Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hätäkeskustoiminnasta annettua lakia. Ehdotetulla sääntelyllä turvataan avunsaantia väestölle sekä viranomaisten, Hätäkeskuslaitoksen, pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen resurssien optimaalista käyttöä. Tavoitteena on toiminnan järkevä hoitaminen ja avunsaannin turvaaminen tarvitseville. Hätäkeskustoiminnan taloudellisia reunaehtoja, tehtäviä ja vaatimuksia sekä resursseja arvioidaan kehys- ja budjetti- sekä tulosohjausmenettelyissä palvelujen turvaamisen näkökulmasta.

Hallituksen esitys koskee sääntelyä, jolloin Hätäkeskuslaitoksella olisi oikeus siirtää vastaanotettu ilmoitus erilliseen jonoon odottamaan vastausta, jos ilmoitus tulee liittymästä tai laitteesta, jota ei pystytä tunnistamaan ja paikantamaan, esimerkiksi niin sanotut sim-kortittomat puhelut, tai on perustelua epäillä ilmoituksen olevan hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua häirintää tai väärinkäyttöä.

Hätäkeskuslaitoksen siirtäessä hätäilmoituksen erilliseen jonoon soittaja kuulee tiedotteen. Viive olisi minimissään 17 sekuntia ja enimmillään 34 sekuntia, ennen kuin puhelu siirtyy normaaliin hätäpuhelujonoon. Viive johtuu synkronisen tiedotejärjestelmän toiminnasta.

Keskeinen hyöty arvioidaan saatavan siitä, että hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden soittajat luopuvat ennen kuin puheluun vastataan. Tilastollisesti on osoitettavissa, että valtaosa sim-kortittomista puheluista on aiheettomia eli noin 95 prosenttia on virheellisiä tai asiattomia soittoja. On huomattava, että hätäkeskus ei katkaise puhelua. Sim-kortittomalta näyttää myös puhelu hätäkeskuksessa, jos puhelin toimii muussa kuin oman teleoperaattorin verkossa, ja tällöin puheluun vastataan, mikäli ilmoittaja ei itse katkaise puhelua.

Hätäkeskuslaitoksella on häirintä- tai väärinkäyttötapauksissa oikeus palveluiden turvaamiseksi rajoittaa teknisin menetelmin ilmoitusten käsittelyä kohtuulliseksi ajaksi. Hätäkeskuslaitoksen on ryhdyttävä viivytyksettä toimiin asian selvittämiseksi.

Lisäksi ehdotetaan lakiin säännöksiä ennakkorekisteröitymisestä hätäilmoituksen tekemiseksi tekstiviestillä numeroon 112. Hätäilmoituksen voisi tehdä palveluun rekisteröitynyt. Alle 18-vuotiaan voi rekisteröidä huoltaja tai muu edunvalvoja. Rekisteröinti olisi voimassa kaksi vuotta. Jos rekisteröimätön henkilö tekee hätäilmoituksen tekstiviestillä, hänelle lähetetään pyyntö hätäpuhelun soittamiseen ja ohjeet rekisteröitymiseen. Hätäkeskuslaitos ylläpitää hätätekstiviestin käyttäjärekisteriä.

Yleisesti käytössä olevana vakiintuneena viestintäpalveluna tekstiviesti on perusteltu hätäilmoituskanava erityisryhmien lisäksi muillekin käyttäjille. Palvelusta parhaan hyödyn saavat ensisijaisesti kuulovammaiset ja muut erityisryhmät, joille hätäpuhelun soittaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Toisaalta väestön ikääntyessä erilaiset toimintakykyä heikentävät sairaudet lisääntyvät.

Tällä hetkellä käytössä ovat hätäkeskuskohtaiset GSM-numerot, joita ei yleisesti markkinoida. 112-tekstiviestin käyttöönoton jälkeen ei tarvitse siis muistaa enää erillisiä numeroita. Nuo GSM-numerot ovat kyllä siirtymäajan myös käytössä.

Hätätekstiviestin käsittely vie arvioilta 10—15 minuuttia, kun hätäpuhelussa aikaa kuluu ilmoittajan kanssa keskimäärin 1—2,5 minuuttia. Hätäpuhelu on siis edelleen nopein tapa saada apua. Rekisteröitymistä tavoitellaan, koska sillä turvataan hätäkeskusjärjestelmän toimivuutta ja pystytään välttämään myös mahdollista ilkivaltaa.

Rajauksella rekisteröityneisiin käyttäjiin voi olla kielteisiä vaikutuksia erityistilanteissa, kuten esimerkiksi kouluampumistapauksissa tai sieppauksissa. Mikäli hätäilmoituksen tekee rekisteröitymätön henkilö, häntä ohjeistetaan vastausviestissä jatkotoimista.

Olennaista on myös tehtävän välittäminen hätäkeskuksesta oikealle toimialalle. Viranomaiset kehittävät riskiarvio- ja hälytysohjeita yhteistyössä.

Arvoisa puhemies! Hätätekstiviestin lähettäminen numeroon 112 ei ole siten etuoikeutettua liikennettä kuin on soitettu hätäpuhelu. Viiveitä voi esiintyä, ennen kuin tuo hätätekstiviesti on perillä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esityksestä, ja kiitoksia myös hallitukselle esityksestä. Tämä on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä asia mutta myös kaikille viittomakielisille ja kuuroille. Kuten varmaan täällä salissa tiedetään, tulen viittomakielisestä perheestä, ja toinen kieleni on viittomakieli.

Se maailma, jossa ei kuulla, ja silti on hätä — toivoisin, että pysähtyisitte kaikki miettimään, minkälainen se tilanne voi olla. Ette voi soittaa, teidän puhettanne outo ei välttämättä ymmärrä. Vaikka joku vastaisikin, te ette voi tietää, vastaako joku puheluun. Sen takia tämä tekstiviestijärjestelmä on todella tärkeä. Haluan vielä kerran kiittää hallitusta siitä, että tätä on kehitetty. Hätäkeskusjärjestelmä jo itsessään on osa sisäistä turvallisuutta, ja tämä lähentää viittomakielisiä tähän auttamisjärjestelmään lähemmäksi. Hätäkeskuskohtaiset tekstiviestit ovat olleet tähän mennessä mahdollisia, ja se on hyvä, ja nyt tulee käyttöön tämä numero 112 rekisteröitymisen jälkeen.

Niin kuin toki tiedämme ja ministeri toi esille, hätäkeskuspuheluita voidaan soittaa asiattomasti tai virheellisesti, ja myös varmasti näiden tekstiviestien suhteen voidaan tehdä samalla tavalla, mutta tästähän nyt jää sitten varmasti kiinni, eli en usko, että viittomakieliset tai kuurot tätä todellakaan tulevat väärin käyttämään, ja väärinkäytöksistäkin sitten, totta kai, täytyy puhua.

Haluaisin nyt ministerille vielä heittää sellaisen ajatuksen, kun on tämä ennakkorekisteröinti ja rekisteri on voimassa kaksi vuotta. No, mitenkäs ihminen, joka on ollut kuuro 50 vuotta — kyllä hän on varmaan kuuro mahdollisesti ne seuraavatkin 50 vuotta, eli todella: olisiko tilanteita, missä voitaisiin byrokratiaa vähentää sillä, että tämä rekisteri olisi joittenkin ihmisten kohdalla sitten pitempäänkin voimassa? Minun äitini oli kuuro koko elämänsä, eikä se siitä muuksi muuttunut.

Sitten toinen tilanne, mitä varmasti tarvitaan: viranomaisjärjestelmä, myöskin hätäkeskus, tarvitsee myös koulutusta ja perehdytystä siihen, minkälainen se viittomakielisten ja kuurojen maailma on. Valitettavasti olen törmännyt sellaiseen tilanteeseen — useampi kuuro on minulle kertonut, ei äitini henkilökohtaisesti mutta monet — että koska kuurouteen ja kuulovammaan monesti liittyy nimenomaan myöskin korvan tasapainoelimen vaurio ja häiriö, ovat muiden muassa poliisit sitten luulleet tällaisia huonosti puhuvia, kuuroja viittomakielisiä humalaisiksi ja heitä on jopa viety sitten kuulusteluun, kunnes tilanne on oikein selvinnyt.

Mutta se on siis viestini, että rekisteröinti nopeaksi, ja varmasti nämä viittomakieliset vamman perusteella osataan paikantaa ja jäljittää. Toivoisin, että tässä voitaisiin sitten harkita sitä, että tämä rekisteri olisi todella voimassa pitempäänkin kuin sen kaksi vuotta.