tämä on erityisesti maaseudun kohtalonkysymys. Tässä tarvitaan verkostoitunutta yhteistyötä. Naisten on tietysti oltava myöskin mukana niissä pöydissä, missä maakunnissa päätetään yrityshankkeitten edistämisestä ja EU-tuesta. Tärkeää on myöskin se, että vanhemmuudesta aiheutuvat kulut tasataan nykyistä paremmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.

Pienyrittäjille, naisille ja miehille, olisi todella tärkeää saada nykyistä joustavampia mahdollisuuksia kasvattaa yritystuloa ja vähentää byrokratiaa. Keskustan eilen esittämiin veroratkaisuihin on täällä jo viitattu. Ne todella vahvistaisivat juuri pienyritysten mahdollisuuksia työllistää. Tähän tähtää arvonlisäveron alarajan joustavoittaminen ja myöskin työnantajan kansaneläkemaksun alentamisen painottaminen pienipalkkaisemman työn maksurasituksen keventämiseen. (Puhemies koputtaa) Ilman tällaisia toimia Suomi, ikävä kyllä, pysyy jatkossakin korkean työttömyyden itsepalveluyhteiskuntana.

Pehr Löv /r:

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Jag kommer att beröra mikroföretagens verksamhetsförutsättningar. Enligt finansministeriet har man startat en hel del projekt som avser att förenkla den lagstiftning och förvaltning som gäller företagsverksamhet. Strävan är att förenhetliga och förenkla bland annat den betalnings- och anmälningstrafik som gäller företagens skatter och arbetsgivaravgifter. En utredningsman har tillsatts med uppgift att utarbeta ett förslag till förenkling av småföretagens skyldigheter och till huvudprinciper för det så kallade skattekontosystemet. Mikroföretagen har dock stora hinder på vägen och känner ännu inte av några förbättringar.

Mikroföretag med en till fem anställda levererar ofta sina tjänster till större företag. Mikroföretaget är sin egen juridiska person och betalar förskottsskatt, obligatoriska arbetsgivaravgifter med mera. Myndigheterna, bland annat te-centralerna och Finnvera, uppmuntrar folk att bilda egna företag och ger de här företagen till och med stora stöd. Skattemyndigheterna är emellertid ofta av annan åsikt. Ifall mikroföretaget i huvudsak levererar sina tjänster till en tidigare arbetsgivare eller rent fysiskt är verksamt i det större företaget räknar skattemyndigheterna dessa personer som anställda och inte som egna företag.

Enligt en reform från 94 var det meningen att eliminera skattemässiga hinder för att grunda nya företag, bland annat så att den, som sannolikt kommer att börja bedriva förvärvsverksamhet i fråga om vilken den betalning som erhålls inte skall betraktas som lön, kan införas i förskottsuppbördsregistret. När det gäller det här förekommer det mycket varierande kutym mellan skattemyndigheterna ute i landet och det här är ämnat att minska förtroendet för skattemyndigheterna och därmed också i praktiken för myndigheternas vilja att bättra förhållandena för mikroföretagen.

Puhemies! Mikroyritykset, joissa on 1—5 työntekijää, suorittavat usein palveluitaan suuremmille yrityksille. Mikroyritys on oma oikeushenkilönsä ja maksaa ennakkoveroa, pakollisia työnantajamaksuja jne. Viranomaiset, muun muassa Finnvera ja te-keskukset, kannustavat ihmisiä perustamaan omia yrityksiä ja antavat jopa tukea näille yrityksille. Kuitenkaan veroviranomaiset eivät hyväksy näitä yrityksinä. Käytäntö vaihtelee suuresti eri verotoimistoissa. Tämä on omiaan vähentämään luottamusta meidän viranomaisiimme.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Löv tarttui varsin tärkeään ja kipeään kohtaan. Väittäisin, että ne puhelinsoitot, jotka viime viikkoina ovat kansanedustaja Kallikselle tulleet, ovat pääasiallisesti koskeneet tätä. Ollaan yllyttämässä ja kehottamassa henkilöitä ryhtymään yrittäjiksi. He ryhtyvät yrittäjiksi, ja sitten käy niin, että heitä kohdellaan verotuksessa palkansaajina. Työnantaja ei kovin mielellään uskalla tehdä toimeksiantoa tällaisen henkilön kanssa, koska ei tiedä, hyväksytäänkö tämä henkilö yrittäjäksi vai käsitelläänkö häntä verotuksessa työntekijänä, niin että jälkikäteen joutuu suuria sosiaaliturvamaksuja suorittamaan. Tämä on ilmeinen epäkohta, joka tänä päivänä varsin selkeästi tässä salissa on tullut esille.

Jos ministeri Siimes haluaa tämän epäkohdan poistaa, hänellä on kaikki valta se tehdä. Minä toivon todella, että hän ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin. Silloin hän palvelee muun muassa entisiä kansanedustajia, jotka myöskin haluavat toimia yrittäjinä, mutta verottajan mielestä ovat työntekijöitä. He eivät tähän ryhdy, koska ilmoitus menee Valtiokonttorille ja kansanedustajankin (Puhemies koputtaa) eläke siinä pienenee, mutta se ei ole niin vaarallista. Kaikkein tärkeintä on, (Puhemies koputtaa) että nuoret voisivat ryhtyä yrittäjiksi.

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Totean ensin ed. Pulliaisen esiin nostamasta harmaasta taloudesta vain sen, että periaatepäätös harmaan talouden torjunnasta on uudistettu. Viranomaisten yhteistyöprojekti harmaan talouden torjumiseksi on edelleen päällä, ja sille on myös ensi vuoden talousarviossa varattu rahat.

Mitä mikroyrittäjyyteen ja sen verotukselliseen kohteluun tulee, olen itsekin sitä mieltä, että selkeät pelisäännöt varmasti tässä asiassa ovat tarpeen. Yrittäjyyden ja palkansaajuuden erohan on riskinotossa, keneltä ja minkälaisilla toimeksiannoilla ottaa töitä. Olen itse toiminut ennen tätä elämänvaihettani myös muutaman vuoden freelancerina ilman yrittäjästatusta. Siinäkin tietysti aika hyvin työstä aiheutuvat kulut voi vähentää, ennen kuin verotettava tulo määrätään. Mutta yrittäjyyteen liittyy juuri se, että ei voi olla vain samat sopimustoimeksiantajat koko ajan, vaan yritystoiminnan ja yritysverotuksen piiriin pääsemisen edellytys on riskinotto. Se on se, mikä erottaa yritystoiminnan palkansaajana olemisesta. Mutta voin katsoa, mitä minun toimivaltuuksillani tässä pelisääntöasiassa voi tehdä.

Marjukka Karttunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oli kyllä aikaisempaan puheenvuoroon. Täällä nostettiin naisyrittäjyys ...

Haluan nimenomaan kiinnittää huomion naisyrittäjyyteen, johon liittyy paljon ongelmia. Vaatii erittäin paljon olla nainen ja yrittäjä, hoitaa lapsensa ja perheensä ja silti hoitaa yritystä. Naisyrittäjien eläkkeet ovat huomattavasti pienempiä kuin miesten, sillä eläkekertymää on usein vähemmän, koska palkat ovat pienemmät ja naisilla on äitiydestä johtuvia työstä poissaoloja. Naisyrittäjillä myöskin äitiyslomat ovat lyhyempiä kuin palkansaajalla, koska harva naisyrittäjä voi omasta pienyrityksestään olla esimerkiksi yhdeksää kuukautta äitiyslomalla.

Naisvaltaisilla aloilla ongelma on myöskin raskaudesta ja äitiydestä työnantajalle koituvat kulut. Toivoisinkin, että työmarkkinajärjestöt saataisiin paremmin mukaan kantamaan vastuuta, jotta nämä kulut saataisiin myös jaettua isien työnantajien kesken.

Meillä on paljon tällaisia äidin ja tyttären pieniä yrityksiä, joiden kynnys on se, että palkataan ensimmäinen työntekijä. Sitä kynnystä mataloittamaan nimenomaan myöskin tämä hallituksen yrittäjähanke pyrkii. (Puhemies koputtaa) Haluan muistuttaa, että pienet ja keskisuuret yritykset (Puhemies koputtaa) työllistävät 58 prosenttia yksityisellä sektorilla.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on todettu, että yrittäjyyden esteitä ovat paljolti korkea verotus ja työnantajan suuret sivukustannukset. Mutta ed. Ryynänen nosti esille kuntien edellytykset tukea yritystoimintaa. Kun tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi yritystukilaki, niin siinä kunnilta vietiin yksi keskeinen argumentti pois, eli kun investointitukea ei voida siirtää vuokravastikkeen muodossa yritysten hyväksi, vaan vuokra määräytyy bruttoperiaatteen mukaan, tämä on aiheuttanut erittäin paljon ongelmia erityisesti hitaasti kehittyvillä alueilla. Tämä on asia, johon meidän pitäisi saada korjaus aikaan.

Liisa  Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Puutun samaan asiaan kuin ed. Karttunen eli naisyrittäjiin. Minulle ovat soittaneet kampaajat, kosmetologit, käsityöyrittäjät, jotka ottavat yhteyttä epäoikeudenmukaisen arvonlisäveron takia.

Kyse ei ole siitä, etteivätkö he haluaisi täyttää velvoitteitaan yhteiskuntaa kohtaan, vaan kyse on asian kokonaisnäkemisestä. Alussa investoidaan koneisiin ja muuhun toimintaan. Yritys pitää ensin saada tuottamaan tulosta ja perustoimeentuloa ja sen jälkeen on, mistä kierrättää valtiolle arvonlisäveroa. Alv on nyt kuitenkin hoidettava heti, vaikka yrittäjälle ei jäisi palkkaa työstä. Alv:a ei voida siirtää täysimääräisenä hintoihin, koska kilpailu on näillä aloilla kireä, ja se syö yritysten katteita.

Suomen Yrittäjien perusvähennysmalli, joka on 50 000 markan rajan joustavoittaminen, olisi mielestäni erittäin (Puhemies koputtaa) hyvä, ja kysynkin ministereiltä, miksi alarajaa ei voida joustavoittaa.

Markku Rossi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On toivottavaa, että ministeri Siimes on täällä myös 40 minuutin päästä kertomassa omista yrityspoliittisista näkemyksistään Sonera-asiassa. Onneksi valppaat toimittajat haastattelevat häntä parhaillaan, mutta olisi paikallaan kuulla eduskunnankin kautta, onko hallituksen sisällä näin voimakkaita yrityspoliittisia eroja ja näkemyksiä.

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron ed. Rönnin puheenvuoron perusteella, joka oli sarjassaan aika uskomaton. (Ed. Gustafsson: Perustui ilmeisesti tosiasioihin, ei ole syytä epäillä!) Haluaisinkin tiedustella, onko ministeri Mönkäre samaa mieltä edustajatoverinsa puheenvuorosta. Uskomaton asenneilmasto yrittäjyyttä vastaan! Yrittäjät pistävät oman elämänsä ja omaisuutensa yritysten ja työntekijöiden ja yhteiskunnan eteen, ja siinä tilanteessa ryhdytään puhumaan siten kuin täällä puhuttiin. Minusta se on uskomatonta. Esimerkkejä löytyy varmasti niin yrittäjistä kuin työntekijöistä. Samoissa raastuvissa on vuoron perään yrittäjiä ja työntekijöitä, mutta periaatteessa kyse on asenneilmastosta.

Ministeri Mönkäre, sanoudutteko irti ed. Rönnin puheenvuorosta?

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä salissa monta kertaa aiemmin puuttunut juuri tähän samaan asiaan, että pienen ryhmän — olipa sitten kyse yrittäjistä tai sosiaaliturvan varassa olevista ihmisistä tai jostakin muista ryhmästä — väärinkäytösten takia syyllistetään kaikki. En ed. Rönnin puheenvuoroa ehkä niin vakavasti ottanut. Se kertoi vain yksittäisistä esimerkeistä, mutta minustakin on harmittavaa se, että kaikki yrittäjät leimataan epämääräisiksi joittenkin yksittäisten tapausten perusteella aivan samoin kuin sosiaaliturvan väärinkäyttäjät.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viitaten ed. Rönnin puheenvuoroon voin todeta, että hän oli varmasti joissakin yksityiskohdissa oikeassa. Itse sen sijaan näen, että suurin osa suomalaisista pienyrittäjistä ja suuryrittäjistä tekee erittäin arvokasta työtä suomalaisessa yhteiskunnassa. Toivoisin, että heitä ei asetettaisi vastakkain, jos on väärinkäyttäjiä. Monissa ammattikunnissa varmaan väärinkäytöksiä löytyy.

Sen sijaan, miten ed. Rönni puuttui muihin asioihin, haluan todeta, että meillä on vielä epäkohtia, jotka pitää korjata. Koska en saanut varsinaista puheenvuoroa, niin totean ...

Sitten minä tässä yhteydessä vain totean, että jatketaan yritystoiminnan ongelmien korjaamista tässä salissa ja myöskin kentällä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tähän onkin hyvä todeta, että hallituksen Yrittäjyys-hanke jatkuu koko hallituskauden loppuun asti.

Useissa puheenvuoroissa on nostettu esille koululaitoksen rooli yrittäjyyskasvatuksessa. Opetusministeri oli estynyt olemasta paikalla, mutta on tehty lukuisia asioita. Esimerkiksi ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmiin on sisällytetty yrittäjyyden perusvalmiudet, suurimpaan osaan aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on liitetty yrittäjyysosiot, ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeiluissa on hallinnon ja kaupan alalla pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, työssäoppimisen tukiohjelma kuuluu koulutuksen ja tutkimuksen uuden kehittämissuunnitelman sisältöön, opettajien ja työpaikkakouluttajien ja -ohjaajien koulutus, siis lukuisia asioita.

Naisyrittäjyyden edistämiseksihän on tehty tässä maassa hyvin paljon. Kaikissa te-keskuksissa on naisyritysneuvojat tällä hetkellä. Naisyrittäjien mentorointitoiminnasta on ollut pilottitutkimus Uudeltamaalta, ja se laajennetaan koko maahan. Naisyrittäjistä kertovaa tilastointia ollaan kehittämässä. Naisyrittäjien verkostoitumista kehitetään projektilla. Naisyrittäjyyskeskus toimii erinomaisesti. Se on toteuttanut Ladies’ Business School -koulutusta sadoille naisyrittäjille. Naisyrittäjälaina on erittäin kysytty tuote. Tosin Finnveran laina on nykyisin muutettu yrittäjälainaksi eli se on tarkoitettu niin naisille, miehille, nuorille kuin vanhoillekin.

Sosiaali- ja terveysministeri  Maija  Perho

Arvoisa puhemies! Nais-yrittäjien asemasta sen verran, että todellakin on kysymys siitä, miten työnantajat suhtautuvat nais- ja miesvaltaisten alojen kustannusten tasaukseen. Meillähän tällä alueella on lainsäädäntöä ainoastaan koskien vanhempainloma-ajan vuosilomapalkkaan saatavaa korvausta, jota on mahdollisuus anoa. Sitä anotaan yllättävän vähän, vain neljännes siitä, mitä tarkoitusta varten kerätään. Nyt on ensinnäkin tarkoitus helpottaa anomismenettelyjä ja taata mahdollisuus, mikäli ehdotukset toteutuvat, siihen, että tämä korvataan heti anomuksen teon jälkeen eikä vasta taannehtivasti, kun loma on pidetty.

Harmaasta taloudesta totean sen, että eduskuntaan on lähiviikkoina tulossa laaja lakipaketti, joka koskee koko sosiaaliturvalainsäädännön tiedonsaantioikeuksia, jolloin viranomaisilla on mahdollisuus myös estää näitä onneksi poikkeuksellisia veron ja sosiaaliturvamaksujen kiertotilanteita.

Freelancereista sen verran, että rajanvedon selkiytysasia on selvitettävänä (Puhemies koputtaa) ja esimerkiksi työttömyysturvassa on pohdinnan alla jälkisuojasäännös, jolloin työntekijä ei heti tipu sosiaaliturvan piiristä.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Huotari jo kiinnittikin huomiota siihen, että harmaa talous ja rikollisuus yritystoiminnassa pilaavat yrittäjien valtaosan, rehellisten yrittäjien joukon, mainetta. Sen takia olisi myös yrittäjäorganisaatioiden intressissä, että toimitaan määrätietoisesti ja asianmukaisesti lainvastaista toimintaa vastaan.

Hallituksen puolella harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaiset ohjelmat jatkuvat täydessä laajuudessa. Nehän ovat olleet pari vuotta pyörimässä ja tuoneet lisäresursseja sekä oikeusministeriön, sisäministeriön että valtiovarainministeriön hallinnonaloille ihan käytännön työhön. Ne ovat hyvin työläitä prosesseja, varsinkin järjestelmällinen talousrikollisuus, selvitettäviksi.

Tällä hetkellähän esimerkiksi vakava ilmiö on salakuljetetun alkoholin ja tupakan käyttö, jossa alihinnoilla hankituilla tuotteilla vaarannetaan juuri rehellisten yrittäjien toimeentuloa siinä naapurissa. Tämän kaltaisiin asioihin pitää pystyä tehokkaasti puuttumaan. Tätä työtä tehostetaan edelleen. Verohallinnon puolella on uusi yksikkö, joka tällaiseen järjestelmälliseen yritystoiminnan hyväksikäyttöön taloudellisessa rikollisuudessa pyrkii uusin menetelmin puuttumaan. Se on myös saanut jatkorahoituksen.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on jo aika moni tärkeä asia tuotu esille ja kehuttu hallituksen hyvää yrityspolitiikkaa. Näin ollen nostan esille muutaman kysymyksen. (Ed. Laukkanen: Missä se näkyy?) — Se näkyy muun muassa myönteisessä, erinomaisessa taloudellisessa kehityksessä. (Ed. Laukkasen välihuuto) — Jos saan, ed. Laukkanen, kuitenkin jatkaa. — Vaikka t&k-rahamme ovat hyvin korkealla tasolla kansainvälisestikin arvioiden, kansainvälistymismäärärahojen osalta tiettyä kehitettävää olisi. On tärkeätä, että tuotteita kehitetään ja niitä ideoidaan ja valmistetaan, mutta yhtä tärkeätä on se, että ne tulevat myydyiksi. Tältä osin toivoisin, että näitä kansainvälistymismäärärahoja tarkasteltaisiin uudelleen myöskin uusien mallien pohjalta. On olemassa sellaisia malleja, joissa yhteiskunta alkuvaiheessa on mukana ja sitten, jos yritys kansainvälistymisessään onnistuu, tapahtuu ikään kuin takaisinmaksu.

Edelleen toteaisin, että täällä on perintökaaren muutos, joka on yksi merkittävä asia erityisesti yritysten sukupolvenvaihdostilanteessa. On syytä toivoa ja odottaa, että asiat kuitenkin eduskunnassa saisivat edelleen vauhtia.

Kaiken kaikkiaan verojärjestelmä tullee olemaan ensi eduskuntavaaleissa erityisen keskustelun kohteena, koska nämä kaksi eri selvitystä valmistuvat siihen mennessä. Silloin eri puolueilla on mahdollisuus osoittaa yrittäjäystävällisyyttä, koska selviä paineita on olemassa eri tahoilta, puheenvuoroja, joissa yritysverotuksen tasoa on halukkuutta nostaa, vaikka se on kansainvälisesti ottaen hyvin kilpailukykyisellä tasolla ja on tuottanut hyvin.

Ed. Nousiaiselle toteaisin, kun hän mainitsi ongelmat kuntien mahdollisuudesta tukea yrittäjyyttä, että asiaa voi tarkastella myöskin toisin päin. Kunnat ovat olleet aika nihkeitä avaamaan markkinoita toisin kuin valtiovalta eri toimialoilla. Mielestäni sillä sektorilla kunnat voisivat mennä itseensä ja tuoda yrittäjyyttä oman palvelutuotantonsa rinnalle. Se tehostaisi sitä ja tarjoaisi monia yritystoiminnan mahdollisuuksia jatkossa.

Matti Vanhanen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen yrittäjyys- ja yrittäjäpolitiikan, jos sellainen on olemassa, tulokset tietysti mitataan kentällä. Yritysten määrä on hyvä mittari tähän ja myös ne asennetutkimukset, jotka kertovat yhteiskunnan yrittäjyys- ja yrittäjähengestä. Erityisesti nämä asennemittarit eivät näytä Suomen kannalta hyviltä.

Palaan siihen ministeri Mönkäreen vähän aikaisemmin käyttämään puheenvuoroon, jossa hän kertoi kokemuksiaan maakuntatilaisuuksista ja niistä tarpeista, joita yrittäjillä on. Uskon, että se pitää paikkansa. Mutta varmastikin se palaute liittyy yrityksiin, jotka ovat jo olemassa, jotka ovat kasvuvaiheessa, haluaisivat kasvaa ja kehittää toimintaansa. Sen sijaan uskon, että mentaalinen ongelma, asenneongelma, joka yhteiskunnassa vaikuttaa, liittyy nimenomaan yrittäjäksi ryhtymiseen ja toisaalta siihen, milloin yrittäjä on valmis ja uskaltaa ryhtyä työnantajaksi, ottaa ensimmäisen ja toisen ihmisen palvelukseensa. Toivoisi kyllä, että hallituksen Yrittäjyys-hanketta kristallisoitaisiin tähän mentaaliseen ongelmaan, näytettäisiin ihmisille ulospäin, että kun hanke on, siihen keskitytään, siihen käytetään aikaa ja se viedään päätökseen ja loppuun. Tällöin erityisesti on huomiota kiinnitettävä sukupolvenvaihdoskysymykseen. Edellytysten luominen sille on iso asia. Muuten me menetämme paljon yrityksiä.

Sukupolvenvaihdokseen liittyy myös yrittäjän sosiaaliturvakysymys, koska paljon tietysti tulevia yrittäjiä pitäisi saada nyt palkkatyössä olevista. Minusta on yksinkertainen ja selvä asia se, että kyllä yrittäjän pitää kokea, että sosiaaliturva on samanveroinen palkansaajan kanssa. Tässä tätä henkistä asennetta mitataan, sillä tästäkin salista hyvin moni on vuosien mittaan kysellyt yrittäjän tai hänen perheenjäsentensä työttömyysturvan piiriin. Yleensä aina vastauksista henkii se, että pelätään, että yrittäjä käyttää väärin, jos työttömyysturva on samanlainen hänellä tai hänen perheenjäsenillään normaalipalkansaajaan verrattuna.

Huomion kiinnittäminen työllistämisen välillisiin maksuihin on iso veropoliittinen kysymys. Nyt on vuosikausia edetty kiinnittämällä ylivoimainen valtahuomio palkkaverotuksen alentamiseen. Kun se on tehty, ei paukkuja ole riittänyt välillisten työvoimakustannusten kunnolliseen alentamiseen.

Verotuksen ennakoitavuudesta täällä on hyvää keskustelua käyty. Samoin alkupäässä keskustelua nousi esille arvonlisäverorajan saaminen joustavaksi. Se on todellinen ongelma aivan mikroyritysten kohdalla. Se koskee sellaisia ihmisiä, joilla on yrittäjähalua mutta jotka eivät halua sitä 50 000:ta markkaa ylittää, eivät halua kasvuun lähteä, kun on näin ehdoton raja olemassa.

Mikko   Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Pienyritysten toiminnan edistäminen ansaitsee myös vasemmiston huomion. Vasemmisto on kauan esittänyt muun muassa pienten työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista. Viime aikoina tässä on lopulta tapahtunut edistystä, kun työvoimavaltaisten yritysten kansaneläkevakuutusmaksua alennettiin vuonna 2000. Ensi vuoden talousarviossa esitetään uutta kansaneläkevakuutusmaksun alennusta, joka on muita suurempi työvoimavaltaisempien yritysten maksuluokassa. Tämä on hyvä alku, mutta sitä tulisi selvittää, miten tällä suunnalla voitaisiin jatkaa. Korostan, että tarkoitan nimenomaan pienille, työvoimavaltaisille yrityksille suunnattuja alennuksia, sillä sosiaaliturvan rahoituksesta ei tule tinkiä eikä sitä tule vaarantaa, eli ei pidä antaa helpotuksia suurteollisuudelle ja suuryrityksille.

Pienyritysten asema ei tietenkään riipu vain valtiovallan toimista. Esimerkiksi suurten kauppaketjujen toimintatavat ovat usein pienyrityksiä syrjiviä. — Tässä samalla ed. Häkämiehelle vastausta. — Keskusliikkeet edellyttävät, että ketjuun kuuluvat yritykset hankkivat tavarat valtaosin keskusliikkeen kautta. Tästä on ketjusopimuksissa toisinaan hyvinkin tiukkoja määräyksiä. Käytäntö syrjii pieniä paikallisia tuottajia, joiden on vaikea saada tuotteitaan markkinoille, koska ketjusopimukset estävät paikallisia kauppiaita ottamasta niitä myyntiin.

Ketjusopimusten muutkin ehdot muistuttavat välillä orjakontrahteja. Tähän asiaan pitäisi saada muutos lainsäädäntöä kehittämällä. Tässä on kenttää myös kilpailuviranomaisille. Laki kohtuuttomista sopimusehdoista ei turvaa pienyrittäjän asemaa. Tästä oli hyvä esimerkki Keskon ja K-kauppiaitten välillä käyty kiista.

Kolmas keino pienyritysten aseman helpottamiseksi olisi palvelujen arvonlisäveron alentaminen, joka täällä on tullut jo esille. Täysi 22 prosentin vero on suuri rasitus sellaisille pienyrityksille, joissa toiminta perustuu ensi sijassa työpanokseen ja joissa vähennyskelpoisia laite- ja tarvikehankintoja on vähän. Palvelualojen arvonlisäveron alentaminen olisi mielestäni tehokas keino edistää pienyritysten työllisyyttä ja auttaa uusien muodostumista. Valitettavasti valtiovarainministeri tyrmäsi idean tylysti, kun tähän liittyvästä EU-kokeilusta keskusteltiin pari vuotta sitten tässä salissa.

Seppo   Kääriäinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntamme rappeutumisesta huolestuneitten pitäisi nyt olla huolissaan yrittäjyyden rapistuvista näköaloista sen takia, että nämähän kytkeytyvät toisiinsa työllisyyden ja uusien työpaikkojen kautta. Kiireellisintä on koota laajaa poliittista tahtoa yrittäjiä kohtuuttomasti rasittavien työnantajakustannusten keventämiseen ja ennen muuta byrokraattisten rasitusten purkamiseen. Nyt tarvitaan pienyritysten ja pienen pienten yritysten kautta työllistävää täsmäelvytystä, kuten esimerkiksi yritysten arvonlisäverovapaan toiminnan alarajan joustavoittamista, joka on ollut aika tavalla yleinen teema tämän keskustelun annissa.

Yrittäjien 49 vuoden keski-ikä kertoo, mitä tapahtuu kymmenen vuoden sisällä, ellei tahti muutu. Pohjois-Savossa runsas kolmannes yrittäjistä lähtee eläkkeelle seuraavan viiden vuoden sisällä. Sukupolvenvaihdoskynnys on korkealla, ja vaihdoksia pitäisikin nyt rohkaista esimerkiksi rukkaamalla lahja- ja perintöverotusta. Asialla on jo hoppu.

Kiire on myös kolmen ministeriön yhteistyön ja työnjaon kirkastamisella paikallistasolla: KTM:n, maatalousministeriön ja työministeriön. Näistä ilmiselvistä kitkoista kärsii vain yrittäjä ja hänen asiansa ja sitä kautta työllistyminen ja uudet työpaikat. Poliittisten päättäjien, yrittäjäin ja eri viranomaisten yhteistyön pitäisi olla itsestäänselvyys.

Monen monituiset yrittäjähankkeet ja yrittäjäohjelmat ovat herättäneet tietenkin suuria toiveita aina paremmasta tulevaisuudesta yrittäjien parissa. Viittaan lisäksi myös Yrittäjyyden vuosikymmen -nimiseen ohjelmaan. Melkein pahinta, mitä yrittäjäkin voi kohdata, on pettymys monilukuisten, sinänsä hyvää tarkoittavien ohjelmien kevyestä annista. Parempi on se, että ohjelmissa luvataan vain se, mikä todella tehdään, vaikka vähänkin. Toimintaympäristön ennustettavuus varsinkin verotuksen osalta on pitkäjänteisyyttä vaativan yrittämisen elinehto.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ed. Vanhanen puhui mittareista, joilla Yrittäjyys-hankkeen ja yrittäjyyden kehitystä maassamme voidaan arvioida. Tietenkin määrä on yksi. Olenkin jo aikaisemmin sanonut, miten tilastoja pitää tarkastella pitemmällä aikavälillä. Edelleen sanon, että nyt meillä on nettomääräisesti enemmän yrityksiä kuin oli 80-luvun lopussa talouden oikein kuuman vaiheen loppuvaiheessa. Mutta yritysten menestystä pitää tietenkin arvostella myös niiden taloudellisella tilanteella: taseella, liikevaihdolla, kannattavuudella. Siinä on tapahtunut hyvää kehitystä kymmenen viime vuoden aikana. Konkurssit viimeisen vuoden aikana ovat vähentyneet 10 prosentilla.

Asenteet ovatkin sitten jo paljon vaikeampi asia. Meillä on historiallisesti hakeuduttu aina suuryritysten palvelukseen, myös julkiselle sektorille. Niitä työpaikkoja on arvostettu. Näihin asenteisiin pyritään vaikuttamaan. Se ei ole helppoa, se vie aikaa, mutta tulevaisuuden päättäjät saavat näistä tuloksista varmastikin nauttia.

Arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi oli tuloksena vammaisyrittäjyyden selvitysmiehen selvityksestä. Olemme siitä käynnistäneet neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa. Se pitäisi mielestäni ulottaa myös pienyrityksiin, mutta nämä keskustelut ovat käynnissä. Mielestäni siinä on epäkohtia. Liukuva alaraja olisi hyvä.

Vielä ed. Kääriäiselle yrittäjien pettymyksistä erilaisiin ohjelmiin: Yrittäjyysvuosikymmen on tavallaan sulautettu Yrittäjyys-hankkeeseen eli se jatkuu hallituksen Yrittäjyys-hankkeena, jossa on mukana yritysneuvottelukunta laajana, joka kokoontuu säännöllisesti kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla. Siellä yrittäjät ovat edustettuina. Heillä on suora puheyhteys hallitukseen ja Yrittäjyys-hankkeeseen.

Tuija   Nurmi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu sivukuluista. Niin pienillä kuin suurilla yrityksillä, ovatpa ne kotimaan kaupassa tai viennin alalla, sivukustannukset ovat keskeinen ongelma. 33 prosenttia yrittäjistä kokee, että ne ovat työllistämisen esteitä. Tähän ovat puuttuneet muun muassa Virkkeen toimitusjohtaja ja pääluottamusmies, jotka lähestyivät ministereitä kirjeellään. Sain myöskin tiedon näistä asioista. Toivon, että tämä malli, jota he ovat esittäneet, että sivukustannuksia voidaan laskea ilman että valtion verotulot vähenevät, voitaisiin ottaa käyttöön. Siinä oli muutenkin tekstiili- ja vaatetusalan ongelmia. Toivonkin, että yhteistyössä — olen puhunut asiasta jo kansliapäällikkö Erkki Virtasen ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa — saisimme aikaan työryhmän, jossa tehtäisiin kartoitus tekstiili- ja vaatetusalan tilasta tänä päivänä ja tulevaisuuden näkymistä.

Markku Laukkanen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä te, rouva ministeri, pitkiä listoja luettelette hallituksen yrittäjähankkeesta, mutta täytyy kyllä sanoa, että niin kauan kun yritysten määrä vaan laskee laskuaan eikä käy merkittävästi nousuun, hallitus on tässä asiassa surkeasti epäonnistunut. Meillä on suhteellinen pk-yritysten määrä Suomessa 40—45 prosenttia alempi kuin EU-maissa keskimäärin. Kyllä se kertoo, rouva ministeri, jotakin tavallaan siitä, miten heikot edellytykset meillä on yrittäjyyteen ryhtymiseen ja miten huono asenneilmapiiri on yrittäjäksi ryhtymiseen, eikä ihme, jos meillä on 10 prosenttia yrittäjistä eläketulotasolla ja valtava määrä osaavaa yrittäjäkuntaa on tällä hetkellä tavallaan syrjäytetty yhteiskunnallisesta toiminnasta ylivelkaantumisen tai konkurssin takia. Me olemme niitä harvoja maita, joissa yrittäjän epäonnistumista ei hyväksytä niin kuin monissa muissa maissa hyväksytään.

Yksi keskeinen haaste on tämän byrokratiakuilun mataloittamisen lisäksi sukupolvenvaihdoskysymys. (Puhemies koputtaa) Se toimii tänä päivänä erittäin huonosti, meillä on (Puhemies koputtaa) kymmeniätuhansia yrityksiä tänä päivänä tilassa, jossa sukupolvenvaihdos on välttämätön.

Raija Vahasalo  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Mönkäre puhui äsken asenteista ja siitä, mihin halutaan vaikuttaa. Samoin hän luetteli myös vähän aikaisemmin hankkeita, jotka oppilaitokset tekevät, mutta ongelma on se, että nämä hankkeet kohdistuvat lähinnä toisen asteen oppilaitoksiin, ja kuitenkin jos asenteisiin halutaan puuttua, silloin pitäisi aloittaa jo paljon varhaisemmassa vaiheessa eli ala-asteen aikana. Yrittäjyys ei pääse koulumaailmassa tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealle ilman Opetushallituksen ja opetusministeriön vahvaa ohjausta ja ilman vahvaa opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen satsausta. Lisäksi toivoisin yhteistyötä enemmän kauppa- ja teollisuusministeriöltä opetusministeriön kanssa. Tämä ongelma on poikkihallinnollinen ja poikkitieteellinen.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Puhemies totesi, että debatti voi koskea kaikkia niitä asioita, joita tässä on tänä päivänä käsitelty. On paljon viitattu näihin suuriin yrityksiin, mutta pitää muistaa, että suuri yritys on ehkä alkanut yhden miehen yrityksestä. Ministeri Siimes antoi ymmärtää, että hän on tietoinen siitä ongelmasta, jonka ed. Löv ja minä otimme esille, ettei yrittäjää hyväksytä yrittäjänä verotuksessa, koska siihen ei liity riski. Ministeri Siimeksen pitäisi ymmärtää, että jos ei anneta yrittäjäksi haluavalle henkilölle mahdollisuutta aloittaa yrittäjänä, hän ei koskaan pääse kasvamaan yrittäjäksi, ei siitä koskaan tule suuryritystä, (Puhemies koputtaa) ei tule koskaan sitä mahdollisuutta, että hän saisi sen riskin ottaa. Minusta, jos tiedetään, (Puhemies koputtaa) että on tämmöinen ongelma, silloin pitää sallia, että nämä henkilöt voivat todella yrittäjiksi ryhtyä.

Aulis Ranta-Muotio  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on aika paljon näistä välillisistä kustannuksista puhuttu, ja se on aina näissä yrittäjyyskeskusteluissa keskeisin. Ed. Kuoppa totesi, että on alennuksia tehty kansaneläkemaksuun. Ne ovat mielestäni liian pieniä. Niin kuin on todettu, välilliset kustannukset ovat 60—70 prosenttia. Jos siellä prosentin osia vähennetään, sillä ei ole kovin paljon vaikutusta. Olisin kysynyt ministeri Mönkäreeltä, onko minkäänlaista suunnitelmaa, että sosiaalimaksut, joista sinänsä summa täytyy kertyä, siirrettäisiin osaksi liikevaihdosta riippuvaksi. Voisi suosia tällä tavalla pienyrityksiä. Jos maksu on palkkaan sidottu, se on aikamoinen este.

Yrittäjyyskasvatuksesta toteaisin omasta kunnastani — siinä voi kuntakin aika paljon päättää — että meillä on yläasteella pakollinen aine yrittäjyyskasvatus kahdeksannella luokalla. Mielestäni ala-asteellakin sitä opetetaan, mutta se sisältyy omatoimisuuden kasvattamiseen.

Mika  Lintilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Mönkäre puhui asenteisiin vaikuttamisesta. Asenteisiin voidaan vaikuttaa myös toimilla, nimenomaan alueisiin kohdistuviin asenteisiin. Tänä alueellisen keskittymisen aikana kyllä yritykset ovat keskeisiä aluepolitiikan tekijöitä, ja sillä tavalla näen hyvin tärkeänä yritysten kehittymisen eri alueilla. Tässä on, totta kai, te-keskuksilla hyvin tärkeä alueellinen rooli yritysstrategian tekemisessä muun muassa kansainvälistymisen kautta, mutta vaikeuksia siellä tulee esimerkiksi pääoman rahoituksen muodossa. Syrjäseuduilla eivät kiinteistöjen vakuusarvot ole samaa luokkaa kuin keskusalueilla, ja yleensäkin pääoman rahoituspuoleen tulisi kiinnittää huomiota. Samaten pitäisi mielestäni ihan reilusti lähteä tekemään kokeiluja vapaan poisto-oikeuden puolella. Myös esimerkiksi tavoite 1 ja 2 -ohjelmien toimintaympäristötukien porrastaminen maksimaalisesti olisi sellainen, jolla olisi selkeästi kohdistava vaikutus.

Katri   Komi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi keino edistää yrittäjyyttä syrjäytymisvaarassa olevilla alueilla on perustaa yrityshautomoita tai yhteispalvelupisteitä, joissa uusia yrittäjiä tuetaan alkumetrit kädestä pitäen. Jos yhdistetään sitten tutkimusta ja yrittämistä, niin voidaan estää samalla myöskin aivovuotoa alueelta ja parantaa seudun kilpailukykyä sitä kautta. Tällaisia toimia valtiovallankin täytyy tukea myös kestävän kehityksen, tasapainoisen kehityksen, nimissä eri puolilla Suomea. Ylipäätään nuoria yrityksiä tulisi tukea enemmän erilaisin toimin ja seurantaprojektein juuri niiden kriittisten parin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, koska pelkkä starttirahoitushan ei takaa mitään onnistumista.

Yrittäjyyskasvatus tulisi integroida tosiaan kouluopetukseen, lähteä ihan yksinkertaisista asioista, esimerkiksi siitä, että autetaan lasta ja nuorta omatoimiseen ongelmanratkaisuun ja tiedonhankintaan ja toisaalta kannustetaan erilaisten projektien toteuttamiseen. Olen samaa mieltä ed. Lintilän kanssa, että jotkut yrittäjyyden edistämiseen (Puhemies koputtaa) tarvittavista toimista ovat aika puhtaasti myös aluepoliittisia.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen hieman aistinut eri tavalla tuon yrittäjyyden ja yrittäjäksi aikovien suhtautumisen näissä yrittäjyystilaisuuksissa pitkin Suomea kuin ministeri Mönkäre. Siellä yrittäjät haluavat, että nämä sinänsä hallituksen hyvät toimet, joita yli sata kappaletta on lueteltu tässä Yrittäjyys-hankkeessa, toteutettaisiin. He odottavat tätä, ministeri Mönkäre, eivät sitä, että ne pölyttyvät ja ovat ainoastaan hallituksen omantunnon kirkastamisen vuoksi olemassa. Myöskin haluan tietysti, että eduskuntaa patistellaan, että nämä eivät myöskään makaisi täällä vaan ne tehtäisiin ja toteutettaisiin nyt. Niillä on kiire, ja sitä siellä odotetaan.

Toinen asia on, että me varmasti kuvittelemme yrittäjyyskasvatuksen olevan paremmassa mallissa kuin se todellisuudessa on. Siihen täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota. Siksi olisinkin toivonut, että ministeri Rask olisi ollut myös paikalla kertomassa, onko sillä puolella mitään uusia ajatuksia ja suunnitelmia yrittäjyyskasvatuksen suhteen.

Kolmas asia, minkä otan esille vielä, on kilpailupolitiikka ja sen muutokset. Yritysympäristö on muuttunut globalisaation myötä merkittävästi, ja siinä (Puhemies koputtaa) pienten yritysten neuvottelumahdollisuudet suurten kanssa on myöskin huomioitava.

Marja  Tiura  /kok(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Oikeastaan haluaisin omalla puheenvuorollani kiittää ed. Ryynästä hänen puheenvuorostaan. Hän toi esille asian, josta itse olen yrittäjyyden käsitteen myötä myöskin lukenut, ja tein muun muassa gradun aiheesta "Sisäinen yrittäjyys julkisissa organisaatioissa ja julkishallinnossa".

Tämä on asia, johon tänä päivänä minun mielestäni ei riittävästi kiinnitetä huomiota. Vuonna 99, kun itse tein gradua — tein myöhemmin julkaisun tästä aiheesta myöskin — tätä oli tutkittu hyvin vähän. Sen tähden myöskin olisin toivonut, että opetusministeri Rask olisi ollut paikalla, koska olisin halunnut häneltä kysyä eritoten, millä tavalla tätä tutkimustyötä vietäisiin eteenpäin. Myöskin yrittäjyyskasvatus kouluissa: Olisiko syytä tulevaisuudessa keskustella erillisistä yrittäjyyslukioista?

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan vielä korostaa sitä, että nuorille yrittäjille ei ole tehty erillistä lainamahdollisuutta. Sanotaan, että pieni- ja keskisuurten yritysten kautta heillä on mahdollisuus saada lainoitusta, mutta näin ei ole. Toivoisinkin, että Finnvera voisi tätä asiaa viedä eteenpäin ja myöskin ministeri. Samassa yhteydessä haluan todeta, että myöskin vakuudet ovat ongelmana usein pienyrittäjille. He joutuvat itse hankkimaan vakuuksia, eivät saa vakuuksia mistään muualta, ei pankeilta eikä myöskään Finnveralta. Vain osa näitä vakuuksia voidaan saada Finnveralta. Näin ollen niillä työttömillä, jotka haluavat perustaa yrityksen ja työllistää itsensä, ei aina ole mahdollisuuksia, jos ei ole sellaisia henkilöitä, jotka antavat heille vakuuksia lainoihin.

Arvoisa puhemies! Itse asiassa puheenvuoroni koski lähinnä euron käyttöönottoa liittyen pienyrittäjiin. Pienyrittäjät ovat tällä hetkellä hyvin huolissaan siitä. Tämä ei ole pelkästään Suomen Pankin ongelma, vaan arkea pyörittää suomalainen pienyrittäjä. Jokaisen yrityksen on vaihdettava kassa- ja laskutusjärjestelmänsä, palkanmaksu-, verontilitys-, pankkiliikenne- ja kirjanpitojärjestelmänsä. Sanalla sanoen koko yrityksen rahankäsittely menee läpi linjan uusiksi.

Mitä pienempi yritys on, sitä suuremmat ovat pulmat. Pienessä yrityksessä muutoksen kustannukset suhteutettuna liikevaihtoon ovat raskaammat kuin suuryrityksessä. Kyse on siis henkisistä ja aineellisista resursseista. Suurella yrityksellä on palkattuina maksuliikenteen, vero- ja lakiasioiden ammattilaiset. Jo vuoden ajan olemme alan lehdistä seuranneet, kuinka suuret yritykset ovat kouluttautuneet ja tehostaneet valmiuksiaan. Näin eivät ole voineet tehdä pienyritykset. Niillä on työaikapulan kanssa kamppailua tällä hetkellä, ja ne miettivät, mistä löydetään rahoitusta ja mistä pitää tinkiä. Usein käy näin, että tingitään esimerkiksi eläkemaksuista. Euron tiimoilta julkisuudessa ovat olleet äänessä suuret kaupan keskusliikkeet ja kuluttajajärjestöt, mutta euroon siirtyminen ei todellakaan ole pelkkä hintalappu kaksoishintoineen.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan todeta, että kuntien elinkeinotoimistojen ja te-keskusten jalkautuminen pienyritysten kumppaneiksi on hyvin tärkeää. Ajankohtainen europäivystys ja puhelinpalvelu ovat myöskin yksi asia, jolla tämä ongelma ja pelko voidaan poistaa.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Näyttäisi siltä, että täällä on hyvin laaja yksimielisyys siitä, että suomalaisten periaatteellisesti myönteinen asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan on saatava nykyistä paremmin yritystoiminnaksi. Uusien yritysten perustamisen ja nykyisten yritysten kehittymisen henkisten ja taloudellisten esteiden poistamiseen on sen vuoksi mielestäni panostettava.

On kyllä myönnettävä, että tämän hallituksen aikana on tehty runsaasti, ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin samassa ajassa, taloudellisia parannuksia yrittämisen edellytyksiin. On aivan oikein, että hallitus onkin päättänyt jatkaa Yrittäjyys-hanketta hallituskauden loppuun. Mielestäni Yrittäjyys-hankkeen kaltaista, monien ministeriöitten ja hallinnonalojen yhteistä yrittäjyyden edistämistä on tehtävä myös tulevien hallitusten aikana. Suomessahan yrittämiseen ja elinkeinotoimintaan liittyvät tehtävät ovat tällä hetkellä lukuisten ministeriöitten sisällä. Käynnissä oleva Yrittäjyys-hanke on osa yhdeksän ministeriön hanketta. Mielestäni istuvan hallituksen tulisi selvittää, mitkä mahdollisuudet olisi Suomessakin koota yritys- ja elinkeinoasiat mahdollisimman laajasti yhden ministeriön alaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti yksi, ehkä ratkaiseva syy siihen, että suomalaiset ovat mieluummin palkkatyössä tai työttöminä kuin yrittäjäksi ryhtymässä, on henkinen ja taloudellinen turvallisuus. Monista parannuksista huolimatta yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturva on edelleen huomattavasti heikompi kuin palkansaajien. Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu työsuhde- ja palkkasidonnaiseksi eikä hyvinvointiyhteiskunnan jäsenyyteen perustuvaksi. Sosiaaliturvan eriarvoisuudesta lähtevä itsesuojeluvaisto estää suojaverkkoihin tottuneita suomalaisia ryhtymästä yrittäjäksi. Henkinen turvallisuuden tunne muodostuu siitä, että yrittäjä hyväksytään yhteiskunnan ja myös toisten ihmisten silmissä tasavertaisena kansalaisena myös silloin, kun hän epäonnistuu tai menestyy poikkeuksellisen hyvin. Näissä tapauksissa alussa mainitsemani yleinen myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen muuttuu hyljeksiväksi tai kadehtivaksi asenteeksi.

Mielestäni yrittäjyyden todellisen, syvemmän tietämyksen puute on suuri suomalaisten keskuudessa. Uskoisin, että tekisimme yrittäjyydelle ja sitä kautta koko suomalaiselle yhteiskunnalle suuren palveluksen, kun käynnistäisimme laajamittaisen yrittäjyyskasvatuksen sisäänrakennettuna kaikkeen opetukseen päiväkodeista yliopistoihin saakka. Yrittäjyystuntemus muodostuisi kansalaistaidoksi, joka antaa nuorille ja sitä kautta asteittain koko väestölle todelliset perustiedot yrittäjyydestä ja luo tietämykseen perustuvan asenteen yrittäjyyttä kohtaan. Ensimmäinen askel tällä tiellä on, että kaikkeen opettajankoulutukseen sisällytetään pakollinen ja monipuolinen yrittäjyysosio.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ei ole juuri mitään lisättävää näihin asioihin, mitä tässä on keskusteltu yleensä, mutta ihmettelen syvästi sitä ed. Rönnin puheenvuoroa, kun hän väitti, että yrittäjän on helppo hypätä yrittämisen lopetettuaan työttömyyskortistoon suoraan päivärahalle. Olen saanut nimenomaan juuri päinvastaisia tietoja. Moni ryhtyisi yrittäjäksi, osavuosiyrittäjäksi, vuodenaikayrittäjäksi, jos olisi mahdollista palata takaisin sosiaaliturvan piiriin. Tämä on minun mielestäni yksi suurimpia ongelmia tässä meidän systeemissämme, että kun kerran ilmoittautuu yrittäjäksi, niin on tavallaan yhteiskunnan suojaverkon ulkopuolella hyvin pitkään ja totaalisesti. Tämä pitäisi tehdä joustavaksi, että saisi tulla ja mennä vuodenajan mukaan, olla yrittäjänä osan aikaa, toisen osan joko työttömänä tai toisen palveluksessa. Pitäisi jopa sovitellun päivärahan suojaosakin palauttaa takaisin työttömälle, ja sen pätkän voisi ottaa vaikka yritystulona. Tällä tavalla saataisiin ehdottomasti (Puhemies koputtaa) lyhytaikaisia työpaikkoja maaseudulle ja elävöitettyä sitä.

Mari  Kiviniemi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa kritisoitiin hallituksen Yrittäjyys-hanketta, ja yhdyn kyllä siihen kritiikkiin. Kyllä tuon hankkeen taakse on hyvin helppo paeta ja siihen aina vedota. Sitten kun katsotaan niitä todellisia, konkreettisia toimenpiteitä, niin kyllä ne aika vähäisiksi jäävät. Kun katsoo sitä listaa, joka KTM:n nettisivuiltakin löytyy, niin kyllähän siihen on kerätty kaikki mahdolliset asiat, jotka edes jollain tavalla ovat yrittäjätoiminnan kanssa tekemisissä, aina palkansaajien veronkevennyksistä lähtien. Mutta kun siihen sisältöön perehtyy, niitä todella isoja, konkreettisia asioita ei sieltä juurikaan löydy.

On hämmästyttävää, ettei vero- ja maksubyrokratian yksinkertaistamisen eteen pystytä nopealla aikataululla puuttumaan. Toinen hyvin konkreettinen, yksinkertainen asia on arvonlisäveron alarajan joustavoittaminen, joka on varmasti yritystoimintaa edistävä. Kolmas on sitten pienipalkkaisen työn maksurasituksen keventäminen. Tässä on kolme selkeää, isoa ja konkreettista hanketta, joista tiedetään, että ne varmasti toisivat hyviä tuloksia.

Jukka  Gustafsson  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyskasvatukseen eduskunnalla on erinomainen mahdollisuus paneutua ensi vuoden puolella, kun uusien koululakien kokonaisarviointi tulee selonteon muodossa eduskuntaan.

Minun mielestäni peruskysymys yritystoiminnan edellytyksistä kohdentuu pienyrityksiin ja perheyrityksiin. Kun itse liikun myöskin aika paljon yrittäjien keskuudessa jne., niin kyllä se perussanoma ja viesti ja toive, mikä meille kansanedustajille tulee, on se, että työvoiman sivukustannusten osuutta pitäisi voida jotenkin kohdennetusti korjata. Monet ovat viestittäneet, että he mielellään maksaisivat kaupassa ja palveluelinkeinossa kunnon tuntipalkan työntekijälle, mutta ikään kuin se tulos ei sitten riitä näiden sivukustannusten maksamiseen. (Puhemies koputtaa) Niin kuin tiedämme, tässä pitäisi voida valikoidusti tehdä enemmän kuin on tehty.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kiitän osaltani keskustelusta, jossa on ollut paljon asiaa. Toivon, että hallituksen Yrittäjyys-hanketta kohtaan on jonkinlainen kiinnostuskin virinnyt. Tosin koen opposition esittämän kritiikin osittain kohtuuttomana, mutta ehkä se kuuluu aina opposition rooliin, vaikka tässä hartiavoimin tehdään töitä, ihan konkreettisia asioita, asiassa, joka on suuri ja haastava, jonka tulokset eivät hetkessä näy.

Ed. Gustafssonille totean ja muillekin, jotka sivukustannuksista ovat puhuneet, että sivukustannukset ovat sosiaaliturvaa. Toisaalta koko ajan vaaditaan, että yrittäjällä pitää olla samanlainen sosiaaliturva kuin palkansaajallakin, mutta siihen tarvitaan myös maksajaa, eli kyllä tässä tasapainoilua tarvitaan.

Ed. Laukkanen puhui yritysten määrästä Suomessa, Välimeren maissa ja muualla Euroopassa. Tilastoinnit ovat erilaisia. Välimeren maissa elämäntapayrittäjyys tilastoidaan yrittäjyydeksi. Meillä puhutaan todellisista yrityksistä, jotka ovat tuottavia, jotka todella elättävät ihmisiä.

Täällä vaadittiin yhteistyötä opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön välille. Nimenomaan Yrittäjyys-hankkeessa yhteistyö tiivistyy, ja siinä tekee yhteistyötä yhdeksän ministeriötä.

Täällä vaadittiin alueellisen keskittymisen aikana alueellisia toimenpiteitä. Kävin viime lauantaina Kajaanissa ja tutustuin siellä ammattikorkeakoulun, työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja kuntapäättäjien yhteistyöhön paikallisten yrittäjien kanssa. Suosittelen suuresti, että kansanedustajat kävisivät omalla alueellaan esimerkiksi te-keskuksen yrityspalvelukeskuksessa katsomassa, minkälainen muutos tällä hetkellä tapahtuu. Kainuuta ei ole pidetty yrittäjyyden tyypillisenä esimerkkialueena, mutta nyt siellä tapahtuu tällä hetkellä. Siellä on oikea tapa lähestyä asioita.

Ed. Lepän kritiikki oli minusta aikamoinen heitto, ikään kuin täällä ei tosissaan otettaisi tätä asiaa, kun tehdään työtä aamusta iltaan. Yrittäjyys-hankkeen osaltakin itse olen ollut lähes kahdessakymmenessä alueellisessa yrittäjyyspäivässä keskustelemassa suoraan yrittäjien kanssa. Terveiset ovat tulleet perille.

Ed. Tykkyläinen kaipasi nuoryrittäjälainaa. Totean nyt vain, että Finnveran yrittäjälaina tarkoittaa lainoitusta kaikille, jotka yrityksiä haluavat perustaa. Riskirahoitukseen, oman pääomaehtoisen ja siemenvaiheen rahoituksen kehittämiseen on erityisesti kiinnitetty viime aikoina huomiota ja sitä on kehitetty. Niitä instrumentteja Suomessa on tällä hetkellä käytössä. Toivon vain, että kansanedustajat yhdessä ministeriöiden kanssa omalta osaltaan edesauttavat yrittäjyyden edistämistä. Se on nimittäin Suomen tulevan talouskasvun ja työllisyyden perusta.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Osaltani haluan kiittää ministeri Mönkärettä siitä, että hän on ollut tämän keskustelun ajan täällä salissa ja ottanut vastaan sen, mitä salista on annettu. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on meneillään hyviä hankkeita, mutta niin kuin täällä on toivottu, on tietenkin toivomisen varaa, että myös ne hankkeet entistä nopeammin etenisivät. Ilmapiiri yrittäjyyden osalta on heikohko, ja uskon niin, että kun byrokratiaa ensi töiksemme voimme purkaa, se myös edesauttaa ilmapiirin paranemista.

Koulutus on erittäin tärkeä asia. Meidän on opetusohjelmiin saatava jo peruskoulusta lähtien elämänhallintakoulutusta ja myös yrittäjyyskoulutusta. Ne kulkevat käsi kädessä, koska jokaisen jatkossakin tulee pitää itsestään huoli, oli sitten yrittäjä tai ei.

Verotus on se, joka puhuttaa, ja toivottavasti valtiovarainministeri Niinistö pitää huolen ja yleensä valtiovarainministeriössä pidetään huoli siitä, että suomalainen pk-yrittäjä voi toimia kilpailukykyisesti ja niin, että voi myös vahvistaa oman yrityksensä pääomaa.

Arvoisa rouva puhemies! Yli sata kansanedustajaa hyvin nopealla aikavälillä allekirjoitti nyt käydyn keskustelun keskustelualoitteen. Tämä osoittaa sen, että tässä talossa ollaan kiinnostuneita yrittäjyydestä ja yrittäjyyden edellytyksistä. Uskon niin, että myös tämä antaa hallitukselle selvän selkänojan ja tuen sen viedessä eteenpäin Yrittäjyyshanketta.