Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Täällä on ministerikollegoita
useampi odottamassa omien lakiesityksiensä esittelyä.
Muutama sana tästä on ihan pakko sanoa.
Tässä kysymys on siitä, että hallitus
esittää nyt, että Suomesta tehtävien
yritysostojen osalta seurantaa ulkomailta tapahtuvista ostoista
tiukennettaisiin, tiukennettaisiin siitä syystä,
että myös muualla Euroopan unionin alueella on
entistä tarkemmassa syynissä se, minkälaisia
ostoja meiltä tehdään. Lähtökohtaisesti
se on erinomaisen hyvä asia, että ollaan avoimessa
markkinataloudessa ja täältä voi ostaa
ja me voimme ostaa muualta. Kuitenkin idea ja ajatus tässä on
se, että tässä edelleenkin, niin kuin
tällä hetkelläkin, puolustusteollisuussektorin
osalta nykyinen menettely siis jatkuisi elikkä että siinä ulkomailta
tapahtuvat hankinnat ovat erityisen tarkan syynin kohteena noin
lyhyesti ja pelkistetysti sanottuna.
Muiden hankintojen osalta tällä hetkellä tilanne
on se, että silloin, kun ulkomailta meille tapahtuva hankinta
koskee yritystä, jonka liikevaihto on enemmän
kuin 167 miljoonaa euroa ja jossa on enemmän kuin 1 000
työntekijää, vain tällaisia
yrityksiä, ja jos ostetaan Oecd-maiden ulkopuolelta meiltä enemmän
kuin yksi kolmasosa tällaisesta yrityksestä, niin
silloin tämä osto pitää arvioida:
onko, jos se yritys on puolustusvälineteollisuuden alalla,
jos se on tärkeä Suomen huoltovarmuuden, sisäisen
järjestyksen ja turvallisuuden tai muun erityisen suuren
yhteiskunnallisen intressin kannalta, se osto hyväksyttävää vai
ei?
No, nyt tätä rajaa muutetaan sillä tavalla,
että ei tule mitään kokorajoja. Mikä tahansa
yritys, jos se on Suomen huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen
tärkeä tai jos on kysymys sellaisen toimialan
yrityksestä, joka toimiala on muutoin joko kansallisen
turvallisuuden ja järjestyksen tai muutoin erityisen suuren
tällaisen kansallisen intressin kohteena, jos kysymys on
tämmöiseltä toimialalta tapahtuvasta
yritysostosta, tulisi silloin tämmöisen luvanvaraisuuden
piiriin. Tätä luvanvaraisuutta kontrolloidaan
niin, että työ- ja elinkeinoministeriön
tehtävänä on seurata näitä yrityskauppoja,
ja silloin, jos se havaitsee, että äsken sanotut
kriteerit täyttävää yritysostoa
ollaan tekemässä, se on vietävä tähän
lupaprosessiin, ja tällainen osto voidaan evätä valtioneuvoston
päätöksellä, mikäli
katsotaan, että tällainen hankinta on toimialalla,
mitä äsken kuvasin, huoltovarmuuden, kansallisen,
muun tärkeän intressin kannalta toimialalla, jolla
ei ole syytä antaa omistusta enempää kuin
10:tä prosenttia Suomen rajojen ulkopuolelle.
Mitä nämä toimialat sitten oikein
ovat, joita tässä tarkoitetaan? Lakiesitys ei
ihan tarkkaan määrittele sitä, miltä toimialalta
nämä yritykset ovat. Itse asiassa ne voivat ajan
mukaan jonkun verran muuttua. Yhdessä ajassa joku toimiala, sillä oleva
yritys, sen toimialan luonne ei välttämättä ole
kansallisesti elintärkeä, mutta jossakin toisessa
ajassa se saattaa olla. Hyvä esimerkki tästä on
tämä telesektori. Ei siellä ollut parikymmentä vuotta
sitten niin suurta merkitystä sillä, omistaako
sen yrityksen myöskin joku Suomen rajojen ulkopuolelta,
mutta tänään tiedetään,
että sillä olisi ollut merkitystä. Nyt
on vaan käynyt niin kuin on käynyt esimerkiksi
meidän tapauksessamme, miten on tunnetulla tavalla käynyt.
Nyt vielä tässä esityksessä — lopetan
esittelyn siihen — me tavallaan sillä tavalla
vielä tiukennamme olemassa olevaa lainsäädäntöä,
että kun nyt vielä voimassa olevassa säädöksessä vain
Oecd-maiden ulkopuolelta tapahtuvat ostot ovat seurannassa ja sitten
tämän lupamenettelyn piirissä, niin nyt
tämä kavennetaan EU- ja Efta-alueeseen. Siis eräät
nyt ikään kuin vapaan oston piirissä olevat
maat tulevat jatkossa tämän seurannan ja lupamenettelyn
piiriin, Oecd-rajaus muutetaan Efta-rajaukseksi.
Oikeastaan tässä ne vähän
monimutkaisen lainsäädännön
ja vähän vaikeankin lainsäädännön
keskeiset muutokset. Tämä seuraa aika paljon niitä linjamuutoksia,
mitä monissa muissa, lähinnä EU-maissa
on viimeisten vuosien aikaan tehty.
Keskustelu päättyi.