Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomen kansantalouden kilpailukyky on viime vuosien aikana rapautunut merkittävällä tavalla, mikä on näkynyt markkinaosuuksien menetyksinä keskeisillä teollisuusalojen yrityksillämme ja sitä seuranneena työttömyyden nousuna irtisanomisten myötä. Valtio on yrittänyt kääntää Suomen talouden suuntaa kuusi vuotta massiivisella velkaelvytyksellä ilman näkyviä tuloksia. Taloudellisia tunnuslukuja tarkasteltaessa Suomi onkin vajoamassa pysyvästi kohti Etelä-Euroopan kriisimaiden tilannetta. Tästä katastrofaalisesta kansantaloudellisesta tilannekuvasta huolimatta nykyinen hallitus ei ole ollut valmis irtautumaan kansantaloudelliset kilpailukykytekijät sivuuttavasta energiapolitiikastaan, mikä omalta osaltaan on syöksemässä maamme teollisuusyrityksiä yhä pahempaan näivettymisen kierteeseen.

Arvoisa herra puhemies! Suomen olisi ennustettavalla ja pitkäjänteisellä energiapolitiikalla tuettava kansantaloutemme tervehdyttämistä. Tämä tarkoittaisi erityisesti kotimaisen polttoturpeen ja pienpuun lisääntyvää käyttöä energialähteinä. Kotimaiset energianlähteet vähentävät riippuvuutta tuontienergiasta, ja niiden kasvavalla käytöllä on myös teollisuuden liitännäiselinkeinojen elinvoimaisuutta lisäävä vaikutus. Suomen olisi myös lopetettava erityisesti kuljetusalaa ja teollisuuden logistiikkatoimintoja kurittava liikennepolttonesteverojen korotusvimma, joka käytännössä johtaa vain siihen, että teillämme liikkuvat yhä useammin venäläiset rekat. Kansalliset kilpailukykytekijät realistisesti huomioon ottavan ja haitallisista ideologisista pidäkkeistä vapaan energiapolitiikan myötä Suomen uudelle kansantaloudelliselle nousulle voidaan antaa sen kipeästi tarvitsemaa vetoapua.

Esko  Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Teen tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnön toisessa käsittelyssä valiokunnan mietintöön liitetyn keskustan vastalauseen 2 mukaiset lausumaehdotukset.

Ensimmäinen lausumaehdotus kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja ottaa käyttöön suomalaiselle kuorma-autoliikenteelle suunnatun polttoaineveron palautusjärjestelmän, joka on mittakaavaltaan noin 50—60 miljoonaa euroa vuodessa."

Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa hieman yli miljardi litraa dieselpolttoainetta vuodessa. Dieselin hinta on noussut lähes 30 prosenttia vuodesta 2010. Samalla aikavälillä kuorma-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet noin 14 prosenttia, mikä on merkittävä kustannuslisä suomalaiselle kaupalle ja teollisuudelle. Erityisesti tällä vaalikaudella polttoaineveroa on korotettu useaan otteeseen ja tuntuvasti. Kuljetuskustannusten nousulla on merkittäviä haittavaikutuksia. Se rasittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, suomalaista kauppaa ja teollisuutta sekä lisää harmaata taloutta.

Suomessa voidaan ja pitää ottaa käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä, jossa kuljetusyrityksille palautetaan maksettua polttoaineveroa. Esimerkiksi 5 sentin alennus litralta alentaisi valtion verotuloja 50—60 miljoonaa euroa, mutta se alentaisi logistisia kustannuksia ja kohentaisi Suomen kilpailukykyä. Palautukseen oikeutettuja olisivat hakemuksesta EU-maissa rekisteröidyt tavaraliikenteen yritykset, ja se koskisi kantavuudeltaan vähintään 7,5 tonnin kuorma-autojen käyttämää dieselpolttoainetta. Kuljetusyritys voisi hakea palautusta polttoaineverosta ostotositteiden perusteella esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

Arvoisa puhemies! Toinen lausumaehdotuksemme on: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ei tässä vaiheessa aloita sellaista metsähakkeen syöttötariffia koskevaa lainsäädäntömuutosten valmistelua, joka edellyttäisi sitä, että muutokset on hyväksytettävä myös Euroopan komissiolla, vaan pidättäytyy olemassa olevassa lainsäädännössä."

Metsäteollisuus on vaatinut metsähakkeen määritelmän muuttamista ilmeisesti sellaiseksi, että siihen voitaisiin käyttää vain puuta, jonka läpimitta rinnan korkeudelta on enintään 16 senttimetriä. Tämä on sisällöllisesti väärä tavoite, mutta se on myös sikäli hankala, että se veisi tämän asian pitkiksi ajoiksi hyvin ongelmallisella tavalla EU:n komission käsittelyyn ja aiheuttaisi suuria käytännön ongelmia.

Kolmas lausumaehdotus, jonka esitän, on seuraava: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyisi toimiin verottoman oman sähköntuotannon sallimiseksi aina, kun se tapahtuu generaattoriteholtaan alle 250 kVA:n suuruisessa tuotantoyksikössä. Verottomuutta ei menettäisi silloinkaan, kun osa verokauden tuotannosta myydään verkkoon, jos tällaisen tuotannon vuosituotanto jää alle 200 MWh:n. Mikäli generaattoriteho on 250—2 000 kVA tai vuosituotanto 200—2 000 MWh, tuottajan oman kulutuksen veronalaiseksi määräksi katsotaan vain tehon 200 MWh/v ylittävä oma kulutus."

Neljäs lausumaehdotus, jonka esitän: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ottaakseen käyttöön kivihiilen erillisen haittaveron ja korottaakseen metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen vuonna 2012 voimassa olleelle tasolle lakialoitteessa LA 73/2014 vp (Tiilikainen ym.) esitetyllä tavalla."

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan esittelemiä ja erinomaisesti perusteltuja lausumaehdotuksia.

Joo, näitä kaikkia, mitä hän tässä esitti.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että joskus hallitus on tehnyt aika nopeastikin verotusta koskevia päätöksiä. Tällä kertaa mielestäni on tehty hyviä päätöksiä ja aika nopealla aikataululla. Kysymyshän on tuon täydennyksen jälkeen siitä, että turpeen verotusta kevennetään, ja kaiken kaikkiaan tavoitteena on se, että Suomessa käytettäisiin vähemmän kivihiiltä ja enemmän kotimaisia polttoainelähteitä. Hallitus on tältä osin tekemässä nyt erittäin hyvää politiikkaa ja korjaa niitä virheitä, joita tehtiin muun muassa silloin, kun vihreät olivat hallituksessa, jolloin kivihiiltä valitettavasti liikaakin suosittiin kotimaisten kustannuksella.

Puhemies! Haluan kiinnittää huomiota myöskin tähän edustaja Kivirannan esille tuomaan esitykseen polttoaineveron palautusjärjestelmästä. Tästä asiasta on muutaman vuoden ajan keskusteltu, ja sinänsä järjestelmä saattaisi olla harkitsemisen arvoinen. Kuitenkin tällä hetkellä, kun öljyn hinta on kohta 70 dollaria tynnyriltä, ollaan tilanteessa, jossa mitään välitöntä tarvetta tällaisen järjestelmän hyväksymiselle ei ole. Kuitenkin pitäisin tärkeänä, että kun uusi hallitus ryhtyy toimeensa seuraavien vaalien jälkeen, niin se antaisi tällaisen toimeksiantotehtävän, jossa katsottaisiin vuoden aikana, pitäisikö tällainen järjestelmä rakentaa. Siinä tilanteessa jälleen, kun öljyn hinta nousee ja kuljetuskustannukset nousevat ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky heikkenee näitten lisääntyneiden kuljetuskustannusten johdosta, tällainen palautusjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön. Eli idea sinänsä on hyvä, mutta sille ei ole tällä hetkellä erityisen suurta tarvetta.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan vain kiittäisin edustaja Sasia kannatuspuheenvuorosta polttoaineveron palautusjärjestelmän suhteen. Nyt sitten jo vahvat voimat ovat tämän uudistuksen takana.