15) Hallituksen esitys laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen
tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta
annetun lain muuttamisesta
Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä laki maatalouden luopumistukilain
muutoksesta on mitä suurimmassa määräin
rakennepoliittinen laki. Se myös kuuluu maatalouden rakennetukiin
yhteisölainsäädännön
puitteissa, ja erittäin monissa, lähestulkoon kaikissa,
yhteisön maissa on jonkunlainen vastaava rakennetukijärjestelmä.
Tällähän on erityisesti kaksi tavoitetta.
Toinen on se, että tällä helpotetaan
jatkajien alkuun pääsyä maatalouden harjoittamisen
suhteen, ja toisaalta sitten helpotetaan luopujien osalta luopumista
ja samalla turvataan heille minimitoimeentulo tästä luopumisesta
johtuen.
Puhemies! Suomen maataloudessa on ollut rakenteellisia ongelmia
pitkään. Yksi niistä on ollut maatilojen
pieni koko sekä viljelijöiden erittäin
korkea ikä. Keski-ikä on itse asiassa tässä viimeisten
vuosien aikana hieman myöskin noussut eli mennyt juuri
päinvastaiseen suuntaan kuin mitä olemme tavoitelleet.
Maatilarakenteen kehittämiseen ja pienten tilojen vahvistamiseen
ja toimenpiteisiin, joilla pystytään pitkäjänteisesti
siirtämään elinkelpoisia tiloja suunnitelmallisesti
ja oikea-aikaisesti seuraaville ja nuoremmille sukupolville, on
siis tarvetta. Maatilojen koon kasvaessa ja rakennemuutoksen mennessä eteenpäin
tilan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on entistä haastavampaa.
Tiedämme tilanteen, että maatalous on yhä enemmän
pääomaintensiivinen ala, ja se luo jo omanlaisensa
paineen jatkajien suuntaan. Joka tapauksessa meillä on
tavoitteena varhentaa ikääntyvien viljelijöiden
luopumista maatalouselinkeinoista maatilatalouden ja porotalouden
rakennetta parantavilla tavoilla, niin kuin tässä lakiehdotuksessa
ehdotetaan.
Valiokunta pitää välttämättömänä luopumistukijärjestelmän
jatkamista. Kotimaisen elintarviketuotannon jatkuminen edellyttää riittävää määrää
sukupolvenvaihdoksia,
samoin kuin jatkajia, jotka ovat halukkaita tekemään
investointeja. Näistä syistä on selvää,
että sukupolvenvaihdosten toteuttamiseksi jatkajien kannalta
oikeaan aikaan luopumistukijärjestelmä on välttämätön
myös luopujien toimeentulon turvaamiseksi. Tässä nuo
kaksi asiaa esille tulivat, mitkä ne pääviestit
tässä laissa ja tämän lain uudistamisessa
ja myös valiokunnan mietinnössä ovat.
Tuen edellytykset ja ehdot, samoin kuin tuen määräytymisperusteet,
säilyvät pääosin entisenlaisina.
Luopujien vähimmäisikä säilyisi
ennallaan siten, että lähisukulaisten välisissä luovutuksissa
vähimmäisikä olisi 56 vuotta ja muiden välisissä luovutuksissa
60 vuotta. Porotalouden luopujan ikäraja olisi aina 56
vuotta. Samoin luopumisiän täyttäneen
yrittäjän puolison ja maataloutta harjoittaneen
sisarusten mahdollisuus luopua enintään 5 vuotta
nuorempina säilyisi. Tällöin kuitenkin
tuen maksu alkaisi edelleen vasta luopumisiän tultua täyteen.
Puhemies! Valiokunta on siis tyytyväinen tähän
esitykseen kaikilta muilta osin paitsi niin, että me halusimme
liittää tähän myöskin
mahdollisuuden vuokrauksen kautta sukupolvenvaihdoksiin ja lisäalueluovutuksiin,
ja niin muutaman sanan tästä muutoksesta, mitä ehdotamme, sanon
seuraavaksi.
Valiokunta haluaa, että vuokraamalla toteutetut lisäalueluovutukset
jatkuvat ja ne edistävät peltojen siirtymistä aikaisemmassa
vaiheessa ikääntyviltä maatalousyrittäjiltä nuoremmille viljelijöille.
Aloittavat maatalousyrittäjät, joilla ei ole mahdollisuutta
hankkia peltoja ostamalla, vuokraavat mielellään
lisämaata maatilaansa luopumistukea hakevilta luopujilta.
Vuokraamalla toteutetut lisäalueluovutukset vaikuttavat maatalouden
rakenteeseen lähinnä kasvattamalla tilakokoa,
niin kuin tavoite on. Lisäksi on otettava huomioon, että jos
vuokrausta ei ole luopumisvaihtoehtona, maatalousyrittäjät
saattavat jatkaa toimintaansa entistä pidempään
eli vanhuusiälle asti. Näin tätä myyntiä ei
ole mahdollista kenellekään pakon edessä siirtää.
Se on aivan selvä, ja siksi myöskin tämä luopumismahdollisuus. Totta
kai vuokrauksen yhteydessä myöskin viljelyvelvoitteet
siirtyvät ja säilyvät entisellään,
niin kuin ne ovat tähänkin asti olleet, eli pellot
on kunnossa pidettävä.
Erityisesti tämä ongelma — vuokrauksen
puute, kun se välillä on aina mahdollisuutena
ollut laissa ja välillä se on ollut poissa — on
tullut esiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa tilusrakenne
on hajanainen ja tiloilla asutaan ja sen myötä tilan
päärakennuksen, talouskeskuksen, lähettyvillä olevien
peltojen myynti on erittäin hankalaa, ja siksi se vuokrausmahdollisuus
on erittäin perusteltua.
Edelleen valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti
siihen, että peltojen vuokraaminen lisämaaksi
tukee nuoria, tilaansa kehittäviä maatalousyrittäjiä lisäämällä heidän
mahdollisuuksiaan saada lisämaata huomattavasti kohtuullisemmilla
kustannuksilla ja vähentämällä samalla
heidän velkaantumistaan. Valiokunta tukee ja tulee yksityiskohtaisissa
perusteluissa jäljempänä mietintötekstin
mukaisesti ehdottamaan lakiin tätä kyseistä muutosta.
Puhemies! On kaksi muuta muutosta, joihin valiokunta suhtautuu
erityisen myönteisesti, joita hallitus on tässä esittänyt.
Esityksessä on ehdotettu muutosta siinä, että luodaan
mahdollisuus luovuttaa ennen luopumista maatalousmaata uusjakoon
tai tilusjärjestelyihin ilman, että tätä pidettäisiin
pirstomisena. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia,
koska meillä on myöskin tavoitteena tilusjärjestelyjen
kautta saada maatalouden rakennetta kohennettua.
Samoin myöskin usean omistajan ja useasta maatilasta
muodostuneesta maatilasta luopumisen helpottamiseksi ehdotetaan
tällaisen maatilan jakamisen mahdollistamista ja, jos siitä on muodostettu
esimerkiksi verotusyhtymä, yhtymän purkamisen
mahdollistamista ennen luopumista tai sen yhteydessä.
Myöskin vielä kolmas kohta on voimaantulosäännös
niin, että tätä voimassa olevaa lakia
on mahdollista soveltaa vielä helmikuuhun 2011 asti, jolloinka
väliinputoajia ei synny. Tästä muutoksesta
valiokunnan saamien selvitysten mukaan ei aiheudu valtiolle lisäkustannuksia,
koska arvio niistä luopumisista ja sukupolvenvaihdoksista
on ollut huomattavasti korkeampi kuin toteutuneet. Tämä on
tietysti valitettava asia. Siksikin tämä muutos
on tehty. Näistä säästyvillä varoilla
pystytään toteuttamaan nämä vuokrausehdot,
joista yksi on siis se, että tilan pitää sijaita
lähellä, ja se "lähellä" säädetään
sitten erikseen asetuksella. Se läheisyysperiaate on noin
5 kilometriä tässä tapauksessa. Toinen
ehto on, että viljelijän, joka vuokraa, on oltava
alle 40-vuotias. Näillä edellytyksillä valtioon
kohdistuva fiskaalinen vaikutus ei tästä ehdotuksesta
kasva.
Puhemies! Tähän valiokunnan mietintöön
sisältyy yksi yhden edustajan tekstivastalause, muutoin
tämä oli yksimielinen.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Erittäin vaikea ongelma on tänä päivänä nuorten
viljelijöiden lisämaan saanti, ja sen takia pitäisi
nimenomaan paineita omistukseen kasvattaa, millä olisi
vaikutus pysyvään tila- ja rakennekehitykseen.
Nyt viljelysalan suunnittelu- ja perusparannustoimet ovat nimenomaan
muodostuneet ongelmaksi, johon jatkuvasti kiinnitetään
huomiota.
Tässä on valitettavasti nähtävissä nyt
samanlaista käyttäytymistä kuin kotimaisessa,
MTK:n johtamassa maatalouspolitiikassa, keskustajohtoisessa, valitettavasti
on. Tuetaan luopujia ekstrabonusajattelulla, ja nuorten tilojaan
kehittävien asemaan ei paneuduta riittävästi.
Vuonna 1993 minä jouduin jättämään
ainoana eriävän mielipiteen maitokiintiöiden
vapaan kaupan lakiesitykseen, jonka Ahon silloinen porvarihallitus antoi.
Sekin tuki luopujien ekstrabonuksia ja vaikeutti nuoria viljelijöitä taloudellisesti.
Nyt pitäisi todella paneutua siihen, millä tavalla
tuetaan nuorten tuottajien lisämaata, edullista lisämaata, eikä niin,
että EU-tukien annetaan kapitalisoitua tähän
vuokramaahan ja että tuetaan näennäisviljelyä jopa
mieluummin kuin aktiiviviljelyä.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tosiaan, kun jo sukupolvenvaihdos
yleensä edellyttää hyvin merkittävää tuotantokapasiteetin
lisäämistä ja tarkoittaa useimmiten merkittävää velkataakkaa
sille nuorelle viljelijälle — hän joutuu
usein modernisoimaan tilaansa jne. — niin moni nuori, aloittava viljelijä on
kyllä halukas vuokraamaan peltoa juuri siitä syystä,
että ei vielä suurempaa velkaa siinä vaiheessa
halua ottaa mutta samalla pystyy kasvattamaan sitä tilakokoa
ja täyttämään esimerkiksi tiettyjä ympäristötukiehtoja
ja muita, joita vastaan saattaa tulla. Itse kyllä koen,
että varsinkin Itä-Suomen kannalta tämä vuokrausvaihtoehto
on merkittävä, se että se palaa nyt takaisin,
kiitokset siitä valiokunnalle, ja vaikka siinä onkin
nyt näitä lisäehtoja, niin silti parempi niinkin
kuin niin, että ei sitä olisi lainkaan.
Kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, niin Itä-Suomessa
nämä pellot sijaitsevat yleensä sen tilakeskuksen
ympärillä ja sen vuoksi niiden suora myyminen
silloin, kun isäntäpariskunta aikoo jäädä siihen
asumaan, on erittäin vaikeata. Samaten ne talousrakennukset
ovat yleensä ihan siinä vieressä.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tilojen siirtyminen nuoremmille sukupolville,
samoin poronhoidossa karjojen siirtyminen, on välttämättömyys. Tätä pitää kyllä tukea
kaikin keinoin ja myös näillä uusilla
keinoilla, mitä esitetään. Minusta tässä on
kysymys siitä, että jo muutoinkin vaikeuksissa
oleva maaseutu ja maatalous selviävät kovassa
EU-puristuksessakin. Minä toivon myös, että toveri
Rajamäki on tukemassa sitä, että maaseudullakin
pystytään elinkeinoa kehittämään.
Tässä ei pitäisi näitä vastakkainasetteluja
rakentaa, koska kysymys on itse asiassa äärimmäisen
vakavasta tilanteesta maaseudulla.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama asia, joita haluan
nostaa esiin. Tosiaan täytyy muistaa, että tämä lutu-laki
on tosiaankin rakennepoliittinen laki, ja kiitoksia valiokunnille
vielä siitä, että ne käsittelivät
nopeasti tämän lain, että selvyys siitä,
mitä vuoden 2011 jälkeen tulee tapahtumaan, on
jo tässä vaiheessa. Sukupolvenvaihdoshan on erittäin
pitkällinen prosessi, ja siinä mielessä tietysti
olisi hyvä, että laissa ei kauheasti tapahtuisikaan
muutoksia, kuten tässä nyt on käymässä,
eli suurin osa säilyy ennallaan esimerkiksi noista ikärajoista,
mitä edellisellä kerralla muutettiin tämän
lain yhteydessä.
Mutta tärkeätä on tosiaan se, että luopumistuelle
siirtyvä viljelijä luovuttaa tilansa joko aloittavalle
nuorelle viljelijälle tai sitten jollekulle, tässä tapauksessa
nyt sitten edelleen alle 40-vuotiaalle, viljelijälle, joka
haluaa laajentaa tilaansa. Tilakoon kasvattaminen on meillä edelleen
tärkeätä, ja tuo viljelijöiden
ikääntyminen ei ole pelkästään
Suomessa ongelma vaan koko Euroopassa. 2000-luvullakin on muutamalla
vuodella kasvanut tuo viljelijöiden keski-ikä.
Tosiaan silloin edellisellä kerralla jo taidettiin nostaa
esiin tuo, että olisi hyvä, että pystyisi
luovuttamaan maata uusjakoon tai tilusjärjestelyyn ennen
luopumista ilman, että se katsottaisiin tilan pirstomiseksi,
ja on hyvä, että tässä hallituksen
esityksessä tämä asia on nyt huomioitu.
Tämän lain tavoitteenahan on saada aikaan tälla
lailla 500 sukupolvenvaihdosta, ja se voi olla aika kova tavoite
nykypäivänä, mutta toivotaan, että siihen
tullaan pääsemään.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä käsillä oleva
lakiesitys on, kuten jo valiokunnan puheenjohtajakin totesi, erittäin tarpeellinen.
Se edesauttaa monella tavalla maatilatalouden jatkuvuutta ja sitä kautta
sitten myös turvaa suomalaisen turvallisen ruuan tuottamista.
Toki meidän erityinen ongelma kaiken kaikkiaan on se, että vaikka
meillä on olemassa luopumistukijärjestelmä jnp.,
jatkajia kuitenkin näyttää olevan aivan
liian vähän johtuen muun muassa poliittisen päätöksenteon
lyhytjänteisyydestä ja sitä kautta päätöksenteon
epävarmuudesta.
Kaiken kaikkiaan valiokuntaa on syytä vahvasti, erittäin
vahvasti, kiittää tästä mietinnöstä. Esitykseen
on tehty todella hyviä ja tarpeellisia täsmennyksiä.
On aivan oleellista, että valiokunta nosti yhdeksi luopumistavaksi
myös vuokrausvaihtoehdon. Toki on todettava, että valiokunnan
tähän vuokrausvaihtoehtoon sisällyttämiä paria
kriteeriä eli luovutuksen saajan 40 vuoden enimmäisikää ja
myöskään sitä, että vuokrauksessa
luovutuksensaajan maatilan on sijaittava vuokrattavan peltomaan
välittömässä läheisyydessä,
henkilökohtaisesti en välttämättä kovin hyvinä täsmennyksinä pidä,
mutta ymmärrän täysin nämä täsmennykset
käytettävissä olevan rahamäärän
näkökulmasta. Erityisesti itäisen ja pohjoisen
Suomen kannalta tämä vuokrausvaihtoehdon lisääminen
oli erittäin tärkeä lisäys,
ja valiokunta on perustellut tätä lisäystä aivan
oikein.
Kuten puheenjohtaja totesi, mietintöön on
sisällytetty yksi vastalause. On harmi, että ed.
Rajamäki nyt lähti pois. Tuossa vastalauseessahan kritisoidaan
tätä vuokrausvaihtoehtoa kaiken kaikkiaan ja perustellaan
sitä niin, että se johtaisi muun muassa näennäisviljelyyn.
Minun on pakko todeta, ja oman, aika pitkänkin kokemukseni perusteella
aiemmassa työelämässä voin sen
todeta, että tuo arvio ei oikein pidä paikkaansa vaan
itse asiassa tilanne on pääsääntöisesti
juuri päinvastoin eli vuokrausvaihtoehdon kautta pellot
saadaan pääosin nopeammin tehokkaaseen aktiiviviljelyyn.
Voidaan siis sanoa, että käytännössä vuokraus
pitää pellot aktiiviviljelyssä.
Tuossa vastalauseessa kiinnitetään huomiota myös
nuorten viljelijöiden edulliseen maanhankintaan ja esitetään
työryhmän perustamista tämän
asian edesauttamiseksi ja selvittämiseksi. No, toki nyt
voidaan todeta, että meillähän on olemassa
jo aloitustukijärjestelmä, joka nimenomaan tukee
jatkajien toimintaedellytyksiä ja toki sitä kautta
myös luopujien toimintaedellytyksiä. Mutta jos
tällaista työryhmää halutaan
perustaa, niin eihän siinä mitään,
kaikki toimenpiteet, joilla maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa,
ovat paikallaan.
Mutta todella täytyy valiokuntaa kiittää.
Tämä erinomainen lakiesitys sai vielä merkittävästi
paremman muodon ja sisällön kuin mitä itse
lakiesitys on.
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä vuokrausvaihtoehdon
mukanaolosta luopumistukijärjestelmässä on
keskusteltu hyvin pitkän aikaa, vuosikymmen tai vähän
enemmänkin. Minusta tuntuu siltä, että tämä malli,
jonka valiokunta on nyt tähän luonut, on aika
onnistunut. Kyllä lähtökohta tietysti on
ollut se, että pitää pyrkiä siihen,
että tilat kasvavat omistamisratkaisujen kautta eikä saa
käydä niin, että vuokrausvaihtoehto ikään
kuin estää tämän ensisijaisen
laajenemisvaihtoehdon. Mutta kun tiedämme, minkälaisia
tilanteita käytännössä on syntynyt,
niin tämänkin vaihtoehdon mukanaolo rajoitetuilla
säädöksillä varmasti parantaa
tämän toimivuutta. Uskon niin, että tällä tavalla
on nyt löydetty hyvä kokonaisuus ja hyvä lisä tähän
luopumistukijärjestelmään.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Myös henkilökohtaisesti
olen sitä mieltä, että tämä lakiesitys
omalta osaltaan vähentää tätä niin sanottua
näennäisviljelyä. Mutta todella, että nuoret
viljelijät saisivat ostettua lisämaata, lisäpeltoja,
mitkä ne keinot ovat, on helpommin sanottu kuin tehty.
Tuossa joku aika sitten käsiteltiin hallituksen esitystä pellon
myynnin verovapaudesta, määräaikaisesta
verovapaudesta. Itse en sen lain tehoon ole uskonut koko aikana
enkä usko vieläkään. Nimittäin
varmasti joitakin ja jonkin verran näitä myyntejä tapahtuu,
mutta varmasti siinäkin tämä verovapaus
tietyllä tavalla pääomittuu sinne myyntihintaan.
Näin se vaan on, kun on ihmisistä kyse, eli se
unohdetaan.
Mutta, arvoisa puhemies, kannattavuuden parantaminen todella
tiloilla ja tämä tilusrakenteen eheyttäminen
ovat isoja haasteita. Jatkuvasti suoritetaan mittavia investointeja,
on kyse sitten lihakarjasta tai maitotiloista, ja toki sen myötä rehun
kulutus kasvaa. Toisaalta me tiedämme myös, että lannanlevitysdirektiivit,
-säännöt, ovat kiristyneet, ja tämä välttämättä sitten
aiheuttaa sen, että tarvitaan lisämaata. Nyt kuitenkin sanoisin,
että tämä nykyinen tilatukiuudistus on monella
tavalla haitallinen. Me tiedämme, että tuki on
pääomittunut lähes täysin tänne
peltoon ja se on nostanut ainakin joissakin tapauksissa pellon hintaa
reilusti yli tämän tuottavuuden rajan. Tämä jos
mikä suosii sitten luopujia. Se on tietynlainen peliväline,
voidaan näin sanoa.
Nyt sitten tähän lakiesitykseen, jota käsitellään,
tosiaan on lisätty luopumiseen tämä vuokrausmahdollisuus,
ja mielestäni se on todella ihan hyvä asia. Mutta,
niin kuin valiokunnassakin sanoin, sanon tässäkin,
jotta tyylipisteitä ei kuitenkaan tämän
läpivieminen ja käsittely valiokunnassa saanut
ainakaan minulta, vaan siinä jäi tietty runnomisen
maku. Todella on monia, monia pellonomistajia, vanhempia viljelijöitä,
jotka eivät missään tapauksessa ole maata
myymässä, peltoja myymässä.
Toki tämä tilatukiuudistus, josta juuri puhuin,
omalta osaltaan mahdollistaa tällaisen näennäisviljelyn.
Nyt jos hyvinkin houkuttelee tämä vuokrausmahdollisuus
luopumiseen, niin tätä kautta tällä luovutuksen
saajalla tilusrakenne näitten etujen puitteissa ehdottomasti paranee.
Todella sitten tällä tavalla nuorella — täällä ehtona
on myös tämä 40 vuoden ikä luovutuksen
saajalle — mahdollisuudet kehittää tilaansa
ja saada se myös entistä kannattavammaksi paranevat.
Meillä valiokunnassa kävi muutama viikko sitten
myös nuoria tuottajia, ja todella he toivat esille monia
asioita, jotka aiheuttavat tilan kehittäjille turhia kustannuksia.
Siellä tulivat esiin muun muassa nämä tukikelvottomat
pellot jne.
Arvoisa puhemies! Muuten tässä luopumistukilain
jatkamisessa, siis vuodesta 2011 vuoteen 2014, niin kuin valiokunnan
puheenjohtaja totesi, nämä ehdot ovat varsin samanlaiset
koskien sitten lähisukulaisten välistä luovutusta
ja sitten muiden välistä luovutusta. Mutta aivan
lopuksi haluan todeta sen, että toivottavasti tosiaan tämän
lain myötä sitten mahdollisimman moni nuori viljelijä,
jos hänellä ei ole mahdollisuutta taloudellisesti
tai muuten ei ole saatavilla siinä lähialueella
peltoa, jota ostaa, tätä kautta vuokraamalla pääsee
tosiaan ilman lisävelkaantumista tähän
kyseisen peltolohkon viljelyyn ja sitten näin varmasti
on, että viljely on tehokasta. Omalta osaltaan, kun nämä tilat
ovat entistä tehokkaampia, tavallaan myös voidaan
huoltovarmuutta parantaa, ja jossakin vaiheessa sitten toivottavasti
myös nämä vuokrapellotkin siirtyvät kauppojen
myötä asianomaisen viljelijän omistukseen.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi maatalouden
harjoittamisesta luopumisen tukemisesta sekä maatalousyrittäjien
luopumistuesta annetun lain muuttamisesta on mielestäni
erittäin perusteltu ja kaipaa omalta osaltani pari huomiota.
Nyt käsittelyssä oleva laki on tärkeä,
jotta maatalouden harjoittajien ikärakennetta voidaan nuorentaa.
Tällä hetkellä viljelijöiden
keski-ikä on hieman yli 48 vuotta. Valitettavasti ikärakenne
kaikista näistä toimista huolimatta menee koko
ajan huonompaan suuntaan. Vielä huolestuttavampaa on se,
että monikaan nuori ei koe maatalousyrittäjän
työtä houkuttelevana vaihtoehtona omaa elämänuraa
suunnitellessaan.
Luopumistuki on nimenomaan rakennetuki, jolla pyritään
kotimaisen maataloustuotannon jatkumiseen, ja tavoitteena on turvata
kotimaisen elintarviketalouden hyvinvointi maassamme. Monesti unohdetaan
se, että kotimainen maatalous työllistää suuren
määrän ihmisiä jo suoraan tai
sitten jalostuksen ja kaupan kautta. On laskettu, että kotimainen
ruoka alkutuottajasta loppukäyttäjään
työllistää lähemmäs
400 000 ihmistä. Se ei ole vähäinen
luku. Siksi maatalouden jatkuminen elinvoimaisena tässä maassa
on hyvinkin monesta syystä aivan todella suuri ja vakava
asia.
Kotimainen maataloustuotanto takaa myös puhtaan ruuan
suomalaisille ihmisille, ja on perusteltua väittää,
että tulevaisuudessa puhtaalla ruualla on valtavat markkinat
edessään ottaen huomioon esimerkiksi tämän
ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat. Siksi on välttämätöntä, että mahdollisimman
moni tila jatkaa toimintaansa joko sukupolvenvaihdoksen kautta tai
sitten tilan tuotantomahdollisuudet siirtyvät viljelijän kokonaan
luopuessa toisen viljelijän käytettäviksi.
Herra puhemies! Nykyinen luopumistukilaki on voimassa vuoden
2010 loppuun saakka, ja tämä nyt käsiteltävä hallituksen
esitys on hyväksytyksi tultuaan voimassa vuoden 2014 loppuun saakka.
Moni on ihmetellyt, miksi uusi luopumistukilaki piti saada näin
varhain uusittavaksi. On syytä kuitenkin muistaa, että sukupolvenvaihdos
maatilalla on erittäin pitkä prosessi, jonka suunnittelu
voi kestää vuosia. Tämän takia lailla
pitää olla jatkuvuutta, kuten myös ennustettavuutta,
jotta se palvelisi tehokkaasti omaa tehtäväänsä:
maatalouden harjoittajan ikärakenteen nuorentamista ja
viljelyn jatkumista tässä maassa. Luopumistukea
voidaan maksaa vähintään 56-vuotiaille,
jos kyseessä on sukupolvenvaihdos tai peltojen luovutus
lähisukulaiselle lisämaaksi. Jos luovutuksen saajana
on joku muu kuin lähisukulainen, on ikäraja 60
vuotta. Porotalouden harjoittajan vähimmäisikä on
56 vuotta. Ikärajat säilyvät ennallaan,
jotta lailla saavutetaan kaivattu jatkuvuus ja myös toivottu
ikärakenteen nuorentuminen. Maatalousmaan säilyminen
viljelysmaana tuotannon piirissä on myös tavoite,
jota lainsäädännöllä pitää mielestäni mahdollisimman
pitkälle tukea.
Herra puhemies! Valiokunnan mietintöön ottama
vuokrausvaihtoehdon säilyminen on erittäin viisas
päätös. Tämä nimenomaan
tukee nuoria viljelijöitä, ja kuten parissa edellisessä puheenvuorossa
todettiin, tämän vuokrausvaihtoehdon säilyminen
on erikoisen pätevä lausuma nimenomaan itäisessä ja
pohjoisemmassa Suomessa. Se, pääomittuuko tämä vuokrausvaihtoehdon
säilyminen sitten pellon hintoihin, ei näillä mainitsemillani
Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueilla ole kovin suuri asia,
koska tärkeämpää kuin se, että hinta
ehkä vähän nousisikin, on se, että pellot
säilyvät viljelyksessä, koska muutaman
vuoden viljelemättä ollut pelto alkaa mennä sellaiseen
kuntoon, että se ei ole enää peltoa.
Nyt käsittelyssä olevan lain tavoitteena on, että vuosittain
tapahtuisi noin 500 sukupolvenvaihdosta ja 200 lisäalueen
luovutusta. Tavoitteena on myös viljeltävän
tilan peltopinta-alan kasvattaminen ainakin 50 hehtaariin ja lisäalueen
luovutuksissa 85 hehtaariin. Pidän lakiesitystä erittäin
hyvänä ja perusteltuna. Maatalouden jatkuminen
Suomessa on tärkeä osa huoltovarmuutta, jonka
pitää toimia moitteettomasti kaikissa olosuhteissa.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Minä olen miettinyt sitä,
mikä on tässä salissa se näky ja
tulevaisuudenkuva, mitä halutaan tuolla maaseudulla tapahtuvan.
Se on ilmeisesti semmoinen vanha kartano-ajattelu, jossa on kylässä iso kartano
ja siellä laidalla muutama torppa, joilla ei ole välttämättä omaa
tonttia ollenkaan, mutta tässähän tapauksessa
jäisi sitten. Pitää miettiä sitä vanhaa
juttua.
Nyt tässä on tämä vuokrausvaihtoehto,
niin että tämä antaa vähän
muutakin mahdollisuutta. Minä olen nimittäin eri
mieltä siitä. Sitten voidaan unohtaa kokonaan
perheviljely, kun täällä puhutaan semmoisista
pienistä yksiköistä. Nyt sen pitää olla
hirveän iso, 50 hehtaaria, niin kuin äsken kuultiin.
Sitten, kun miettii noita kyliä, ei siellä peruskoulu
sitten kyllä toimi eikä kyläkauppaa ole.
Kyllä meidän näköalat ovat muuttuneet
aika paljon.
Sen takia minä en tämän tyyppistä ajattelua kyllä kannata
ollenkaan, mistä tässä on puhuttu. Minä näen
asian niin, että jos maaseutukylät halutaan pitää elävinä,
siellä pitää olla pienempiä ja isompia
ja pitää olla monipuolista toimintaa. Tämän
tyyppisessä ajattelussa, mitä tässä on
visioitu, että metsätilojen pitää olla
siis niin hirveän isoja, että yksi isäntä omistaa
kaikki kylän metsät, yksi omistaa pellot sitten,
ei jää oikein sijaa toisille.
Se sanonta "suo, kuokka ja Jussi" on tässä hyvä lähtökohta,
kun tiedetään, mihin perustuu se semmoinen pellon
omistamisen halu. Kun siellä on ollut isoisä mahdollisesti
torpparina ja isä on raivannut vielä kovin vaatimattomissa
olosuhteissa ja vaatimattomilla välineillä peltoa
sieltä korvesta tai suosta, niin sen ajattelun ymmärtää siinä,
jotta sitä ei helposti ole lähdetty myymään.
Yleensä on vielä sillä tavalla, ainakin
tuolla meilläpäin on tapana, jotta se mökki
on siinä keskellä peltoa sen takia, jotta itikat
eivät syö niin pahasti, tuulee vähän
siinä, mikä on ihan järkevä juttu
ollut. Ja kun logistisesti ajatellaan, niin sen pitää olla
pellon keskellä, totta kai, koska joka paikasta on yhtä pitkä matka
siihen talouskeskukseen.
Sitten joku vuosi sitten tämä viisas hallitus — ei
tämä ollut, taisi olla edellinen hallitus — muutti
sen ajattelun, jotta nythän tässä luopumistukeen
ei voikaan käyttää vuokrausvaihtoehtoa. Muistan
hyvin valiokunnassa, kun epäilin, jotta saattaa mennä muuten
karille tämä juttu, että ainakin se hiljentää tilannetta,
ja meilläpäin se ainakin on nyt näkyvissä siellä.
Jotkut istuttivat sitten sinne peltoaukean keskelle metsän,
ja osa on pusikoitunut. Sanottiin, että myöhän
ei muuten myydä sitä eikä vuokratakaan,
kun tässä kuulemma kohta menevät nämä tukioikeudet,
tulee siis semmoista peltoa, mistä ei saa tukea ollenkaan, jäivät
sinne aktiiviviljelijälle ne. Siellä on muutama
nyt näkyvissä niitä. Minusta se on harmi,
että se toimenpide teki sen, kun meillä pitäisi
kuitenkin peltoa olla käytössä jatkossa,
koska — mitä tänäkin iltana
on puhuttu ilmastonmuutoksesta — meidän seutumme
tulevat olemaan todennäköisesti jossakin vaiheessa
hyvin tarpeellisia vielä elintarviketuotantoon ja tulevat
olemaan suotuisempia tähän hetkeen verrattuna,
teimmepä me mitä hyvänsä. Sen
takia minusta Suomesta voisi tulla vielä — ja
tuleekin jatkossa, kun pidetään se yllä,
että tämä perusjuttu on kunnossa — evään
tuottaja myös muihin maihin.
Sen takia tämä vaihtoehto, mikä tässä on vuokrauksen
osalta, minusta on oikein hyvä vaihtoehto, koska nyt tämä mahdollistaa
sen, jotta luopuminen voidaan tehdä myös sillä tavalla, että se
on kevyempi, ei sido pääomia. Sitten sekin, joka
siellä on vuokranantaja, voi tehdä sen hyvillä mielin.
Ei tarvitse muistella sitä naapurikateutta yhtään,
vaan hän omistaa sen pellon yhä edelleen ja tietää,
että jos hengissä on ja jos se vuokralainen käy
hyvin hankalaksi, ei tarvitse jatkaakaan sitä sopimusta.
Tässä on turvattu kaikki. Sitten on sen asia,
joka myöhemmin tulee ne maat omistamaan, onko sillä enää samanlaisia
tunnesiteitä siihen maahan ja siihen omistamiseen ja siihen
peltoon.
Sen takia tätä ei olisi koskaan pitänyt
tehdäkään, että näin
tehdään, mutta tässä pitää nostaa hattua,
jotta näköjään virheliikekin
voidaan korjata. Tässä tehtiin korjaava toimenpide.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela filosofoi ihan viisaasti. Maaseutupolitiikan
pitää ollakin tuolla tavalla mietittyä ja johtopäätöksiin
johtavaa.
Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela myöskin totesi sen, että edellisen
hallituksen aikana oli vähän vaikeuksia näissä asioissa.
Niin oli aikaisempienkin hallitusten aikana. Erikoisesti ministeri Hemilän
aikana ei oikein välillä tiennyt, mitenkä päin
nämä asiat ovat, koska silloin oli kaikkia omistamiseen
liittyviä pyrkimyksiä, jotka näyttivät
vähän toivottomilta toteuttaa käytännön
tasolla, kun tuottajat ja maanomistajat eivät olleet valmiita
ihan kaikkiin niihin toimenpiteisiin ryhtymään,
mitä ministeri Hemilä aikoinaan aivoituksissaan
ajatteli ja mietti.
Arvoisa puhemies! Tässä tapauksessa nyt asiat
ovat menossa oikeaan suuntaan, ja niin kuin täällä on
todettu, erikoisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa tämä on
iso juttu. Ja mikä on se arkipäivän tilanne?
Se arkipäivän tilanne on nimenomaan sellainen,
että siellä on valtavan paljon tämmöisiä luunurmilohkoja,
niin kuin me kutsumme niitä, elikkä toisin sanoen
niitä ei viljellä ollenkaan, ja nyt on se houkutteleva
oikea vaihtoehto, että vuokraa nämä maat,
ja se on erinomaisen hyvä asia.
Mikä koskee sitten sitä, missä painopisteen näissä asioissa
pitäisi olla, niin se tietysti on sen maatilatalouden jatkamisen
puolella. Tämä lutu on vaan apuväline
siihen, ja se on järkevä, inhimillinen mekanismi
käytettäväksi hyväksi, ja olennaista
on se, että sukupolvenvaihdokset saadaan määrällisesti
suuremmiksi, ja tällä hetkellä siihen
500:aan on aivan liian suuri aukko olemassa, ja nyt ollaan valiokunnassa
päädytty sellaiseen tulokseen, että sitä olen
mielihyvin kannattamassa nyt myöskin käytännön
tasolla.
Kiitos niille, jotka ovat valiokunnan puolesta puurtaneet tässä asiassa.
Ei tämä ihan niitä helpoimpia urakoita
ollut.
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ed. Leppä esitteli
tämän hallituksen esityksen ja maa- ja metsätalousvaliokunnan
mietinnön hyvin, ja siltä osin ei ole täydennettävää.
Tässä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja.
Itse en aikonut pitkää puheenvuoroa käyttää,
mutta varmuuden vuoksi tänne pönttöön
kuitenkin tulin.
Rakennepolitiikan kannalta on erittäin tärkeätä,
että tämä luopumistukilaki saadaan jatkettua, ja
meillä on todella suuria haasteita, että maatalous
Suomessa jatkuu ja saadaan uusia yrittäjiä lähtemään
viljelijöiksi. Tavoitteena on 500 sukupolvenvaihdosta vuodessa,
ja nyt ollaan tällä hetkellä paljon vaatimattomammassa
vauhdissa tältä osin. Meillä on tavoiteltu
rakennepolitiikassa isoja yksiköitä, ja niin hyvä kuin
se onkin, se on kyllä rajoittanut yrittäjien määrää.
Toisaalta kuitenkin maatalous on suuressa osassa maata monipuolistanut
tuotantoa, ja tiloille on hankittu lisäansioita joko tilan
ulkopuolelta taikka sitten monipuolistamalla tuotantoa, ja välttämättä se
suuri tilayksikkö ei kaikissa oloissa ole ollut mahdollinen.
Elikkä siinä mielessä on tärkeää,
että myös monimuotoiselle maatalousyritykselle
annetaan mahdollisuuksia ja säilytetään
mahdollisuudet asua maatilalla ja hoitaa maaseutua sielläkin, missä ei
niin suuriin tilayksiköihin olosuhteitten puolesta päästä.
Jatkajien alkuun pääsyn ja luopujien aseman kautta
on todella tärkeätä, että tätä luopumistukikäytäntöä jatketaan.
Tilakoko on edelleen pieni, keskimäärin 36 hehtaaria,
ja tavoitellaan huomattavasti suurempia aloja. Siinä mielessä on erittäin
hyvä asia, että valiokunnassa nyt sitten tämä peltomaan
vuokrausvaihtoehto nostettiin esiin ja on edelleen mahdollista tilaa
jatkettaessa käyttää tätä vuokrausvaihtoehtoa
hyväksi ja hankkia myös sitä kautta lisää maata
käyttöön. Ehdot ovat aiempaa käytäntöä tiukemmat.
Paitsi että ikäraja on tiukka, nyt on vielä sitten
tämän vuokrattavan maan läheisyys maatilan
keskuksesta aika tiukasti määritelty, kun sanotaan,
että vuokrattavan peltomaan pitää olla
maatilan välittömässä läheisyydessä.
Itse valiokunnassakin tätä "välittömässä läheisyydessä"
-ilmaisua pidin kyllä tiukkana, mutta niin kuin täällä valiokunnan
puheenjohtaja ed. Leppä jo totesi, asetuksella voidaan
säätää esimerkiksi 5 kilometriä välittömäksi
läheisyydeksi. Jos näin on, niin sillä ehkä pärjätään,
mutta siitä huolimatta olen hiukan huolissani, että joissakin
olosuhteissa 5 kilometriäkin on aika tiukka raja. Toivon,
että valtioneuvoston asetuksessa aikanaan tämä sanotaan niin,
että sillä kohtaa ei sitten rajoiteta mahdollisuuksia
semmoisilla alueilla valtakuntaa, missä 5 kilometrin säteeltä ei
välttämättä peltoa saada taikka
ehkä hiukan kauempaa voitaisiin saada ja voitaisiin mahdollistaa
elinkelpoisella tilalla toiminnan jatkaminen.
Ed. Rajamäki on tehnyt asiassa vastalauseen. Niin kuin
siinä vastalauseessa todetaan, siinä pelätään
mahdollisuutta näennäisviljelyyn. Itse pidän
tuota pelkoa kyllä melko aiheettomana. Semmoisella nuorella,
joka lähtee tänä päivänä maataloutta
harjoittamaan ja peltoja hankkimaan käyttöönsä,
tuskin ensisijaisena tarkoituksenaan on näennäisviljely.
Kyllä maatalous on tänä päivänä niin
paljon kovien paineitten alla ja kannattavuus tiukassa, että kyllä siinä pitää tosissaan
yrittää,
jos siellä meinaa leipänsä ansaita. Siinä mielessä ed.
Rajamäen vastalause-esitys on kyllä minusta aika
tarpeeton, mutta ymmärrän, että hän
kuitenkin on hyvää tarkoittanut, ja totta kai ensisijaisena
tavoitteena pitää olla, että peltomaata
saadaan hankittua ostamalla. (Ed. Erkki Virtanen: Ed. Rajamäkihän
aina tarkoittaa hyvää!)
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! En malta olla jatkamatta siitä, mihin
edellinen puhuja päätti. Tämä lakiesitys
ja erityisesti valiokunnan tekemien muutosten jälki on
täällä saanut jakamattoman suosion lukuun
ottamatta ed. Rajamäkeä, ja hän käytti
perusteluna sitä, että tämä hänen
esittämänsä ratkaisu, jossa ei olisi
tätä vuokrausmahdollisuutta, olisi nuoren tuottajan kannalta
parempi. Paitsi että en ymmärrä hänen logiikkaansa,
en ole kyllä tavannut yhtään nuorta tuottajaakaan,
joka sitä ymmärtäisi. Kyllä se niin
kaukana tästä realiteetista minun mielestäni on.
Mutta itse tästä asiasta. Näen itse
sen niin, että tämän rakennekehityksen
kannalta on tietysti välttämätöntä,
että näitä sukupolvenvaihdoksia tapahtuu.
Näillä nykyisillä säännöksillä ei
ole päästy siihen 500:n määrään,
vaan on jääty jonkun verran siitä alle,
ja nyt tällä muutoksella, näillä rajauksilla,
että rajatusti kohdennetaan nuoriin, kohdennetaan rajatusti
myöskin siltä osalta, paljonko sen etäisyyden
pitää olla siitä tilalta, me saavutamme
kuitenkin sen, että ehtoja parannetaan niin, että todennäköisesti
tulee enemmän näitä sukupolvenvaihdoksia,
ja sitä kautta tätä rakennemuutosta pidetään
käynnissä ja tämä voidaan tehdä myöskin
suhteessa kustannusneutraalisti verrattuna siihen, mitä on
suunniteltu rahaa käytettäväksi tähän.
Eli nämä ovat tavallaan ne keskeiset metodit siihen,
minkä takia tämä pitää näin
juuri tehdä kuin tässä on esitetty. Tietenkin
se on myöskin terveen järjen mukainen, koska,
niin kuin täällä on puhuttu, on aivan selvä,
että on muun muassa tunnepitoisia syitä siihen,
minkä takia ei haluta myydä, vaikka oltaisiinkin
luopumassa toiminnasta, ja on ihan käytännöllisiä taloudellisia
syitä, että välttämättä ei ole
myöskään resursseja ostaa, jolloin nämä molemmat
puolet yhdistyvät tässä hyvässä esityksessä.
Hannakaisa Heikkinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty
pääsääntöisesti erittäin asiantuntevaa
keskustelua. Oikeastaan haluaisin puheenvuorossani korostaa vaan
kahta asiaa: meidän maatalouspolitiikkamme jatkuvuuden tärkeyttä ja
sitten muutama sananen näistä ikärajoista.
Tämän nykyisen luopumistukijärjestelmän jatkuminen
nyt lähes entisin ehdoin on varsinkin luopujan ikärajojen
osalta hyvin tarkoituksenmukaista, koska maatilojen sukupolvenvaihdokset ovat
hyvin monivuotisia tapahtumia, joiden suunnittelu ja loppuun saattaminen
voivat kestää pitkään. On tärkeää,
että viljelijät voivat luottaa järjestelmään
niin, että sen ehdot eivät kovin usein ja olennaisesti
muutu. Kysymys on tukijärjestelmästä,
jossa tuki myönnetään, kun ehdot täyttyvät.
Tukijärjestelmä toimii siis toisin kuin muut rakennetuet,
jotka ovat harkinnanvaraisia ja joissa tuki myönnetään
olemassa olevan määrärahan rajoissa.
Muistan keskustelun tästä nyt täällä jo
palautevaiheessa olevasta hallituksen esityksestä. Kun lähetekeskustelua
käytiin, niin täällä tätä vähän arvosteltiin
ikään kuin tämä luopumistuki
olisi joku suomalainen kuriositeetti, mutta kyse on nimenomaan rakennetuesta,
ja tällaiset vastaavat tukijärjestelmät
kuuluvat myös EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa
maatalouden rakennetukijärjestelmiin.
Näistä ikärajoista. Vuosina 2007—2008
toteutetuissa luopumisissa luopujien keski-ikä oli 58,6
vuotta. Toisaalta luovutuksen saajien keski-ikä sukupolvenvaihdoksissa
oli 29,2 vuotta ja lisäalueluovutuksissa 39,6 vuotta. Jokainen,
joka ammattiin opiskelee ja työelämää,
uraa, haaveilee ja ajattelee, ymmärtää,
että nämä ovat korkeita ikärajoja,
ja sen vuoksi tämäkin (Puhemies: 2 minuuttia!)
hallituksen esitys on erittäin kannatettava, jotta mahdollisimman
nuorena pystyttäisiin viljelijän ura aloittamaan.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Vaikka tänään
keskustelu lutun osalta on ollut erittäin myönteistä,
tätä asiaa on niin paljon politisoitu ja haluttu
vetää osaksi yleistä eläkekeskustelua,
että haluan kertoa vähän perusteluja tästä lutusta
ylipäätään.
Homman nimihän on nimenomaan se, että meidän
täytyy saada uusia yrittäjiä maatiloille, jos
haluamme kotimaisia elintarvikkeita jatkossakin. Meidän
tulee olla huolissamme siitä, että sitä 500
henkilön tavoitetta, mikä tilojen vaihtumisessa
meillä on, ei ole tavoitettu tai se ei ole toteutunut.
Siksi on erittäin tärkeää, että sekä tällä luopumistuen
puolella että toivottavasti myös korjaamalla Makeraa
aloittamistuen osalta kannustamme siihen, että jatkossakin
saisimme suomalaisia elintarvikkeita ja jatkajia sinne maatilalle.
Todellakin, kun tätä on vedetty tähän
eläkepoliittiseen keskusteluun mukaan, haluan muutamia
faktoja tässä nostaa. Tilastojen mukaan maatalousyrittäjät
jäävät eläkkeelle kaikista väestöryhmistä iäkkäimpinä,
61-vuotiaina, kun keskimäärin eläkkeelle
jäädään 59,5-vuotiaina. Viljelijöiden
normaali eläkeikähän on 65 vuotta, koska
yrittäjän itsensä maksama eläke
on niin pieni ja kansaneläke alkaa vasta 65-vuotiaana,
eli vain tämän lutun kautta eläkkeelle
voi jäädä ennemmin.
Sukupolvenvaihdoksessa tai lisämaan luovutuksessa,
jossa kaikki pellot luovutetaan lapselle tai muulle lähisukulaiselle,
luopumistuen voi siis saada 56-vuotiaana. Jos sukupolvenvaihdos
tehdään vieraalle, luopujan pitää olla
täyttänyt 60 vuotta. Nämä ehdot
säilyvät ennallaan. Täytyy muistaa, että tällöinkin
on erittäin tarkat elinkelpoisuusvaatimukset jatkajalla
ja hänen täytyy sitoutua viljelyyn. Kotimaakunnassani
vuonna 2008 jäi näin vain 29 henkilöä luopumistuelle,
ja tästä asiasta todellakin tulee olla huolissaan.
Vielä haluan kertoa, että vuoden 2009 tammikuun
tilaston mukaan luopumistuki oli keskimäärin vain 291
euroa kuussa ja vain 7 prosenttia niistä, joilla olisi
ollut mahdollisuus käyttää tätä,
käyttivät tätä mahdollisuutta.
Vielä yksi asia tähän eläkekeskusteluun.
Tiesittehän, että työtunteja edelliselle
sukupolvelle on kyllä kertynyt, sillä keskikokoisella
karjatilalla isäntä tekee 3 100 työtuntia
vuodessa? Palkansaajan keskimääräinen
työtuntimäärähän on 1 800.
Siksi tiedän, että koko meidän valiokuntamme
oli erittäin ylpeä ja iloinen siitä,
että tällainen uudistus saatiin aikaan.
Olen vähän pahoillani ed. Rajamäen
vastalauseesta. Hänhän on aina kannattanut työvaltaisen karjatalouden
näkökulmaa ja sitä, että nuoret
voisivat hyvin päästä jatkamisen alkuun.
Nyt hän ei kyllä nähnyt tässä sitä mahdollisuutta,
mikä nuorille annettiin. Nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa
moni nuori olisi jäänyt jatkamisen mahdollisuutta
vaille, jos tätä vuokravaihtoehtoa ei olisi mukaan
otettu.
Jari Leppä /kesk:
Arvoisa puhemies! Vielä jatkoksi ed. Kalmarin hyvään
ja analyyttiseen puheenvuoroon tästä eläkejärjestelystä luopujien
osalta. Valiokunta selvitti myöskin sen vaihtoehdon ja
mahdollisuuden, että olisi voitu nostaa sitä luopujille
tulevaa ansiorajaa, joka ei olisi vaikuttanut luopumistukeen. Mutta
se raja on jo sillä kohdin ja sillä lailla maksimissaan,
että sitä mahdollisuutta ei ole tai muuten se
vaikuttaa meidän normaaliin muuhun eläkejärjestelmään. Näin
ollen se keskustelu loppui meillä hyvin lyhyeen, mutta
sekin käytiin lävitse.
Puhemies! Lopuksi haluan myöskin esittää ministeriöille,
sekä maa- ja metsätalousministeriölle
että valtiovarainministeriölle, kiitokset siitä yhteistyöstä näiden
muutosten osalta, mitä valiokunta teki. Ne tehtiin hyvässä yhteistyössä sekä ministereiden
että ministeriön virkamiesten osalta, ja lopputulos
oli sitten kuullunlainen.
Yleiskeskustelu päättyi.