Juha Karpio /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin tosiasia, että tämä hallituksen lähes 300-sivuinen esitys jää nyt tänä päivänä näitten muitten asioitten, kolmannen lisätalousarvioesityksen ja Sonera-keskustelun, jalkoihin, samalla tavalla kuin arpajaislaki keskustelutti, mutta muutaman huomion haluan kuitenkin esittää, kun olen suhteellisen läheltä seurannut osuuskauppojen toimintaa ja myös tämän lainsäädännön kehitystä.

Hallituksen esitys uudeksi osuuskuntalaiksi ainakin tässä muodossa, kun nyt säästökassoja koskevat määräykset eivät ole mukana, on kohtuullisen hyvä. Onhan nykyinen laki ollut voimassa jo lähes 50 vuotta vuodesta 54 alkaen, joten paineita osuuskuntalain nykyaikaiseen muotoon saattamiseksi on tietysti ollut olemassa, ja sitä onkin kolme vuotta valmisteltu. Hallitus toteaakin, että toimintaedellytykset pyritään saamaan nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaisiksi.

Osuuskuntien on varmasti myöskin syytä katsoa peiliin, mitä varten niiden lukumäärä on viimeisen 30 vuoden aikana vähentynyt rajusti. Kun 70-luvun alussa lukumäärä oli vielä noin 10 000, se oli 80-luvun loppuun mennessä laskenut 2 000:een, ja toimivia osuuskuntia tällä hetkellä on vain vajaa tuhat verottajan antamien tietojen mukaan. Osuuskuntien houkuttelevuus verrattuna vaikka osakeyhtiöihin on siis todellakin heikko. Todettakoon, että toimivia osakeyhtiöitä tällä hetkellä on noin 130 000.

Arvoisa puhemies! Kun itse olen toiminut lähinnä Keski-Suomessa vaikuttavan Osuuskauppa Keskimaan hallituksen jäsenenä jo hyvinkin pitkään — mikä osuuskauppa on ollut SOK-laisessa osuusliikkeessä yksi Suomen menestyksekkäimpiä — muutama kommentti tästä esityksestä. Totean kuitenkin, että edustamani maakuntaosuuskaupan puhdas tulos on vuosittain ollut 80—100 miljoonaa markkaa ja että mittavat investoinnit voidaan toteuttaa omarahoituksella. Siinäkin mielessä tunnen mielenkiintoa tätä esitystä kohtaan.

Tähän saakka, kun osuuskunta on perustettu, siihen on vaadittu, kun on henkilöjäsenistä kyse, viisi perustajaa. Nyt ehdotuksessa alun perin oli, että yksikin henkilö voisi perustaa osuuskunnan, eli olisi menty hyvin lähelle osakeyhtiöitä. Mielestäni hyvä kompromissi on, kun tämä laki aikanaan hyväksytään, että kolme henkilöjäsentä voi perustaa osuuskunnan. On myöskin todettava, että päätöksenteko on ollut osuuskunnissa hankalaa, kun yleinen kokous on vaadittu esimerkiksi sääntömuutoksiin niin, että ne on ollut hyväksyttävä vähintään kahdessa yleisessä kokouksessa. Nythän tähän tulee muutos, että voidaan yhdessä osuuskuntakokouksessa hyväksyä muutokset säännöissä.

Puhdasta kosmetiikkaa on se, kuuluuko osuuskunnassa olla yksi tai useampi KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Nyt ehdotetaan, että yksi tilintarkastaja riittää ja vedotaan kustannuksiin, mikä saattaa pienessä osuuskunnassa olla näin, mutta suuremmissa osuuskunnissa asialla ei ole kerrassaan mitään merkitystä, joten pidän aivan selvänä, että talouden ja hallinnon tarkastustoimintaa suoritetaan edelleenkin useamman tilintarkastajan voimin ajattelematta sitä, mikä kustannus näistä palkkioista on.

Edelleen laki antaa mahdollisuuden, kun se toteutetaan, käyttää osuuskunnan kokouksissa avustajaa tai asiamiestä tai jopa Internetin välityksellä voidaan osallistua kokouksiin, mikä lienee aivan hyvä. Mutta minua ainakin pohdituttaa se, että tulevaisuudessa tullaan jäsen ja ääni -periaatteesta luopumaan, niin että jos osuuskunnan kokous yksimielisesti päättää, osuuskunnissa, joissa on henkilöjäseniä, voi yhdellä jäsenellä olla kymmenkertainen äänimäärä verrattuna toisiin, eli siinäkin tullaan hyvin lähelle osakeyhtiömuotoa. Varmasti tämä asia tulee myöskin valiokunnissa keskusteluttamaan, tuleeko se tässä muodossa menemään läpi.

Kun olen nyt yrittänyt tutustua esitykseen, yhtenä oikeana lähtökohtana hallituksen esityksessä on ollut se, että sillä pyritään parantamaan osuuskuntien kilpailukykyä ja parantamaan myös osuuskuntien varainhankintaa lisäpääoman muodossa, mutta toisaalta, mikäli pankkipalvelutyöryhmän suunnitelmat toteutuvat ja säästökassatoiminta tullaan romuttamaan, on kehitys osuuskuntien kannalta varsin huolestuttavaa. Oli hyvä, ettei suunnitelmia ainakaan tässä vaiheessa toteuteta, ja toivon, että ne myöskin lopullisesti haudataan. Onhan suunniteltu, että lainmuutoksella pyrittäisiin säästökassoissa olevien talletusten yläraja määräämään 3 000 euroon. Tällä hetkellä säästökassoissa on talletuksia noin 2,3 miljardia markkaa, ja mikäli suunnitelmat toteutuvat, talletukset putoaisivat noin kolmannekseen. Tällöin varainhankintaa jäseniltä vaikeutetaan ratkaisevasti. Kilpailuvapauden kannalta on mielestäni hyvä ja asianmukaista, että myöskin kilpailevat kaupparyhmittymät voivat ottaa talletuksia vastaan, mutta mitä järkeä on laittaa mainittu 3 000 euron yläraja talletuksille? Väkisinkin pohdituttaa, ovatko pankit olleet vaikuttamassa tällaisiin suunnitelmiin.

Arvoisa puhemies! Säästökassojen talletuksista ei ole yhteiskunnalle koskaan aiheutunut mitään kustannuksia. Säästökassat ovat pienillä paikkakunnilla kansalaisille erittäin tärkeä mahdollisuus vaikka nostaa rahaa tililtään, jos vaikka pankkia ei paikkakunnalla enää olisikaan. Me tiedämme, kuinka paljon yhteiskunnan tuki pankeille on ollut kymmenen viime vuoden aikana, eli veronmaksajien rahoja on pankkitukeen laitettu noin 50 miljardia markkaa. Tätäkään taustaa vasten ei ole mitään syytä suunnitella ainakaan SOK-laisten säästökassatoimintojen vaikeuttamista, koska säästökassatoiminta on aina toiminut omillaan ilman yhteiskunnan tukea tallettajien eduksi.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän myös, kuten ed. Karpio, hyvin tärkeänä, että hallituksen osuuskuntalakiesitys on saatu vihdoinkin eduskuntaan. Tätä on odotettu vuosia, ja tämä on ollut hyvin laajassa valmistelussa. Tällä kyllä parannetaan osuuskuntien toimintaedellytyksiä.

Lain perusteluissakin todetaan: "Esityksen tarkoituksena on saattaa osuuskuntien yhteisölainsäädäntöön perustuvat toimintaedellytykset nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaisiksi. Ehdotetulla uudella osuuskuntalailla helpotetaan osuuskunnan perustamista ja hallintoa sekä edistetään jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa. Ehdotuksella pyritään myös lisäämään osuuskuntamuodon käyttökelpoisuutta uusosuustoiminnassa."

Minusta hyvin pitkälle tähän kappaleeseen kiteytyy lain perustarkoitus. Pidän tätä varsin hyvin valmisteltuna. Olen jonkin verran perehtynyt myös lain valmisteluvaiheessa lain sisältöön. Toivon todella, että esitys saa talousvaliokunnassa arvoisensa käsittelyn. Mielenkiinnolla jään odottamaan, minkälaisia painotuksia mietinnössä on lain sisällön suhteen.

Ola Rosendahl /r:

Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Vi har nu längre bara cirka 3 000 andelsföretag mot 10 000 för trettio år sedan. Däremot verkar i Finland över 220 000 aktiebolag och cirka 70 000 bostadsaktiebolag. Nuvarande lag om andelslag har fungerat bra men innehåller vissa brister som behöver rättas till.

En brist är frågan om anskaffningen av kapital och kapitalets tryggande. Den gällande lagen begränsar onödigt andelslagens möjligheter att skaffa finansieringsmedel i form av eget kapital om man jämför med aktiebolagens möjligheter. Handeln med andelsbevis och insatser är också onödigt försvårad och bör förenklas. Modern företagsverksamhet kräver därför att lagen moderniseras på det sättet som regeringen nu har föreslagit.

Förslaget om att det räcker med tre stiftande medlemmar i stället för nuvarande fem är bra. Tanken på att en person skulle kunna bilda ett andelslag, vilket ledamot Karpio hänvisade till, förefaller i mitt tycke omöjligt därför att ett andelslag är ju en sammanslutning av personer och inte av kapital medan ett aktiebolag är en sammanslutning av kapital. Nya bestämmelser om delning och fusion är nödvändiga liksom också reglerna om ändring av aktiebolag till andelslag som enligt nuvarande lagstiftning är mycket svår.

Medlemsplaceringar i medel som skall återbetalas regleras i lagförslaget. Enligt vad jag kan förstå får denna sparkasseverksamhet fortgå i ungefär nuvarande omfattning, vilket är bra med tanke på den kooperativa detaljhandelns finansiering.

Arvoisa rouva puhemies! On ihan oikein, että säästökassatoiminta ehdotuksen mukaan voi jatkua nykyisessä muodossaan ja että toiminta kuuluisi tavanomaisen tilintarkastuksen piiriin, joten erityissääntöjä ei enää tarvita tästä toiminnasta. Tilintarkastuslaki tulee koskemaan myöskin tätä toimintaa. Osuuskunnan valitsemat tilintarkastajat tarkastaisivat myös säästökassatoiminnan. Sellainen osuuskunta, jossa on säästökassatoimintaa, on velvollinen lakiesityksen mukaan tiedottamaan sellaisista seikoista, jotka vaikuttavat talletusten arvoon. Säästökassatoiminnan valvominen valtiovarainministeriön taholta on tietenkin tärkeää, kuten historia osoittaa.

Minäkin toivon, että tämä lakiesitys käsitellään rakentavassa mielessä talousvaliokunnassa ja että se menisi läpi suurin piirtein esitetyssä muodossa.

Juha Karpio /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Vielä säästökassatoiminnasta: Kun kahden kuukauden kuluttua siirrytään euroon, siinäkin mielessä osuuskunnat odottivat, että myöskin säästökassakysymys olisi ratkaistu samanaikaisesti. Nyt sitten jostain syystä kuitenkin hallitus toteaa esityksessään, että se jätetään myöhäisempään ajankohtaan.

Niin kuin äsken varsinaisessa puheenvuorossani totesin, jos nyt sitten päädytään siihen, että nämä suunnitelmat, mitä pankkipalvelutyöryhmä on esittänyt, eivät ole toteuttamiskelpoisia, asia on silloin kunnossa. Totean edelleenkin, että monet muut esitykset, mitä hallituksen esityksessä on, ovat enemmänkin kosmetiikkaa ja että suuri kysymys on juuri tämä, miten säästökassatoiminnalle tulee käymään.