Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On miellyttävää todeta, että hallituksen esitys 134 on hyvä. Siinä on hyvä teksti, siinä on hyviä osioita. Se käsittelee kuudella eri kohdalla sitä, mitä asuntojen korjaus- ja energia-avustukset ovat: vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen, hissien asettaminen, kiinteistökohtaisten talousvesijärjestelmien parantaminen sosiaalisin perustein, terveyshaittojen poistaminen sosiaalisin perustein, asuinrakennuskannan suunnitelmallisen korjaustoiminnan toteuttaminen, asuntojen energiatalouden parantaminen, ja nyt, arvoisa puhemies, tässä kohdassa sitten mennään vielä eteenpäin. Kehitetään tätä pohjaa. Tässähän on kysymys siis tästä lainsäädännön kehittämisestä myös. Nyt on ongelmana ainoastaan tietysti se, mikä valiokunnan mietinnössäkin tulee esiin, eli se, ettei ole kylliksi momentilla 35.30.55 varoja. Siihen myös valiokunta omassa mietinnössään viittaa.

Puhemies! Tähän mietintöön. Valiokunnan kannanotot ovat perusteellisia ja myös niin, että muutimme hallituksen esitystä neljän pykälän kohdalla. Nämä muutokset olivat yksimielisiä. Tässä valiokunnan kannanotossa todetaan, niin kuin itsekin totesin, positiivinen lähtökohta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä huomautuksin ja muutosehdotuksin. Tässä on myös yksi eriävä mielipide tai nimenomaan vastalause, johon sitten lopuksi. Mutta kuitenkin lähtökohtaisesti uskon, että valiokunta kokonaisuudessaan on moneen asiaan kiinnittänyt positiivisen huomion.

Perustuslain kannalta asianmukaisuus ja asialliset perustelut käyvät myös esille tässä mietinnössä. Mietinnön kautta haluamme muuttaa hallituksen esitystä perustuslakivaliokunnan esityksiin ja lausuntoon viitaten. Talousjätevesijärjestelmien toteuttaminen haja-asutusalueilla on saamassa keskeistä merkitystä. Lakiehdotuksen merkittävin sisältömuutos koskee avustusjärjestelmän laajentamista sosiaalisin perustein kosteus- ja homeongelmien vuoksi kohtuuttomaan asemaan joutuneisiin talouksiin.

Kaiken kaikkiaan, niin kuin totesin, puhemies, tässä on hyvää sisältöä, substanssi on hyvä. Tässä mennään eteenpäin nykytilanteesta ja tietysti myös niin, että kun aikaisemmin valtion asuntorahastovaroista on nämä korjaus- ja energia-avustukset maksettu, nyt ne on sitten siirretty talousarviolla rahoitettaviksi. Mutta ongelma on tietysti se, niin kuin valiokunnan kannanotostakin käy ilmi, että varsin pieniä rahasummia on näihin sinänsä tärkeisiin asioihin käytettävissä. Senkin vuoksi on tietysti, niin kuin valiokunnan kannanotosta käy ilmi, tärkeätä, että olisi enemmän rahaa käytettävissä. Viittaamme ympäristövaliokunnan lausuntoon 33/2005, joka liittyy talousarvioehdotukseen ensi vuodelle, ja siinä olemme tätä vähää rahaa todellakin, sen kielteistä merkitystä, painottaneet.

Miksi olisi tärkeää, että olisi enemmän rahaa? Tietysti tämän terveyspuolen tähden. Se käy esille valiokunnan mietinnöstä, mutta myös se on täällä tuotu esille, että ilmastostrategialähtöisiin tarpeisiin ja uusiutuvien energian lähteiden edistämiseen tarvittaisiin lisää taloudellista panosta.

Ilmastomuutoksen hallinta ja hillitseminen: Kun Suomi on päättänyt vuonna 2001 edellisestä ilmastostrategiasta, niin siinä on myös asumisen merkitys vahvasti esillä. Valiokunta myös painottaa Itämeren suojeluasiaa, asia, joka tänään oli vahvasti esillä tässä salissa, ja sitä, että valtioneuvoston asetus 542/2003 todella on tullut voimaan ja nyt ollaan ylimenokaudessa. Mutta jo nyt tarvitaan toimia haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyyn.

Niin kuin totesin, neljää pykälää on muutettu valiokunnan oman harkinnan ja innovatiivisuuden lähtökohdasta, mutta myöskin perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten. Mietinnössä nämä yksityiskohtaiset perustelut tuodaan esille. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa 6 §:n avustuksen enimmäismäärän 3 momentin muuttamista siten, että asetuksenantovaltuuden alkuosa poistetaan ja asetuksella voidaan säätää avustusten prosentuaalisten enimmäismäärien muuntamisesta euromääräisiksi.

Alkuperäisessä hallituksen esityksessä on tämä asia todettu: "Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää avustuksen enimmäismäärä 1 momentissa säädettyä pienemmäksi prosenttiosuudeksi hyväksyttävistä kustannuksista sekä avustuksen euromääräisistä enimmäismääristä." Tämän pohjalta syntyi valiokunnassa keskustelu, muuttaako tällainen valtioneuvoston asetusvaltuus avustuksen enimmäismääriä, jotka ovat lain tasolla. Toki muuttaisi, ainakin tämä momentti antaisi tähän mahdollisuuden teoreettisesti, ja näin ollen valiokunta yksimielisesti päätyi poistamaan tuon prosenttiosuuden pienentämismahdollisuuden.

Edelleen 9 § Valtionapuviranomaiset. Tässä kohdin valiokunnalle tuotiin asiantuntijakuulemisessa esille se, mihin valiokunta paneutui nimenomaan, että kunnan terveydensuojeluviranomainen on se, jonka tulee antaa lausunto silloin, kun selvitetään terveyshaittaa ja sitten nimenomaan tätä valtionapua tässä asiassa ja oikeutta siihen. Siis terveydensuojeluviranomainen on asiantuntija. Tämä ei ollut lain tasolla hallituksen esityksessä. Se oli kylläkin mainittu perusteluissa, ja valiokunta katsoi yksimielisesti, että mietinnössä esitämme siis, että tämä terveydensuojeluviranomaisen status nostetaan pykälän tasolle.

11 § on käyttörajoitus. Tässä perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten on pykälää täsmennetty ja todetaan, että viranomaisen on myönnettävä vapautus rajoituksesta silloin, kun sen voimassa pitäminen olisi kohtuutonta. Alkuperäisessä hallituksen esityksessä todetaan, että viranomainen voi myöntää vapautuksen.

13 § Avustuskohteen tarkastaminen on asia, jossa myöskin valiokunta on täsmentänyt hyvin tarkkaan pykälän sisältöä ja viittaa tässä perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Pykälää on siis täsmennetty siten, että siihen lisätään edellytykseksi epäily lain rikkomisesta taikka sen varmistaminen, että avustusvaroja käytetään asumiseen, henkilöiden terveyden ja terveellisen ympäristön turvaamisen edistämiseksi sekä välttämättömyysedellytys asunnossa toimitettavan tarkastuksen osalta. Tämä on meidän hyvän valiokuntaneuvoksemme asiantuntemusta avuksi käyttäen tehty.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, valiokunta teki tässä hyvin tarkan, pitkän työrupeaman. Asiasta oli käytettävissä siis perustuslakivaliokunnan lausunto, ja pääsääntöisesti valiokunta oli hyvin yksimielinen. Kuitenkin yksi vastalause on liitetty tähän, joka liittyy hallituksen esityksen 4 §:ään, ja lähtökohtaisesti kysymys on siitä, kuten tämän vastalauseen perusteluista käy ilmi, että avustuksen myöntämisedellytyksiä olisi tullut kuitenkin laajentaa tukemaan muun muassa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi, mikäli lupa muutoksiin on myönnetty. Näin voitaisiin tukea haja-asutusalueiden pitämistä asuttuina, annettaisiin mahdollisuus asua maalla, vaikka työpaikka olisi keskuksessa, turvattaisiin haja-asutusalueiden palvelutasoa sekä pieniä kouluja, tuettaisiin pienten kuntien veropohjaa jne. Näin todetaan tässä vastalauseessa. Vastalauseen on neljä valiokunnan jäsentä allekirjoittanut, joista kolme on myös paikalla.

Arvoisa puhemies! Tässä 4 §:n kohdalla tämä asia — tämä on oma mielipiteeni — on sikäli hyvin tähän laitettu, että tässä on otettu huomioon energiataloudelliset perustelut, jotka on hyvä pitää aina mielessä, kun tiedämme, että asumiskannalla on hyvin suuri merkitys tässä meille kaikille tärkeässä ilmastomuutoksen hallitsemiskysymyksessä: asuntojen tulee olla energiataloudellisia.

Mutta, puhemies, lopetan tähän ja totean, että tässä on jälleen kerran kyllä sen tyyppinen hallituksen esitys, jossa on hyvää sisältöä. Mutta sitten siihen budjetin kohtaan 35.30.55, mistä rahat, siihen myös valiokunta on kiinnittänyt huomiota.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista on paljon hyvää. Se on tervetullut monille asuntojen omistajille, joiden on pakko ryhtyä mainittuihin toimenpiteisiin, mutta omat taloudelliset rahkeet eivät riittäisi tuohon kaikkeen. Hyvänä pidän myös sitä, että lakiin on otettu mukaan terveyshaitta-avustukset. Monista eri syistä johtuen nuo haitat ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti. Homevauriot tuottavat todella paljon vaikeuksia myös julkisissa rakennuksissa. Mitä pikimmin olisi saatava lisää hyvin koulutettuja ja kokeneita työmaamestareita ja valvojia rakennustyömaille sekä selkeät rakentamis- ja menettelytapaohjeet koko maassa. Hyvänä ehdotuksessa pidän myös sitä, että juuri korjausrakentamisella voidaan työllistää rakennusväkeä eri puolilla maatamme. Meidän tulee vain pitää huoli siitä, että vuosittainen määräraha on riittävän suuri, jolloin ongelmat poistuvat nopeammin ja väkeä voidaan työllistää enemmän. Toistaiseksi esitetyt määrärahat ovat olleet mielestäni aivan liian pienet.

Ihmettelen kuitenkin suuresti sitä, että ympäristövaliokunnan käsitellessä asiaa kokoomuksen ehdotus ei saanut muiden puolueiden kannatusta, kristillisiä lukuun ottamatta. Kokoomus esitti, että myöntämisedellytyksiä olisi tullut laajentaa tukemaan muun muassa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi, mikäli lupa muutoksiin on myönnetty. Toisin sanoen menettelytapanahan tämä olisi sellainen, että ihminen, joka haluaa pysyvästi muuttaa vapaa-ajan asunnon pysyvää asumista varten, voi teettää sille suunnitelmat, mutta jos hänellä ei ole rahaa sitä toteuttaa, silloin se jää häneltä myöskin tekemättä. Ihmettelen kovasti keskustan edustajien suhtautumista asiaan. Esityksellähän me pyrimme siihen, että haja-asutusalueet pysyisivät paremmin asuttuina, annettaisiin paremmat mahdollisuudet asua maalla, vaikka työpaikka olisi keskuksissa, ja turvattaisiin haja-asutusalueiden palvelutasoa, pieniä kouluja, tuettaisiin pienten kuntien veropohjaa jne. Esimerkiksi Keski-Suomessa asumispaikka voisi olla jossain pienemmässä kunnassa maaseudulla ja työpaikka Jyväskylän kaupungissa.

Keskustan suhtautuminen ehdotukseemme on mielestäni esimerkki siitä, että he lupaavat maaseudulla paljon, mutta tosiasiassa täällä eduskunnassa sitten eivät toimikaan lupausten mukaisesti. Tämän me olemme nähneet muun muassa uusista haja-asutusalueitten rakentamisvelvoitteista, suhtautumisesta joukkoliikenteeseen muun muassa meidän välikysymyksemme yhteydessä, kouluverkkoa koskevista ehdotuksista, investointien keskittymisestä eteläiseen Suomeen jne. Hallituksella ei mielestäni ole käytännön aluepolitiikkaa eikä hallitus tue haja-asutusalueitten rakentamistoimenpiteitä, vaikka siihen mahdollisuudet olisivatkin olemassa, kuten esimerkiksi tätä lakia säädettäessä, niin kuin kokoomus on esittänyt.

Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä johtuen ehdotan, että kokoomuksen vastalause otetaan käsittelyn pohjaksi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaliokunnan mietinnön osalta kysymys kuuluu, miten voidaan tukea kansalaisten siirtymistä ruuhka-alueilta haja-asutusalueille ja miten pitää haja-asutusalueet asuttuina. Asian pitäisi kiinnostaa myös keskustan edustajia, jotka ovat usein puhuneet haja-asutusalueiden puolesta. Nyt keskustalla on mahdollisuus tukea ympäristövaliokunnan mietinnön vastalausetta, jonka mukaan asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia olisi voitava tukea muun muassa vapaa-ajan asuntojen muuttamiseksi pysyviksi asunnoiksi, mikäli lupa muutoksiin on myönnetty. Vastalauseeseen sisältyvässä ehdotuksessa tuettaisiin haja-asutusalueiden pitämistä asuttuina, annettaisiin mahdollisuus asua maalla, vaikka työpaikka olisikin keskuksessa, turvattaisiin haja-asutusalueiden palvelutaso sekä pienien koulujen säilyminen, tuettaisiin pienten kuntien veropohjaa ja hyvinvointipalveluja.

Lopuksi kannatan ed. Vielman hyvin perusteltua ehdotusta.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Kyllähän tässä nämä asiat ovat jo aika lailla esille tulleet, mutta ehkä voisi lähteä siitä liikkeelle, että tänne on tuotu verrattain paljon tällaisia vastaavanlaisia, sinänsä ihan hyvän suuntaisia hallituksen esityksiä, jotka eivät kuitenkaan käytännössä tule johtamaan mihinkään, koska niihin ei ole budjettirahoitusta. Tässä on käymässä aivan samoin, kuten täällä jo ed. Tiusanen tilannetta valiokunnan puheenjohtajana kuvasi. Juuri näin on, mutta on se tietysti sitten niinkin, että kentällä on hyvä kertoa, että tämmöinenkin esitys on tehty, ja jos sitten vasta ne kielteiset päätökset rahanpuutteen takia tulevat vaalien jälkeen, niin sen varaan tässä varmaan ovat hallitusryhmät asian laskeneet.

Tähän vastalauseeseen valitettavasti ei keskustaryhmä eivätkä kaikki oppositioryhmätkään halunneet tulla mukaan. Siinäkin käytettiin perusteena sitä, että budjetissa ei ole rahaa. No, sehän on väärinpäin ajateltu, totta kai tämä pitäisi lisätä siihen tarveharkintaan, josta niitä vähiäkin rahoja jaetaan. Sittenhän se vasta nähtäisiin, paljonko se todellinen rahan tarve on, jotta tulevaisuudessa pystyttäisiin sitten oikeat rahasummat budjettiin laittamaan. Näin päin asia tietenkin pitäisi olla.

Tästä rantojen ympärivuotisesta asumisesta puhuttiin verrattain paljon tuossa heti vaalien jälkeen. Ympäristöministeri itse siitä hieman puhui ja totesi tosin sen jälkeen, että se ei edellytä lainsäädännöllisiä muutoksia, jonka ajatuksen taas maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, ed. Sirkka-Liisa Anttila tyrmäsi ja pahoitteli, että ministeri on näin mennyt sanomaan. Sen jälkeen siitä ei ole kuulunut oikeastaan mitään. Tilanne on se, että kesäasuntojen muuttaminen on hyvin hankalaa varsinkin, jos alueella on esimerkiksi rantojen yleiskaava. Silloin se menee automaattisesti poikkeuslupamenettelyyn, ja silloin näihin kesäasuntoihin vaaditaan sellaiset rakenteelliset muutokset, jotka ovat tämän päivän vaatimuksia.

Onko tämä sitten energiataloudellisesti viisasta? Ei se ole, koska käytännössä tilanne on nyt sitten niin, että sitä jompaakumpaa kakkosasuntoa, kaupungissa olevaa tai maaseudulla olevaa, pidetään puolilämpöisenä, ja kyllä sekin energiaa vie, kun se tyhjänä siellä on. Asuminen sinänsäkin lämmittää, se vie huomattavasti enemmän energiaa kuin asuminen suhteellisesti, suhteessa siihen lämpötilaan.

Eli tässä suhteessa toivoisin hallitukselta toimenpiteitä, jotta näitä asioita ryhdyttäisiin selvittämään. Ei varmaan mikään kovin laaja kansanliike tästä asiasta syntyisi, mutta joittenkin ihmisten elämäntilanteisiin tämä saattaisi sopia hyvin. Kuten täällä ed. Vielma hyvin ansiokkaasti kuvasi ja vastalauseessa kuvataan myös, tämä edesauttaisi nimenomaan haja-asutusalueita ja syrjäkylien ongelmia parantaisi. Siksi on hämmästyttävää, että tähän ei ole menty.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ja myöskin ympäristövaliokunnan mietintö ovat varmaan monelta osin kannatettavat. Ihan uuttahan tässä näyttää olevan tämä avustuskohde terveyshaitta-avustuksen muodossa. Kun itse en ole valiokunnan jäsen, niin on tietysti vähän vaikea sisäistää kaikilta osin näitä rajatapauksia, kun täällä mietinnössä todetaan aika seikkaperäisesti kieltämättä hyviäkin asioita näistä terveyshaitta-asioista ja taloudellisista vaikeuksista ihmisten keskuudessa.

Kun valiokunnan puheenjohtaja on varannut näköjään seuraavan puheenvuoron, niin toivoisin, että hän selvittäisi vaikka ihan lyhyesti sen, kun tässä nyt kumotaan vanha laki ja voimaantulosta todetaan, että tämä koskee niitä tapauksia, jotka ovat vireillä, niin nyt, kun hallituksen esityksen mukaan todella täällä on uusi avustuskohde eli tämä terveyshaitta-avustus, millä tavoin käytännössä tämä uusi laki lähtee koskettamaan terveyshaittaproblematiikkaa, mihinkä tämä mietintökin viittaa. Esimerkiksi — arvoisa puhemies, tämä on käytännön esimerkki nyt — tällä hetkellä eräässä tilanteessa on terveyshaittojen vuoksi asunto pantu käyttökieltoon. Perhe osti sen hyvässä uskossa, ja nyt on paljastunut tällaisia. Kun vanhassa laissa ei ole tätä pointtia ollut ja tämä asia on kesken, niin, arvoisa puhemies, toivoisin, että valiokunnan puheenjohtaja selvittää, millä tavoin voimaantulo liittyy tähän terveyshaittaongelmaan eli koska se on pitänyt todeta ja sitooko tämä uusi laki voimaan tullessaan, jos esimerkiksi tänä päivänä on havaittu tämä ongelma.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä asia, mitä ed. Vistbacka täällä kysyi, oli esillä myös valiokunnassa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällaista ongelmaa taannehtivasta lainsäädännöstä ei ole, vaan se on olemassa oleva ongelma, terveyshaitta. Se, että se on jo ehkä havaittu aikaisemmin, ei muuta tilannetta sen asumisen ja siihen liittyvän terveysriskin välillä. Näin ollen tämän vanhan lain, joka on alun pitäen vasta 2002 joulukuulta, kumoaminen ei vaikuta tähän. Oleellisinta on se, että nämä rahat ovat nyt valtion talousarviossa, ja niin kuin täällä on viitattu, niin siellä 35.30.55 momentilla on se sama 70 miljoonaa euroa, josta nämä kaikki tarpeet pitäisi sitten rahoittaa. Tässä on ehkä se kaikkein ongelmallisin piste, mihin myös valiokunnan mietintö viittaa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä entisenä ympäristövaliokunnan jäsenenä tietenkin aina mielenkiinnolla luen ympäristövaliokunnan mietinnöt edelleenkin ja seuraan myös näitä asioita siellä asunto- ja ympäristöjaoston puolella. Tässä yhteydessä halusin nyt vain lyhyesti tulla kommentoimaan ainoastaan yhtä asiaa tähän liittyen, ja se liittyy kokoomuksen vastalauseeseen.

Kun on niin, että rahaa on rajoitetusti, 70 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan, ja samaan aikaan on tiedossa esimerkiksi se, että rahaa tarvitaan aika kipeästi esimerkiksi asuinrakennusten sellaiseen korjaamiseen, että saataisiin hissejä rakennettua, niin että ikääntyvä väestö voisi mahdollisimman pitkään asua kotona — on todella tärkeä, merkittävä yhteiskuntapoliittinen periaate, että voisimme näitä toimia tukea — minä en silloin ymmärrä sitä, että kun niukkaa rahaa jaetaan, sitä sitten jaettaisiin niin, että keksitään uusia ja uusia ja uusia avustuskohteita juuri tämän rahan sisälle.

Ainakin aiemmin tunsin, edellisiltä hallituskausilta, kokoomuksen lähinnä sellaisena talouspuolueena, joka tiesi, että raha ei kasva oksilla. Entinen valtiovarainministeri oli hyvin tiukka tarkan markan ja tarkan euron mies. Ainakaan siihen aikaan, kun sitä rahaa ei aina lisää tullut, piti priorisoida, piti pistää tärkeysjärjestykseen. Mielestäni tässäkin on hyvin pitkälle sellaisesta asiasta kysymys, että joskus meidän poliitikkojen pitää pistää asioita tärkeysjärjestykseen.

Kyllä minun mielestäni on selvää, että silloin jos näin on, tulee priorisoida tämän avustusmuodon sisällä olemassa olevia painotuksia, muun muassa vanhusten kotona asumisen tukemista. Minä en olisi valmis siirtämään niitä varoja, jotka ovat osoittautuneet varsin niukoiksi, tällaisiin uusiin tarkoituksiin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on periaate, että kun lakia säädetään, ei kai sitä säädetä sillä perusteella, paljonko tällä hetkellä valtiolla jollekin hankkeelle tai toimenpiteelle rahaa, vaan tehdään periaatelaki ja sitten eletään sen puitteissa, kuinka paljon kulloisenakin vuonna rahaa on.

Ed. Viitaselle minä huomauttaisin, että tässä laissa on 3 §, jossa sanotaan näin: "Avustuksia voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Jos haettujen avustusten määrä ylittää enimmäismäärän tai jos se on muutoin tarpeellista, valtioneuvosto voi tarkemmin päättää avustusten alueellisista käyttöperusteista sekä jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin." Ei minkään näköistä ongelmaa olisi taloudellisesti syntynyt siitä, että kokoomuksen vastalauseen mukainen muutos olisi 4 §:ään tehty.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Täytyy huomata se, että nämä hankkeet, joita tuossa vastalauseessa olisi otettu tämän avustuksen piiriin, ovat kaikki erittäin työllistäviä hankkeita. Eli väitän, että rahaa kyllä säästyy myös sitä kautta, kun edelleenkin on melkoinen määrä näitä uusia työpaikkoja luomatta tällä hallituksella, ja tässä niitä olisi tullut. Juuri sellaista hyvää työtä, hyvää ammattityötä, osaamista, jota meillä kuitenkin vielä jonkin verran on, tässä olisi ollut runsaasti.

Ed. Viitanen, voin luvata teille, että te tulette kohtaamaan paljon pettyneitä ihmisiä siinä vaiheessa, kun aletaan soveltaa lakia tällä määrärahalla. Hakemuksia tulee huomattavasti enemmän kuin mihin on varaa. Siinä mielessä kehottaisin, että yritätte vielä vaikuttaa jollain tavalla siihen, että tätä määrärahaa saataisiin nostettua.

Tämä vastalauseessa ollut asia on marginaalinen lisä tähän ja tosiaan mahtuu siihen harkintaan, mutta saattaa olla, että siellä olisi ollut joitain hyväksi katsottuja hankkeita, jotka olisi sitten voitu toteuttaa ja ihmisiä palvella sitä kautta.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän määrärahan tasohan on se, missä se on ollut jo aika pitkään, useita vuosia, tämä 70 miljoonaa. Se on ollut se, ja sillä sipuli.

Mutta kyllä tämä kokoomuksen argumentaatio tässä edellä oli sinänsä hieman ristiriitaista, kun ed. Vielma totesi, että ei tässä rahaa tarvita, että pistetään vaan lakiin kirjaus ja sitten päätetään, käytetäänkö tähän rahaa vai ei. Jäi vähän sellainen kuva, että kokoomukselle tärkeämpää on se, mitä kirjoitetaan, mutta se, saako sillä mitään aikaiseksi, ei niin paljon merkitsisikään. Toisaalta taas seuraavassa puheenvuorossa ed. Ollila heti totesi, että jos ja kun hankkeita alettaisiin rakentaa kokoomuksen esittämällä tavalla, niin se työllistäisi jnp., niin kuin muuten työllistää hissien rakentaminenkin, niin että tavallaan tehän samalla kerroitte, että kyllä teillä, ainakin ed. Ollilalla, oli aikomusta käyttääkin tätä rahaa, ja silloin päästään siihen talouskysymykseen.

Silloinhan se tarkoittaisi, että 70 miljoonasta eurosta joku osuus siirrettäisiin tähän uuteen tarkoitukseen, mikä silloin tarkoittaisi ihan matemaattisten pelisääntöjen mukaisesti sitä, että jostain muusta se silloin olisi pois, eli tosiasiassa tämä vastakkainasettelu on olemassa, ja sen vuoksi tätä vastalausetta kovasti ihmettelin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Sitä samaa mieltä olen kuin täällä oli valiokunnan puheenjohtajakin, että rakentamisen määrärahoja tulisi lisätä tästä 70 miljoonasta. Tarvetta olisi. Muun muassa nyt on tulossa 60- ja 70-luvuilla rakennettuihin kerrostaloihin täyssaneeraus. Siinä on paljon töitä.

Kyllä minä siitä lähtisin myös, että ykkösasunnot ensin ihmisille korjataan ja ne ovat hyvätasoisia. Sitten nämä kakkosasunnot ovat erikseen. Nythän jokainen voi kesänviettopaikkansa, sehän on mahdollista, saneerata asuinkuntoon, mutta marssijärjestys on tämä. En vastusta niiden kesämökkienkään asuntojen saneeraamista, mutta ensin tehdään nämä. Muun muassa minulla on tuossa yksi lakialoite tänään: sotaveteraanien asuminen ei ole vielä kunnossa. Sekin pitäisi vielä saada kuntoon. Minä luulen, että viimeistään sen asian pitäisi nyt mennä tämmöisten kesämökkisaneerauksien edelle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todetaan kohdassa 4.4. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan, että tässä tärkein tehtävä on nimenomaan näiden terveyshaittojen poistaminen. Kun aikaisemmin on voitu ainoastaan helpottaa terveyshaittojen poistoa pienin asuntojen muutostöin tai korjaustöin, niin nyt tässä avustuksessa voidaan tarveharkinnan perusteella katsoa aivan uuden talon rakentamista tai uuden asunnon hankintaa. Tämä on sinänsä laadullisesti uusi tilanne kyllä.

Kun henkilö on herkistynyt näille homeitiöille ja näille valkuaisaineille, niin pienikin määrä valkuaisaineita aikaansaa tämän reaktion ja tulehdusreaktion henkilössä. Vaikkakin tämä talo on saneerattu, niin siellä aina kuitenkin on tietty määrä jäljellä näitä itiöitä ja tämä asumiskelvottomuus juuri tämän henkilön kannalta on tosiasia tai sen perheen kannalta. Tässä mielessä tässä on menty hyvään suuntaan. Todellakin tämän tyyppiset ratkaisut vaativat merkittävää taloudellista panosta, ja 1—2 miljoonaa euroa on hallituksen esityksessä, mutta niin kuin me tiedämme — ja nämä viestit ovat myöskin kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Viitasen suuntaan, joka on tehnyt pitkän hyvän työn meidän valiokunnassamme myös — lisää pitäisi saada tähän momenttiin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen väitti minun todenneen, että rahaa ei tarvita lisää. Joko hän ei kuullut tai kuunnellut, mitä luin. Minä luen sen uudelleen: "Hyvänä ehdotuksessa pidän myös sitä, että juuri korjausrakentamisella voidaan työllistää rakennusväkeä eri puolilla maatamme. Meidän tulee vain pitää huoli siitä, että vuosittainen määräraha on riittävän suuri, jolloin ongelmat poistuvat nopeammin ja väkeä voidaan työllistää enemmän. Toistaiseksi esitetyt määrärahat ovat olleet mielestäni aivan liian pienet." Eikö ed. Viitanen kuullut, mitä minä äsken puhuin?

Ed. Kangas sanoi äsken ykkösasunnoista ja kakkosasunnoista omassa puheenvuorossaan. Nyt pitää ymmärtää meidän vastalauseemme niin, että me pyrimme siihen, että ykkösasunto on se, johon on muutoslupa maalla saatu. Tätä taustaa vasten, kun pysyvä asunto on siellä, henkilöstä tai perheestä tulee myöskin kunnan asukas ja hän maksaa veronsa kunnalle ja tuo kenties lapsia mukaan, turvaa koulun ja palvelut. Tämä on oikeata aluepolitiikkaa ja haja-asutusalueitten rakentamisen tukemispolitiikkaa.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että ed. Viitanen syyllistyy kamreeriajatteluun, ja perinteisesti olemme täällä suhtautuneet siihen hyvin kriittisesti.

Tässä on kyse työllistävistä hankkeista. Ne tuottavat verotuloja. Ne vähentävät työttömyysmenoja. Ne keventävät työttömien tarpeettomaan tai mihinkään johtamattomaan koulutukseen käytettyjä varoja. Edelleen ne säästävät sosiaalitukia. Eli ei tämä nettovaikutus tässä nyt olisi kovinkaan suuri tällaisissa nimenomaan näin työllistävissä hankkeissa, koska kyllähän tuollainen peruskorjaus, jota tässä tapauksessa tehdään, on hyvin työvaltaista. Materiaalien osuus on oleellisesti pienempi siinä kuin normaalissa rakentamisessa, joten siinä mielessä, ed. Viitanen, kannattaa asiaa ajatella siltäkin kannalta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olin hieman hämmentynyt ed. Viitasen perusteluista, että jos ei ole rahaa, niin ei voi tehdä sellaista lakia.

Arvoisa puhemies! Minä olen 18 vuotta täällä ollut. Hyvin harvoin näin merkittävää lausuntoa edustaja on todennut. Minun mielestäni silloin, kun tehdään lakia, se laki tehdään mahdollisimman kattavaksi ja silloin, kun asiat ovat pykälissä, niin jos ei se hallitus tuo rahaa siihen, odotamme, että saamme niin hyvän hallituksen, että tulee sellainen esitys ja eduskunta hyväksyy ne määrärahat, jolloin voidaan toteuttaa sitä lakia. Ei minun mielestäni se ole hyvää lainsäädäntöä, että tietoisesti jätetään laista tärkeitä kohteita pois. Eli se on minun mielestäni aika kestämätön peruste lainsäädännön rakentamiseen.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä vaan täytyy ottaa se tosiseikka huomioon, että tällä hetkellä rahaa on joku määrä. Minä puhuin nyt yksinkertaisesti siitä, että kokoomus täällä aivan selkeästi äsken kertoi, että tästä määrästäkin he olisivat valmiita laittamaan näitä hankkeita liikkeelle, ja surkuttelin sitä, että siinä voisivat sitten esimerkiksi nämä hissiavustukset jäädä vähemmälle. Kyllä tässä mielestäni täytyy osata eduskunnan käydä myös tätä käytännön keskustelua, kun aina ei eletä siinä hokkuspokkusmaailmassa, että se raha jostain sitten tulla tupsahtaa joka kerran, kun sitä toivomme.

Minä niin toivoin, että tämä uusi työväenhenkinen kokoomus olisi ymmärtänyt tämän, että kyllä tämä talouskin on kurissa jollain tavalla pidettävä. Kokoomushan esitti entisenä talouspuolueena jo budjetin lähetekeskustelussa 600 miljoonaa lisää menoja kattamatta budjettiin, mikä mielestäni oli kyllä aika hassu juttu, ja siinäkään 600 miljoonassa ei varmasti näitä nyt vaadittuja lisärahoja ollut mukana. En sitten tiedä, mikä se lopullinen määrä on, mitä kokoomus täällä on lisää esittämässä. Mutta koska nyt me emme toistaiseksi ole eläneet monien vuosien aikana siinä hokkuspokkusmaailmassa, että sitä rahaa aina yllättäen tulee joka kerta, kun jotain vaadimme, niin mielestäni on ihan realismia käydä täällä asiallisessa ja hyvässä hengessä sitä keskustelua, että jos on tilanne, että on tietty määrä rahaa, ja poliitikkojen aika usein täytyy tehdä arvovalintoja, niin silloin voi keskustella siitä, mikä asia on jotain toista tärkeämpi. Minun mielestäni silloin esimerkiksi hissiavustukset menevät tämän esitetyn muodon ohi, ja tätä halusin omassa puheenvuorossani viestittää, tuli se sitten ymmärretyksi tai ei.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kyse olisi varmaan melko hyväkuntoisista kakkosasunnoista, joissa korjaamisen ja rahankaan tarve ei olisi niin huikea.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Viitanen hiukan irvailee työväenhenkisestä kokoomuksesta, niin tässä puhuu hänelle nyt metsurin poika. Ed. Viitanen kommentoi meidän puheenvuoroamme rahoista edelleen tavalla, joka osoitti, että ed. Viitanen ei kyllä nyt ymmärtänyt, mitä me sanoimme. Me haluamme lisää rahaa ja sen lisäksi me haluamme, että niille vapaa-ajan asunnoille, joille muutoslupa pysyvään asumiseen on myönnetty, annetaan myöskin avustuksia tämän lain mukaisesti.

Vielä korostan edelleen sitä, minkä ed. Vistbackakin sanoi: Pidän hämmästyttävänä sitä, jos sosialidemokraattien linja on se, että lakeja säädetään sen mukaisesti, onko rahaa vai ei. Laki säädetään sen mukaisesti, mitä palveluja ja tarpeita ihmisillä on, ja sitten niitä palveluita ja tarpeita toteutetaan sen mukaan, kuin kulloinkin budjetissa rahaa on. Tämä laki on tehty juuri niin. 3 § turvaa tämän mahdollisuuden.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt valitettavasti on niin, että vaikka tämmöisiä työväenhenkisiä nyt kaikki olemme, niin me emme välttämättä ymmärrä toistemme sanomisia. Nimittäin en minä ole täällä niin sanonut, että lakeja säädetään rahan mukaan. Olen vaan sanonut sen, että jos rahaa on rajoitetusti, joudumme tekemään arvovalintoja. Siinä tilanteessa, kun olemme tottuneet, että rahaa on rajoitetusti, niin minä en ole valmis antamaan lain soveltajalle eli seuraavalle portaalle sitä harkintamahdollisuutta, että osa näistä tärkeistä rahoista käytettäisiin uuteen kohteeseen, koska se sitten enää ei olekaan eduskunnan käsissä välttämättä. Näitä ratkaisuja tehdään sitten ehkä jo seuraavalla portaalla, ja se voi silloin tarkoittaa sitä, että jos lakia muutetaan esittämällänne tavalla — vaikka sitten ehkä teidän argumentaatiostanne päätellen te olette sitä mieltä, että riittää, kun se kirjataan, ja jos rahaa ei löydy lisää, niin sitten ei löydy eikä tehdä mitään tai muuta, mutta me emme voi olla siitä varmoja — niin tässä on se riski, että tosiasiallisesti tämä johtaa vastakkainasetteluun joku vastaan joku. Minä en pidä siitä vastakkainasettelusta ja siksipä näitä puheenvuoroja olen käyttänyt. Missään vaiheessa en ole niin sanonut tietenkään, että lakeja säädetään rahan vuoksi, mutta kyllä nämä asiat toisiinsa liittyvät varsin paljon. Minä en halua antaa sitä mahdollisuutta sitten, että esimerkiksi näiden hissiavustusten ohi menee joku muu uusi tarkoitus.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ajatus siitä, että ympärivuotiseen asuinkäyttöön otettavan rakennuksen kustannuksiin annetaan avustusta, tietysti sinänsä sellaisenaan on myös hallituksen esityksessä. (Ed. Vielma: Ei ole!) Täällä lukee näin, puhemies, siteeraan mahdollisimman nopeasti: "Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen kustannuksiin taikka, jos avustusta myönnetään 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan asunnon rakentamiseen tai mainitun momentin 4 kohdan mukaan, myös ympärivuotiseen asuinkäyttöön otettavan rakennuksen kustannuksiin."

Tämä näkökohta, mihin täällä on sitten vastalauseessa kiinnitetty huomiota, lähtee juuri tästä aikaisemmin toisessa käytössä olevan asunnon muuttamisesta pysyväksi asunnoksi, niin kuin perusteluissa vastalauseessa näemme. Mutta valiokunnassa tämä ei saanut enemmistöä taakseen myöskään siitä syystä, että ehkä katsotaan muuten sitten niin, että yhteiskunnassa pitäisi painopisteen olla muussa kuin siinä, että esimerkiksi ikääntynyt väki muuttaa entisiin loma-asuntoihinsa, vapaa-ajan asuntoihinsa, pysyvästi asumaan. Se tuo mukanaan sitten kuitenkin esimerkiksi terveydenhoidon näkökulmasta, kotiavun näkökulmasta jne. sellaisia kysymyksiä, joihin on vaikea vastata. Ehkä sitten kuitenkin kuntakeskukset ja maalaiskuntien keskukset ovat niitä oikeita asumispaikkoja.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: jos tulkinta on tämä, mikä on valiokunnan puheenjohtajan, ed. Tiusasen tulkinta, että muutettaessa vapaa-ajan asuntoa pysyvään asumiseen tämä laki turvaa avustuksen antamisen tällaiselle kohteelle, silloin meidän vastalauseemme on toteutunut, mutta käytännössä ei näin valitettavasti tule olemaan, vaan sitä pykälää olisi pitänyt täsmentää.