Liikenne- ja kuntaministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksellä rautatielain ja ratalain muuttamisesta pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta eli niin sanottu rautatiemarkkinadirektiivi. Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on turvata, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajilla olisi yhtenäiset edellytykset saada rautatieliikenteen harjoittamiseen tarvittavia tukipalveluja siitä riippumatta, kuka näitä palveluita tarjoaa. Tällä pyritään turvaamaan palvelujen saatavuus myös siinä tilanteessa, että palvelujen tarjonnasta vastaa määräävässä markkina-asemassa oleva rautatieyritys.

Lisäksi hallituksen esityksellä esitetään uudistettavaksi kokonaisuudessaan ratamaksua koskeva sääntely. Rataverkon haltijoiden itsenäisyys hinnoitella rataverkon käyttöä ja siellä tarjottavia palveluita laajenisi nykyiseen verrattuna. Rataverkon haltija voisi ottaa käyttöön esimerkiksi erilaiset maksuporrastukset, joilla se voisi kannustaa rautatieliikenteen harjoittajia vähämeluisimman kaluston, automaattisen junien kulunvalvontajärjestelmän sekä uusien palveluiden käyttöön ottamiseen.

Tällainen sääntely olisi uutta ja merkityksellistä myös perustuslain 81 §:n veroja ja maksuja koskevan sääntelyn näkökulmasta. Hallituksen esityksessä on tarkkaan pyritty perustelemaan, että kaikille esitetyille maksuille on olemassa vastike ja maksut olisivat tarkkarajaisia. Näin niistä voitaisiin säätää unionilainsäädännön edellyttämällä tavalla maksuina, ei veroina.

Esitys myös edellyttäisi, että merkittävät yksityisraiteen haltijat otettaisiin ratakapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskevan sääntelyn piiriin. Tähän asti rautatielain kapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskeva sääntely on koskenut vain Liikennevirastoa valtion rataverkon haltijana. Jatkossa sääntelyn piiriin tulisivat tärkeimmät satamaraiteet ja VR:n hallinnoimat yksityisraiteet.

Satamaraiteiden osalta komissio on esittänyt, että ulkomaankaupan merisatamien lisäksi myös Joensuun satama pitäisi ottaa sääntelyn piiriin, koska Joensuun satama on omilla verkkosivuillaan mainostanut itseään merkittävänä satama- ja raideyhteytenä Venäjän markkinoille. Yritämme vielä parhaamme, että saisimme Joensuun sataman pois sääntelystä, ja olemme tästä vielä yhteydessä komissioon.

Hallituksen esityksessä esitetään ratalakiin uutta säännöstä, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Tällä tähdätään rautatieliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen pitkällä aikavälillä. — Kiitos.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri totesi, niin tällä lakimuutoksella saatetaan kansallisesti voimaan rautatiemarkkinadirektiivin säännöksiä. Tämä siis liittyy kaiken kaikkiaan rautatieliikenteen kilpailutuksen avaamiseen, ja tällä hetkellä ainakin tämä lakiesitys esimerkiksi VR:n näkökulmasta näyttää monellakin tavalla hyvinkin ongelmalliselta.

Ensinnäkin tällainen yksi keskeinen ongelma tähän hallituksen esitykseen liittyen on se, että Suomi on nyt etunenässä pistämässä tätä direktiiviä voimaan, vaikka muissa maissa vasta nyt käytännössä ryhdytään pohtimaan, miten asia hoidetaan. Saattaa jopa olla niin, että komissio tulee tarkentamaan säännöksiään ja Suomi on jälleen siinä tilanteessa, että näitä säännöksiä pitäisi sitten lähteä muuttamaan.

Hankalimmat asiat operaattorin näkökulmasta katsottuna ilmeisimmin liittyvät näitten palvelupaikkojen tilinpidolliseen eriyttämisvelvollisuuteen, VR:n yksityisraiteitten ottamiseen mukaan, lain soveltamisalaan sekä ratamaksua koskevaan sääntelyyn — näihin liittyvät pykälät.

Ensinnäkin nämä VR:n yksityisraiteet. Käytännössä tämän mukaan tällaisia raiteita tulisi mukaan noin 50—60 kilometriä. Ne ovat käytännössä hyvin lyhyitä pätkiä siellä täällä ympäri Suomea. Jos tämä laki nyt tulee sitten esitetyssä muodossa voimaan, niin näille kaikille pätkille pitäisi miettiä käyttöön liittyvät hinnoittelut ja miettiä, miten kapasiteettia myönnetään kilpailijoille. Käytännössä se tulee tuomaan hirvittävän määrän turhaa hallintotyötä. Osaa näistä ratapätkistä VR ei edes käytännössä käytä, mutta jatkossa lain mukaan VR ilmeisesti kuitenkin joutuu kunnostamaan näitä pätkiä kilpailijoitten käyttöön, jos kilpailijat niitä tarvitsevat, huolimatta siitä, onko VR:lle tarvetta vai sitten ei.

No, kolmas ongelma on sitten tämä, että hallituksen esityksessä säädetään palvelupaikkoja koskevasta tilinpidollisesta eriyttämisestä. Siis rataverkon haltijan, rautatieyrityksen ja palvelupaikkojen ylläpitäjän on tarjottava direktiivissä tarkoitettuja palveluja: muun muassa matkustaja-asemat, tavaraliikenneterminaalit, järjestelyratapihat ja junanmuodostuslaitteet, varikkosivuraiteet, huoltotilat, puhdistus- ja pesulaitteet, taukotilat, tankkauspalvelut, raideyhteyksiä myös kilpailevan yrityksen käyttöön syrjimättömin ehdoin. Jos näitä palveluja tarjoaa muu kuin rataverkon haltija eli siis VR Suomessa, palvelujen tarjoajalla on oltava kaikista näistä palveluista ja niiden palvelupaikoista toisistaan erilliset tilit, mukaan lukien erilliset taseet ja tuloslaskelmat.

On aivan selvää, että tällaisten erillisten taseitten kirjaaminen esimerkiksi tällaisista yksittäisistä pienistä kirjanpidollisista asioista — esimerkiksi taukotiloista, varikkosivuraiteista ja niin poispäin — on jo hallinnollisesti täysin mahdotonta. Täytyy toivoa, että nämä tulkinnat nyt saadaan muutettua. Mutta kaiken kaikkiaan ymmärrän sillä tavalla, että tälle laille olisi syytä ottaa aikalisä.

Arvoisa puhemies! Oliko nyt sovittu joku lyhyempi puheaika?

Selvä, tämä loppui näin.