Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa puhemies! Kuroakseen valtiontalouden kestävyysvajeen umpeen hallitus on päättänyt tehdä valtion budjettiin mittavia leikkauksia, jotka osaksi koskettavat myös julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällä hallituksen esityksellä esitetään mittavia muutoksia nykyisiin korvausperusteisiin tavallisen sairausvakuutetun suomalaisen kohdalla. Sairausvakuutettu kansalainen joutuu näiden muutosten jälkeen muun muassa maksamaan korotettua omavastuuta matkakustannuksista ja lisäksi yhdistelemään matkojaan. Myös harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vuosittain käytettäväksi annettavaa vähimmäismäärärahaa esitetään pienennettäväksi.

Arvoisa puhemies! Erityisesti kuntoutusmäärärahojen leikkauksilla voi olla pidemmällä aikavälillä dramaattisia vaikutuksia valtion menotaloudelle. Hallituksen pitäisi nimittäin ymmärtää se, että onnistunut kuntoutus maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti siihen nähden, että kuntoutustarvetta omaava henkilö jäisi pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Voidaan myös pitää sosiaalisesti varsin kylmänä, että matkakorvauksia leikataan hallituksen esittämällä tavalla, sillä nämä leikkaukset iskevät pahimmin maaseudun vanhimpiin ja vähävaraisiin asukkaisiin, joilla ei ole mahdollisuutta järjestää itselleen vaihtoehtoista kyytiä sairaalakäynneille taksin ohella.

Onko hallituksen toive siis tässä tapauksessa, että vanhukset jättävät itsensä hoitamatta ja jäävät kotiin, mikäli heillä ei ole enää varaa maksaa taksikyytiä sairaalaan? Myös taksikyytien yhdistelyesitykset ovat täysin epärealistisia eivätkä ota huomioon arkitodellisuutta Kehä kolmosen ulkopuolella.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustan ryhmä on tehnyt vastalauseen 2 tähän esitykseen, ja esitämme vastalauseessa kaksi lausumaehdotusta.

Ensimmäinen lausuma kuuluu seuraavasti, esitän sen tässä: "Eduskunta edellyttää, että lainsäädäntöä toimeenpantaessa otetaan huomioon myös elinkeinopoliittiset ja alueelliset vaikutukset taksielinkeinon kannalta."

Toinen lausuma, jonka teen, on seuraava: "Eduskunta edellyttää, että toimeenpannaan kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistus."

Arvoisa puhemies! Keskustan vastalauseessa perustelemme sitä, miksi teemme nämä kaksi lausumaesitystä. Me katsomme, ettei sairausvakuutuksen matkakorvauksen omavastuuta tulisi korottaa, ja asian ensimmäisessä käsittelyssä me teimmekin pykälämuutosesityksen, joka valitettavasti äänestyksessä ei tullut hyväksyttyä. Me olisimme halunneet säilyttää matkakustannusten korvaustason nykyisellään ja siten, että omavastuut eivät nouse eikä myöskään tule tätä uutta, korotettua omavastuuta, mikäli taksimatkaa ei tilata välityskeskuksen kautta.

Kuten edustaja Saarakkala totesi äskeisessä puheenvuorossaan, nämä omavastuiden korotukset tulevat koettelemaan erityisesti ikääntyneitä ja harvaan asutuilla alueilla asuvia. Pitkät matkat ja vähävaraisuus ovat huono yhdistelmä sairastuneille. Lyhyellä tähtäimellä sairausvakuutuksen matkakorvauksiin kohdistuvat säästöt ovat erittäin epäoikeudenmukaisia, ja pitkällä tähtäimellä ne saattavat aiheuttaa jopa lisäkustannuksia, jos vähävaraisemmat ihmiset jättävät sairauksia hoitamatta eivätkä hakeudu välttämättömään hoitoon.

Yhdistely on sinänsä kannatettavaa taksimatkoissa, mutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla yhdistely saattaa olla ongelmallista ja lisätä taksiliikennöitsijöiden kustannuksia tai jopa vähentää lyhyellä mutta erityisesti pitkällä tähtäimellä myös palvelun tarjoajia.

Esityksen elinkeino- ja aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Pidämme tätä erityisen moitittavana. Toivomme, että tästä syystä lausumaehdotuksemme 1 tulisi hyväksyttyä.

Hammashoidon osalta on todettava, että pidämme erittäin huonona myös sitä, että hammashoidon kustannukset asiakkaalle nousevat. Korvaustaso on ollut vuonna 2013 keskimäärin 31,7 prosenttia, ja nyt se alenee keskimäärin 24,1 prosenttiin.

Toinen moitittava asia on erityisesti harkinnanvaraiseen kuntoutukseen puuttuminen sillä tavalla kuin hallitus nyt esityksessä ehdottaa tehtävän. Hallituksen tavoitteena on työurien pidentäminen ja työntekijöiden toimintakyvyn parantaminen, ja näin varmasti kaikki me pidämme näitä tavoitteita erityisen tärkeinä. Samaan aikaan kuitenkin hallitus leikkaa rajusti harkinnanvaraiseen kuntoutukseen tarkoitettuja määrärahoja, ja tämä on ristiriidassa edellisten tavoitteiden kanssa.

Menoleikkausten kohdentumisen sattumanvaraisuus tulisi välttää. Kuntoutuksen mahdollisimman varhainen aloittaminen parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta, lisää sen hyötyä ja on kokonaistaloudellisesti edullisempaa. Vakuutusyhtiöt ovat esimerkiksi omissa sairaaloissaan ruvenneet hoitamaan leikkaamista ja kuntoutusta nopealla aikataululla juuri siksi, että työstäpoissaolot jäävät mahdollisimman lyhyiksi ja kuntoutus on vaikuttavampaa.

Tämän esityksen erityinen ongelma on se, että käytettävissä olevien eurojen vähentämisen kohdentuminen on sattumanvaraista, koska ne leikkaukset joudutaan kohdentamaan niihin kuntoutuksiin, jotka ovat kilpailutuksessa ja alkamassa ensi vuonna. Eli kaikin osin kuntoutusvähennyksiä ei pystytä toteuttamaan optimaalisesti. Toimintatapa tuo esiin välttämättömyyden kuntoutuslainsäädännön uudistamiselle, josta tein toisen lausumaehdotuksen.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Peltokorven tekemiä lausumaehdotuksia.

Sitten, arvoisa herra puhemies, käsittelyssämme on 75 miljoonan euron paperi, paperi, jossa etsitään valtion budjettiin säästöjä, välttämättömiä säästöjä. Käsittelen näitä säästöjä puheenvuorossani kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin matkakustannusten korvauksista on tarkoitus etsiä merkittävä summa rahaa tavalla, jossa omavastuuta lisätään ja ihmisen omaa mahdollisuutta päättää omasta terveydenhuollostaan vähennetään. Olisi kaunista kuultavaa — mikäli kokoomuslaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet olisivat täällä — saada tietää, miten meidän kuukausia kuulemamme hokema vapaasta palvelujen valinnanvapaudesta tämän lakiesityksen kautta lisääntyy.

Täällä sattuu olemaan kaksi kainuulaista edustajaa sieltä, missä on pitkät välimatkat ja muutenkin vähempi niitä yksityisiä palveluja. Tämä on nyt retorinen kysymys, arvon kollegat: miten se valinnanvapaus tällä tavalla lisääntyy, kun omavastuuta matkakorvauksista lisätään? Ja sitten vielä: mikäli ei toimita juuri niin kuin tämä laki säätää, niin on kuljettava paikasta A paikkaan B sillä kulkuneuvolla, jonka joku muu määrää.

Että tällaista valinnanvapautta toteutetaan tässä vaiheessa, mutta ehkä minulla on jotenkin väärä ymmärrys tästäkin kohdasta, mitä se kokoomus sitten sillä valinnanvapaudella todella tarkoittaakaan. Vahva epäilys on, että se koskee niitä ihmisiä, jotka asuvat jossakin muualla kuin esimerkiksi 70 tai 35 kilometrin päässä niistä palveluista. (Erkki Virtanen: Ei saa olla ilkeä, hehän kuvittelevat olevansa oikeassa!) Arvoisa edustaja Virtanen, välihuutoonne kommenttina: Minulla on ollut useita muitakin vääriä käsityksiä siitä, mitä kokoomus on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen yhteydessä eri sanoilla tarkoittanut, ja olen verrannut niitä omiin ajatuksiini, mitä olen asioilla ymmärtänyt. Niin että ei tämäkään nyt mikään suuri ihme ole, että tässä tämä vapaa valinnanvapaus nyt hieman saa ainakin kolhuja kylkeensä.

Joka tapauksessa hallitus esittää päätökseksi asiaa, josta ykköskäsittelyssä pykälän kohdalla äänestimme, ja eduskunnan enemmistö on nyt sitten sitä mieltä, että tällainen omavastuun nosto on mahdollinen. Me lähestymme tätä asiaa myös elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Ei ole ihan pieni asia laajan maakunnan näkökulmasta se, saako sitä oman pitäjän tuttua taksiyrittäjää käyttää jatkossakin vai ei. On vakuutettu, että saa, mutta omat riskinsä tässäkin on.

Toinen, arvoisa herra puhemies, ja periaatteellisesti vähintään yhtä iso asia on se, että harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja ollaan leikkaamassa käytännössä sattumanvaraisesti. Yhtälössä, jossa työuria pitäisi pidentää ja se yksi mahdollisuus vaikuttaa työurien pidentämiseen on se, että kuntoutus on silloin saatavilla, kun sitä tarvitaan, ollaan nyt sattumanvaraisesti vähentämässä kuntoutuksen määriä. On tilastollisesti todistettavissa se, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana saatu vähenemään, ja kun kysyy, miksi ja miten tämä on saatu aikaan, vastaus on: kuntoutusta kehittämällä, parantamalla ja oikea-aikaistamalla.

Tämä harkinnanvaraisen kuntoutuksen vähentäminen on ristiriidassa työurien pidentämistavoitteiden kanssa, ja tämän tekee vastenmieliseksi esitykseksi myös se, että on kyse kamreerimaisesta säästöstä, joka koskettaa vuotta 2015. Tässä vaiheessa on paljon pitkiä sopimuksia, joita Kela on tehnyt ja jotka jatkuvat vuoden 2015 jälkeenkin, ja nyt kun tämä säästö, jota harkinnanvaraiseen kuntoutukseen pitää tehdä, tehdään kamreerimaisesti ja kalenterivuosittain, niin sen kohtaantuminen on sattumanvarainen.

Tällaisella polulla, arvoisa herra puhemies, tämän maan hallitus on. Puheet valinnanvapaudesta ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä tässä esimerkiksi kuntoutuksenkin osalta nyt on tapahtumassa.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kannasta poiketen perussuomalaiset eivät ole valmiita hyväksymään esitettyjä säästöpäätöksiä, sillä ne ovat lyhytnäköisiä eikä niille ole esitetty kestäviä perusteita.

Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vuosittain käytettävän rahamäärän vähimmäismäärää esitetään alennettavan osin virheellisin perustein, mutta valiokunta ei kannassaan kiinnitä tähän mitään huomiota. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen liittyvää ehdotusta on perusteltu hallituksen esityksessä muun muassa sillä, että Kelan aikaisemmin harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestämä kuntoutuspsykoterapia siirtyi lakisääteiseksi kuntoutukseksi vuoden 2011 alusta alkaen alentaen harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja 12,4 miljoonalla eurolla. Kuntoutuspsykoterapian siirtyminen Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin on kuitenkin jo otettu huomioon pysyvänä vähennyksenä harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärissä vuodesta 2012 alkaen.

Lisäksi valiokunnan mietinnössä todetaan, että eduskunta kuitenkin päättää käytettävän enimmäismäärän talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kelan lausunnon mukaan lain sanamuoto kuitenkin mahdollistaa sen, että vuoden 2017 jälkeen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen voitaisiin käyttää ainoastaan 2 prosenttia sairausvakuutusmaksukertymästä. Tämä tarkoittaa rahamäärien vähenemistä 78 miljoonasta 39 miljoonaan euroon vuoden 2015 tasolla ja kuntoutujamäärien putoamista noin 41 000 kuntoutujasta noin 20 000 kuntoutujaan. Kelan mukaan tämä vaarantaa riittävien kuntoutuspalveluiden saatavuuden ja siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle saattaa lisääntyä.

On myös arvioitu, että kustannukset esimerkiksi sairauspäivärahoissa ja työttömyysetuuksissa saattavat kasvaa. Hallitus puhuu paljon opintojen etenemisen ripeyttämisestä ja työurien pidentämisestä, mutta puheet ja teot eivät kohtaa, kun tullaan käytännön tasolle. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tärkeimpänä tavoitteena on nimittäin tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Lisäresurssien osoittaminen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen olisi linjassa hallituksen puheiden kanssa, ei niistä leikkaaminen.

Arvoisa puhemies! Ongelmallista on myös se, että hallituksen esitykselle tyypilliseen tapaan säästöjen vaikutuksia ei ole taaskaan arvioitu kunnolla. Mielestämme politiikka, jossa päätöksiä tehdään ilman, että ne perustuvat tarkkaan harkintaan, on kestämätöntä. Tämän esityksen osalta esimerkiksi arviot säästöjen kokonaistaloudellisista vaikutuksista puuttuvat. Ei ole tietoa siitä, aiheutuuko säästötoimenpiteistä todellisia säästöjä vai jopa lisäkustannuksia tai kenties kustannusten siirtymistä kuntien ja muiden tahojen harteille.

Emme myöskään hyväksy matkakorvausten omavastuun korottamista, sillä matkakorvaukset ovat erittäin tärkeitä esimerkiksi haja-asutusseudun pienituloisille ja eläkeläisille. 16 euron omavastuu on paljon matkustaville pienituloisille suuri. Matkakorvausten leikkaaminen tilanteessa, jossa palveluja keskitetään, jättää syrjäseuduilla asuvat ikääntyvät ja pienituloiset oman onnensa nojaan. Lisäksi riski siihen, että potilaat jättävät tärkeitä hoitoja väliin, on aivan todellinen. Leikkaus on siis varsin epäoikeudenmukainen ja heikentää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Hallitus murentaa sosiaaliturvajärjestelmäämme selvittämättä toimiensa yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Taksikyytien yhdistelyn osalta toteamme, että järjestely ei tällaisenaan sovellu kaikissa maakunnissa käyttöön otettavaksi. Yhteiskyytien järjestely ei ota huomioon haja-asutusalueiden erityispiirteitä. Etäisyyksien ollessa pitkiä on taksikyytien käyttö, niin asiakkaiden kuin taksiyrittäjienkin näkökulmasta, hyvin erilaista kuin kaupungeissa. Nykyinen esitys ei huomioi näitä erityispiirteitä, joten emme voi tätä järjestelyä kannattaa.

Arvoisa puhemies! Sairausvakuutuksesta korvattavien suun ja hampaiden tutkimusten korvausväliä ehdotetaan pidennettäväksi yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Tämän on arvioitu lisäävän hakeutumista terveyskeskusten suun terveydenhuoltoon, jossa hallitus on osana rakennepoliittista ohjelmaansa toteuttamassa 15 miljoonan euron säästöjä. On tärkeää, että aikuisten hammashuollosta ei tehdä sellaisia säästöjä, jotka aiheuttavat lisää ruuhkaa jo nyt vaikeuksissa olevaan julkiseen suun terveydenhuoltoon tai jonka seurauksena aikuiset jättävät jopa hampaansa hoitamatta. Tämä voi lisätä riskiä vakaviinkin terveydellisiin ongelmiin.

Arvoisa puhemies! Teen lopuksi vastalauseen 1 mukaiset hylkäysesitykset.

Erkki  Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on aiemmissa puheenvuoroissa laajasti, vakuuttavasti ja kattavasti perusteltu, miksi nämä leikkauslakiesitykset ovat huonoja. Kyllähän tässä säästöjä saadaan aikaiseksi, mutta jokaisen, joka nyt jotain ymmärtää, luulisi ymmärtävän, että suurella todennäköisyydellä etenkin kuntoutukseen mutta myöskin matkakorvauksiin tehtävät säästöt jossain muuttuvat uusiksi kustannuksiksi. Kun on, vähän edustaja Rehulan tapaan, kuunnellut erityisesti kokoomuksen puheenvuoroja siitä, kuinka meidän pitää suuntautua sellaisiin toimiin, joilla voidaan ennaltaehkäistä, kannustaa ja tehdä kaikkea muuta hyvää, niin nyt sitten lähdetään juuri päinvastaiselle tielle. Esimerkiksi kuntoutuksen tehtävä on pitää ihmiset töissä, ja jos sitä kuntoutusta ei ole, niin ihminen on todennäköisemmin jossain muualla kuin töissä, jossa hän voisi olla, jos sitä kuntoutusta olisi saatavilla.

Hammashuollon osalta voi toki sanoa, että onhan tässä se lohtu, että onnistuimme sentään — silloin, kun vielä hallituksessa olimme — torjumaan koko kunnallisen hammashoidon alasajon, mutta ei tämäkään ratkaisu, jossa tätä väliä pidennetään, nyt välttämättä johda muuhun kuin vähävaraisimpien hampaitten hoidon heikkenemiseen ja sitä kautta lisääntyviin kustannuksiin.

Arvoisa puhemies! Edellä sanotun perusteella teen sen esityksen, joka on vastalauseessa — jonka numero varmaan pöytäkirjatoimistosta löytyy — ja esitän 1. ja 3. lakiesityksen hylkäämistä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin osaltani kummastelen tätä taksimatkan omavastuuosuuden nostamista 16:sta 32 euroon, mikäli taksia ei tilata välityskeskuksen kautta. Omavastuiden korottaminen koettelee erityisesti haja-asutusalueitten, harvaanasuttujen alueitten ikäihmisiä ja kaikkein huonoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevia. Se on ongelmallista myös maaseudun taksiyrittäjille. Näitten matkojen yhdistely on varsin ongelmallista, etten sanoisi teoreettista, ja lisää taksiliikennöitsijöitten kustannuksia ja vähentää palvelun tarjontaa maaseudulla. Tätä voisi oikeastaan luonnehtia maaseudun taksiyrittäjien simputuslainsäädännöksi.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys sairausvakuutuslain muuttamisesta on hallitukselta osoitus lyhytnäköisestä säästöpolitiikasta, jota perussuomalaiset ei voi hyväksyä.

Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta leikkaaminen on täysin kohtuutonta, sillä esitetyillä säästöillä kuntoutuspalveluiden saatavuus vaarantuisi, ja tämä saattaa lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää. Tämä on ihan päinvastoin kuin hallituksen omassa linjauksessa, jonka mukaan työuria tulisi pidentää.

Perussuomalaiset ei myöskään hyväksy matkakorvauksien omavastuun korottamista, sillä nämä matkakorvaukset ovat erittäin tärkeitä pienituloisille ja eläkeläisille. Tämä säästöpäätös heikentää myös palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Palveluiden keskittäminen ja omavastuun korotukset ovat epäoikeudenmukaisia päätöksiä erityisesti haja-asutusalueella asuville.

Sairausvakuutuksesta korvattavien suun ja hampaiden tutkimuksen korvausväliä ehdotetaan myös pidennettäväksi kahteen vuoteen. Tämä tulee väistämättä näkymään julkisella puolella, joka jo nyt painii monin paikoin ylikuormitettuna.

Kannatan edustaja Mäntylän tekemää esitystä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Taksimatkoissa olen jonkunlainen asiantuntija, kun alkuvuodesta en hävinnyt edustaja Soinille kultamitalisijan kuin muutamalla kymmenellä eurolla, mutta sijoituin hyväksi kakkoseksi, mistä sainkin runsaasti palautetta.

Ensinnäkin syrjäseudulla tosi puheessa taksikyytien saatavuus, palvelun taso ja totta kai myös hinta ovat ihan avainkysymyksiä. Hyvin paljon nykyisestä käytännöstä on tullut kielteistä palautetta sekä asiakkailta että syrjäseutujen taksiyrittäjiltä.

On aika hurja tilanne se, että jos vanhempi kansalainen yrittää saada siitä naapurista vapaana olevan taksin ajamaan hänen tilaamansa kyydin, niin taksikeskuksesta sitten tarjotaan ehkäpä kymmenien kilometrien päästä jotain toista taksia, joka ei edes välttämättä ole vapaana. Että näin hyvin se järjestelmä on aika ajoin toiminut. Kuitenkin tämä tuttu taksimies on vanhemmalle väelle ollut äärimmäisen tärkeä turvallisuuden kannalta ja tämä on voinut sen kyydin ohessa hoitaa muun muassa kauppa- ja postiasioita ja olla apuna myöskin viranomaistapaamisissa, niin kiinteä se palvelussuhde on ollut.

Tämän muutoksen myötä hinta nousee, omavastuu lisääntyy ja palvelu heikkenee. Näitä taksimatkoja keskittämällä vääjäämättä tullaan siihen tilanteeseen, että suurempien paikkakuntien taksit, juuri ne, jotka ovat lähellä sitä sairaalaakin tai terveyskeskusta, pystyvät pitämään puolensa ja syrjäseutujen viimeinenkin palvelu lähtee silloin, kun se taksiyrittäjä tekee sen päätöksen, että hän ei enää jatka siinä tehtävässään siinä epävarmuuden tilassa.

Kannatan edustaja Virtasen tekemää hylkäysesitystä.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen tuossa äsken puhui viisaita, ja varasinkin tämän puheenvuoron, että kannattaisin hänen tekemäänsä esitystä, mutta edustaja Mustajärvi ehti sen jo aikaisemmin tehdä, joten pitemmittä puheitta näin.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä mainita tästä esityksestä sen verran, että tämän esityksen mukaanhan vakuutettujen rahoitusosuutta kasvatetaan ja valtion rahoitusosuutta samalla vähennetään. Kuitenkaan mitään arvioita siitä, heikentääkö ja kuinka paljon tämä esimerkiksi pienituloisten mahdollisuuksia hakeutua hoitoon, ei ole esitetty.

Perussuomalaisten mielestä sairausvakuutuksen rahoitusvastuun siirtäminen enenevässä määrin pois valtion vastuulta tulee keskeyttää, kunnes päätökset terveydenhuollon rahoitusuudistuksen linjauksista on tehty ja rahoitusvastuujakoa voidaan tarkastella kokonaisuutena. Rahoitusuudistuksen yhteydessä on myös syytä uudistaa matkakorvausjärjestelmää, jotta järjestelmä kohtelee oikeudenmukaisesti myös pitkien ja hankalien etäisyyksien päässä palveluista asuvia ihmisiä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä taksimatkojen omavastuukorotus ei tietenkään ole mieltä hivelevä, ja varmasti tämä eri tavalla kohtelee eri väestöryhmiä mutta myös eri alueita.

Mutta kun täällä Rehula viittasi meihin kainuulaisiin, niin voinen todeta, että Kainuu on tässä edelläkävijä. Kainuussa on taksien tilausjärjestelmä ja sosiaali- ja terveyskuntayhtymällä yhteinen järjestelmä. Yhteistaksin käyttö on lisääntynyt merkittävästi, ja sitä kautta on pystytty saamaan myös hyötyjä aikaiseksi ja tällä tavalla tehoja tähän kuljetukseen. Toivoisi tietenkin, että kaikki muutkin alueet pystyisivät toimimaan samalla tavalla kuin me olemme Kainuussa toimineet. Tästä on taksiyrittäjien kanssa erittäin hyvä ja yhteinen näkemys ollut, että tällä tavalla tulisi toimia. Mutta niin kuin totesin tuossa alussa, niin tämä ei varmaan kaikkia alueita kohtele ihan samalla tavalla.

Toivon, että myös oppositio ymmärtää valtion tämän hetken tilanteen. Kaikesta on etsittävä niitä säästöjä, mitä tässä yhteisessä hankkeessa tarvitaan. Mutta tämä on todella huono, että tämä kohdistuu tietenkin näihin pienituloisiin, ja ehkä justiinsa niille, jotka paljon sairastelevat, koituu näitä kuluja.

Tässä, puheenjohtaja.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan totta, niin kuin täällä on sanottu, jopa edustaja Piirainenkin sen totesi, tämähän kohdistuu niin sanottuun vähäväkiseen kansanosaan ja syrjäseutuihin, ja on vissi valinta, miksi hallitus näin tekee. Jos sosiaalisektorilla tai terveydenhuollossa olisi haluttu leikata just tasan tarkkaan tämä sama määrä, kyllä sieltä sosiaalisesti oikeudenmukaisempia ja alueellisestikin tasapuolisempia leikkauskohteita ilman muuta olisi löytynyt.

Asian toinen puoli on sitten tämä taksin käyttö, siis se, kenen kyydillä nyt sitten ajelet. Monilla maaseutupaikkakunnilla on asiat vain niin, että siellä on syntynyt tällaisia asiakkuussuhteita, joissa paikallinen taksimies tuntee niin hyvin sen paikallisen väestön, että samalla tämä taksimies on vissi turvatekijä sen asiakkaan kannalta, jota hän kuljettaa lääkäriin tai sairaalaan. Siinä ei silloin tarvita, niin kuin joissakin tapauksissa tarvittaisiin, ehkä sitten myöskin jopa hoitohenkilökuntaa, niin kuin faktisesti. Monta kertaa taksimies, joka tuntee asiakkaansa, pystyy tässä mielessä olemaan vissi turva sen asiakkaan kannalta. Nyt tämä menettely, mihin tässä mennään, rikkoo tätä periaatetta, tätä hyvää toimintamallia, ja merkitsee myöskin osaltaan sitten vielä alueellisesti vääristynyttä tilannetta, koska tämä jälleen kerran alueellisesti iskee, myös tämä asia, sellaiseen palveluvarustukseen, joka on tuolla maaseutu-Suomessa, ja antaa pikkasen ehkä jotain sellaiselle alan yrittäjäjoukolle, joka on sitten keskuksissa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sehän on juuri näin, kuten edustaja Pekkarinen tuossa äsken kuvasi. Siis sen taksimiehen palveluhan ei ole pelkästään kuljetuspalvelua. Sehän on sosiaali- ja terveyspalvelua, kun hän huolehtii sen, useimmiten voi käyttää ilmaisua, potilaan tai asiakkaan kokonaishyvinvoinnista hoitaessaan sitä välttämätöntä kuljetusta, ja ei ole ollenkaan taattua, jos tulee satunnainen taksi, että se toimii.

Edustaja Piiraiselle voin sanoa, että totta kai me kaikki haluamme toimia niin, että palvelut voitaisiin järjestää sillä tavoin, että saisimme aikaan säästöjä, mutta kun nämä esitykset näyttävät selkeästi sisältävän sen voimakkaan riskin, että ne pikemminkin uhkaavat muuttua uusiksi kustannuksiksi, niin sehän tässä on kritiikin kohteena ja se, että säästöjen kohtaantuminen on epäoikeudenmukaista. Ne kohdistuvat heikoimmin toimeentuleviin ja syrjässä asuviin. Matkakorvauksia leikataan jo toisen kerran. Ensimmäinen leikkaus tehtiin, kun jouduttiin rahoittamaan vanhuspalvelulakia, ja nyt sitten tehdään uudestaan, niin että voisi nyt ehkä muitakin kohteita miettiä.

Edustaja Mäntylä nosti esiin tämän rahoitusosuuksien muutoksen. Siinähän on itse asiassa kysymys lääkekorvausten leikkaukseen liittyvästä rahoitusosuuden tilapäisestä muutoksesta, joka tehtiin tässä muutama vuosi sitten, ja nyt sitä jatketaan, jotta työntekijöitten maksuosuudet eivät nousisi kohtuuttomiksi valtion säästöjen kustannuksella. Mutta kyllä siihenkin liittyy aikamoisia riskejä. Nyt se vakinaistetaan, ja tänne on tulossa lääkekorvauslain kokonaisuudistus. Sekin valitettavasti on nyt menossa huonoon suuntaan.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Piiraisen suoraa puhetta ja toivetta oppositiolle, että ymmärretään tätä ratkaisua, mutta kyllähän se vähän vaikeaa on siinäkin mielessä, että oppositio on tehnyt omat varjobudjettinsa ja ne ovat kuitenkin tasapainotettuja suurelta osin.

Kävin viikonloppuna Kainuussa, juuri siellä Piiraisenkin maakunnassa, ja muuallakin maakunnissa varmasti tämä taksiasia on sellainen, joka puhuttaa. Minua harmittaa henkilökohtaisesti se, että kun kuulee käyttäjiä, sairaita, syrjässä asuvia, paljon taksia käyttäviä — tai niitä, jotka joutuvat käyttämään elämäntilanteensa vuoksi — niin jotenkin on tullut sellainen tunne nyt, että tässä ei ehkä tarpeeksi ole voitu pohtia sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Toisaalta olisin jotenkin suonut, että olisi enemmän kuunneltu taksinkäyttäjiä ja taksiyrittäjiä nimenomaan syrjäseudulla. Kyllä tämä pikkuisen semmoiselta käänteiseltä ja negatiiviselta aluepolitiikalta vaikuttaa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän hallituskauden aikana taksimiesten asemaan on vaikutettu monella eri tavalla, tämänkin hallituksen esityksen takia, mutta myös päivystysasetuksella. Taksimiehille jopa pitäisi antaa kätilökoulutusta pidempien synnytysmatkojen vuoksi.

Sen lisäksi, että tässä hallituksen esityksessä omavastuu asiakkaalla kasvaa, niin tähän liittyy myöskin perustuslaillinen ongelma. Nytten jos asiakas tilaa tilauskeskuksen kautta taksin sairaskyytiä varten, siinä menee se tietty omavastuu. Mutta jos asiakas ottaa omiin nimiin sen taksin, niin tämä omavastuu on kaksinkertainen. Eli käytännöllisesti katsoen asiakkaat laitetaan eriarvoiseen asemaan suhteessa perustuslakiin sillä perusteella, mitä kautta asiakas tämän sairaskyydin ottaa.

Syntyykö tästä tosiasiallisia säästöjä? Ajatellaan nyt, että vaikka Heinävedeltä otetaan sairaskyyti Joensuuhun tilauskeskuksen kautta. No, todennäköisesti auto löytyy sieltä Heinävedeltä, ja sillä ajetaan sitten Joensuuhun. Siinä on kahden tunnin odotusraja. Nyt jos jossain toimenpiteessä esimerkiksi sairaalassa menee kaksi ja puoli tuntia, niin kahden tunnin jälkeen auton täytyy palautua sinne Heinävedelle, ja tämän jälkeen asiakas joutuu ottamaan tilauskeskuksen kautta uuden taksin. Se todennäköisesti tulee Joensuusta, ja tämä Joensuun taksi ajaa sitten Heinävedelle tämän asiakkaan. Tässä ei pystytä näin hyödyntämään sitä paluukyytiä, eli tosiasialliset kulut ovat tämmöisessä tapauksessa kaksinkertaiset. Kokonaisuutta ajatellen epäilen (Puhemies koputtaa) voimakkaasti, syntyykö tästä edes niitä säästöjä. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!)

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Olen tästä tilauskeskusasiasta — Kainuussa ollut jo semmoiset 3—4 vuotta — ottanut selvää.

Tietysti minullakin asenne oli alun perin se, että tämä tarkoittaa taksiyritysten alasajoa tai muuta sellaista, mutta viimeksi, kun kävin kesällä taksiyrittäjiä tapaamassa, asia oli ihan toisinpäin. Elikkä tässä on Kainuun osalta tapahtunut niin, että se kasvu, mikä oli odotettavissa näissä kyydityksissä, koska me vanhennumme ja sairauksia on enemmän ja enemmän Kainuussa — sitä kasvua leikattiin. Mitä pitemmälle on menty, niin sen paremmin järjestelmät ovat toimineet, ja nyt on saavutettu noin 15 prosenttia niissä kustannuksissa säästöjä, ja kysymys on miljoonaluokan säästöistä meillä.

Elikkä minun mielestä tässä kannattaa miettiä monelta kannalta tätä asiaa, ja veikkaan, että ihmiset vanhenevat muuallakin kuin Kainuussa.