Täysistunnon pöytäkirja 120/2006 vp

PTK 120/2006 vp

120. TORSTAINA 23. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen kanta Suomen osallistumiseen kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Nato on itse asiassa esittämässä lisäystä luottamuksellisiin toimiin Suomen suuntaan niin, että ne eivät koske tietysti turvatakuita eivätkä yhteistä puolustusta, mutta kylläkin sitä, että Suomen rooli kriisinhallintatehtävissä lisääntyisi. Pidän tätä oikeana ja hyväksyttävänä linjauksena, mikä todennäköisesti tulee Naton huippukokouksessa Riikassa hyvin pian esille.

Ministeri Korkeaoja on tänään julkisuuteen tulleen tiedon mukaan uimassa selkeästi vastavirtaan kaikkeen siihen nähden, mitä Suomi on viimeisten 50 vuoden kuluessa rauhanturvatoiminnassaan ja kansainvälisessä kriisinhallintatoiminnassaan tehnyt, ja vähentämässä kansainvälistä yhteisvastuun kantoa näissä tehtävissä.

Herra pääministeri, onko tämä yksittäisen ministerin omaa pohdintaa vai haluaako pääministeri tässä yhteydessä panna pisteen tämän kaltaiselle ulkopoliittiselle markkinahäiriöehdotukselle, jonka tämä puheenvuoro sisältää, erään kuuluisan valtioneuvoston jäsenen sanontoja referoidakseni?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Siltä osin mielelläni laitan pisteen, että sellaisia säästöjä ei ole suunnitteilla, jonkalaiseen kysymykseen ilmeisesti ministeri Korkeaoja oli vastannut, eli sellaista valintaa ei tarvitse eteen tulla. Me jatkamme sillä linjalla, joka meillä on ollut ja jolla on hyvin laaja yhteiskunnan tuki olemassa.

Se esitys, jota Natossa ehkä käsitellään, liittyy siihen, että osana rauhankumppanuutta — oikeastaan tämä on ollut Suomen ja Ruotsin toive — niihin operaatioihin liittyen, joihin meidän toivotaan osallistuvan, Suomella olisi intressinä osallistua operaation valmisteluun ja tiedonsaantiin mahdollisimman hyvin. Tässä suhteessa olemme tyytyväisiä, jos se esitys pitää paikkansa, mikä julkisuudessa on ollut, että Yhdysvallat olisi tässä avausta tekemässä. Tätä keskusteluahan Naton sisällä on viimeisen vuoden aikana jonkin verran käyty, mutta siellä ei ollut minkäänlaista yhteisymmärrystä aiheesta.

Mutta kysyjän esitys siitä, että roolimme lisääntyisi tai kasvaisi Natossa, oli liioiteltu, koska me itse päätämme siitä roolista, millä osallistumme myös Nato-johtoisiin operaatioihin. Olemme säännöllisesti olleet Naton johtamissa rauhanturvaoperaatioissa ja niissä operaatioissa, joihin päätämme osallistua, toivon, että meillä olisi täysi tiedonsaanti ja osallistuminen operaation suunnitteluvaiheessa. Se olisi myös joukkojemme turvallisuuden kannalta parasta. (Ed. Kuosmanen: Eikö maatalousministeri päätäkään?)

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin tärkeää, että hallituksen linja tässä on selkeä ja Suomen asennoituminen mahdollisimman selkeä, tilanteessa, jossa mielestäni kuitenkin Suomen asemaan liittyy korkeampaa, suurempaa kansainvälistä luottamusta, kiitos erinomaisen toimintamme rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä läpi vuosien ja lisääntyvässä määrin. Sen vuoksi on tärkeää, että hallitus kykenee myös omalta osaltaan vastaamaan myönteisesti tämän kaltaisen lisääntyvän kansainvälisen luottamuspääoman syntymiseen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä siihen, mitä edustaja, varapuhemies Kanerva totesi, ja sopii hyvin, että tämä keskustelu päätetään tähän.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä, rouva puhemies, ed. Kanerva osui sillä lailla ytimeen, että ministeri Korkeaojan puheenvuoro sotii aika lailla meidän pitkää turvallisuuspoliittista linjaamme vastaan, jota olemme suhteellisen suurella yksimielisyydellä muun muassa tässä salissa ylläpitäneet. Tässä mielessä en suhtautuisi ehkä, jos pääministeri sallii, ihan näin kepeästi tähän heittoon, jonka kuitenkin hallituksen ministeri tekee. Rivikansanedustaja voi puhua mitä tahansa, mutta ministeri ei.

Kun Riiassa vain muutaman päivän kuluttua ensi viikolla kokoonnutaan, missä myöskin Suomen kansainvälinen asema ei toki ole valinkauhassa tämänkään asian takia mutta kuitenkin tarkastelun kohteena, jatkan siitä, mihin ed. Kanerva lopetti: Onko mahdollista, että hallituksesta tulee näin mahdottomia viestejä näin arkana ajankohtana kuin juuri nyt?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, hallitus omalta osaltaan ei ole esittämässä mitään sen kaltaisia säästöjä, jotka aiheuttaisivat edes tarpeen tähän keskusteluun. Me jatkamme siinä roolissa, joka meillä on kansainvälisissä operaatioissa ja yhteistyössä ollut. Mutta minusta on kohtuullista, että ministeri Korkeaoja saa myös vastata.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Olen pohtinut puheenvuorossani Puolustusvoimien kustannusten kehittymistä, ja katse on ollut 2010-luvun loppupuolella, minkälaisten haasteitten eteen silloin tullaan. Olen itse ollut aivan viime viikolla tekemässä päätöstä välittömistä toimista, eikä minulla ole mitään huomauttamista siihen linjaan, minkä olemme valinneet tämänhetkisen yhteistyön osalta, ja niihin linjauksiin, mitä siinä on tehty.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Joitakin viikkoja sitten puolustusministeri Kääriäinen teki Natosta ainakin osittain rahakysymystä eli teki oudon vertauksen: Mitä maksaa, jos jatkamme siilinä tai jos liitymme tiikerin seurueeseen, mikä oli perusteeton rinnastus. Silloin te, herra pääministeri, sanoitte, että Suomi ei ole liittymässä Natoon seuraavalla vaalikaudella, siis ymmärsin, että se oli keskustapuolueen puheenvuorona. Onko se keskustan kanta tältä osin kiveen hakattu vaiko ei?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti. Me olemme tällä vaalikaudella antaneet eduskunnalle selonteon, jossa linjamme on linjattu. Eduskunta sen on muistaakseni yksimielisesti hyväksynyt. Se on voimassa oleva linja. Seuraavan vaalikauden alussa käynnistetään heti uuden selonteon valmistelu, ja pidän sinällään hyvin luonnollisena sitä, että kun ihmiset käyvät vaaliuurnille, niin ihmiset myös tietävät, miltä pohjalta tulevaa selontekoa valmistellaan.

Jyrki Katainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Korkeaoja esitti sinänsä oikean huomion tai aidon huolenaiheen, elikkä mikä on Suomen puolustuksen tulevaisuus. Erityisesti se jatkoi sitä keskustelua, minkä ministeri Kääriäinen aloitti, mistä rahat uskottavaan puolustukseen jatkossa. Mutta hänen lääkkeensä olivat ei vain aika lailla erilaiset vaan täysin poikkeavat siitä linjasta, joka on Suomessa omaksuttu. Puolustusvoimat kokee, että yksi keskeinen keino puolustaa Suomea on toimia aktiivisesti kriisinhallintatyössä, olkoon se sitten EU:n tai Naton puitteissa, ja kansainvälinen yhteistyö on aivan keskeinen osa Suomen maanpuolustusta.

Arvoisa pääministeri! Puolustusministeri avasi hyvän keskustelun, mutta te valitettavasti lopetitte sen ja pistitte pisteen sille aidolle keskustelulle, jota Suomessa olisi tarvinnut käydä. Te totesitte, että Suomi ei tule liittoutumaan seuraavan vaalikauden aikana. Meillä on hyvä perinne siinä, että parlamentaarinen työryhmä kokoaa kaikki poliittiset ryhmät yhteen, valmistelee asioita, viimeksi ed. Ranta-Muotion johdolla, rakennetaan ...

Ensimmäinen varapuhemies:

 (koputtaa)

Kysymys!

Puhuja

... luottamusta suomalaisten välille ja sen jälkeen selonteossa arvioidaan, mikä on Suomen puolustuksen kannalta olennainen ratkaisu, mitkä ovat niitä ratkaisuja ...

Ensimmäinen varapuhemies:

 (koputtaa)

Ed. Katainen, kysymys!

Puhuja

Arvoisa pääministeri, miksi poikkesitte hyvästä suomalaisesta perinteestä? Muun muassa ministeri Heinäluoma on vaatinut ohellani seurantaryhmän perustamista, jossa olisi rakennettu luottamusta ja käsitelty myös vaikeita asioita?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Seurantaryhmä tullaan asettamaan. Se nimensä mukaisesti tulee seuraamaan sitä valmistelua, ja siinä yhteydessä, kun selonteon valmistelu käynnistetään, pitää asettaa myös seurantaryhmä, mutta ei niin, että seurantaryhmä asetetaan puolta vuotta etukäteen ja se ryhtyy johtamaan tätä valmistelua, vaan hallitus valmistelee. Hallitus valmistelee selonteon, se on seuraava hallitus, joka tekee, mutta uskon, että seurantaryhmä tullaan asettamaan.

En oikein ymmärrä sitä ajattelutapaa, että pääministerin, joka on myös puoluejohtaja, pitäisi jollain tapaa olla sammutetuin lyhdyin tässä keskustelussa. Kyllä kai minulla saa puolueeni johtajana olla mielipide itse asiaan eli siihen, miltä pohjalta seuraavaa selontekoa ryhdytään valmistelemaan. Olen katsonut luonnolliseksi, että se kerrotaan ennen vaaleja, koska välittömästi vaalien jälkeen valmistelu lähtee liikkeelle. Monet muut, jotka keskusteluun haluavat ottaa osaa, ottavat kyllä kantaa itse asiaan, mihin suuntaan pitää mennä, mutta sitten hallituksen johtajalta edellytettäisiin, että seisoisin tumput suorana ilman kantaa. En käy siihen rooliin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.